Miksi vapaaehtoinen lapsettomuus aiheuttaa niin paljon raivoa joillakin?
Olen huomannut deittipalstoilla ja Tinderissä että se että minulla ei ole lapsia ja haen miestä jolla ei myöskään ole lapsia, aiheuttaa välillä ihan järjetöntä raivoa.
Miksi?
Ei, en vihaa lapsia. Minulla on kummilapsia. Olen hoitanut sisarustenja ystävien lapsia. En vain ole koskaan halunnut omia lapsia. Enkä halua.
Ja kumppanin haluan olevan lapseton myös. Haluan kahden aikuisen suhteen.
Ja kyllä, vaikka lapset olisivat aikuisia jo, on mies silti isä ja siten hänen ykkösasiansa ovat toki lapset ja niiden mahdolliset tarpeet, vaikka olisivat aikusiia.
Olen treffaillut muutamia miehiä joilla lähes aikusiia tai aikuisia lapsia ja aina välillä tuli tilanteita, joissa lapsen tarve apuun tai tukeen menee ykköseksi. Niin pitääkin mennä, tietenkin, en voisi kunnioittaa välinpitämätöntä tai renttua isää enkä sellaista kumppaniksi halua. Mutta huomasin että se ei vaan ole mun juttu, jälkikasvua omaava kumppani siis.
Ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun "lapsellinen" mies on alkanut raivota minulle kun olen kertonut että etsin vain lapsetonta kumppania. Kerron tämä toki jo profiilissa mutta ei kai niitä monikaan lue..
Mutta ällistyttää se suuttumuksen määrä :O
Miksi se, että en halua jälkikasvua itse enkä jälkikasvua omaavaa miestä, koetaan henkilökohtaiseksi loukkaukseksi miehen taholta?
Olen satavarma että heille löytyy ottajia muistakin kuin minusta, joten tuo kiukuttelu ("tekeekö lapset miehen jotenkin kelpaamattomaksi??") on käsittämätöntä.
Tälläkin palstallahan on yllättävän paljon välillä raivoisia kommentteja "veloja" kohtaan ja kiinnostaisi tietää MIKSI vapaaehtoinen lapsettomuus aiheuttaa aggressiota joissakin näin paljon? (Okei, onhan täälllä v**tuilua myös yyhoita kohtaan eli ehkä naisvihaa sitten?)
Kommentit (541)
Vierailija kirjoitti:
Minusta Velat ovat osa luonnonvalintaa aivan samoin kun ovat homot ja lesbotkin. Kaikkien geenejä ei ole tarkoitettu jatkumaan ja on lopulta koko ihmiskunnan etu, että ne eivät jatku. Ihmiskunta on aina selvinnyt muutoksista ja vaikka Suomi ikuisesti hyvinvointiyhteiskuntana säilyisikään niin aina lopulta kasvaa se sukupolvi joka oppii elämään ilman niitäkin.
Siitä kuka lyhyellä aikajänteellä lisääntyy on pitkälti sattuman aikaansaannosta. Toki voi olla teoreettisesti mahdollista, että jonkin lajin yksilöt joilla on suurin halukkuus pariutua voivat olla jollain tasolla geneettisesti parempia (tämä siis raaka oletus, ei perustu tutkimusmateriaaliin eikä todennäköisesti liity ihmiseen - ajatellaan vaikka heikkolahjaista huumehörhöä joka työntää ahteristaan 7 lasta). Toisaalta sitten joku, jolla on jokin kulloiseenkin elinympäristöön sopiva periytyvä ominaisuus, voi olla vaikka niin kapealantioinen tai immuniteetti on huono, joten ei olisi saanut geenejään siirrettyä 1800-luvulla. Tms. Mutta ei yksittäisen velan kohdalla välttis tapahdu mitään luonnonvalintaa - perehdy käsitteisiin, mm. Wikipediasta hakemalla "luonnonvalinta." Voihan kyseisellä velalla olla vaikka kuinka hyvät geenit jaettavaksi, mutta jostain, esimerkiksi hormonaalisesta syystä, hän ei halua lisääntyä. Evoluutiosta löytyy kyllä tietoa, kannattaa tutustua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan lapsettomia ja kyllä mua ahdistaisi ja paljon, jos meidän parisuhde vaatisi, että kukaan mun läheinen tai vaikka työkaveri ei saisi hädässään tai vaikka vaan halutessaan seuraani, toivoa mun valitsevan heitä vain, koska mun kumppani haluaa mut vain itselleen. Ei se parisuhde siihen kaadu, jos joku puolisoni ja mun etukäteen suunnittelema treffi-ilta siirtyisi jonkun muun tarpeiden vuoksi. Ei sillä ole väliä onko se sit lapsi vai aikuinen. En elä täällä vain häntä varten eikä hän vain minua varten.
Itse en kyllä ole lukenut ap:n tai muiden samaa kommentoineiden kirjoituksia niin, että kumppani ei voisi omata MITÄÄN muuta elämää kuin parisuhteen.
Mutta kyllähän fakta on, että lapsellinen kumppani asettaa lapsensa tarpeet aina ekaksi, kuten pitääkin. Se, että joku ystävä tai vanhemmat tai sukulaiset tarvitsevat äkkiä tai yllättäen tukea tai apua on IHAN eri asia.
Kummallinen oletus, että ihminen joka haluaa samassa elämäntilanteessa olevan (lapsellinen lapsellisen, lapseton lapsettoman) katsotaan tarkoittavan, että henkilö haluaa omia toisen eikä toisella saisi olla mitään elämää.
No mitä tämä susta kertoo? ” silti on tullut tilanteita, että niillä tulee joku hätä tai tarve tai halu olla isän kanssa tekemisissä ja silloin meidän treffisuhde menee takalevylle” Mikä ero, jos lukisi ...halu olla työkaverin kanssa tekemisissä...”?
No se ero, että vaikkapa aikuinen lapsi alkaa oirehtia ja tarvitsee vanehmpien tukea elämässä esim. muuttamalla takaisin kotiin tai tarvitsee läsnäoloa jatkuvasti. Hiukan eri asia kuin se, että käy työkaverin kanssa kaljalla, auttaa kaveria muutossa, käy auttamassa vanhempia kotona.
No entä, jos se työkaveri tarvitsee kämpää tai vanha äiti apua päivittäin? Kyllä se, että jos pitää todennäköisenä, että lapsi sitoo liikaa aikuisenakin aikaa, kertoo siitä, että esim. mökkiviikko tai lomareissu ystävien tai vanhempien kanssa on poissa laskuista.
Vierailija kirjoitti:
Eli ongelma ei ollut ne lapset vaan mies oli törppö. Eri asia. Ja tässäkin herää juuri se kysymys varmasti näillä miehillä, että miksi he ovat automaattisesti perseestä, jos heillä on lapsia. Ei edes haluta tutustua ihmiseen vaan määritellään hänet vain isäksi, joka varmasti on hylännyt lapsensa. Tai jos ei ole hylännyt, niin sit on muuten vaan perseestä, kun on lisääntynyt ja jo aikuiset lapset ehkä haluavat viettää aikaa isänsä kanssa. Todella hienoja ihmisiä tällaiset ulisijat. Usein nää sit onkin yksin, kun heidän kriteereillään kaikki on perseestä.
Ladies and gentlemen - tässä esimerkki palautteesta, jota deittipalstoilla saa kun kertoo, että lapsettomana ei halua lapsellista.
Kiinnostaa oikeasti, miksi oletetaan MINUN ajattelevan, että mies on perseestä.
En oleta. En vain ole kiinnostunut hänestä. Ja ah.. olen "ulisija" :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan lapsettomia ja kyllä mua ahdistaisi ja paljon, jos meidän parisuhde vaatisi, että kukaan mun läheinen tai vaikka työkaveri ei saisi hädässään tai vaikka vaan halutessaan seuraani, toivoa mun valitsevan heitä vain, koska mun kumppani haluaa mut vain itselleen. Ei se parisuhde siihen kaadu, jos joku puolisoni ja mun etukäteen suunnittelema treffi-ilta siirtyisi jonkun muun tarpeiden vuoksi. Ei sillä ole väliä onko se sit lapsi vai aikuinen. En elä täällä vain häntä varten eikä hän vain minua varten.
Itse en kyllä ole lukenut ap:n tai muiden samaa kommentoineiden kirjoituksia niin, että kumppani ei voisi omata MITÄÄN muuta elämää kuin parisuhteen.
Mutta kyllähän fakta on, että lapsellinen kumppani asettaa lapsensa tarpeet aina ekaksi, kuten pitääkin. Se, että joku ystävä tai vanhemmat tai sukulaiset tarvitsevat äkkiä tai yllättäen tukea tai apua on IHAN eri asia.
Kummallinen oletus, että ihminen joka haluaa samassa elämäntilanteessa olevan (lapsellinen lapsellisen, lapseton lapsettoman) katsotaan tarkoittavan, että henkilö haluaa omia toisen eikä toisella saisi olla mitään elämää.
No mitä tämä susta kertoo? ” silti on tullut tilanteita, että niillä tulee joku hätä tai tarve tai halu olla isän kanssa tekemisissä ja silloin meidän treffisuhde menee takalevylle” Mikä ero, jos lukisi ...halu olla työkaverin kanssa tekemisissä...”?
No se ero, että vaikkapa aikuinen lapsi alkaa oirehtia ja tarvitsee vanehmpien tukea elämässä esim. muuttamalla takaisin kotiin tai tarvitsee läsnäoloa jatkuvasti. Hiukan eri asia kuin se, että käy työkaverin kanssa kaljalla, auttaa kaveria muutossa, käy auttamassa vanhempia kotona.
Kyllä tossa puhuttiin ihan yksittäisistä asioista, eli ei mitään eroa. Ei siinä puhuttu läsnäolosta koko ajan. Ja vaikka se olisikin sitä, on todella outoa vaatia, että läheistään ei auttaisi ihan vain siksi, että puoliso on vela.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua v*tuttaa se, että ollaan muka ympäristön takia tekemättä lapsia :D
Sitten kuitenkin ajellaan polttomoottoriautolla, matkustellaan yms.
Ei hitto..
Vaikka vela ajelisi päivittäin autolla ympyrää, söisi joka päivä lihaa ja matkustelisi, hänen hiilijalanjälkensä on silti pienempi kuin lisääntyneen. Lapsettomuus on ylivoimaisesti suurin ekoteko.
Ymmärrän toki että lisääntyneitä hävettää oma itsekkyytensä, ja se johtaa sitten monenlaisiin aivopieruihin. Kuten tuolla aiemmin kun joku muusinuija luuli ettei lapsiperheissä ole koiria, matkusteta tai ajeta moottorikulkuneuvoilla ja siksi se on ekologisempaa elämää kuin lapsettomilla.
No just. Se ekologisuusko sitten määrittää hyvän elämän. Pienen kansan kulttuurilla ja jatkuvuudella ei ole mitään arvoako?
No ei ole, todella hassu ajatus että näillä olisi jokin itseisarvo. Mitä hiton väliä jollain suomalaisten kulttuurilla ja jatkuvuudella, kansat ovat syntyneet ja kuolleet vuosituhansien ajan eikä suomalaisuudella ole mitään sen korkeampaa arvoa kuin jollain muulla olemassaolevalla tai tulevalla kansalla.
No, minun mielästäni tällaisella on väliä ja olen juuri tuo puolivela. Kyllä, kansat ovat hävinneet ja yhdistyneet aina, eikä tuolla maailmankaikkeuden mittakaavassa olekaan väliä, mutta ihmislajin biologisiin syväkoodattuihin vietteihin kuuluu halu huolehtia geeniensä jatkuvuudesta. Sama kuin muillakin eläimillä. Näin se vain on. Maailmassa on tosin liikaa ihmisiä, mutta halu että oma porukka pärjää on ihmisellä luontaista.
Toisaalta tätä voi edistää vaikka huolehtimalla kielten ja murteiden ja perinteiden elinvoimaisuudesta ja muusta vastaavasta. En minä jotain superilisääntyjä Jonna Serttilää tai muuta lisää idi ootteja maailmaan nus sivia pidä minään sankareina, enkä edes ketä tahansa poikivaa mt-tapausta. Ei se synnyttäminen tee kenestäkään automaattisesti parempaa.
Nyt on pakko kysyä mikä on puolivela? :D Puoliksi vapaaehtoisesti lapseton?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ongelma ei ollut ne lapset vaan mies oli törppö. Eri asia. Ja tässäkin herää juuri se kysymys varmasti näillä miehillä, että miksi he ovat automaattisesti perseestä, jos heillä on lapsia. Ei edes haluta tutustua ihmiseen vaan määritellään hänet vain isäksi, joka varmasti on hylännyt lapsensa. Tai jos ei ole hylännyt, niin sit on muuten vaan perseestä, kun on lisääntynyt ja jo aikuiset lapset ehkä haluavat viettää aikaa isänsä kanssa. Todella hienoja ihmisiä tällaiset ulisijat. Usein nää sit onkin yksin, kun heidän kriteereillään kaikki on perseestä.
Ladies and gentlemen - tässä esimerkki palautteesta, jota deittipalstoilla saa kun kertoo, että lapsettomana ei halua lapsellista.
Kiinnostaa oikeasti, miksi oletetaan MINUN ajattelevan, että mies on perseestä.
En oleta. En vain ole kiinnostunut hänestä. Ja ah.. olen "ulisija" :D
Eihän tässä susta puhuttu vaan spekuloitiin apn tapaa olla tutustumatta ihmisiin.
Vierailija kirjoitti:
No mitä tämä susta kertoo? ” silti on tullut tilanteita, että niillä tulee joku hätä tai tarve tai halu olla isän kanssa tekemisissä ja silloin meidän treffisuhde menee takalevylle” Mikä ero, jos lukisi ...halu olla työkaverin kanssa tekemisissä...”?
No se ero, että vaikkapa aikuinen lapsi alkaa oirehtia ja tarvitsee vanehmpien tukea elämässä esim. muuttamalla takaisin kotiin tai tarvitsee läsnäoloa jatkuvasti. Hiukan eri asia kuin se, että käy työkaverin kanssa kaljalla, auttaa kaveria muutossa, käy auttamassa vanhempia kotona.
No entä, jos se työkaveri tarvitsee kämpää tai vanha äiti apua päivittäin? Kyllä se, että jos pitää todennäköisenä, että lapsi sitoo liikaa aikuisenakin aikaa, kertoo siitä, että esim. mökkiviikko tai lomareissu ystävien tai vanhempien kanssa on poissa laskuista.
Mielenkiintoista. Itse olen lapseton ja haussa aikuinen lapseton mies. Ja kyllä, ei kiitos edes aikuisia lapsia.
Harrastan itse mökkireissuja ystävien kanssa, käyn säännöllisesti isäni luona ja pitäisin täysin luonnollisena, jos miehellä olisi samanlaisia menoja. Ei meidän tarvitse olla yhteenommeltuja.
En silti ole kiinnostunut miehestä, jolla on (aikuisiakaan) lapsia.
Miksi se on jollekulle ongelma?
Tiesin jo lapsena, että omia en halua. Nyt lähes 40vuotiaana edelleen se tunne on vahva, ellei vahvempi.
En myös itse tahtoisi miestä kellä on jälkikasvua. En näkisi itseäni sellaisessa suhteessa jossa jo joutuisin tekemisiin lasten (mahdollisesti aikuisten lasten) kanssa tekemisiin.
Se, että saisi rauhassa edetä ja tutustua, ei joka toinen viikonloppu. Saati jonkun ex naisen takia jota en tunne, omia aikatauluja muuttamaan. Juu ei kiitos. Ei ole sen arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua v*tuttaa se, että ollaan muka ympäristön takia tekemättä lapsia :D
Sitten kuitenkin ajellaan polttomoottoriautolla, matkustellaan yms.
Ei hitto..
Vaikka vela ajelisi päivittäin autolla ympyrää, söisi joka päivä lihaa ja matkustelisi, hänen hiilijalanjälkensä on silti pienempi kuin lisääntyneen. Lapsettomuus on ylivoimaisesti suurin ekoteko.
Ymmärrän toki että lisääntyneitä hävettää oma itsekkyytensä, ja se johtaa sitten monenlaisiin aivopieruihin. Kuten tuolla aiemmin kun joku muusinuija luuli ettei lapsiperheissä ole koiria, matkusteta tai ajeta moottorikulkuneuvoilla ja siksi se on ekologisempaa elämää kuin lapsettomilla.
No just. Se ekologisuusko sitten määrittää hyvän elämän. Pienen kansan kulttuurilla ja jatkuvuudella ei ole mitään arvoako?
No ei ole, todella hassu ajatus että näillä olisi jokin itseisarvo. Mitä hiton väliä jollain suomalaisten kulttuurilla ja jatkuvuudella, kansat ovat syntyneet ja kuolleet vuosituhansien ajan eikä suomalaisuudella ole mitään sen korkeampaa arvoa kuin jollain muulla olemassaolevalla tai tulevalla kansalla.
No, minun mielästäni tällaisella on väliä ja olen juuri tuo puolivela. Kyllä, kansat ovat hävinneet ja yhdistyneet aina, eikä tuolla maailmankaikkeuden mittakaavassa olekaan väliä, mutta ihmislajin biologisiin syväkoodattuihin vietteihin kuuluu halu huolehtia geeniensä jatkuvuudesta. Sama kuin muillakin eläimillä. Näin se vain on. Maailmassa on tosin liikaa ihmisiä, mutta halu että oma porukka pärjää on ihmisellä luontaista.
Toisaalta tätä voi edistää vaikka huolehtimalla kielten ja murteiden ja perinteiden elinvoimaisuudesta ja muusta vastaavasta. En minä jotain superilisääntyjä Jonna Serttilää tai muuta lisää idi ootteja maailmaan nus sivia pidä minään sankareina, enkä edes ketä tahansa poikivaa mt-tapausta. Ei se synnyttäminen tee kenestäkään automaattisesti parempaa.
Nyt on pakko kysyä mikä on puolivela? :D Puoliksi vapaaehtoisesti lapseton?
Oli pakko keksiä jokin lyhennelmä, koska pidemmät selitykset hukkuvat tekstin sekaan:D. No oikeastaan tuo puolivapaaehtoisesti lapseton on ihan hyvä määritelmä. Olin nuorena hyvinkin lapsirakas ja olisin varmasti perustanut perheen jos asiat olisivat menneet näin, mutta toisaalta en koskaan halunnut lasta loppujen lopuksi niin paljon että olisin esim. alkanut yksinhuoltajaksi ja nyt olen ihan tyytyväinen elämääni. En siis ole sellainen, joka on aina tiennyt ettei ikiniä halua lapsia. Näitäkin tunnen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä tämä susta kertoo? ” silti on tullut tilanteita, että niillä tulee joku hätä tai tarve tai halu olla isän kanssa tekemisissä ja silloin meidän treffisuhde menee takalevylle” Mikä ero, jos lukisi ...halu olla työkaverin kanssa tekemisissä...”?
No se ero, että vaikkapa aikuinen lapsi alkaa oirehtia ja tarvitsee vanehmpien tukea elämässä esim. muuttamalla takaisin kotiin tai tarvitsee läsnäoloa jatkuvasti. Hiukan eri asia kuin se, että käy työkaverin kanssa kaljalla, auttaa kaveria muutossa, käy auttamassa vanhempia kotona.
No entä, jos se työkaveri tarvitsee kämpää tai vanha äiti apua päivittäin? Kyllä se, että jos pitää todennäköisenä, että lapsi sitoo liikaa aikuisenakin aikaa, kertoo siitä, että esim. mökkiviikko tai lomareissu ystävien tai vanhempien kanssa on poissa laskuista.
Mielenkiintoista. Itse olen lapseton ja haussa aikuinen lapseton mies. Ja kyllä, ei kiitos edes aikuisia lapsia.
Harrastan itse mökkireissuja ystävien kanssa, käyn säännöllisesti isäni luona ja pitäisin täysin luonnollisena, jos miehellä olisi samanlaisia menoja. Ei meidän tarvitse olla yhteenommeltuja.
En silti ole kiinnostunut miehestä, jolla on (aikuisiakaan) lapsia.
Miksi se on jollekulle ongelma?
Eihän se olekaan ongelma. Se mihin nytkin on puututtu on apn esiin tuomat perustelut, jotka ovat naurettavia ja se, että hän kokee mahdolliset muut ihmiset miehen elämässä ongelmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minua aikanaan lapsettomana kiinnosta miehet, joilla on lapsia. En halua viettää lapsiperhe-elämää, ja toisaalta en myöskään yhtään arvosta niitä eronneita miehiä, jotka ovat niin sanotusti ottaneet eron myös lapsistaan, ja kuvittelevat, että voivat elää kuin lapsettomat poikamiehet.
Joskus nuorempana tapailin hetken aikaa eronnutta kahden lapsen isää. Tyyppi tapasi lapsiaan yhtenä viikonloppuna kerran kahdessa kuukaudessa. Ei ollut mikään elämänhallintaongelmainen, vaan tyyppiä ei yksinkertaisesti kiinnostaneet ne omat lapset ollenkaan.
Eli ongelma ei ollut ne lapset vaan mies oli törppö. Eri asia. Ja tässäkin herää juuri se kysymys varmasti näillä miehillä, että miksi he ovat automaattisesti perseestä, jos heillä on lapsia. Ei edes haluta tutustua ihmiseen vaan määritellään hänet vain isäksi, joka varmasti on hylännyt lapsensa. Tai jos ei ole hylännyt, niin sit on muuten vaan perseestä, kun on lisääntynyt ja jo aikuiset lapset ehkä haluavat viettää aikaa isänsä kanssa. Todella hienoja ihmisiä tällaiset ulisijat. Usein nää sit onkin yksin, kun heidän kriteereillään kaikki on perseestä.
Mitä ihmettä höpötät? Kyllä lapsettomalla on oikeus skipata lapselliset.
On paljon ihmisiä, jotka ovat psyykkisesti epätasapainoisia ja raivoavat milloin mistäkin. Joku voi kokea oman elämätavan ja valintojen arvosteluna sen, että hakee juuri päinvastaista kumppania.
Niin tai näin, raivoaminen kertoo henkilön omista ongelmista. Jokaisella on oikeus olla haluamatta lapsia, eikä se kuulu kenellekään.
Minulla on lapsia, mutta muiden päätökset tässä asiassa eivät herätä minussa minkäänlaisia tunteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua v*tuttaa se, että ollaan muka ympäristön takia tekemättä lapsia :D
Sitten kuitenkin ajellaan polttomoottoriautolla, matkustellaan yms.
Ei hitto..
Vaikka vela ajelisi päivittäin autolla ympyrää, söisi joka päivä lihaa ja matkustelisi, hänen hiilijalanjälkensä on silti pienempi kuin lisääntyneen. Lapsettomuus on ylivoimaisesti suurin ekoteko.
Ymmärrän toki että lisääntyneitä hävettää oma itsekkyytensä, ja se johtaa sitten monenlaisiin aivopieruihin. Kuten tuolla aiemmin kun joku muusinuija luuli ettei lapsiperheissä ole koiria, matkusteta tai ajeta moottorikulkuneuvoilla ja siksi se on ekologisempaa elämää kuin lapsettomilla.
No just. Se ekologisuusko sitten määrittää hyvän elämän. Pienen kansan kulttuurilla ja jatkuvuudella ei ole mitään arvoako?
No ei ole, todella hassu ajatus että näillä olisi jokin itseisarvo. Mitä hiton väliä jollain suomalaisten kulttuurilla ja jatkuvuudella, kansat ovat syntyneet ja kuolleet vuosituhansien ajan eikä suomalaisuudella ole mitään sen korkeampaa arvoa kuin jollain muulla olemassaolevalla tai tulevalla kansalla.
No, minun mielästäni tällaisella on väliä ja olen juuri tuo puolivela. Kyllä, kansat ovat hävinneet ja yhdistyneet aina, eikä tuolla maailmankaikkeuden mittakaavassa olekaan väliä, mutta ihmislajin biologisiin syväkoodattuihin vietteihin kuuluu halu huolehtia geeniensä jatkuvuudesta. Sama kuin muillakin eläimillä. Näin se vain on. Maailmassa on tosin liikaa ihmisiä, mutta halu että oma porukka pärjää on ihmisellä luontaista.
Toisaalta tätä voi edistää vaikka huolehtimalla kielten ja murteiden ja perinteiden elinvoimaisuudesta ja muusta vastaavasta. En minä jotain superilisääntyjä Jonna Serttilää tai muuta lisää idi ootteja maailmaan nus sivia pidä minään sankareina, enkä edes ketä tahansa poikivaa mt-tapausta. Ei se synnyttäminen tee kenestäkään automaattisesti parempaa.
Nyt on pakko kysyä mikä on puolivela? :D Puoliksi vapaaehtoisesti lapseton?
Jolu hybridi rotu varmaan🤔 puoliksi lapseton,puoliksi lapsellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minua aikanaan lapsettomana kiinnosta miehet, joilla on lapsia. En halua viettää lapsiperhe-elämää, ja toisaalta en myöskään yhtään arvosta niitä eronneita miehiä, jotka ovat niin sanotusti ottaneet eron myös lapsistaan, ja kuvittelevat, että voivat elää kuin lapsettomat poikamiehet.
Joskus nuorempana tapailin hetken aikaa eronnutta kahden lapsen isää. Tyyppi tapasi lapsiaan yhtenä viikonloppuna kerran kahdessa kuukaudessa. Ei ollut mikään elämänhallintaongelmainen, vaan tyyppiä ei yksinkertaisesti kiinnostaneet ne omat lapset ollenkaan.
Eli ongelma ei ollut ne lapset vaan mies oli törppö. Eri asia. Ja tässäkin herää juuri se kysymys varmasti näillä miehillä, että miksi he ovat automaattisesti perseestä, jos heillä on lapsia. Ei edes haluta tutustua ihmiseen vaan määritellään hänet vain isäksi, joka varmasti on hylännyt lapsensa. Tai jos ei ole hylännyt, niin sit on muuten vaan perseestä, kun on lisääntynyt ja jo aikuiset lapset ehkä haluavat viettää aikaa isänsä kanssa. Todella hienoja ihmisiä tällaiset ulisijat. Usein nää sit onkin yksin, kun heidän kriteereillään kaikki on perseestä.
Mitä ihmettä höpötät? Kyllä lapsettomalla on oikeus skipata lapselliset.
On, toki on. Mutta eiköhän vastaus apn esittämään kysymykseen liity siihen, että ihmetyttää ettei kiinnosta edes tutustua, koska lapset. Eikä olisi aika erikoista, jos se ei herättäisi lisäkysymyksiä?
Ai NYT mä ymmärsin, mitä tarkoittaa lyhenne vela...
en olisi arvannut, kun loogisesti lyhenne olisi vl, korkeintaan vel.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisviha mainittu palstalla jossa 99,9 % on naisia 😂
Tilaston mukaan täällä on miehiä 22 % ja naisia 78 %.
Naisvihaa on myös naisilla. Se on usein piilossa kantajaltaan, mutta näkyy muille siten, että nainen arvostelee toisia naisia, halveksuu esim vähäpukeisuutta ja naisellisia piirteitä ja hän yrittää itse olla "hyvä jätkä". Esimerkkinä tällaisesta henkilöstä on Veitola. Myös vela voi olla naisvihaaja, jos hän jättää lapset tekemättä siksi, että sellainen hänen mielestään alistaa naisia. Silloin hän tulee alitajuisesti kannattamaan rakenteellista epätasa-arvoa.
Olenko minä naisvihaaja jos en pidä vähäpukeutuneista ihmisistä, siis niin miehistä kuin naisista kaupungilla tai muulla yleisellä paikalla.
Se on minusta vastenmielistä eikä tiedä mihin silmänsä laittaisi .
Harva on edes kaunis/ komea ja vaikka olisikin, niin se pukeutuminen kuuluu rannalle tms.
Useammin naiset pukeutuvat liian niukasti kuin miehet mutta en halua katsella paidatonta miestäkään kaduilla..
Riippuu paljon velasta. Suurin osa on mukavaa ja järjellistä porukkaa, eikä kaikkien todellakaan tarvitse lapsia synnyttää. Lasteni kummit ovat kaikki veloja ja ihania ihmisiä.
Sen sijaan risoo nämä, jotka tekevät lapsettomuudesta numeron. Pahimpia ovat ne, jotka väittävät tekevänsä ekoteon mutta hankkivatkin koiran tai pari. Olisivat edes rehellisiä, ja sanoisivat ettei ekologisuus oikeasti kiinnosta. Yhtä ärsyttävää porukkaa kuin elämäntapavanhemmat, jotka kuvittelevat olevansa yhteiskunnan kermaa pukkaamalla lapsen maailmaan.
Eli ongelma ei ollut ne lapset vaan mies oli törppö. Eri asia. Ja tässäkin herää juuri se kysymys varmasti näillä miehillä, että miksi he ovat automaattisesti perseestä, jos heillä on lapsia. Ei edes haluta tutustua ihmiseen vaan määritellään hänet vain isäksi, joka varmasti on hylännyt lapsensa. Tai jos ei ole hylännyt, niin sit on muuten vaan perseestä, kun on lisääntynyt ja jo aikuiset lapset ehkä haluavat viettää aikaa isänsä kanssa. Todella hienoja ihmisiä tällaiset ulisijat. Usein nää sit onkin yksin, kun heidän kriteereillään kaikki on perseestä.