Vaimo haluaa lapselle liian kalliita tavaroita leluja jne

En voi samastua että kaiken pitäisi olla kalleinta ja hienointa mutta esikoiselle hommattiin kaikki uutena ihan sillä että jos saadaan sisaruksia niin on useampi käyttäjä. Kolme lasta menikin sitten ihan samoilla tavaroilla ja niistä riitti vielä antaa eteenpäinkin.

Lasten merkkivaatteet on kyllä asia jota en ymmärrä ollenkaan. Niihin saa varmasti rahaa palamaan, mikäs siinä jos on on mutta on kyllä turha rahareikä.

Muistuta vaimoa että hinta ei kerro onko tuote ”paras”, harvoin on. Yleensä ne parhaimmat löytyy keskihintaisista.

Lapset syntyneet 2001 ja 2005. Suurin osa oli käytettyä. Kun omasta mielestä tuntui se jatkuvan uuden roinan vaaliminen ehkä joltain kilpailusta, pätemiseltä? Minusta se rakkaus ja ne hyvät hetket yhdessä vaikka luonnossa olivat tärkeimmät, kuin modentonnin vaunut. Eivät he rääsyissä olleet. Kantoliina oli itseommeltu.

Ei oltu siis hippiperhe 😊

Ei lapsi ajattele myöhemmin sitä, että sai kulkea merkkivetimissä. Vaan, että sai onkia, retkeillä ja touhuta

Meillä kyllä kesti ihan hyvin ne H&M vaatteet, osa jopa kirppareilta ostettu alle eurolla. Mitään virttyneitä ja nukkaisia en ostanut. Lähes samaan hintaan ne sai vielä eteenpäinkin. En nähnyt mitään järkeä ostaa kalliita vaatteita vauvalle tai pikkulapselle. Sitten kun alkoivat itse jotain ymmärtää, ostin heidän omia lemppareita, ryhmä hau, cars jne. Moni sanoo, ettei ikinä lapsille noita hahmovaatteita. En ihan ymmärrä miksi, se lapsi niitä pitää, eikä äiti tai isä. Ulkovaatteissa sitten ostettiin sitä parempaa, vedenpitävyys kuitenkin on hyvä olla noissa vaatteissa. Nyt kun ovat jo koululaisia, ostan merkkivaatettakin, lähinnä kirpputorilta. Silloinkaan en ylihintaa niistä maksa.

Jos itse maksaa ja maksaa silti myös puolet oikeista menoista.

Eroprosessi on alkanut. Seuraavaksi vaimo velkaantuu. Sinä hermostut ja tulee riitaa. ... Laita vaimo maksamaan . Leluja ei tarvita, kun lapsi ei ole edes syntynyt. Sano vaimolle, että voi ostaa mitä vain kunhan maksaa. Katso ettei velkaannu. Se on suurin vaara.

Vierailija kirjoitti:

Ihan turhaa ostaa kallista merkkiroinaa vauvalle. Eihän se tajua niistä yhtään mitään. 

Laittakaa ne säästyneet rahat vaikka lapsen tilille, jonka hän saa käyttöönsa kun täyttää 18 vuotta.

Eihän tässä ole kyse vauvasta, vaan äidistä. Ehkä on hienompaa, kun on vauvan kuolaa ja oksua merkkituotteen rinnuksilla.

Tervetuloa nykyaikaan. Äidit kilpailee siitä kuka tuhlaa enite vauvaan, vaikka halvemmallaki sais jopa parempaa ja samaa aikaa laskupino nousee ja syötte pelkkää makaroonia. Some täyttyy kuvilla missä vauvalla on maailman epäkäytännöllisimmät vaatteet mut ku se on nii söpö ku on nii muodikas ja sillä saa paljon tykkäyksiä.

Gugguuuuuuu kultakutri

Se on lapsi. On täysin yhdentekevää missä vaatteissa se on. Vastasyntyneelle menee käytettynä kirpparilta vaatteet. Se ei niistä ymmärrä tuon taivaallista. Ylipäätään siihen lapsen pukeutumiseen ei tarvitse sen kummemmin panostaa ennen kuin se itse ymmärtää jotain vaatteidensa päälle. Kunhan on puhtaat, ehjät ja helposti huollettavat. Se riittää. Lelujen kanssa kannattaa taas miettiä. Laadukas, kehittävä ja pitkäikäinen. Ei roskaa eikä krääsää. Niitäkin saa käytettynä.

Vierailija kirjoitti:

En osta yhtään mitään käytettynä ja ihan viimeiseksi haluaisin omalle VAUVALLENI, sille pienelle avuttomalle ihmistaimelle, joka on arvokas ja jota pitää suojella, jotkut kämäset vanhat rattaat. Etenkään keneltäkään vieraalta ihmiseltä. Joltain hyvältä ystävältä voisin vaikka ostaakin, jos olen nähnyt miten pitävät niitä. 

Sitä paitsi, se lapsi laitetaan niihin rattaisiin vasta kun se on syntynyt, ei siis tarvitse miettiä sitä, ettei se ole vielä syntynyt. Olet jo nyt mustasukkainen lapselle?

Teillä taitaa olla arvoristiriitaa muutenkin?

Itse hankin lapselleni tämän vauva-aikana liki kaiken käytettynä. Myös rattaat, joista maksoin muistaakseni 40 euroa. Hyvät oli, tietysti tarkastin ne ennen lopullista ostopäätöstä.

Kirppikseltä ostin vaatteita n. 0,50-1e hintaan

Myös leluja on kirppikset pullollaan.

Vastapainoksi pidin lapsen kotona 3-vuotiaaksi asti.

Se on kyllä tyhmyyttä laittaa paljon rahaa vauvanvaatteisiin, ellei ole todella varakas. Mielummin tosiaan vaikka säästöön/sijoitukseen rahaa, jos sitä jää.

Koululaiselle alkaa olla jo tärkeää että on ne tietyt Adidaksen vaatteet ja Niken kengät, hyvä maastopyörä, puhelin, tietokone... Lisäksi harrastuksiin saa menemään paljon rahaa. Vauvalle on aivan se ja sama mitä on päällä, kunhan on säänmukaiset, puhtaat ja oikeankokoiset vaatteet. Käytettynä saa ihan uudenveroisia puoli-ilmaiseksi, ellei jopa ilmaiseksi.

Äitien porukoihin pääsy ostetaan sillä, että lapsella on merkin x tai y vaunut sekä merkkivaatteita. Näin se vaan menee. Itse toimin ensimmäisen lapsen vauva-aikana samoin. Lapsen kasvaessa tuo merkillä prassailu menettää merkityksensä ja tilanne tasoittuu. Kyse on halusta "suoriutua" uudessa elämäntilanteessa ja tulla hyväksytyksi.

Mä en näin kolmen lapsen äitinä ole koskaan ymmärtänyt tuota! Mistä se kumpuaa? Itse olen vielä suht hyvätuloinen ja kaikenlisäksi esteettinen ihminen, joten en ihan mitä tahansa ryysyjä lapselleni pukisi päälle.

Mutta kuten äitini tapasi sanoa: samalla rahalla saa rumaa ja kaunista. Eli ei ole rahasta kiinni onko lapsella kauniit vaatteet. Juuri kävin tytölle ostamassa kesämekkoja lastenvaatekirpputorilta, tosi kauniita, uudenveroisia, olivat lapselle oikein mieluisia ja maksoihat noin pari euroa kappale.

Ei, en tarvi uusimpia Gugguun tms ylihintaisia mekkoja hänelle. Miksi ylipäänsä haluaisin että hänellä on samat vaatteet kuin useilla muilla lapsilla? En vaan ymmärrä! Voisko joku joka ymmärtää selittää??

Se hyvä puoli on laadukkaassa merkkikamassa, että on hyvä jälleenmyyntiarvo sekä ne kestävät lapselta toiselle. Nykyaikana löytyy paljon halpaa roinaa, joka ei kestä käyttöä ja se vasta on epäekologista. Itse olen maltillisesti panostanut vaatteisiin ja tavaroihin juuri siksi, että on useampi lapsi ja haluan kierrättää kaikki lapselta toiselle. Loppujen lopuksi siinä tulee säästöä, jos vaatteet ja tavarat ovat kestävää laatua.

Vierailija kirjoitti:

Se hyvä puoli on laadukkaassa merkkikamassa, että on hyvä jälleenmyyntiarvo sekä ne kestävät lapselta toiselle. Nykyaikana löytyy paljon halpaa roinaa, joka ei kestä käyttöä ja se vasta on epäekologista. Itse olen maltillisesti panostanut vaatteisiin ja tavaroihin juuri siksi, että on useampi lapsi ja haluan kierrättää kaikki lapselta toiselle. Loppujen lopuksi siinä tulee säästöä, jos vaatteet ja tavarat ovat kestävää laatua.

Jännä ku mun lapset on pärjänny halppisvaatteilla ja pysyny hyvänä 5 vauvan jälkeenki. Entä jos vaa opettelisit pesee ne vaatteet oikein?

Vierailija kirjoitti:

Mä en näin kolmen lapsen äitinä ole koskaan ymmärtänyt tuota! Mistä se kumpuaa? Itse olen vielä suht hyvätuloinen ja kaikenlisäksi esteettinen ihminen, joten en ihan mitä tahansa ryysyjä lapselleni pukisi päälle.

Mutta kuten äitini tapasi sanoa: samalla rahalla saa rumaa ja kaunista. Eli ei ole rahasta kiinni onko lapsella kauniit vaatteet. Juuri kävin tytölle ostamassa kesämekkoja lastenvaatekirpputorilta, tosi kauniita, uudenveroisia, olivat lapselle oikein mieluisia ja maksoihat noin pari euroa kappale.

Ei, en tarvi uusimpia Gugguun tms ylihintaisia mekkoja hänelle. Miksi ylipäänsä haluaisin että hänellä on samat vaatteet kuin useilla muilla lapsilla? En vaan ymmärrä! Voisko joku joka ymmärtää selittää??

Eikö tuo nyt ole sama asia kuin miksi pitää olla uusin auto, miksi pitää olla kallein puhelin, miksi pitää olla kallis design-valaisin kun Ikeankin valaisimella pärjäisi, jne. Jos on rahaa ja halua ostaa, niin ostakoon kukakin mitä haluaa. Itse ostin juuri 200e maljakon, vaikka kirppikseltä olisi saanut 1e jonkun halpisversion.

Kultainen keskitie. Sitä voi panostaa vaikka hyviin vaunuihin ja ostaa pari " ihanaa" vaatetta vaikka ihmisten ilmoille menoa varten. Ja joululahjaksi vaikka laadukas puulelu tai Duplo sarja muovikrääsän sijaan. Mutta ei mitään järkeä että kaikki olisi kallista ja fiiniä jos tulot eivät ole tosi hyvät. Itse ostin liikaa vauvalle vaatteita, kaikkia ei paljon käytetty, turhaa rahanmenoa.

Itse ihmettelen ihan samaa. Moni tuttavapiirissä on saanut lapsen, ja yksi oli juuri sellainen että hurahti lapsen merkkivaatteisiin. Hän oli muutenkin sellainen että osti itselleenkin kallista. Jotkut on sellaisia. Ehkä vähän lampaita, ei ajattele yhtään kriittisesti niitä tuotteita. Että aika monesti niissä maksetaan merkistä, samassa hikipajassa voi olla tehty kuin halvat. Toki vaunujen kannattaa olla hyvät mutta käytettynä niitä saisi. 

On minullakin siis muutamia merkkituotteita. Mutta joku raja. Vanhemmuuden ei tarvitse olla kilpavarustelua. 

Vierailija kirjoitti:

Mä en näin kolmen lapsen äitinä ole koskaan ymmärtänyt tuota! Mistä se kumpuaa? Itse olen vielä suht hyvätuloinen ja kaikenlisäksi esteettinen ihminen, joten en ihan mitä tahansa ryysyjä lapselleni pukisi päälle.

Mutta kuten äitini tapasi sanoa: samalla rahalla saa rumaa ja kaunista. Eli ei ole rahasta kiinni onko lapsella kauniit vaatteet. Juuri kävin tytölle ostamassa kesämekkoja lastenvaatekirpputorilta, tosi kauniita, uudenveroisia, olivat lapselle oikein mieluisia ja maksoihat noin pari euroa kappale.

Ei, en tarvi uusimpia Gugguun tms ylihintaisia mekkoja hänelle. Miksi ylipäänsä haluaisin että hänellä on samat vaatteet kuin useilla muilla lapsilla? En vaan ymmärrä! Voisko joku joka ymmärtää selittää??

En ole äiti, joten en tiedä. Epäilen, etten ostaisi mitään ylikalliita trendimerkkejä, mutta kohtelisin lasta kuin itseäni eli yrittäisin löytää pari kivaa merkkiä, jotka kuvastavat minulle mieluisaa tyyliä ja persoonallisuutta. Koska en itse käytä kirppari- tai markettivaatteita, olisi vieras ajatus siirtyä niihin lapsenkaan osalta, ellen sitten aidosti tykästyisi niihin markettimerkkeihin lastenvaatteiden osalta. Ja saahan marketeista mm sloggin alkkareitakin eli voihan siellä olla jotain vastaavaa lapsillekin, en tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en näin kolmen lapsen äitinä ole koskaan ymmärtänyt tuota! Mistä se kumpuaa? Itse olen vielä suht hyvätuloinen ja kaikenlisäksi esteettinen ihminen, joten en ihan mitä tahansa ryysyjä lapselleni pukisi päälle.

Mutta kuten äitini tapasi sanoa: samalla rahalla saa rumaa ja kaunista. Eli ei ole rahasta kiinni onko lapsella kauniit vaatteet. Juuri kävin tytölle ostamassa kesämekkoja lastenvaatekirpputorilta, tosi kauniita, uudenveroisia, olivat lapselle oikein mieluisia ja maksoihat noin pari euroa kappale.

Ei, en tarvi uusimpia Gugguun tms ylihintaisia mekkoja hänelle. Miksi ylipäänsä haluaisin että hänellä on samat vaatteet kuin useilla muilla lapsilla? En vaan ymmärrä! Voisko joku joka ymmärtää selittää??

Eikö tuo nyt ole sama asia kuin miksi pitää olla uusin auto, miksi pitää olla kallein puhelin, miksi pitää olla kallis design-valaisin kun Ikeankin valaisimella pärjäisi, jne. Jos on rahaa ja halua ostaa, niin ostakoon kukakin mitä haluaa. Itse ostin juuri 200e maljakon, vaikka kirppikseltä olisi saanut 1e jonkun halpisversion.

Jos on paljon rahaa niin siitä vaan. Mutta moni pienipalkkainen, kaupungin vuokra-asunnossa asuva ostaa nuo samat merkkivaatteet... Ja vaikka rahaa olisikin vähän enemmän, niin miksi ei mielummin sijoittaisi lapsen tulevaisuuteen?