Lue keskustelun säännöt.
Hyvää poikien päivää ja kaatuneiden muistopäivää!
16.05.2021 |
Kansainvälistä poikien päivää vietetään vuosittain toukokuun 16. päivä[i]. Päivä sijoittuu osuvasti koulujen lukuvuoden päättymisen tuntumaan, sillä koulutuksellisen tasa-arvon alamäki on osunut Suomessa kipeimmin juuri poikiin.
Kaatuneitten muistopäivää vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina. Päivä on vakiintunut liputuspäivä.
Kommentit (307)
https://www.tiede.fi/keskustelu/40017/ketju/naisten_miehiin_kohdistama_…
Täytyy muistaa, että miehet eivät tunnista ahdistelua ahdisteluksi niin usein kuin naiset. Naisilla on lähtökohtaisesti herkemmällä reagointi itseensä kohdistuvassa ahdistelussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Feministienkö tässä maassa pitäisi kaikki juhlatkin järjestää? Joo, no, naisethan sen kyllä itse asiassa yleensä tekevät. Mitäpä jos te palstamiehet vaikka laittaisitte hanskat käteen ja järkkäisitte miesten-, poikien- ja isäinpäiville ihan itse jotain häppeninkiä? Naiset tykkää juhlia, kyllä me siihen sitten lähdetään mukaan. Mutta jonkun täytyy aloittaa. Pus!
Miksi sä uskot noin kovasti, että vain miehiä häiritsee tämä heihin kohdistuva epätasa-arvo?
Luuletko, et moni meistä tervepäisistä naisista nauttii yhtä sairaalla tavalla kuin ilmeisesti sinä siitä, että meille läheisiä ihmisiä painetaan alas ja syrjitään? Meillä on miehiä, isiä, veljiä, poikia, sisarusten poikia jne... hoille haluamme hyvää.
Tämä on yhteiskunnallista rakenteellista syrjintää (termin pitäis olla sulle tuttu), joka koskee kaikkia ja kaikkien kuuluu sille jotain tehdä. Ihan niin kuin aikanaan naisten oikeuksien kohdallakin.
Selväähän on, että miesten ja poikien tasa-arvo kiinnostaa miehiä lähinnä silloin, kun puhutaan naisten oikeuksista tai kun sitä voidaan käyttää lyömäaseena naisia vastaan. Tämä on äärimmäisen surullista. Olisi mukavaa, jos miehet voisivat puhua poikien ja miesten asioista ihan itsearvoisen tärkeinä asioina.
Väitteesi, että nautin poikien alaspainamisesta (mitä ikinä se onkaan) on naurettava.
Vierailija kirjoitti:
Luulin että tässä ketjussa on kyse poikienpäivästä ja sen juhlinnasta? Miten sitä kannattaisi palstamiesten mielestä juhlia? Olisi kiva saada ideoita. Millaisia asioita aikuisten - miesten ja naisten - kannattaisi nostaa juhlinnassa esiin? Te olette olleet poikia, tiedätte paremmin. Ideoita kehiin!
Ellei mielenkiinto sitten ollutkin jo alunperin muualla eli naisiin kohdistuvassa katkeruudessa ja siitä valittamisessa.
Tämä kuuluu yhtä lailla meille naisille kuin miehillekin.
Eikö sinusta itsestäsi ole selvä epäkohta, että tyttöjenpäivänä laitetaan tyttöjä valtapaikoille hehkuttaen tulevaisuuden johtajista. Joka mediassa juttuja ja ministerien kommentteja ja poikien päivänä täysi hiljaisuus kaikilta! Siitä huolimatta, että juttuvinkkejä on laitettu. Eli asiasta ei suostuta tekemään mitään.
Mun on todella vaikeaa hyväksyä ihmistä, jolle tällainen on ok. Täytyy olla jotain vikaa, jos ei tuollaista tuomitse.
Tämä synnytti itsessäni oikein voiman- ja turhautumisen puuskan tehdä asialle jotain. Nyt tää perseily saa riittää. Ei tämä tytöillekään hyvää tee, että kasvavat tällaiseen polkemaan toisia alas.
Vierailija kirjoitti:
https://www.tiede.fi/keskustelu/40017/ketju/naisten_miehiin_kohdistama_…
Täytyy muistaa, että miehet eivät tunnista ahdistelua ahdisteluksi niin usein kuin naiset. Naisilla on lähtökohtaisesti herkemmällä reagointi itseensä kohdistuvassa ahdistelussa.
Kun kerroin nuorempana koetusta ahdistelusta naispuoliselle työkaverilleni niin se totesi vain että "sinua yritettiin vain iskeä hieman tökerösti"
50% ulkomaaliasta verta joten ulkonäkö poikkeaa perussuomalaisesta Mikosta. Se ei tosin oikeuta ahdisteluun 15+ ikäisestä,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Feministienkö tässä maassa pitäisi kaikki juhlatkin järjestää? Joo, no, naisethan sen kyllä itse asiassa yleensä tekevät. Mitäpä jos te palstamiehet vaikka laittaisitte hanskat käteen ja järkkäisitte miesten-, poikien- ja isäinpäiville ihan itse jotain häppeninkiä? Naiset tykkää juhlia, kyllä me siihen sitten lähdetään mukaan. Mutta jonkun täytyy aloittaa. Pus!
Miksi sä uskot noin kovasti, että vain miehiä häiritsee tämä heihin kohdistuva epätasa-arvo?
Luuletko, et moni meistä tervepäisistä naisista nauttii yhtä sairaalla tavalla kuin ilmeisesti sinä siitä, että meille läheisiä ihmisiä painetaan alas ja syrjitään? Meillä on miehiä, isiä, veljiä, poikia, sisarusten poikia jne... hoille haluamme hyvää.
Tämä on yhteiskunnallista rakenteellista syrjintää (termin pitäis olla sulle tuttu), joka koskee kaikkia ja kaikkien kuuluu sille jotain tehdä. Ihan niin kuin aikanaan naisten oikeuksien kohdallakin.
Selväähän on, että miesten ja poikien tasa-arvo kiinnostaa miehiä lähinnä silloin, kun puhutaan naisten oikeuksista tai kun sitä voidaan käyttää lyömäaseena naisia vastaan. Tämä on äärimmäisen surullista. Olisi mukavaa, jos miehet voisivat puhua poikien ja miesten asioista ihan itsearvoisen tärkeinä asioina.
Väitteesi, että nautin poikien alaspainamisesta (mitä ikinä se onkaan) on naurettava.
No hyvänen aika.. Tuollaista alentuvaa, yleistävää pa s ka puhetta suollat kuitenkin.. Millä oikeudella puhut miehistä tuolla tavoin. Olet todella m y rkkyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Feministienkö tässä maassa pitäisi kaikki juhlatkin järjestää? Joo, no, naisethan sen kyllä itse asiassa yleensä tekevät. Mitäpä jos te palstamiehet vaikka laittaisitte hanskat käteen ja järkkäisitte miesten-, poikien- ja isäinpäiville ihan itse jotain häppeninkiä? Naiset tykkää juhlia, kyllä me siihen sitten lähdetään mukaan. Mutta jonkun täytyy aloittaa. Pus!
Miksi sä uskot noin kovasti, että vain miehiä häiritsee tämä heihin kohdistuva epätasa-arvo?
Luuletko, et moni meistä tervepäisistä naisista nauttii yhtä sairaalla tavalla kuin ilmeisesti sinä siitä, että meille läheisiä ihmisiä painetaan alas ja syrjitään? Meillä on miehiä, isiä, veljiä, poikia, sisarusten poikia jne... hoille haluamme hyvää.
Tämä on yhteiskunnallista rakenteellista syrjintää (termin pitäis olla sulle tuttu), joka koskee kaikkia ja kaikkien kuuluu sille jotain tehdä. Ihan niin kuin aikanaan naisten oikeuksien kohdallakin.
Selväähän on, että miesten ja poikien tasa-arvo kiinnostaa miehiä lähinnä silloin, kun puhutaan naisten oikeuksista tai kun sitä voidaan käyttää lyömäaseena naisia vastaan. Tämä on äärimmäisen surullista. Olisi mukavaa, jos miehet voisivat puhua poikien ja miesten asioista ihan itsearvoisen tärkeinä asioina.
Väitteesi, että nautin poikien alaspainamisesta (mitä ikinä se onkaan) on naurettava.
Et tiedä mitä alaspainaminen on?
Ajattele hukkuvaa joka haluaa nousta pinnalle. Hän painaa kenet tahansa siinä vieressä kohti syvyyksiä noustakseen itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin että tässä ketjussa on kyse poikienpäivästä ja sen juhlinnasta? Miten sitä kannattaisi palstamiesten mielestä juhlia? Olisi kiva saada ideoita. Millaisia asioita aikuisten - miesten ja naisten - kannattaisi nostaa juhlinnassa esiin? Te olette olleet poikia, tiedätte paremmin. Ideoita kehiin!
Ellei mielenkiinto sitten ollutkin jo alunperin muualla eli naisiin kohdistuvassa katkeruudessa ja siitä valittamisessa.
Tämä kuuluu yhtä lailla meille naisille kuin miehillekin.
Eikö sinusta itsestäsi ole selvä epäkohta, että tyttöjenpäivänä laitetaan tyttöjä valtapaikoille hehkuttaen tulevaisuuden johtajista. Joka mediassa juttuja ja ministerien kommentteja ja poikien päivänä täysi hiljaisuus kaikilta! Siitä huolimatta, että juttuvinkkejä on laitettu. Eli asiasta ei suostuta tekemään mitään.
Mun on todella vaikeaa hyväksyä ihmistä, jolle tällainen on ok. Täytyy olla jotain vikaa, jos ei tuollaista tuomitse.
Tämä synnytti itsessäni oikein voiman- ja turhautumisen puuskan tehdä asialle jotain. Nyt tää perseily saa riittää. Ei tämä tytöillekään hyvää tee, että kasvavat tällaiseen polkemaan toisia alas.
Minun on kyllä vaikea nähdä epäkohtana sitä, että tytöille annetaan mallia siitä, että heillekin on paikka päättävissä asemissa. Nykyäänhän tilanne alkaa siltä osin olla onneksi tosi hyvä.
Mutta odotan mielenkiinnolla, millaisia juttuja tulevina vuosina sitten alkaa tulla poikien osalta, samasta poikia voimaannnuttavasta näkökulmasta. Itseni on vähän vaikea sellaisia keksiä, rehellisesti sanoen, mutta se lienee minulta vain mieleikuvituksen puutetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ihan nuori, ja kyllä minut laitettiin tarhassa ja koulussa tekemään isänpäiväkortit siinä missä äitienpäiväkin, ja useampi viikkoja niitä mainoksia kun tulee siihen liittyen. Vähän erikoisena pidän jos jonkun mielestä isiä ei juhlita ollenkaan, äitejä vaan.
Naisten, miesten, tyttöjen ja poikien päiviin en mene sanomaan mitään kun en niistä mitään vietä enkä usein edes huomaa. En edes muista mihin aikaan vuodesta mikäkin niistä on.Et huomaa naistenpäivän aikaan esim. kukkakaupan mainoksia? Erityisiä tapahtumia, johon pm jopa matkusti toiselle puolelle maailmaa, tai kotimaan konsertteja, jossa entinen presidenttiparimme oli ja sai koronan sieltä?
Mitä vastaavia on miestenpäivänä?
Ihan helposti menee huomaamatta. Teen etupäässä töitä kotoa käsin eikä shoppailu kiinnosta. Voi mennä kuukausi etten käy kuin ulkoilmassa ja lähikaupassa, ei ole kukkakauppaa lähellä. Kaupassa kai jotain kukkia myydään, mutta ne eivät kiinnosta joten mainokset menevät ohi.
Muutenkin olen pyrkinyt nykyisin estämään mahdollisimman ison osan mainoksista, ei tule postista edes ilmaisjakelulehtiä, läppärillä Adblock. Kännykällä en nettiä selaa ellei ole pakko. Ei ole telkkaria, en tilaa lehtiä, en kuuntele radiota. Uutiset luen netistä, lähinnä pääuutiset ja tuoreimmat, jos jotain iso tapahtuu niin täsmähaen lisätietoa juuri siitä aiheesta. Olin 9/11 aikaan 3 viikkoa kenttätöissä yksin saarella ja opin, ettei ole mikään pakko tietää kaikkea heti, hyvin ehtii myöhemminkin mukaan. Välillä siis voi mennä parikin päivää niin etten seuraa uutisia ollenkaan, tai vilaisen vaan nopeasti onko tapahtunut jotain erityisen olennaista. Lööppilehtiä yms en lue koskaan.
Ainoa some on fb, jossa olen viimeksi käynyt pääsiäisenä ja sitä ennen jouluna. Tällä palstalla kävin edellisen kerran myös pääsiäisenä, muita palstoja en harrasta joten somepäivitykset yms menevät myös ohi.
Isän- ja äitienpäivät muistan, mutta muut voivat ihan oikeasti mennä huomaamatta ohi. Eivät aina, mutta säännöllisesti kuitenkin. Ilmeisesti naisten päivä on tänä vuonna jo ollut, huomaamatta meni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Feministienkö tässä maassa pitäisi kaikki juhlatkin järjestää? Joo, no, naisethan sen kyllä itse asiassa yleensä tekevät. Mitäpä jos te palstamiehet vaikka laittaisitte hanskat käteen ja järkkäisitte miesten-, poikien- ja isäinpäiville ihan itse jotain häppeninkiä? Naiset tykkää juhlia, kyllä me siihen sitten lähdetään mukaan. Mutta jonkun täytyy aloittaa. Pus!
Miksi sä uskot noin kovasti, että vain miehiä häiritsee tämä heihin kohdistuva epätasa-arvo?
Luuletko, et moni meistä tervepäisistä naisista nauttii yhtä sairaalla tavalla kuin ilmeisesti sinä siitä, että meille läheisiä ihmisiä painetaan alas ja syrjitään? Meillä on miehiä, isiä, veljiä, poikia, sisarusten poikia jne... hoille haluamme hyvää.
Tämä on yhteiskunnallista rakenteellista syrjintää (termin pitäis olla sulle tuttu), joka koskee kaikkia ja kaikkien kuuluu sille jotain tehdä. Ihan niin kuin aikanaan naisten oikeuksien kohdallakin.
Selväähän on, että miesten ja poikien tasa-arvo kiinnostaa miehiä lähinnä silloin, kun puhutaan naisten oikeuksista tai kun sitä voidaan käyttää lyömäaseena naisia vastaan. Tämä on äärimmäisen surullista. Olisi mukavaa, jos miehet voisivat puhua poikien ja miesten asioista ihan itsearvoisen tärkeinä asioina.
Väitteesi, että nautin poikien alaspainamisesta (mitä ikinä se onkaan) on naurettava.
Et tiedä mitä alaspainaminen on?
Ajattele hukkuvaa joka haluaa nousta pinnalle. Hän painaa kenet tahansa siinä vieressä kohti syvyyksiä noustakseen itse.
Draaman tajua sinulta ei ainakaan puutu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Feministienkö tässä maassa pitäisi kaikki juhlatkin järjestää? Joo, no, naisethan sen kyllä itse asiassa yleensä tekevät. Mitäpä jos te palstamiehet vaikka laittaisitte hanskat käteen ja järkkäisitte miesten-, poikien- ja isäinpäiville ihan itse jotain häppeninkiä? Naiset tykkää juhlia, kyllä me siihen sitten lähdetään mukaan. Mutta jonkun täytyy aloittaa. Pus!
Miksi sä uskot noin kovasti, että vain miehiä häiritsee tämä heihin kohdistuva epätasa-arvo?
Luuletko, et moni meistä tervepäisistä naisista nauttii yhtä sairaalla tavalla kuin ilmeisesti sinä siitä, että meille läheisiä ihmisiä painetaan alas ja syrjitään? Meillä on miehiä, isiä, veljiä, poikia, sisarusten poikia jne... hoille haluamme hyvää.
Tämä on yhteiskunnallista rakenteellista syrjintää (termin pitäis olla sulle tuttu), joka koskee kaikkia ja kaikkien kuuluu sille jotain tehdä. Ihan niin kuin aikanaan naisten oikeuksien kohdallakin.
Selväähän on, että miesten ja poikien tasa-arvo kiinnostaa miehiä lähinnä silloin, kun puhutaan naisten oikeuksista tai kun sitä voidaan käyttää lyömäaseena naisia vastaan. Tämä on äärimmäisen surullista. Olisi mukavaa, jos miehet voisivat puhua poikien ja miesten asioista ihan itsearvoisen tärkeinä asioina.
Väitteesi, että nautin poikien alaspainamisesta (mitä ikinä se onkaan) on naurettava.
Et tiedä mitä alaspainaminen on?
Ajattele hukkuvaa joka haluaa nousta pinnalle. Hän painaa kenet tahansa siinä vieressä kohti syvyyksiä noustakseen itse.
Draaman tajua sinulta ei ainakaan puutu.
Nuorena käyty hengenpelastajakurssi. Ihan realistinen vaara nimittäin, varsinkin kun 50 kiloinen voi joutua pelastamaan 90 kiloisen panikoivan henkilön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Feministienkö tässä maassa pitäisi kaikki juhlatkin järjestää? Joo, no, naisethan sen kyllä itse asiassa yleensä tekevät. Mitäpä jos te palstamiehet vaikka laittaisitte hanskat käteen ja järkkäisitte miesten-, poikien- ja isäinpäiville ihan itse jotain häppeninkiä? Naiset tykkää juhlia, kyllä me siihen sitten lähdetään mukaan. Mutta jonkun täytyy aloittaa. Pus!
Miksi sä uskot noin kovasti, että vain miehiä häiritsee tämä heihin kohdistuva epätasa-arvo?
Luuletko, et moni meistä tervepäisistä naisista nauttii yhtä sairaalla tavalla kuin ilmeisesti sinä siitä, että meille läheisiä ihmisiä painetaan alas ja syrjitään? Meillä on miehiä, isiä, veljiä, poikia, sisarusten poikia jne... hoille haluamme hyvää.
Tämä on yhteiskunnallista rakenteellista syrjintää (termin pitäis olla sulle tuttu), joka koskee kaikkia ja kaikkien kuuluu sille jotain tehdä. Ihan niin kuin aikanaan naisten oikeuksien kohdallakin.
Selväähän on, että miesten ja poikien tasa-arvo kiinnostaa miehiä lähinnä silloin, kun puhutaan naisten oikeuksista tai kun sitä voidaan käyttää lyömäaseena naisia vastaan. Tämä on äärimmäisen surullista. Olisi mukavaa, jos miehet voisivat puhua poikien ja miesten asioista ihan itsearvoisen tärkeinä asioina.
Väitteesi, että nautin poikien alaspainamisesta (mitä ikinä se onkaan) on naurettava.
Et tiedä mitä alaspainaminen on?
Ajattele hukkuvaa joka haluaa nousta pinnalle. Hän painaa kenet tahansa siinä vieressä kohti syvyyksiä noustakseen itse.
Draaman tajua sinulta ei ainakaan puutu.
Nuorena käyty hengenpelastajakurssi. Ihan realistinen vaara nimittäin, varsinkin kun 50 kiloinen voi joutua pelastamaan 90 kiloisen panikoivan henkilön.
Ok. Siis sinusta naiset ja tytöt ovat olleet yhteiskunnassamme siinä asemassa, että he ovat olleet hukkumisvaarassa, ja pelastautuakseen he ovat sitten paniikin voimalla tulleet painaneeksi alaspäin miehiä ja poikia?
Kuulostaa psykologisesti ymmärrettävältä. Kai.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin että tässä ketjussa on kyse poikienpäivästä ja sen juhlinnasta? Miten sitä kannattaisi palstamiesten mielestä juhlia? Olisi kiva saada ideoita. Millaisia asioita aikuisten - miesten ja naisten - kannattaisi nostaa juhlinnassa esiin? Te olette olleet poikia, tiedätte paremmin. Ideoita kehiin!
Ellei mielenkiinto sitten ollutkin jo alunperin muualla eli naisiin kohdistuvassa katkeruudessa ja siitä valittamisessa.
Tämä kuuluu yhtä lailla meille naisille kuin miehillekin.
Eikö sinusta itsestäsi ole selvä epäkohta, että tyttöjenpäivänä laitetaan tyttöjä valtapaikoille hehkuttaen tulevaisuuden johtajista. Joka mediassa juttuja ja ministerien kommentteja ja poikien päivänä täysi hiljaisuus kaikilta! Siitä huolimatta, että juttuvinkkejä on laitettu. Eli asiasta ei suostuta tekemään mitään.
Mun on todella vaikeaa hyväksyä ihmistä, jolle tällainen on ok. Täytyy olla jotain vikaa, jos ei tuollaista tuomitse.
Tämä synnytti itsessäni oikein voiman- ja turhautumisen puuskan tehdä asialle jotain. Nyt tää perseily saa riittää. Ei tämä tytöillekään hyvää tee, että kasvavat tällaiseen polkemaan toisia alas.
Minun on kyllä vaikea nähdä epäkohtana sitä, että tytöille annetaan mallia siitä, että heillekin on paikka päättävissä asemissa. Nykyäänhän tilanne alkaa siltä osin olla onneksi tosi hyvä.
Mutta odotan mielenkiinnolla, millaisia juttuja tulevina vuosina sitten alkaa tulla poikien osalta, samasta poikia voimaannnuttavasta näkökulmasta. Itseni on vähän vaikea sellaisia keksiä, rehellisesti sanoen, mutta se lienee minulta vain mieleikuvituksen puutetta.
No asetupa sen 8 v pojan silmin katsomaan asiaa. Hän osaa jo lukea ja seurata uutisia... Hänelle tulee ehkä joku ikäisilleen suunnattu oma lehtikin.
Tähän asti poika on ajatellut olevansa yhtä tärkeä ja arvostettu kuin naapurin saman ikäinen tyttökin. Opettaja on kohdellut ihan reilusti ja samat säännöt tuntuu koskevan kaikkia ja se on ollut pojasta ihan ok. Samoja leikkejä on leikitty, ei ole käynyt mielessäkään miksi ei voisi leikkiä samoja leikkejä tytön kanssa kuin pojankin, vaikka koulussa ovatkin usein omissa porukoissaan.
Nyt tyttöjenpäivä on tulossa. Omassa koululaisille suunnatussa julkaisussa on tästä paljon asiaa, poika ihmettelee "mikäs tällainen on", on luonnollista että sitä seuraa kysymys, onkohan pojillakin oma päivä. Poika kysyy äidiltään, joka ei osaa sanoa. Googlettaa ja asia selviää: toukokuussa sitten!
Sitten tulee se tyttöjenpäivä. Poika tietää ja tunnistaa ministerit, joilla on paljon sanottavaa ja joilla on valtaa, joita kuunnellaan. Poika lukee netistä eri kampanjoiden kautta kuinka ministerit huomioivat tyttöjä eri tavoin ja kertovat näille rohkaisevia viestejä! Yksi isompi tyttö pääsi jopa pääministerin paikalle, sen täytyy olla jännittävää! Kukahan poikien päivänä pääsee... poika pohtii.
Koittaa toukokuu, koittaa poikien päivä. Poika herää jo aamulla kysymään äidiltään onko jo jotain uutisia?!?! Ei mitään. Ei missään mitään pientäkään huomiota. Koko päivänä. Poika on todella pettynyt ja ihmettelee asiaa, kyselee vanhemmiltaan. Miten he voisivat vastata, kun eivät ymmärrä itsekään, miten tällainen on nykyään mahdollista.
Perustuu tositapahtumiin.
Ja lopuksi kysymys: Miten kaikki tuo vaikuttaa pojan kasvutarinaan, jos sama tulee jatkumaan ja toistumaan elämässä kerta toisensa jälkeen?
Tai miten se vaikuttaa naapurin tytön kasvuun, että hän tulee hyvin tietoiseksi iitä, miten erityisesti häntä kohdellaan sukupuolensa vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Feministienkö tässä maassa pitäisi kaikki juhlatkin järjestää? Joo, no, naisethan sen kyllä itse asiassa yleensä tekevät. Mitäpä jos te palstamiehet vaikka laittaisitte hanskat käteen ja järkkäisitte miesten-, poikien- ja isäinpäiville ihan itse jotain häppeninkiä? Naiset tykkää juhlia, kyllä me siihen sitten lähdetään mukaan. Mutta jonkun täytyy aloittaa. Pus!
Miksi sä uskot noin kovasti, että vain miehiä häiritsee tämä heihin kohdistuva epätasa-arvo?
Luuletko, et moni meistä tervepäisistä naisista nauttii yhtä sairaalla tavalla kuin ilmeisesti sinä siitä, että meille läheisiä ihmisiä painetaan alas ja syrjitään? Meillä on miehiä, isiä, veljiä, poikia, sisarusten poikia jne... hoille haluamme hyvää.
Tämä on yhteiskunnallista rakenteellista syrjintää (termin pitäis olla sulle tuttu), joka koskee kaikkia ja kaikkien kuuluu sille jotain tehdä. Ihan niin kuin aikanaan naisten oikeuksien kohdallakin.
Selväähän on, että miesten ja poikien tasa-arvo kiinnostaa miehiä lähinnä silloin, kun puhutaan naisten oikeuksista tai kun sitä voidaan käyttää lyömäaseena naisia vastaan. Tämä on äärimmäisen surullista. Olisi mukavaa, jos miehet voisivat puhua poikien ja miesten asioista ihan itsearvoisen tärkeinä asioina.
Väitteesi, että nautin poikien alaspainamisesta (mitä ikinä se onkaan) on naurettava.
Et tiedä mitä alaspainaminen on?
Ajattele hukkuvaa joka haluaa nousta pinnalle. Hän painaa kenet tahansa siinä vieressä kohti syvyyksiä noustakseen itse.
Draaman tajua sinulta ei ainakaan puutu.
Nuorena käyty hengenpelastajakurssi. Ihan realistinen vaara nimittäin, varsinkin kun 50 kiloinen voi joutua pelastamaan 90 kiloisen panikoivan henkilön.
Ok. Siis sinusta naiset ja tytöt ovat olleet yhteiskunnassamme siinä asemassa, että he ovat olleet hukkumisvaarassa, ja pelastautuakseen he ovat sitten paniikin voimalla tulleet painaneeksi alaspäin miehiä ja poikia?
Kuulostaa psykologisesti ymmärrettävältä. Kai.
Ei, vaan selitin mitä alaspainaminen itsensä nostamiseksi tarkoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ihan nuori, ja kyllä minut laitettiin tarhassa ja koulussa tekemään isänpäiväkortit siinä missä äitienpäiväkin, ja useampi viikkoja niitä mainoksia kun tulee siihen liittyen. Vähän erikoisena pidän jos jonkun mielestä isiä ei juhlita ollenkaan, äitejä vaan.
Naisten, miesten, tyttöjen ja poikien päiviin en mene sanomaan mitään kun en niistä mitään vietä enkä usein edes huomaa. En edes muista mihin aikaan vuodesta mikäkin niistä on.Et huomaa naistenpäivän aikaan esim. kukkakaupan mainoksia? Erityisiä tapahtumia, johon pm jopa matkusti toiselle puolelle maailmaa, tai kotimaan konsertteja, jossa entinen presidenttiparimme oli ja sai koronan sieltä?
Mitä vastaavia on miestenpäivänä?
Ihan helposti menee huomaamatta. Teen etupäässä töitä kotoa käsin eikä shoppailu kiinnosta. Voi mennä kuukausi etten käy kuin ulkoilmassa ja lähikaupassa, ei ole kukkakauppaa lähellä. Kaupassa kai jotain kukkia myydään, mutta ne eivät kiinnosta joten mainokset menevät ohi.
Muutenkin olen pyrkinyt nykyisin estämään mahdollisimman ison osan mainoksista, ei tule postista edes ilmaisjakelulehtiä, läppärillä Adblock. Kännykällä en nettiä selaa ellei ole pakko. Ei ole telkkaria, en tilaa lehtiä, en kuuntele radiota. Uutiset luen netistä, lähinnä pääuutiset ja tuoreimmat, jos jotain iso tapahtuu niin täsmähaen lisätietoa juuri siitä aiheesta. Olin 9/11 aikaan 3 viikkoa kenttätöissä yksin saarella ja opin, ettei ole mikään pakko tietää kaikkea heti, hyvin ehtii myöhemminkin mukaan. Välillä siis voi mennä parikin päivää niin etten seuraa uutisia ollenkaan, tai vilaisen vaan nopeasti onko tapahtunut jotain erityisen olennaista. Lööppilehtiä yms en lue koskaan.
Ainoa some on fb, jossa olen viimeksi käynyt pääsiäisenä ja sitä ennen jouluna. Tällä palstalla kävin edellisen kerran myös pääsiäisenä, muita palstoja en harrasta joten somepäivitykset yms menevät myös ohi.
Isän- ja äitienpäivät muistan, mutta muut voivat ihan oikeasti mennä huomaamatta ohi. Eivät aina, mutta säännöllisesti kuitenkin. Ilmeisesti naisten päivä on tänä vuonna jo ollut, huomaamatta meni.
Eli mikä olikaan sun pointti tähän ketjuun liittyen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ihan nuori, ja kyllä minut laitettiin tarhassa ja koulussa tekemään isänpäiväkortit siinä missä äitienpäiväkin, ja useampi viikkoja niitä mainoksia kun tulee siihen liittyen. Vähän erikoisena pidän jos jonkun mielestä isiä ei juhlita ollenkaan, äitejä vaan.
Naisten, miesten, tyttöjen ja poikien päiviin en mene sanomaan mitään kun en niistä mitään vietä enkä usein edes huomaa. En edes muista mihin aikaan vuodesta mikäkin niistä on.Et huomaa naistenpäivän aikaan esim. kukkakaupan mainoksia? Erityisiä tapahtumia, johon pm jopa matkusti toiselle puolelle maailmaa, tai kotimaan konsertteja, jossa entinen presidenttiparimme oli ja sai koronan sieltä?
Mitä vastaavia on miestenpäivänä?
Ihan helposti menee huomaamatta. Teen etupäässä töitä kotoa käsin eikä shoppailu kiinnosta. Voi mennä kuukausi etten käy kuin ulkoilmassa ja lähikaupassa, ei ole kukkakauppaa lähellä. Kaupassa kai jotain kukkia myydään, mutta ne eivät kiinnosta joten mainokset menevät ohi.
Muutenkin olen pyrkinyt nykyisin estämään mahdollisimman ison osan mainoksista, ei tule postista edes ilmaisjakelulehtiä, läppärillä Adblock. Kännykällä en nettiä selaa ellei ole pakko. Ei ole telkkaria, en tilaa lehtiä, en kuuntele radiota. Uutiset luen netistä, lähinnä pääuutiset ja tuoreimmat, jos jotain iso tapahtuu niin täsmähaen lisätietoa juuri siitä aiheesta. Olin 9/11 aikaan 3 viikkoa kenttätöissä yksin saarella ja opin, ettei ole mikään pakko tietää kaikkea heti, hyvin ehtii myöhemminkin mukaan. Välillä siis voi mennä parikin päivää niin etten seuraa uutisia ollenkaan, tai vilaisen vaan nopeasti onko tapahtunut jotain erityisen olennaista. Lööppilehtiä yms en lue koskaan.
Ainoa some on fb, jossa olen viimeksi käynyt pääsiäisenä ja sitä ennen jouluna. Tällä palstalla kävin edellisen kerran myös pääsiäisenä, muita palstoja en harrasta joten somepäivitykset yms menevät myös ohi.
Isän- ja äitienpäivät muistan, mutta muut voivat ihan oikeasti mennä huomaamatta ohi. Eivät aina, mutta säännöllisesti kuitenkin. Ilmeisesti naisten päivä on tänä vuonna jo ollut, huomaamatta meni.Eli mikä olikaan sun pointti tähän ketjuun liittyen?
Kaikki naiset ovat autiolla saarella mitä poikien-, miesten, ja isänpäivän viettoon tulee
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin että tässä ketjussa on kyse poikienpäivästä ja sen juhlinnasta? Miten sitä kannattaisi palstamiesten mielestä juhlia? Olisi kiva saada ideoita. Millaisia asioita aikuisten - miesten ja naisten - kannattaisi nostaa juhlinnassa esiin? Te olette olleet poikia, tiedätte paremmin. Ideoita kehiin!
Ellei mielenkiinto sitten ollutkin jo alunperin muualla eli naisiin kohdistuvassa katkeruudessa ja siitä valittamisessa.
Tämä kuuluu yhtä lailla meille naisille kuin miehillekin.
Eikö sinusta itsestäsi ole selvä epäkohta, että tyttöjenpäivänä laitetaan tyttöjä valtapaikoille hehkuttaen tulevaisuuden johtajista. Joka mediassa juttuja ja ministerien kommentteja ja poikien päivänä täysi hiljaisuus kaikilta! Siitä huolimatta, että juttuvinkkejä on laitettu. Eli asiasta ei suostuta tekemään mitään.
Mun on todella vaikeaa hyväksyä ihmistä, jolle tällainen on ok. Täytyy olla jotain vikaa, jos ei tuollaista tuomitse.
Tämä synnytti itsessäni oikein voiman- ja turhautumisen puuskan tehdä asialle jotain. Nyt tää perseily saa riittää. Ei tämä tytöillekään hyvää tee, että kasvavat tällaiseen polkemaan toisia alas.
Minun on kyllä vaikea nähdä epäkohtana sitä, että tytöille annetaan mallia siitä, että heillekin on paikka päättävissä asemissa. Nykyäänhän tilanne alkaa siltä osin olla onneksi tosi hyvä.
Mutta odotan mielenkiinnolla, millaisia juttuja tulevina vuosina sitten alkaa tulla poikien osalta, samasta poikia voimaannnuttavasta näkökulmasta. Itseni on vähän vaikea sellaisia keksiä, rehellisesti sanoen, mutta se lienee minulta vain mieleikuvituksen puutetta.
No asetupa sen 8 v pojan silmin katsomaan asiaa. Hän osaa jo lukea ja seurata uutisia... Hänelle tulee ehkä joku ikäisilleen suunnattu oma lehtikin.
Tähän asti poika on ajatellut olevansa yhtä tärkeä ja arvostettu kuin naapurin saman ikäinen tyttökin. Opettaja on kohdellut ihan reilusti ja samat säännöt tuntuu koskevan kaikkia ja se on ollut pojasta ihan ok. Samoja leikkejä on leikitty, ei ole käynyt mielessäkään miksi ei voisi leikkiä samoja leikkejä tytön kanssa kuin pojankin, vaikka koulussa ovatkin usein omissa porukoissaan.
Nyt tyttöjenpäivä on tulossa. Omassa koululaisille suunnatussa julkaisussa on tästä paljon asiaa, poika ihmettelee "mikäs tällainen on", on luonnollista että sitä seuraa kysymys, onkohan pojillakin oma päivä. Poika kysyy äidiltään, joka ei osaa sanoa. Googlettaa ja asia selviää: toukokuussa sitten!
Sitten tulee se tyttöjenpäivä. Poika tietää ja tunnistaa ministerit, joilla on paljon sanottavaa ja joilla on valtaa, joita kuunnellaan. Poika lukee netistä eri kampanjoiden kautta kuinka ministerit huomioivat tyttöjä eri tavoin ja kertovat näille rohkaisevia viestejä! Yksi isompi tyttö pääsi jopa pääministerin paikalle, sen täytyy olla jännittävää! Kukahan poikien päivänä pääsee... poika pohtii.
Koittaa toukokuu, koittaa poikien päivä. Poika herää jo aamulla kysymään äidiltään onko jo jotain uutisia?!?! Ei mitään. Ei missään mitään pientäkään huomiota. Koko päivänä. Poika on todella pettynyt ja ihmettelee asiaa, kyselee vanhemmiltaan. Miten he voisivat vastata, kun eivät ymmärrä itsekään, miten tällainen on nykyään mahdollista.
Perustuu tositapahtumiin.
Ja lopuksi kysymys: Miten kaikki tuo vaikuttaa pojan kasvutarinaan, jos sama tulee jatkumaan ja toistumaan elämässä kerta toisensa jälkeen?
Tai miten se vaikuttaa naapurin tytön kasvuun, että hän tulee hyvin tietoiseksi iitä, miten erityisesti häntä kohdellaan sukupuolensa vuoksi.
Aikamoinen 8-vuotias. Hänessä on selvästi presidenttiainesta, jos se yhtään lohduttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin että tässä ketjussa on kyse poikienpäivästä ja sen juhlinnasta? Miten sitä kannattaisi palstamiesten mielestä juhlia? Olisi kiva saada ideoita. Millaisia asioita aikuisten - miesten ja naisten - kannattaisi nostaa juhlinnassa esiin? Te olette olleet poikia, tiedätte paremmin. Ideoita kehiin!
Ellei mielenkiinto sitten ollutkin jo alunperin muualla eli naisiin kohdistuvassa katkeruudessa ja siitä valittamisessa.
Tämä kuuluu yhtä lailla meille naisille kuin miehillekin.
Eikö sinusta itsestäsi ole selvä epäkohta, että tyttöjenpäivänä laitetaan tyttöjä valtapaikoille hehkuttaen tulevaisuuden johtajista. Joka mediassa juttuja ja ministerien kommentteja ja poikien päivänä täysi hiljaisuus kaikilta! Siitä huolimatta, että juttuvinkkejä on laitettu. Eli asiasta ei suostuta tekemään mitään.
Mun on todella vaikeaa hyväksyä ihmistä, jolle tällainen on ok. Täytyy olla jotain vikaa, jos ei tuollaista tuomitse.
Tämä synnytti itsessäni oikein voiman- ja turhautumisen puuskan tehdä asialle jotain. Nyt tää perseily saa riittää. Ei tämä tytöillekään hyvää tee, että kasvavat tällaiseen polkemaan toisia alas.
Minun on kyllä vaikea nähdä epäkohtana sitä, että tytöille annetaan mallia siitä, että heillekin on paikka päättävissä asemissa. Nykyäänhän tilanne alkaa siltä osin olla onneksi tosi hyvä.
Mutta odotan mielenkiinnolla, millaisia juttuja tulevina vuosina sitten alkaa tulla poikien osalta, samasta poikia voimaannnuttavasta näkökulmasta. Itseni on vähän vaikea sellaisia keksiä, rehellisesti sanoen, mutta se lienee minulta vain mieleikuvituksen puutetta.
No asetupa sen 8 v pojan silmin katsomaan asiaa. Hän osaa jo lukea ja seurata uutisia... Hänelle tulee ehkä joku ikäisilleen suunnattu oma lehtikin.
Tähän asti poika on ajatellut olevansa yhtä tärkeä ja arvostettu kuin naapurin saman ikäinen tyttökin. Opettaja on kohdellut ihan reilusti ja samat säännöt tuntuu koskevan kaikkia ja se on ollut pojasta ihan ok. Samoja leikkejä on leikitty, ei ole käynyt mielessäkään miksi ei voisi leikkiä samoja leikkejä tytön kanssa kuin pojankin, vaikka koulussa ovatkin usein omissa porukoissaan.
Nyt tyttöjenpäivä on tulossa. Omassa koululaisille suunnatussa julkaisussa on tästä paljon asiaa, poika ihmettelee "mikäs tällainen on", on luonnollista että sitä seuraa kysymys, onkohan pojillakin oma päivä. Poika kysyy äidiltään, joka ei osaa sanoa. Googlettaa ja asia selviää: toukokuussa sitten!
Sitten tulee se tyttöjenpäivä. Poika tietää ja tunnistaa ministerit, joilla on paljon sanottavaa ja joilla on valtaa, joita kuunnellaan. Poika lukee netistä eri kampanjoiden kautta kuinka ministerit huomioivat tyttöjä eri tavoin ja kertovat näille rohkaisevia viestejä! Yksi isompi tyttö pääsi jopa pääministerin paikalle, sen täytyy olla jännittävää! Kukahan poikien päivänä pääsee... poika pohtii.
Koittaa toukokuu, koittaa poikien päivä. Poika herää jo aamulla kysymään äidiltään onko jo jotain uutisia?!?! Ei mitään. Ei missään mitään pientäkään huomiota. Koko päivänä. Poika on todella pettynyt ja ihmettelee asiaa, kyselee vanhemmiltaan. Miten he voisivat vastata, kun eivät ymmärrä itsekään, miten tällainen on nykyään mahdollista.
Perustuu tositapahtumiin.
Ja lopuksi kysymys: Miten kaikki tuo vaikuttaa pojan kasvutarinaan, jos sama tulee jatkumaan ja toistumaan elämässä kerta toisensa jälkeen?
Tai miten se vaikuttaa naapurin tytön kasvuun, että hän tulee hyvin tietoiseksi iitä, miten erityisesti häntä kohdellaan sukupuolensa vuoksi.
Kun sama tulee toistumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin että tässä ketjussa on kyse poikienpäivästä ja sen juhlinnasta? Miten sitä kannattaisi palstamiesten mielestä juhlia? Olisi kiva saada ideoita. Millaisia asioita aikuisten - miesten ja naisten - kannattaisi nostaa juhlinnassa esiin? Te olette olleet poikia, tiedätte paremmin. Ideoita kehiin!
Ellei mielenkiinto sitten ollutkin jo alunperin muualla eli naisiin kohdistuvassa katkeruudessa ja siitä valittamisessa.
Tämä kuuluu yhtä lailla meille naisille kuin miehillekin.
Eikö sinusta itsestäsi ole selvä epäkohta, että tyttöjenpäivänä laitetaan tyttöjä valtapaikoille hehkuttaen tulevaisuuden johtajista. Joka mediassa juttuja ja ministerien kommentteja ja poikien päivänä täysi hiljaisuus kaikilta! Siitä huolimatta, että juttuvinkkejä on laitettu. Eli asiasta ei suostuta tekemään mitään.
Mun on todella vaikeaa hyväksyä ihmistä, jolle tällainen on ok. Täytyy olla jotain vikaa, jos ei tuollaista tuomitse.
Tämä synnytti itsessäni oikein voiman- ja turhautumisen puuskan tehdä asialle jotain. Nyt tää perseily saa riittää. Ei tämä tytöillekään hyvää tee, että kasvavat tällaiseen polkemaan toisia alas.
Minun on kyllä vaikea nähdä epäkohtana sitä, että tytöille annetaan mallia siitä, että heillekin on paikka päättävissä asemissa. Nykyäänhän tilanne alkaa siltä osin olla onneksi tosi hyvä.
Mutta odotan mielenkiinnolla, millaisia juttuja tulevina vuosina sitten alkaa tulla poikien osalta, samasta poikia voimaannnuttavasta näkökulmasta. Itseni on vähän vaikea sellaisia keksiä, rehellisesti sanoen, mutta se lienee minulta vain mieleikuvituksen puutetta.
No asetupa sen 8 v pojan silmin katsomaan asiaa. Hän osaa jo lukea ja seurata uutisia... Hänelle tulee ehkä joku ikäisilleen suunnattu oma lehtikin.
Tähän asti poika on ajatellut olevansa yhtä tärkeä ja arvostettu kuin naapurin saman ikäinen tyttökin. Opettaja on kohdellut ihan reilusti ja samat säännöt tuntuu koskevan kaikkia ja se on ollut pojasta ihan ok. Samoja leikkejä on leikitty, ei ole käynyt mielessäkään miksi ei voisi leikkiä samoja leikkejä tytön kanssa kuin pojankin, vaikka koulussa ovatkin usein omissa porukoissaan.
Nyt tyttöjenpäivä on tulossa. Omassa koululaisille suunnatussa julkaisussa on tästä paljon asiaa, poika ihmettelee "mikäs tällainen on", on luonnollista että sitä seuraa kysymys, onkohan pojillakin oma päivä. Poika kysyy äidiltään, joka ei osaa sanoa. Googlettaa ja asia selviää: toukokuussa sitten!
Sitten tulee se tyttöjenpäivä. Poika tietää ja tunnistaa ministerit, joilla on paljon sanottavaa ja joilla on valtaa, joita kuunnellaan. Poika lukee netistä eri kampanjoiden kautta kuinka ministerit huomioivat tyttöjä eri tavoin ja kertovat näille rohkaisevia viestejä! Yksi isompi tyttö pääsi jopa pääministerin paikalle, sen täytyy olla jännittävää! Kukahan poikien päivänä pääsee... poika pohtii.
Koittaa toukokuu, koittaa poikien päivä. Poika herää jo aamulla kysymään äidiltään onko jo jotain uutisia?!?! Ei mitään. Ei missään mitään pientäkään huomiota. Koko päivänä. Poika on todella pettynyt ja ihmettelee asiaa, kyselee vanhemmiltaan. Miten he voisivat vastata, kun eivät ymmärrä itsekään, miten tällainen on nykyään mahdollista.
Perustuu tositapahtumiin.
Ja lopuksi kysymys: Miten kaikki tuo vaikuttaa pojan kasvutarinaan, jos sama tulee jatkumaan ja toistumaan elämässä kerta toisensa jälkeen?
Tai miten se vaikuttaa naapurin tytön kasvuun, että hän tulee hyvin tietoiseksi iitä, miten erityisesti häntä kohdellaan sukupuolensa vuoksi.
Kun sama tulee toistumaan.
Minusta tuntuu, että tässä perheessä juhlapäivien hyvin satunnainen vietto otetaan nyt ehkä hieman liian vakavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä paistettiin eilen lettuja ja rakennettiin legoilla, poikien omasta toiveesta. Ja olen saanut tässä ketjussa niin paljon alapeukkuja että ilmeisesti ainakin tämä tapa on väårä.
- Intersektionaalinen feministi ja kolmen pojan äiti.
Varmaan sanoit jotain muutakin kuin ylläolevan? Ehkä alapeukutettiin sitä muuta osaa?
No kun en sanonut mitään muuta. Ilmeisesti oli väärin kysyä pojilta mitä haluavat.
-I.F.
On lapsia, joilla ei ole isää, joilla ei ole äitiä. Silloin käsittääkseni askarrellaan kortteja esim. isovanhemmille tai jollekin muulle tärkeälle ihmiselle elämässä. Lapset yleensä tykkäävät tehdä asioita ilahduttaakseen läheisiään, ei siihen ketään pakoteta. Eikö tämä ole kuitenkin tärkeintä?