Lue keskustelun säännöt.
"Minä olen omat hommani hoitanut jo ajat sitten".
Minun äitini sanoi tuon lauseen ehkä noin 16 vuotta sitten saadessani ensimmäisen lapseni. Lapsiani mummo on hoitanut tässä 16 vuoden aikana ehkä 5 kertaa.
Hän kuitenkin kuvailee itseään osallistuvaksi isovanhemmaksi.
Onko tässä joku ylisukupolvinen, suomalainen ogelma, jota siirrämme eteenpäin tässä yksilökeskeisessä kulttuurissamme? Nimittäin mieheni ei ole suomalainen, ja hänen perheensä on tiivis. Mummo sieltä päin soittelee lähes joka päivä vain lirkutellakseen lapsillemme eivätkä he ole koskaan kuulleetkaan sellaisesta, että yksin pitäisi lapset hoitaa.
Toistaako äitini (ja iso osa suomalaisia) siis jotain outoa, suomalaista traumaa, missä äiti ja perhe on aina jätetty yksin pärjäämään ja tämä siirretään aina eteenpäin seuraavalle sukupolvelle? En nimittäin nykykokemuksellani tiedä mitään typerämpää, mutta onko vanhemmuuden kokemus ja taakka niin valtava selvitä yksin, että tämä "kostetaan" sitten seuraavallekin polvelle?
Tuli vain mieleen, kun muistin juuri, että äitini on ehtinyt nähdä lapsenlapsiaan edellisen kerran kaksi vuotta sitten.
Kommentit (775)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun lapseni ovat jo nuoria aikuisia, lastenlapsista nyt ei ole vielä mitään tietoa varmaan vuosiin. Jouduin selviytymään lasteni ja heidän isänsä kanssa melkein täysin ilman isovanhempien tukiverkkoa pitkien välimatkojen (noin 500 km) vuoksi ja voin sanoa, että olisi tullut moneen otteeseen isovanhempien tuki hyvään tarpeeseen. Omat vanhempani auttoivat rahallisesti ja miehen vanhemmat kävivät pari kertaa vuodessa kylässä, jolloin olivat lapsenvahteina. Apua saatiin naapureilta ja vastavuoroisesti autettiin kyllä takaisin.
Olen kauhistellut nuorten, perhettä perustavien työkavereideni tilanteita. Monet pienet perheet tuntuvat olevan TÄYSIN yksin ja jopa muutot pitää hoitaa ilman, että kukaan auttaa. Rahalla ostetaan se apu mitä tarvitaan. Ei 20 vuotta sitten vielä tämmöistä ollut. Kyllä sukulaiset ja kaverit tulivat hätiin, jos oikein oli tarve ja esimerkiksi muutot hoidettiin kaveriporukoilla.
Minusta kulttuuri on muuttunut jotenkin kovemmaksi ja yksilökeskeisemmäksi. Mitään ei saisi mistään pyytää, kaikesta pitäisi maksaa ja heikkouttaan ja tarvitsevuuttaan ei saisi mitenkään tuoda esille. Pitää vaan yksin pärjätä *erkele.
Toivottavasti saan joskus lastenlapsia ja olen heille oikein hyvä ja saatavilla oleva mummo.
Hoidettiin miehen kanssa muutto kahdestaan, yks sen kaveri tuli apuun ajamaan pakua (meillä ei omaa autoa.) Oli vähän hankalaa 1v kanssa, hoitaa loppusiivous, pakkailut ja kaikki. Selvittiin kuitenkin hengissä. Omat vanhemmat jotka asuvat alle 20km päässä ja joilla on auto, käyneet luonamme isä kerran ja äitini 4-5krt. Ja 2 vuotta asuttu tässä. Aiemmin piti aina viedä lasta sinne näytille, riitelivät vaan ja jauhoivat omia ongelmiaan, lopetin. Eivät ikinä soita/kysy mitä lapsille kuuluu. Lopetin myös soittamisen itse sinnepäin. Kurjaa lapsille mutta minkäs teet. Yksi isovanhempi täysjuoppo, toinen asuu 800km päässä.
Aivan sama juttu täällä. Kumpiakaan isovamhempia ei kiinnosta ylipäätään tavata tai pitää yhteyttä, eivät vaivaudu näkemään edes synttäreillä, jouluna, mennyt nyt 4 v ettei omista vanhemmista kuulunut mitään.
Paras oli yksi muutto, kolme pientä lasta, mulla jalassa sirpalemurtuma (pystyin ilman sauvoja linkuttamaan). Kukaan ei isovanhemmista viitsinyt auttaa, siis edes niin että vahtisivat lapsia. Vaikka saimme viime hetkellä yhden palkatun muuttomiehen apuun se oli silti täyttä helvettiä. Kipeällä jalalla kannoin tavatoita, loppusiivosin, lapset juoksi jaloissa, kiukutteli.
Itkin hädästä ja epätoivosta.
Ne samaiset isovanhemmat ITSE aikanaan hoidatti meidät lapset isovanhemmill, koko suku auttoi heidän muuttonsa, aina oli sakkia talkoissa. He saivat ihan koko ajan jatkuvaa apua. Itse eivät anna sitä yhtään.
Olemme siis täysin tukiverkottomia vaikla isovanhemmat elossa. Kukaan ei ole auttanut esim lastenhoidossa koskaan sekuntiakaan.
Tätä tää on nykyään.
Se on just tätä. Ja se on tosiaan vakiokuvio näillä ”emme auta koskaan, meillä on sellainen periaate” -isovanhemmilla, että he itse hoidattivat lapsiaan muilla ja rohmusivat itselleen kaiken avun kaikista suunnista. Munkin vanhempia auttoi paitsi heidän omat vanhemmat ja appivanhemmat, kaikki sisarukset, tädit, sedät, serkut jne.
Nyt sitten nuo itse apua valtavasti saaneet ilmoitti jo raskausaikana että olemme omamme hoitaneet (mikä vitsi!) ja emme sitten auta ollenkaan koskaan, edes hätätilanteissa.
Ja tää ”lupaus” heiltä on pitänyt.En tajua mistä saan pienintäkään intoa auttaa noita vanhuksina. Olivat huonot vanhemmat lapsuudessani ja yhtä kamalat aikuisuudessani. Vain pahaa mieltä ja loukkauksia olen noilta saanut.
En usko, että vanhempasi mitään sinulta odottavatkaan.
Itse asiassa taitavat kyllä odottaa. Ennen kuin eka lapsi syntyi isäni monta kertaa avasi keskustelun miten hän sitten odottaa että omat lapset hoitavat hänet vanhana, miten hän ei laitokseen suostu menemään, ja miten on lasten velvollisuus auttaa vanhempiaan.
Toki nyt välit on hyvin etäiset lasteni syntymän jälkeen kun se isovanhemmuus on noille niin vastenmielistä. Mutta voi hyvin olla että sieltä alkaa tulemaan juuri ikävään sävyyn vaatimuksia, painostusta, pakotusta ja syyllistystä.
Tajuat kai että nuo vanhempani on niitä ihmisiä jotka on olevinaan maailman keskipiste ja kaikkien pitää palvella HEITÄ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta näinhän se on nykyisinkin! Valtaosa äideistä käy myös töissä ja huushollikin pitää hoitaa. Isovanhemmat ei ehkä asu enää kaukana vaan naapurissa, mutta eivät siltikään auta koska ’omat on tehty’ . Se loukkaa melkein enemmän: olisi mahdollisuus auttaa, ymmärtää toisen tilanteen, mutta ei halua auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä naiset ovat ja ovat olleet työelämässä, siihen päälle vielä huushollista huolehtiminen sekä lasten kasvatus ja hyvinvointi. Teollistuminen ja kaupunkeihin muutto maalta erotti isovanhemmat ja apujoukot satojen kilometrien päähän. Ei ihme jos vähän väsyttää ja olisi kiva elää itsekin, nyt kun lapset saatu koulutettua ja omilleen.
Mikä näihin lapsiprheiden äiteihin on mennyt?
Kaikkien pitäisi vain auttaa teitä. Jos jollain on aikaa, esimerkiksi eläkkeellä oman raskaan työuran jälkeen, miksi tämä ei auta? Naapurin mies näyttää joutilaalta, miksi tämä ei tule auttamaan pihatöissä? Kuulemma naapurin vanhalla piialla on perintörahoja, miksi tämä anna niitä lapsiperheille?
Teillä itsellänne ei ole mitään velvollisuuksia ketään paitsi omaa perhettänne ja itseänne kohtaan. Takaan että kun lapset ovat isoja, te kitisijät löydätte syyn miksi ettei auta muita, kun te olette sen oman hommanne tehneet ja nyt olette ansainneet sen että nautitte kivemmasta elämästä.
Tämä.
Olen nyt 45+ ja voin kertoa että mitä enemmän ilapsiperheiden äidit kitisivät siitä kun eivät saaneet apua, sitä itsekkäämpiä ihmisiä he ovat, ja myös olivat ennen lasten hankkimista.
Kitisijät ovat juuri sitä porukkaa joka muuttaa mummin naapuriin kun saadaan lapsia, ja kun mummilla menee lonkka niin vastaavat sieltä uudesta kaupungista (jonne muutettiin kiireen vilkkaa kuin mummo vähän valitteli että jaksaa huonomin kuin nuorena) että kyllä mummon pitää nyt muuttaa kunnalliseen hoitokotiin kun ei täältä pääse auttelemaan lumitöissä.
Rahaakaan ei ole antaa kun on niitä laskuja, siis isännän uusi auto ja jättitelkkari, mamman lomamatkat ja muotisisustus, Mortin ja Vertin pelitietokoneet ja muut välttämättömyydet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempien tuestakin voisi keskustella ennen lasten tekoa, ettei virheellisesti oleta, että tottakai ne auttaa.
Haa! Nyt päästiin asiaan! Meillä molemmat isovanhemmat lupasi auttaa, mankuivat vuosia lapsenlapsi, maalailivat miten vievät mökille ja hoitavat.
Saldo: KERTAAKAAN EIVÄT AUTTANEET.
Into loppui ekan lapsen ristiäksiin ja sen jälkeen halusivat vain valokuvia joita näyttävät muille ja VALEHTELEVAT että niin autetaan ja hoidetaan.
Kiva kuulla näitä valheita sitten jälkikäteen puolitutuilta.
Nuorempien lasten ristiäisetkin sitten jo skipattii , ei kiinnostanut senkään vertaa. Eivät muista edes nimiä ja ikiä.Siinä sulle sitä ”etukäteen puhumista”.
Elämässä tapahtuu muutoksia.
Maailman surkein selitys. Noille ei ole tapahtunut mitään muutoksia, terveitä eläkeläisiä kaikki. Ainoa muutos on se että ovat muuttuneet kusipäiksi. Ja itsekkyys ja ahneus niillä vaan kasvaa. No, muutos se on sekin…
Vierailija kirjoitti:
Lapsen äiti ja isä hoitavat lapset, koska lastenhoito ja lastenkasvatus kuuluu vanhemmille. En ole tarvinnut lastenhoitoon tai kodinhoitoon isovanhempien apuja enkä ole käyttänyt isovanhempia hoitoapuna hyväksi. Lapsemme eivät ole ikinä mummoloissa hoidossa.
Omat vanhempani ovat kuolleet eli minulle ei ole tulossa ns. vanhusloukkua. Olen sanonut puolisolle, että en aio hoitaa appivanhempiani, koska hoitovastuu hänen äidistä ja isänstä ei kuulu minulle mitenkään. Puolisonikaan ei aio hoitaa omia vanhempiaan. Me hoidamme omat lapsemme ja oman kotimme. Me maksamme veroja ja vanhusten kotihoito, hoitokodit ja vanhainkodit kuuluvat yhteiskunnan vastuulle, ei vanhusten lähiomaisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi mummilla olisi velvollsuus hoitaa lapsenlapsia?
Aika helvetin monet vanhemmat käyttävät mummia lapsi-apuna, mutta sitten kun lapset ovat isoja ja mummi tarvitsisi apua niin mummi sysätään hoivakotiin kun ei ole aikaa mummia autella koko ajan.
ap on itsekäs paskiainen.
Osa tekee niinkin että kun lapset ovat pieniä, muutetaan lähelle isovanhempia. Kun lapset ovat isoja ja isovanhempien terveys alkaa pettämään, muutetaan kauas ettei tarvitsisi sitoutua isovanhempien avuksi.
Ok tuokin.
Jos reiluja oltaisiin, miehesi hoitaisi vanhempiaan, jotka kuitenkin kasvattivat ja elättivät hänet. Lapsenlapset te hoitaisitte yhä itse.
Oikeudet ja velvollisuudet te vs isovanhemmat, lapsiperheiden äitien mukaan:
Isovanhemmilla on velvollisuus
- elättää ja hoitaa teitä
- elättää ja hoitaa teidän lapsianne
Teillä on oikeus
- tulla elätetyiksi ja hoidetuiksi isovanhempien toimesta
- saada apua lastenhoitoon isovanhemmilta
Isovanhemmilla on oikeus
-
Teillä on valvollisuus
-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä ole mielestäni mikään suomalainen juttu, jotkut vaan ei tykkää lapsista. Ikävää, ap, mutta onneksi miehesi vanhemmat ovat osallistuvia ja normaaleja.
En itse odottaisi että isovanhemmat ovat mitään lapsenvahteja mutta olisi surullista jos eivät haluaisi ikinä tavata.
Voi hyvinkin olla, että minun lähipiiriini on sattunut vain näitä ei niin innokkaita isovanhempia. Monesti vain täälläkin sanottu neuvoksi, jos äiti vaikka kertoo olevansa väsynyt, että "mitäs teit lapsia, oma vika". Tuokin korostaa sitä yksin jättämistä meidän kulttuurissamme. Mutta olet joo oikeassa, nämä ovat tietysti vain esimerkkejä, eivät päde kaikkiin.
Kyllä se vain pätee. Kerran jopa havaitsin että isoäidille, siis miehen omalle äidille piti maksaa kun hän JOUTUI kahta lasta katsomaan yön yli jonkun Suomen sisäisen työmatkan takia.
Tämä meidän minä minä ensin ja saanko suuremman lautasen, kiitos vallan kiteytyy näihin isovanhemmat- lapsenlapset juttuihin.
Aiotko sitten itse hoitaa vanhuksesi vai lähetätkö vanhainkotiin toisten hoidettavaksi ja veronmaksajien piikkiin? Kiinnostaa tieto tästäkin elämän osa-alueesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempien tuestakin voisi keskustella ennen lasten tekoa, ettei virheellisesti oleta, että tottakai ne auttaa.
Haa! Nyt päästiin asiaan! Meillä molemmat isovanhemmat lupasi auttaa, mankuivat vuosia lapsenlapsi, maalailivat miten vievät mökille ja hoitavat.
Saldo: KERTAAKAAN EIVÄT AUTTANEET.
Into loppui ekan lapsen ristiäksiin ja sen jälkeen halusivat vain valokuvia joita näyttävät muille ja VALEHTELEVAT että niin autetaan ja hoidetaan.
Kiva kuulla näitä valheita sitten jälkikäteen puolitutuilta.
Nuorempien lasten ristiäisetkin sitten jo skipattii , ei kiinnostanut senkään vertaa. Eivät muista edes nimiä ja ikiä.Siinä sulle sitä ”etukäteen puhumista”.
Elämässä tapahtuu muutoksia.
Maailman surkein selitys. Noille ei ole tapahtunut mitään muutoksia, terveitä eläkeläisiä kaikki. Ainoa muutos on se että ovat muuttuneet kusipäiksi. Ja itsekkyys ja ahneus niillä vaan kasvaa. No, muutos se on sekin…
Tämän perusteella ei ole vaikea arvata miksi eivät halua auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempien tuestakin voisi keskustella ennen lasten tekoa, ettei virheellisesti oleta, että tottakai ne auttaa.
Haa! Nyt päästiin asiaan! Meillä molemmat isovanhemmat lupasi auttaa, mankuivat vuosia lapsenlapsi, maalailivat miten vievät mökille ja hoitavat.
Saldo: KERTAAKAAN EIVÄT AUTTANEET.
Into loppui ekan lapsen ristiäksiin ja sen jälkeen halusivat vain valokuvia joita näyttävät muille ja VALEHTELEVAT että niin autetaan ja hoidetaan.
Kiva kuulla näitä valheita sitten jälkikäteen puolitutuilta.
Nuorempien lasten ristiäisetkin sitten jo skipattii , ei kiinnostanut senkään vertaa. Eivät muista edes nimiä ja ikiä.Siinä sulle sitä ”etukäteen puhumista”.
Elämässä tapahtuu muutoksia.
Maailman surkein selitys. Noille ei ole tapahtunut mitään muutoksia, terveitä eläkeläisiä kaikki. Ainoa muutos on se että ovat muuttuneet kusipäiksi. Ja itsekkyys ja ahneus niillä vaan kasvaa. No, muutos se on sekin…
Tämän perusteella ei ole vaikea arvata miksi eivät halua auttaa.
Huono ärsytysyritys. En jaksa edes provoisoitua. Ole onnellinen että olet itse saanut elää pumpulipallon sisällä etkä ole saanut narsistisia itsekkäitä vanhempia, kuten minä olen saanut. Jos sullakin olisi sellaiset tietäisit mistä puhun, nyt kun et ollenkaan tajua, niin voit kiittää onneasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempien tuestakin voisi keskustella ennen lasten tekoa, ettei virheellisesti oleta, että tottakai ne auttaa.
Haa! Nyt päästiin asiaan! Meillä molemmat isovanhemmat lupasi auttaa, mankuivat vuosia lapsenlapsi, maalailivat miten vievät mökille ja hoitavat.
Saldo: KERTAAKAAN EIVÄT AUTTANEET.
Into loppui ekan lapsen ristiäksiin ja sen jälkeen halusivat vain valokuvia joita näyttävät muille ja VALEHTELEVAT että niin autetaan ja hoidetaan.
Kiva kuulla näitä valheita sitten jälkikäteen puolitutuilta.
Nuorempien lasten ristiäisetkin sitten jo skipattii , ei kiinnostanut senkään vertaa. Eivät muista edes nimiä ja ikiä.Siinä sulle sitä ”etukäteen puhumista”.
Elämässä tapahtuu muutoksia.
Maailman surkein selitys. Noille ei ole tapahtunut mitään muutoksia, terveitä eläkeläisiä kaikki. Ainoa muutos on se että ovat muuttuneet kusipäiksi. Ja itsekkyys ja ahneus niillä vaan kasvaa. No, muutos se on sekin…
Tämän perusteella ei ole vaikea arvata miksi eivät halua auttaa.
Huono ärsytysyritys. En jaksa edes provoisoitua. Ole onnellinen että olet itse saanut elää pumpulipallon sisällä etkä ole saanut narsistisia itsekkäitä vanhempia, kuten minä olen saanut. Jos sullakin olisi sellaiset tietäisit mistä puhun, nyt kun et ollenkaan tajua, niin voit kiittää onneasi.
Jos joku puhuisi minusta noin, niin auttamishalu olisi nolla.
Vierailija kirjoitti:
Otatte mummon teille asumaan. Problem solved.
Kerrostalo kolmioon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä te oikein haluatte? Täällä valitetaan, että isovanhemmat puuttuvat liian usein teidän ja lasten elämään, tupppautuvat kylään liian usein yms. Sitten taas valitetaan ettei isovanhemmat hoida lapsia tarpeeksi. Kertokaa mitä te haluatte.
Meillä hoidetaan omat lapset kotona.
Monet 1940- ja 1950-luvuilla syntyneet ovat hoidattaneet omat lapsensa sukulaisilla ja päivähoidossa. Lapset ovat olleet hyvinkin pieninä pitkiä aikoja mummoloissa ja sukulaisilla hoidossa. Lasten äiti ja isä kotona Helsingissä ja lapset ovat viikkokaupalla jossakin Petäjävedellä.
Suuret ikäluokat ovat laittaneet omat iäkkäät vanhempansa yleensä laitoksiin asumaan.
Monet isovanhemmat eivät hoida koskaan lastenlapsia, vaan he ainoastaan kuorivat lastenlapsista kermat päältä. Lastenlapset ovat hyödyllisiä mm. perhejuhlissa, joissa isovanhempi voi kertoa vierasjoukolle satuja ja "esittää" osallistuvansa lapsiperheen arkeen ja hoitavansa lastenlapsia. Vanhemmilla on asioista täysin eri käsitys. Isovanhemmat eivät ole ikinä osallistuneet lapsiperheen arkeen eivätkä ole hoitaneet lastenlapsia. On hyvä oikaista vierasjoukolle isovanhempien sepittämät sadut ja tekaistut tarinat.
Suuret ikäluokat voivat kuvitella, että heidän lapset, miniät ja vävyt hoitavat heitä, kun ikää alkaa olla mittarissa yli 70-80 vuotta. Kuvitelmaksi se jääkin, koska aikuiset lapset asuvat perheineen satojen kilometrien päässä ja tapaavat vanhempiaan muutaman kerran vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen äiti ja isä hoitavat lapset, koska lastenhoito ja lastenkasvatus kuuluu vanhemmille. En ole tarvinnut lastenhoitoon tai kodinhoitoon isovanhempien apuja enkä ole käyttänyt isovanhempia hoitoapuna hyväksi. Lapsemme eivät ole ikinä mummoloissa hoidossa.
Omat vanhempani ovat kuolleet eli minulle ei ole tulossa ns. vanhusloukkua. Olen sanonut puolisolle, että en aio hoitaa appivanhempiani, koska hoitovastuu hänen äidistä ja isänstä ei kuulu minulle mitenkään. Puolisonikaan ei aio hoitaa omia vanhempiaan. Me hoidamme omat lapsemme ja oman kotimme. Me maksamme veroja ja vanhusten kotihoito, hoitokodit ja vanhainkodit kuuluvat yhteiskunnan vastuulle, ei vanhusten lähiomaisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi mummilla olisi velvollsuus hoitaa lapsenlapsia?
Aika helvetin monet vanhemmat käyttävät mummia lapsi-apuna, mutta sitten kun lapset ovat isoja ja mummi tarvitsisi apua niin mummi sysätään hoivakotiin kun ei ole aikaa mummia autella koko ajan.
ap on itsekäs paskiainen.
Osa tekee niinkin että kun lapset ovat pieniä, muutetaan lähelle isovanhempia. Kun lapset ovat isoja ja isovanhempien terveys alkaa pettämään, muutetaan kauas ettei tarvitsisi sitoutua isovanhempien avuksi.
Ok tuokin.
Jos reiluja oltaisiin, miehesi hoitaisi vanhempiaan, jotka kuitenkin kasvattivat ja elättivät hänet. Lapsenlapset te hoitaisitte yhä itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suuret ikäluokat eivät ole piitanneet omista lapsistaan eikä lastenlapsistaan. En tosin apua kauheasti ole kaivannutkaan, lapset ovat olleet ihania ja helppoja hoitaa. Kun haluttiin mennä teatteriin tai elokuviin, palkattiin lastenhoitaja. Helpointa näin. Joskus nähdään isovanhempia, kerran vuodessa suunnilleen. Emme ole huonoissa väleissä, vaan kaikki elävät omaa elämäänsä. Jos he vuorostaan tarvitsevat hoitajaa, he voivat palkata sellaisen itse.
Älä yleistä. Mulla on varmaan yli 50 ystävää ja olemme kaikki mummoja ja hoidamme viikottain lastenlapsia, otamme moneksi viikoksi mökille lomilla ja tapaamme useita isovanhempia niiden pikkuisten kanssa porukalla retkillä ja pulkkamäessä.
Jos itsellänne on kurjat vanhemmat, niin se ei tarkoita, että muillakin pitää olla.
T.mummi 70+
Vierailija kirjoitti:
Meillä hoidetaan omat lapset kotona.
Monet 1940- ja 1950-luvuilla syntyneet ovat hoidattaneet omat lapsensa sukulaisilla ja päivähoidossa. Lapset ovat olleet hyvinkin pieninä pitkiä aikoja mummoloissa ja sukulaisilla hoidossa. Lasten äiti ja isä kotona Helsingissä ja lapset ovat viikkokaupalla jossakin Petäjävedellä.
Suuret ikäluokat ovat laittaneet omat iäkkäät vanhempansa yleensä laitoksiin asumaan.
Monet isovanhemmat eivät hoida koskaan lastenlapsia, vaan he ainoastaan kuorivat lastenlapsista kermat päältä. Lastenlapset ovat hyödyllisiä mm. perhejuhlissa, joissa isovanhempi voi kertoa vierasjoukolle satuja ja "esittää" osallistuvansa lapsiperheen arkeen ja hoitavansa lastenlapsia. Vanhemmilla on asioista täysin eri käsitys. Isovanhemmat eivät ole ikinä osallistuneet lapsiperheen arkeen eivätkä ole hoitaneet lastenlapsia. On hyvä oikaista vierasjoukolle isovanhempien sepittämät sadut ja tekaistut tarinat.
Suuret ikäluokat voivat kuvitella, että heidän lapset, miniät ja vävyt hoitavat heitä, kun ikää alkaa olla mittarissa yli 70-80 vuotta. Kuvitelmaksi se jääkin, koska aikuiset lapset asuvat perheineen satojen kilometrien päässä ja tapaavat vanhempiaan muutaman kerran vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen äiti ja isä hoitavat lapset, koska lastenhoito ja lastenkasvatus kuuluu vanhemmille. En ole tarvinnut lastenhoitoon tai kodinhoitoon isovanhempien apuja enkä ole käyttänyt isovanhempia hoitoapuna hyväksi. Lapsemme eivät ole ikinä mummoloissa hoidossa.
Omat vanhempani ovat kuolleet eli minulle ei ole tulossa ns. vanhusloukkua. Olen sanonut puolisolle, että en aio hoitaa appivanhempiani, koska hoitovastuu hänen äidistä ja isänstä ei kuulu minulle mitenkään. Puolisonikaan ei aio hoitaa omia vanhempiaan. Me hoidamme omat lapsemme ja oman kotimme. Me maksamme veroja ja vanhusten kotihoito, hoitokodit ja vanhainkodit kuuluvat yhteiskunnan vastuulle, ei vanhusten lähiomaisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi mummilla olisi velvollsuus hoitaa lapsenlapsia?
Aika helvetin monet vanhemmat käyttävät mummia lapsi-apuna, mutta sitten kun lapset ovat isoja ja mummi tarvitsisi apua niin mummi sysätään hoivakotiin kun ei ole aikaa mummia autella koko ajan.
ap on itsekäs paskiainen.
Osa tekee niinkin että kun lapset ovat pieniä, muutetaan lähelle isovanhempia. Kun lapset ovat isoja ja isovanhempien terveys alkaa pettämään, muutetaan kauas ettei tarvitsisi sitoutua isovanhempien avuksi.
Ok tuokin.
Jos reiluja oltaisiin, miehesi hoitaisi vanhempiaan, jotka kuitenkin kasvattivat ja elättivät hänet. Lapsenlapset te hoitaisitte yhä itse.
Kerro, missä kunnassa on laitoksia, johon vain laitetaan vanhukset asumaan😅
Eikö aloittaja voisi muuttaa ulkomaille, pysyvästi?
Ai niin, eihän siellä kakkastaniassa ole Kelaa jonka tuella elää. Sori, jatka.
Kyllä joillain ei ole muuta elämää tai sisältöä kuin kersat. Kun kasvavat isoiksi ja muuttavat pois on jotakin muuta aina hyysättävä, koska totuus tulisi ilmi ettei osaa tai ymmärrä muuta kuin hyysätä ja paapoa. No, synnyttää sentään aikanaan osasi eli selällään tietää olla. Hyysäämiseksi ja paapomiseksi voi laskea pihakyttäämisen ja kaikkeen sekaantumisen alalajit. Kyllä kai homma palautuu siihen henkiseen pienuuteen. Toivoisin ettei synnytyskoneeksi voisi ketään haukkua vaan että kaikilla olisi muitakin avuja kuin joku mystinen, keskustelun tyrehdyttävä ihmisarvo osallistua maailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempien tuestakin voisi keskustella ennen lasten tekoa, ettei virheellisesti oleta, että tottakai ne auttaa.
Haa! Nyt päästiin asiaan! Meillä molemmat isovanhemmat lupasi auttaa, mankuivat vuosia lapsenlapsi, maalailivat miten vievät mökille ja hoitavat.
Saldo: KERTAAKAAN EIVÄT AUTTANEET.
Into loppui ekan lapsen ristiäksiin ja sen jälkeen halusivat vain valokuvia joita näyttävät muille ja VALEHTELEVAT että niin autetaan ja hoidetaan.
Kiva kuulla näitä valheita sitten jälkikäteen puolitutuilta.
Nuorempien lasten ristiäisetkin sitten jo skipattii , ei kiinnostanut senkään vertaa. Eivät muista edes nimiä ja ikiä.Siinä sulle sitä ”etukäteen puhumista”.
Elämässä tapahtuu muutoksia.
Maailman surkein selitys. Noille ei ole tapahtunut mitään muutoksia, terveitä eläkeläisiä kaikki. Ainoa muutos on se että ovat muuttuneet kusipäiksi. Ja itsekkyys ja ahneus niillä vaan kasvaa. No, muutos se on sekin…
Tämän perusteella ei ole vaikea arvata miksi eivät halua auttaa.
Huono ärsytysyritys. En jaksa edes provoisoitua. Ole onnellinen että olet itse saanut elää pumpulipallon sisällä etkä ole saanut narsistisia itsekkäitä vanhempia, kuten minä olen saanut. Jos sullakin olisi sellaiset tietäisit mistä puhun, nyt kun et ollenkaan tajua, niin voit kiittää onneasi.
Jos joku puhuisi minusta noin, niin auttamishalu olisi nolla.
Typerys olet. Narsistivanhempi ei lastaan auta vaikka puhuisi kauniisti. Et selvästi tunne yhtäkään narsistia. Ole sit hiljaa.
Tämä se on tämän päivän ongelma. Ensin ollaan niin ainutlaatuisia, mahdollisesti sellaiseksi kasvatettuja ja individuaaleja että joka Tero-Petterin pitää saada maailma hänen mukaansa. Sitten kumminkin ollaan riippuvaisia vaikka mistä mikä onkin normaalia. Väliin ja ihan väärässä kontekstissa toitotetaan että lapset on rikkaus vaikkei liity mihinkään eikä sitä rikkautta klaarata. Saati kehutaan epärealistisesti että kyllä sinusta tulee isona astronautti jos vaan yrität. Herätkää neurootikot ja keskittykää viisi minuuttia johonkin! Mitä hommaatte kakaroita kun itse ootte mentaaleja. Ei voi olla sen kersan etu että sillä paikkaatte puutteitanne.
Lapsen äiti ja isä hoitavat lapset, koska lastenhoito ja lastenkasvatus kuuluu vanhemmille. En ole tarvinnut lastenhoitoon tai kodinhoitoon isovanhempien apuja enkä ole käyttänyt isovanhempia hoitoapuna hyväksi. Lapsemme eivät ole ikinä mummoloissa hoidossa.
Omat vanhempani ovat kuolleet eli minulle ei ole tulossa ns. vanhusloukkua. Olen sanonut puolisolle, että en aio hoitaa appivanhempiani, koska hoitovastuu hänen äidistä ja isänstä ei kuulu minulle mitenkään. Puolisonikaan ei aio hoitaa omia vanhempiaan. Me hoidamme omat lapsemme ja oman kotimme. Me maksamme veroja ja vanhusten kotihoito, hoitokodit ja vanhainkodit kuuluvat yhteiskunnan vastuulle, ei vanhusten lähiomaisille.