Lue keskustelun säännöt.
Hesarin jutussa kun oli kuva 29 neliön hoas-yksiöstä, jossa aivan surkean pieni ahdas keittiönurkka. Mihin ne neliöt sitten on tuhlattu, kun
15.05.2021 |
itse aikoinaan saman kokoisessa (ei-hoas) kun asuin, niin keittiö oli hyvin tilava avokeittiö ja mahtui hyvin kokkaamaan. Eli tuohon neliömäärään saa ihan hyvin mahtumaan keittiönkin. Miksiköhän ei niin ole tehty.
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
enoni loukkasi polvensa ja sitä leikattiin, jonka jälkeen selkä tulehtui. Hän asui itsekseen omakotitalossa, jonne johti kolme porrasta ulkona ja pesutilat kellarissa jyrkkien rappusten takana. Kun koitti sairaalasta lähdön hetki, hänelle järjestettiin kunnan toimesta rivitaloyksiö, jossa pystyi elämään rollaattorin ja pyörätuolin kanssa, koska ei alkuun saanut eikä olisi voinut nousta portaita.
Asui siellä sen aikaa kun piti ja sen jälkeen kotiin. Kotona toipumisaikana kävi sitten kerran viikossa saunotettavana muualla kotisairaanhoidon tiloissa.
Tuollainen systeemi toimii oikein hyvin, jos joku äkillisesti ja tilapäisesti vammautuu siten ettei voi pärjätä kotonaan. Siitäkin syystä on turhaa tehdä kaikkia asuntoja pyörätuoleille sopiviksi. Se todellakin tuntuu tilan hukkaamiselta, jos itse ei ole pyörätuolissa. Minullakin on aivan liian iso kylpyhuone ja siitä hukkatilasta saisi oikein helposti tehtyä asuntooni vaikka pienen työpisteen, jota tarvitsisin enemmän kuin ajatusta siitä, että "ah, jos joskus murran jalkani ja olen pyörätuolissa, niin SITTEN voin käyttää tätä kaikkea hukkatilaa hyödyksi". Joo ei. En myöskään ole ostanut sadan tuhannen asuntoautoa, ,koska ajattelen, että sitten joskus saatan haluta lähteä ajamaan sillä pohjoismaat läpi. Noup. Hankin sen sitten, kun on ajankohtaista - tai vuokraan.
En tiedä mikä vuosikymmen sitten tuollaista on ollut. Mutta ei nykyään. Ainakaan Helsingissä.
Tiedän 100% varmuudella että edes 90 vuotta lähestyvä vanhus joka murtaa jalkansa ei saa muuta apua kuin kerran päivässä 5 minuuttia kotona käyvä hoitajan. Joka käytännössä vain katsoo että on elossa. Edes ruokaa ei tuo kukaan. Ilman lapsia ja lapsenlapsia olisi kuollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No niin neropatit:
- Kämpän pohjapiirros löytyy helposti kun hakee esim. HOAS Kamppi.
- Kylppäri ei ole mitenkään iso.
- Asunnot on rakennettu vuonna 2000, nykyiset esteettömyysvaatimukset tulivat voimaan 2018.
- Opiskelija-asuntojen esteettömyysvaatimukset ovat löysempiä kuin muussa uusrakentamisessa.
Ihan vapaasti saa hakea vaikka saman talon isompiin asuntoihin eikä ole pakkoa asua opiskelija-asunnossa ollenkaan. Tietenkään tuolla hinnalla ei Kampissa asu kuin HOASilla, mutta ei anneta sen häiritä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä on että WAMMASILLA on neliöitä vaikka niitä ei sinne tule muuttamaan.
Äkkiä se sinustakin tulee wammainen jos vaikka reisiluusi murrat. Siinä sitten olet muutaman kuukauden peseytymättä, kun et mahdu suihkuun.
Kaikista ei tule pyörätuolipotilaita, vähemmistöstä tulee. Sen vuoksi ei ole järkevää tehdä kaikista asunnoista ja tiloista pyörätuolilaisille sopivia. Pitää olla vaihtelua.
Sitten noita pyörätuoliasuntoja pidetään tyhjillään, kun asukas ei käytä pyörätuolia. Tai sitten joku saa muuttaa sellaiseen, kunhan muuttaa heti pois, kun pyörätuolia käyttävä tarvitsee asunnon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
enoni loukkasi polvensa ja sitä leikattiin, jonka jälkeen selkä tulehtui. Hän asui itsekseen omakotitalossa, jonne johti kolme porrasta ulkona ja pesutilat kellarissa jyrkkien rappusten takana. Kun koitti sairaalasta lähdön hetki, hänelle järjestettiin kunnan toimesta rivitaloyksiö, jossa pystyi elämään rollaattorin ja pyörätuolin kanssa, koska ei alkuun saanut eikä olisi voinut nousta portaita.
Asui siellä sen aikaa kun piti ja sen jälkeen kotiin. Kotona toipumisaikana kävi sitten kerran viikossa saunotettavana muualla kotisairaanhoidon tiloissa.
Tuollainen systeemi toimii oikein hyvin, jos joku äkillisesti ja tilapäisesti vammautuu siten ettei voi pärjätä kotonaan. Siitäkin syystä on turhaa tehdä kaikkia asuntoja pyörätuoleille sopiviksi. Se todellakin tuntuu tilan hukkaamiselta, jos itse ei ole pyörätuolissa. Minullakin on aivan liian iso kylpyhuone ja siitä hukkatilasta saisi oikein helposti tehtyä asuntooni vaikka pienen työpisteen, jota tarvitsisin enemmän kuin ajatusta siitä, että "ah, jos joskus murran jalkani ja olen pyörätuolissa, niin SITTEN voin käyttää tätä kaikkea hukkatilaa hyödyksi". Joo ei. En myöskään ole ostanut sadan tuhannen asuntoautoa, ,koska ajattelen, että sitten joskus saatan haluta lähteä ajamaan sillä pohjoismaat läpi. Noup. Hankin sen sitten, kun on ajankohtaista - tai vuokraan.
En tiedä mikä vuosikymmen sitten tuollaista on ollut. Mutta ei nykyään. Ainakaan Helsingissä.
Tiedän 100% varmuudella että edes 90 vuotta lähestyvä vanhus joka murtaa jalkansa ei saa muuta apua kuin kerran päivässä 5 minuuttia kotona käyvä hoitajan. Joka käytännössä vain katsoo että on elossa. Edes ruokaa ei tuo kukaan. Ilman lapsia ja lapsenlapsia olisi kuollut.
Juu, tätä näkee nykyään usein. Meidän kunnassamme kotiutettiin pyörätuolivanhus väkisin hissittömään kerrostaloon, kuoli pian eksyttyään rappuihin. https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1514915
"Veteraani oli lähtenyt asunnostaan pyörätuolilla rappukäytävään. Vanha mies joutui syystä tai toisesta portaisiin pyörätuolillaan, joka vyöryi kovalla metelillä seuraavalle tasanteelle. Vanhus paiskautui rapun betoniseinään ja kuoli ilmeisesti välittömästi.
–Kukaan ei tiedä, mihin isä oli menossa. Ehkä Karjalaan, viime ajat hän puhui jatkuvasti siitä. Siitä tuli kunnon surmanajo, yksi veljeksistä kertoi Iltalehdelle.
Veljekset eivät voi ymmärtää, miksi vanhus kotiutettiin hissittömään taloon, vaikka omaiset eivät sitä halunneet. Heidän mielestään oli selvää, että vanhus olisi tarvinnut jatkuvaa hoivaa eikä voinut asua yksin."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
enoni loukkasi polvensa ja sitä leikattiin, jonka jälkeen selkä tulehtui. Hän asui itsekseen omakotitalossa, jonne johti kolme porrasta ulkona ja pesutilat kellarissa jyrkkien rappusten takana. Kun koitti sairaalasta lähdön hetki, hänelle järjestettiin kunnan toimesta rivitaloyksiö, jossa pystyi elämään rollaattorin ja pyörätuolin kanssa, koska ei alkuun saanut eikä olisi voinut nousta portaita.
Asui siellä sen aikaa kun piti ja sen jälkeen kotiin. Kotona toipumisaikana kävi sitten kerran viikossa saunotettavana muualla kotisairaanhoidon tiloissa.
Tuollainen systeemi toimii oikein hyvin, jos joku äkillisesti ja tilapäisesti vammautuu siten ettei voi pärjätä kotonaan. Siitäkin syystä on turhaa tehdä kaikkia asuntoja pyörätuoleille sopiviksi. Se todellakin tuntuu tilan hukkaamiselta, jos itse ei ole pyörätuolissa. Minullakin on aivan liian iso kylpyhuone ja siitä hukkatilasta saisi oikein helposti tehtyä asuntooni vaikka pienen työpisteen, jota tarvitsisin enemmän kuin ajatusta siitä, että "ah, jos joskus murran jalkani ja olen pyörätuolissa, niin SITTEN voin käyttää tätä kaikkea hukkatilaa hyödyksi". Joo ei. En myöskään ole ostanut sadan tuhannen asuntoautoa, ,koska ajattelen, että sitten joskus saatan haluta lähteä ajamaan sillä pohjoismaat läpi. Noup. Hankin sen sitten, kun on ajankohtaista - tai vuokraan.
En tiedä mikä vuosikymmen sitten tuollaista on ollut. Mutta ei nykyään. Ainakaan Helsingissä.
Tiedän 100% varmuudella että edes 90 vuotta lähestyvä vanhus joka murtaa jalkansa ei saa muuta apua kuin kerran päivässä 5 minuuttia kotona käyvä hoitajan. Joka käytännössä vain katsoo että on elossa. Edes ruokaa ei tuo kukaan. Ilman lapsia ja lapsenlapsia olisi kuollut.
ihan 2000 luvulla jo oltiin oltu hyvän matkaa.
helsinkiinhän ei kannata muuttaa kuin viimeisenä ratkaisuna (sinne muuttaa vain epätoivoiset), eli en ihemttele yhtään ettei helsingissä saa tuollaista vaihtoehtoa käyttöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tänne on näköjään pesiytynyt uusi hullu, joka vinkuu siitä, että kylppäriin pitää päästä pyörätuolilla.
Hölmö, ei kukaan vingu. Rakennusmääräykset ovat nykyään sellaiset, että kylppäriin pitää päästä pyörätuolilla.
Vierailija kirjoitti:
Nuo inva määräykset on naurettavia. Koko kansa tuskin on pyörätuoliin joutumassa, miksi jokainen asunto pitää olla pyörötuolimitoitettu.
Sitten on vähän useampi käyttäjä, jos rollaattorit lasketaan, tilaa sekin tarvitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No niin neropatit:
- Kämpän pohjapiirros löytyy helposti kun hakee esim. HOAS Kamppi.
- Kylppäri ei ole mitenkään iso.
- Asunnot on rakennettu vuonna 2000, nykyiset esteettömyysvaatimukset tulivat voimaan 2018.
- Opiskelija-asuntojen esteettömyysvaatimukset ovat löysempiä kuin muussa uusrakentamisessa.Ihan vapaasti saa hakea vaikka saman talon isompiin asuntoihin eikä ole pakkoa asua opiskelija-asunnossa ollenkaan. Tietenkään tuolla hinnalla ei Kampissa asu kuin HOASilla, mutta ei anneta sen häiritä.
Voiko yksinasuva muka hakea yksiötä suurempaa HOAS:illa, eivätkö ne ole perhe- tai kaveriasuntoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin neropatit:
- Kämpän pohjapiirros löytyy helposti kun hakee esim. HOAS Kamppi.
- Kylppäri ei ole mitenkään iso.
- Asunnot on rakennettu vuonna 2000, nykyiset esteettömyysvaatimukset tulivat voimaan 2018.
- Opiskelija-asuntojen esteettömyysvaatimukset ovat löysempiä kuin muussa uusrakentamisessa.Ihan vapaasti saa hakea vaikka saman talon isompiin asuntoihin eikä ole pakkoa asua opiskelija-asunnossa ollenkaan. Tietenkään tuolla hinnalla ei Kampissa asu kuin HOASilla, mutta ei anneta sen häiritä.
Voiko yksinasuva muka hakea yksiötä suurempaa HOAS:illa, eivätkö ne ole perhe- tai kaveriasuntoja?
Ohis, ainakin itse hain kymmenisen vuotta sitten suoraan pienkaksiota, jotka oli tarkotettu lemmikin omistaville. Pari lemmikitöntä kaveriakin semmoiseen haki ja pääsi, kun ei sitä lemmikin olemassaoloa tarvinut todistaa. Kaksi kuukautta jonotusta ja oli 39 neliöinen hyvä asunto, 1h+ tupakeittiö. Muutin siihen suoraan vanhemmiltani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo inva määräykset on naurettavia. Koko kansa tuskin on pyörätuoliin joutumassa, miksi jokainen asunto pitää olla pyörötuolimitoitettu.
Sitten on vähän useampi käyttäjä, jos rollaattorit lasketaan, tilaa sekin tarvitsee.
Rollaattorilla pärjää pienemmässä tilassa kuin pyörätuolilla. Tiedän ihan siksi että mummo käyttää sellaista ja pärjää kotona jossa vessa ei täyttäisi esteettömyys-vaatimuksia. Serkku joutui väliaikaisesti pyörätuoliin ja kävi mummolla kylässä eikä päässyt mm vessaan tuolilla.
Tuo minusta on hassua, että eteisessä on keittiö.
Asuinpaikkakunnalleni on rakennettu viime aikoina hurjasti pieniä asuntoja. Niiden perusmalli on tuo putki, missä eteisessä keittiö ja putken toisessa päässä ranskalainen parveke. Asuintila on siis se kapea putki ja säilytystilaa ei löydy. Ruhtinaallinen kylppäri kylläkin.
Luulisin, että 20 vuoden päästä näiden asuntojen takia ollaan ihmeissään, kun ensihuumassa näitä ostaneet eivät saa näitä kaupaksi, kun huomataan niiden epäkäytännöllisyys
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika jännä, että nuo yksiöt on alun perin tarkoitettu ulkolaisille vaihto-opiskelijoille. Miksei vaihto-opiskelijoita voi laittaa soluasuntoihin, tutustuisivat siellä nopeasti muihin, miksi heidän pitää saada yksiö? Varmasti moni suomalainen opiskelija ottaisi tuon yksiön soluasunnon sijaan, ja moni vaihto-opiskelija, joka viipyy vain muutaman kuukauden voisi olla tyytyväinen solussa. Paitsi että soluasunnot Hesassa taitavat olla aika karmeita.
Hyvä sentään, että koronan aikana vaihtoja ei ole ollut Hesassa, Turussahan meno on ollut jotain ihan muuta, kuten helmi-maaliskuun vaihto-opiskelijoiden aikaansaama koronarumba osoitti.
Vierailija kirjoitti:
Tuo minusta on hassua, että eteisessä on keittiö.
Asuinpaikkakunnalleni on rakennettu viime aikoina hurjasti pieniä asuntoja. Niiden perusmalli on tuo putki, missä eteisessä keittiö ja putken toisessa päässä ranskalainen parveke. Asuintila on siis se kapea putki ja säilytystilaa ei löydy. Ruhtinaallinen kylppäri kylläkin.
Luulisin, että 20 vuoden päästä näiden asuntojen takia ollaan ihmeissään, kun ensihuumassa näitä ostaneet eivät saa näitä kaupaksi, kun huomataan niiden epäkäytännöllisyys
20 vuoden päästä meillä on ihan erilainen yhteiskunta ja juuri tuollaiset pienet ja kompaktit asunnot saattavat hyvinkin mennä kaupaksi. Ollaan kapselipukeutujia eikä hamstrata tavaraa. Ostetaan sellainen sänky, jonka koko alaosa on laatikkoa, eletään kaikinpuolin kompaktisti. Käydään syömässä ravintoloissa, joita pidetään toisena olohuoneena, kodinjatkeena jossa tavataan kaveripiiriä jne. Suurten kaupunkien ulkopuolella asutaan väljemmin, sinne muuttaneet ovat suostuneet luopumaan joistakin eduista, joita suurissa kaupungeissa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika jännä, että nuo yksiöt on alun perin tarkoitettu ulkolaisille vaihto-opiskelijoille. Miksei vaihto-opiskelijoita voi laittaa soluasuntoihin, tutustuisivat siellä nopeasti muihin, miksi heidän pitää saada yksiö? Varmasti moni suomalainen opiskelija ottaisi tuon yksiön soluasunnon sijaan, ja moni vaihto-opiskelija, joka viipyy vain muutaman kuukauden voisi olla tyytyväinen solussa. Paitsi että soluasunnot Hesassa taitavat olla aika karmeita.
Hyvä sentään, että koronan aikana vaihtoja ei ole ollut Hesassa, Turussahan meno on ollut jotain ihan muuta, kuten helmi-maaliskuun vaihto-opiskelijoiden aikaansaama koronarumba osoitti.
Noista Kampin yksiöistä ainakin osa on kalustettuja. Niitä on sitten tarjottu vaihtareille lukukausien aikana ja kesäisin kesäasunnoiksi muille.
Vierailija kirjoitti:
Tuo minusta on hassua, että eteisessä on keittiö.
Asuinpaikkakunnalleni on rakennettu viime aikoina hurjasti pieniä asuntoja. Niiden perusmalli on tuo putki, missä eteisessä keittiö ja putken toisessa päässä ranskalainen parveke. Asuintila on siis se kapea putki ja säilytystilaa ei löydy. Ruhtinaallinen kylppäri kylläkin.
Luulisin, että 20 vuoden päästä näiden asuntojen takia ollaan ihmeissään, kun ensihuumassa näitä ostaneet eivät saa näitä kaupaksi, kun huomataan niiden epäkäytännöllisyys
Meillä ei oikeastaan ole eteistä lainkaan. Tai on, verrattuna edelliseen. Edellissessä kun avasit oven, periaatteessa astuit suoraan olohuoneeseen. Oven oikealla puolen oli pieni syvennys, jossa oli naulakko. Tässä nykyisessä kun avaat ovet astut käytävään, jossa toisella puolella on rivi kaappeja, toisella puolella ovi kylpyhuoneeseen. Alussa ihmettelin miten tässä pärjää, kun ei saa edes pientä sivupöytää, jolle voisi laskea avaimet yms, mutta aika hyvin on kuitenkin mennyt. Parempi kuin edellinen: en tykännyt siitä, että olohuoneesta näki koko ajan eteisnaulakon, siinä roikkuvat takit ja niiden alla olevat kengät.
Nykyiset rakennusmääräykset vaativat, että kylpyhuoneen on oltava niin kookas, että siellä voi asioida pyörätuolilla.
Siksi kaikissa uusissa taloissa on tilavat kylpyhuoneet.
Laki määrää niin.
No kertokaas millä systeemillä valitaan asukaaat noihin HOASin Helsingin keskustan luksuskohteisiin? Pitääkö olla tiettyä sukupuolta, pitääkö olla sinkku vai perheellinen, pitääkö olla ulkopaikkakuntalainen, pitääkö olla allerginen jollekin, pitäkö olla opiskelun loppuvaiheesa.
Silloin kun itse opiskelin ei päässyt yksiöön millään muulla tavalla kuin että täytti tietyt kriteerit. Ja kaupunki ei ollut edes Helsinki.
Vierailija kirjoitti:
Nykyiset rakennusmääräykset vaativat, että kylpyhuoneen on oltava niin kookas, että siellä voi asioida pyörätuolilla.
Siksi kaikissa uusissa taloissa on tilavat kylpyhuoneet.
Laki määrää niin.
Niin. Onhan tuo tullut jo esille tässä ketjussa. Se on silti typerää. Laki on väärässä. Kaikkia asuntoja ei tarvitsisis tehdä pyörätuolisopiviksi; kaikkiin asuntoihin ei edes pääsisi pyörätuolilla, kun kaikissa taloissa ei ole hissejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne, jotka sanoo että ruokalassa saa ruokaa, niin ettekö syö ollenkaan illalla tai viikonloppuisin mitään? Minä aikoinani lopetin ruokalassa käynnin kun pitäjä vaihtui ja ruuan taso muuttui melkein syömäkelvottomaksi. Onneksi kotona oli kunnon keittiö niin sai kokattua kunnolla.
Kyllä unicafeen pisteet on ravintoloita eikä ruokaloita ja osa pisteistä on auki myös viikonloppuisin.
Ennenwanhaan mentiin viikonlopuksi äiskän lihapatojen ääreen.
Huomaan kyllä tyttäressäni eron ajattelussa omiin opiskeluaikoina verrattuna. Minulle ja useimmille muille kasarilla opiskeluasunto oli kämppä jossa viikot majailtiin. Kotikoti oli vanhempien kotona. Tytär ajattelee, että opiskelija-aSunto on koti ja siksi ei soluasunnot kelpaa.
Sinulla ja kavereillasi oli vissiin opiskelupaikat lähellä "kotikotia"? Nykyisin opiskelupaikat on yhä enemmän kampusajatteluun keskittyviä ja pienistä kaupungeista niitä opiskelupaikkoja on kokonaan kadonnut. Moni joutuu lähtemään useiden tuntien päähän vanhempiensa kodista, jopa toiselle puolen Suomea, sillä kaikkia aloja ei kaikkialla voi opiskella.
Siinä ei palata viikonlopuiksi vanhempien lihapatojen luo. Monille ei ole taloudellisesti edes mahdollista käydä vanhemmillaan kuink erran tai kaksi lukukaudessa, matkat ovat niin kalliita.
Päinvastoin . Kotikoti oli reilu 500 km opiskelupaikasta Helsingistä. Perjantaina junaan kotia kohti ja sunnuntaina taas toiseen suuntaan. Enkä ollut ainoa, joka näin teki. Kaikki ihmetteli kun eräs ystävä ei käynyt kotonaan kuin pari kertaa lukukaudessa.
No on ollut sitten todella halvat junaliput ja energiaa viettää junissa liki koko viikonloppu teillä. Siinä paljoa hyödy äiskän lihapadoista, kun liki koko viikonloppu menee junassa istumiseen. Nykynuoret ymmärrettävästi käyttävät mielummin aikansa muuhun kuin junassa istumiseen, eikä monilla yksinkertaisesti olisi varaa viikottaisiin junalippuihin - ei edes kerran kuussa. Ajattelepa sitä.
Ei viisi tuntia junassa mikäään hirveän pitkä aika ole ja usein oli perjantai vapaapäivä että saattoi lähteä jo torstaina. JA tulla maanantaina takaisin. Toisaalta kun opiskelupaikakunnalla sai viettää vähän rennompaa elämää eikä isän ja äidin silmät valvonnut, ei sitä tullut lähdettyä kotiin lopulta kuin kerran kuukaudessa.
No on ollut sitten todella halvat junaliput ja energiaa viettää junissa liki koko viikonloppu teillä. Siinä paljoa hyödy äiskän lihapadoista, kun liki koko viikonloppu menee junassa istumiseen. Nykynuoret ymmärrettävästi käyttävät mielummin aikansa muuhun kuin junassa istumiseen, eikä monilla yksinkertaisesti olisi varaa viikottaisiin junalippuihin - ei edes kerran kuussa. Ajattelepa sitä.