Lue keskustelun säännöt.
Hesarin jutussa kun oli kuva 29 neliön hoas-yksiöstä, jossa aivan surkean pieni ahdas keittiönurkka. Mihin ne neliöt sitten on tuhlattu, kun
15.05.2021 |
itse aikoinaan saman kokoisessa (ei-hoas) kun asuin, niin keittiö oli hyvin tilava avokeittiö ja mahtui hyvin kokkaamaan. Eli tuohon neliömäärään saa ihan hyvin mahtumaan keittiönkin. Miksiköhän ei niin ole tehty.
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun Hoas-kämpässä ainakin oli aivan naurettavan iso wc/kylpyhuone. Sinne mahtui oma pesukone ja kuivausrumpu vierekkäin ja vielä jäi tilaa.
En ole tuollaisesta kuullutkaan. Ainakin ennen Hoasilla sai asua vuoden valmistumisesta ja monet eivät ottaneet papereitaan ulos ennenkuin oli pakko juuri asunnon takia.
Tyssillä on tietyssä kohteessa tuo aikarajoitus asumisessa, jotta , mahdollisimman moni saisi asua hienommin Aurajoen rannan luksuskämpissä.
Asuin hoasilla 2000-luvun alussa ja siinä asunnossa sai asua max 5 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmaan näin korona-sikaan tuo uunin puute on tuntunut, mutta normaalioloissa täysipäiväisesti opiskelevalle ei ole aikaa hengailla kotona kokkailemassa. Yleensä asunnolla kumminkin syödään aamu- ja iltapalaa ja lämmin ruoka opiskelijaravintoloussa, joissa sen saa muutaman euron hintaan. Ruokailu on myös sosiaalinen tapahtuma kavereiden kesken.
Asunnolle voi hankkia miniuunin reilulla satasella.
No just joo.
Itse ainakin aikonaan ku opiskelin 10v sitten niin uuni oli paljon käytössä. Tykkäsin leipoa ja tehdä laatikkoruokia. Uuni ihan tarpeellinen sellaseen. Oma kokemus oli että opiskelijana nimenomaan ON aikaa laittaa sitä uuniruokaa, koska opintojen parissa paljon aikaa kotona viettää läksyjä tehden ja tentteihin lukien. Samalla uunissa hautuu hyvät ruuat viikonloppuina ja iltasin. Saatika lomilla! Kyllä moni opiskelija laittaa säästösyistä mieluiten ruuan kotona, eikä syö opiskelijaravintoloissa itseään jäätävään ähkyyn (joka olisi ainoa keino että se olis säästeliäämpää kuin kotiruoka).
Onneksi sain asua 39 neliöisessä Hoasin minikaksiossa. Siellä löyty ihan kohtuullinen keittiö, avokeittö olohuoneen yhdellä seinällä. Normaali uuni/hella, lavuaari ja pieni yksi työtasokin.
Todellakin, itse asuin siellä kolme vuotta, totta ihmeessä siinä ajassa ruokaa tuli tehtyä ja paljon.
Esteettömyys ei ole ongelma isommassa asunnossa, mutta kokemuksesta voin sanoa että kuuden neliön kylpyhuone 24 neliön asunnossa ärsyttää, ei sitä pysty hyödyntämään säilytystilanakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että ottaa päähän nää esteettömyyspaskasäännnökset, joku järki näissäkin pitäisi olla. Miten pieni ryhmä voi mennä kaiken edelle ja jyrätä järkevän suunnittelun. Eniten tästä suhteessa maksaa pienituloiset, yksin kopperoissaan asuvat, jotka maksavat joka kk niistä pyörähdysympyröistä. Samaan aikaan uusista asunnoista puuttuu täysin säilytystilat.
Joo en minäkään ymmärrä miksi joka asunnon on oltava esteetön. Hyvin voisi olla vaan osa, esim alimmat 2 kerrosta tms. Usein perustellaan että kuka tahansa voi joutua pyörätuoliin ja sitten ei tarvitse muuttaa. Totta, mutta aika monelle sellainen tilanne ei tule koskaan vastaan ja sitten kärsii jopa vuosikymmeniä kalliista hukkatilasta.
Aika moni ihminen joutuu elämänsä aikana muuttamaan useista eri syistä, vaikka ei välttämättä haluaisi.
Siksi tuntuu ehkä vähän kohtuuttomalta, että jokainen asunto pitää rakentaa liikuntarajoitteisia varten, jotta taattaisiin se, että ihmisen ei tarvitse muuttaa siinä harvinaisessa tapauksessa, että joutuu pyörätuoliin.
Eikö tosiaan riittäisi se, että tietty prosentti (esim. juuri se alin kerros) olisi rakennuttu esteettömiksi, jolloin sellainen löytyy niille, jotka sellaista tarvitsevat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän tytöllä Kuopiossa on Kuopaksen rakentama vuokrayksiö. Muuten asiallinen, mutta sähköuuni puuttuu! En äitinä pysty käsittämään tätä. Tytöllä on veriarvot huonontunut paljon opiskeluaikana, kun ei pysty kunnollista ruokaa laittamaan, kun ei ole uunia. Yhteinen sähköuuni löytyy kyllä jostain, mutta keittiö on niin epähygieeninen monen käyttäjän jäljiltä. En tiedä, perustuuko tämä uunittomuus johonkin turvallisuusmääräykseen vai säästöihin?
Uunin puuttuminen nyt on valitettavasti nykypäivää, monesti sen tilalla on tiskikone. Jep on pylpyrästä.
Mutta mitä on ne elintärkeät ruoat, joita voi tehdä vain ja ainoastaan uunissa?
Osan voi tehdä liedelläkin, esim monet padat. Mutta itse olin innokas leipomaan jo opiskeluaikana, olisi leivät jääneet tekemättä ilman uunia. Toki kaupasta saa, ei sillä. Mites muuten makaronilaatikko, se ei varmaan onnistu liedellä? Toki mikään näistä ei ole välttämätön, mutta uunin puute olisi kyllä harmittanut.
No tottakai se harmittaisi, itsekin tykkään leipoa. Mutta tuo veriarvojen laskeminen uunin puutteen takia nyt on ihan puutaheinää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun Hoas-kämpässä ainakin oli aivan naurettavan iso wc/kylpyhuone. Sinne mahtui oma pesukone ja kuivausrumpu vierekkäin ja vielä jäi tilaa.
En ole tuollaisesta kuullutkaan. Ainakin ennen Hoasilla sai asua vuoden valmistumisesta ja monet eivät ottaneet papereitaan ulos ennenkuin oli pakko juuri asunnon takia.
Tyssillä on tietyssä kohteessa tuo aikarajoitus asumisessa, jotta , mahdollisimman moni saisi asua hienommin Aurajoen rannan luksuskämpissä.
Asuin hoasilla 2000-luvun alussa ja siinä asunnossa sai asua max 5 vuotta.
"Asumisaikaisia rajoituksia lievennettiin 1.1.2016 alkaen:
Yksiöiden rajoitettu asumisaika korotettiin 5 vuoteen. (Rajoitus on tähän saakka ollut 2 vuotta.)"
https://www.hoas.fi/uutiset/hakemiseen-ja-asumiseen-liittyvia-saantoja-…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä on että WAMMASILLA on neliöitä vaikka niitä ei sinne tule muuttamaan.
Meillä kaikilla on riski vammautua. Äiti oli täysin terve kunnes joutui liikenneonnettomuuteen ja vammautui. Hän on nykyään pyörätuolissa. Asuu onneksi omakotitalossa jossa on tilava kylpyhuone joten pääsee sinne itse pyörätuolilla. Menee nimittäin vaikeaksi kotiuttaminen onnettomuuden tai sairauskohtauksen jälkeen, jos asut talossa missä et pyörätuolin kanssa pysty liikkumaan.
Väliaikainen ratkaisu löytyisi varmasti kyllä, ja jos pysyvästi joutuisi pyörätuoliin, niin luuletko, että siinä kova juttu olis vaihtaa paskakopista toiseen? Sitä paitsi eikös silloin saa jotain lisätukea asumiseen. Aivan älytöntä joutua arjessansa kärsimään huonosta suunnittelusta, vaan koska jotain voi sattua. Uudet pienet asunnot on ihmisille, jotka eivät omista kun päällänsä olevat vaatteet, jotka eivät laita ruokaa, ja pyörivät enimmäkseen pyörätuolilla ympyrää kylpyhuoneessa. Äitisihän ei ole aikaisemminkaan ollut se kärsijä, vaan siis ne kallista vuokraa yksiöistään maksavat, että helppohan se on huudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ne, jotka sanoo että ruokalassa saa ruokaa, niin ettekö syö ollenkaan illalla tai viikonloppuisin mitään? Minä aikoinani lopetin ruokalassa käynnin kun pitäjä vaihtui ja ruuan taso muuttui melkein syömäkelvottomaksi. Onneksi kotona oli kunnon keittiö niin sai kokattua kunnolla.
Kyllä unicafeen pisteet on ravintoloita eikä ruokaloita ja osa pisteistä on auki myös viikonloppuisin.
Ennenwanhaan mentiin viikonlopuksi äiskän lihapatojen ääreen.
Huomaan kyllä tyttäressäni eron ajattelussa omiin opiskeluaikoina verrattuna. Minulle ja useimmille muille kasarilla opiskeluasunto oli kämppä jossa viikot majailtiin. Kotikoti oli vanhempien kotona. Tytär ajattelee, että opiskelija-aSunto on koti ja siksi ei soluasunnot kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä on että WAMMASILLA on neliöitä vaikka niitä ei sinne tule muuttamaan.
Meillä kaikilla on riski vammautua. Äiti oli täysin terve kunnes joutui liikenneonnettomuuteen ja vammautui. Hän on nykyään pyörätuolissa. Asuu onneksi omakotitalossa jossa on tilava kylpyhuone joten pääsee sinne itse pyörätuolilla. Menee nimittäin vaikeaksi kotiuttaminen onnettomuuden tai sairauskohtauksen jälkeen, jos asut talossa missä et pyörätuolin kanssa pysty liikkumaan.
Sama ajattelin minäkin. Toinen ryhmä, jolla on liikkumisvaikeuksia, ovat vanhat ihmiset. Jopa rollaattorin käyttö sisällä vaatii tilaa ja kynnyksettömyyttä. On kaukoviisasta suunnitella asunnot niin, että niihin voi muuttaa minkäikäinen tai -kykyinen ihminen tahansa.
Usein asunnoissa pitää olla muitakin helpostuksia jos haluaa pystyä toimimaan omatoimisesti eikä muiden armoilla. Esim. monessa vanhuksille suunntauissa taloissa pistorasiat on käden korkeudella, jottei tarvitse kyykistellä. Pyörätuolikin on sellainen, ettei esim. kokkailusta tule mitään ellei ole madallettu keittiö. Onhan se ajatuksena kiva, että saa asua kotonaan, mutta siinä on sitten jatkuvasti muiden hoivissa kun ei yksin pärjäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan näin korona-sikaan tuo uunin puute on tuntunut, mutta normaalioloissa täysipäiväisesti opiskelevalle ei ole aikaa hengailla kotona kokkailemassa. Yleensä asunnolla kumminkin syödään aamu- ja iltapalaa ja lämmin ruoka opiskelijaravintoloussa, joissa sen saa muutaman euron hintaan. Ruokailu on myös sosiaalinen tapahtuma kavereiden kesken.
Asunnolle voi hankkia miniuunin reilulla satasella.
No just joo.
Itse ainakin aikonaan ku opiskelin 10v sitten niin uuni oli paljon käytössä. Tykkäsin leipoa ja tehdä laatikkoruokia. Uuni ihan tarpeellinen sellaseen. Oma kokemus oli että opiskelijana nimenomaan ON aikaa laittaa sitä uuniruokaa, koska opintojen parissa paljon aikaa kotona viettää läksyjä tehden ja tentteihin lukien. Samalla uunissa hautuu hyvät ruuat viikonloppuina ja iltasin. Saatika lomilla! Kyllä moni opiskelija laittaa säästösyistä mieluiten ruuan kotona, eikä syö opiskelijaravintoloissa itseään jäätävään ähkyyn (joka olisi ainoa keino että se olis säästeliäämpää kuin kotiruoka).
Onneksi sain asua 39 neliöisessä Hoasin minikaksiossa. Siellä löyty ihan kohtuullinen keittiö, avokeittö olohuoneen yhdellä seinällä. Normaali uuni/hella, lavuaari ja pieni yksi työtasokin.
Todellakin, itse asuin siellä kolme vuotta, totta ihmeessä siinä ajassa ruokaa tuli tehtyä ja paljon.
Tämä varmaan riippuu alasta, jota opiskelee. Itsellä oli luentoja ja harjoitustöitä 8-18 kolme ensimmäistä vuotta, joten eipä paljoa tullut asunnolla hengattua. Luettiin ja tehtiin selkkarit ja tehtävät laitoksella/ kirjastossa kavereiden kanssa . Neljäntenä vuonna oli jäljellä aineet seminaarit, lopputentitt ja gradu, enkä asunut enää opiskelupaikkakunnalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oisko tuo:
Aika hassua, että tehdään tuollaisia "myyntivideoita" asunnosta, jotka menevät muutenkin välittömästi...
Kun itse 20 vuotta sitten hain Hoasille, niin sitä vaan toivottiin, että saisi edes jonkun SOLUasunnon, eikä valkattu mainosvideoiden perusteella, että minkä haluaa! :)
Ja ennen kuljettiin hevosvaunuilla sekä piiat asuivat ladoissa.
Hyvä että kun vuosisadat vierivät eteenpäin niin myös jälkeläisten elämänlaatu paranee. Ei yhteiskunnassa muuten mitään järkeä olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne, jotka sanoo että ruokalassa saa ruokaa, niin ettekö syö ollenkaan illalla tai viikonloppuisin mitään? Minä aikoinani lopetin ruokalassa käynnin kun pitäjä vaihtui ja ruuan taso muuttui melkein syömäkelvottomaksi. Onneksi kotona oli kunnon keittiö niin sai kokattua kunnolla.
Kyllä unicafeen pisteet on ravintoloita eikä ruokaloita ja osa pisteistä on auki myös viikonloppuisin.
Ennenwanhaan mentiin viikonlopuksi äiskän lihapatojen ääreen.
Huomaan kyllä tyttäressäni eron ajattelussa omiin opiskeluaikoina verrattuna. Minulle ja useimmille muille kasarilla opiskeluasunto oli kämppä jossa viikot majailtiin. Kotikoti oli vanhempien kotona. Tytär ajattelee, että opiskelija-aSunto on koti ja siksi ei soluasunnot kelpaa.
Sinulla ja kavereillasi oli vissiin opiskelupaikat lähellä "kotikotia"? Nykyisin opiskelupaikat on yhä enemmän kampusajatteluun keskittyviä ja pienistä kaupungeista niitä opiskelupaikkoja on kokonaan kadonnut. Moni joutuu lähtemään useiden tuntien päähän vanhempiensa kodista, jopa toiselle puolen Suomea, sillä kaikkia aloja ei kaikkialla voi opiskella.
Siinä ei palata viikonlopuiksi vanhempien lihapatojen luo. Monille ei ole taloudellisesti edes mahdollista käydä vanhemmillaan kuink erran tai kaksi lukukaudessa, matkat ovat niin kalliita.
Täältä löytyy pohjapiirros: https://www.hoas.fi/kohteet/pohjoinen-rautatiekatu-29/
Siskoni on joskus asunut vastaavassa yksiössä samassa talossa ja muistan, että asunto oli pitkulaisen mallinen ja vaikea sisustaa. Tämän artikkelin myötä vasta tajusin, että sen neliömäärä oli tosiaan 29! Itse asuin samaan aikaan 29,5m2 yksiössä, jossa oli paljon järkevämpi pohja ja enemmän tilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä on että WAMMASILLA on neliöitä vaikka niitä ei sinne tule muuttamaan.
Meillä kaikilla on riski vammautua. Äiti oli täysin terve kunnes joutui liikenneonnettomuuteen ja vammautui. Hän on nykyään pyörätuolissa. Asuu onneksi omakotitalossa jossa on tilava kylpyhuone joten pääsee sinne itse pyörätuolilla. Menee nimittäin vaikeaksi kotiuttaminen onnettomuuden tai sairauskohtauksen jälkeen, jos asut talossa missä et pyörätuolin kanssa pysty liikkumaan.
Sama ajattelin minäkin. Toinen ryhmä, jolla on liikkumisvaikeuksia, ovat vanhat ihmiset. Jopa rollaattorin käyttö sisällä vaatii tilaa ja kynnyksettömyyttä. On kaukoviisasta suunnitella asunnot niin, että niihin voi muuttaa minkäikäinen tai -kykyinen ihminen tahansa.
Yhtäläisesti asumispalvelujen tarjoajilla voisi olla kohteita, jotka ovat esteettömiä ja joissa hukkataan tilaa ja toisia niille, jolle kelpaa pienempi kylppäri mutta olisi enemmän säilytystilaa. Eiköhän jokainen ymmärrä hankkiutua niihin esteettömiin asuntoihin) hoitolaitokset siinä pisteessä kun ei pärjää tavallisessa asunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän tytöllä Kuopiossa on Kuopaksen rakentama vuokrayksiö. Muuten asiallinen, mutta sähköuuni puuttuu! En äitinä pysty käsittämään tätä. Tytöllä on veriarvot huonontunut paljon opiskeluaikana, kun ei pysty kunnollista ruokaa laittamaan, kun ei ole uunia. Yhteinen sähköuuni löytyy kyllä jostain, mutta keittiö on niin epähygieeninen monen käyttäjän jäljiltä. En tiedä, perustuuko tämä uunittomuus johonkin turvallisuusmääräykseen vai säästöihin?
Uunin puuttuminen nyt on valitettavasti nykypäivää, monesti sen tilalla on tiskikone. Jep on pylpyrästä.
Mutta mitä on ne elintärkeät ruoat, joita voi tehdä vain ja ainoastaan uunissa?
Osan voi tehdä liedelläkin, esim monet padat. Mutta itse olin innokas leipomaan jo opiskeluaikana, olisi leivät jääneet tekemättä ilman uunia. Toki kaupasta saa, ei sillä. Mites muuten makaronilaatikko, se ei varmaan onnistu liedellä? Toki mikään näistä ei ole välttämätön, mutta uunin puute olisi kyllä harmittanut.
No tottakai se harmittaisi, itsekin tykkään leipoa. Mutta tuo veriarvojen laskeminen uunin puutteen takia nyt on ihan puutaheinää.
Tyttö alkoi syödä huonommin, kun ei ollut uunia. Oli tottunut tekemään paljon ruokaa uunissa. Kaikilla ei ole varaa käydä syömässä ulkona. Ei uuni tietysti ole kokonaan syyllinen tilanteeseen. Muuten ei asunnossa ole mitään vikaa ja siinä yhteisöllisyyden tukemisessa Kuopaksella on ollut hieno ajatus. Paljon on yksinäisiä opiskelijoita.
Vierailija kirjoitti:
Onko Hoasilla vielä 2 vuoden rajoitettu asumisaika yksiöissä? Tällainen oli ainakin 2000-luvun alkupuolella, kun itse asuin. Aika tylyä, että ensin kärvistelee pari vuotta kammottavassa solussa, sitten on onnesta soikeana kun saa yksiön, jossa ei kuitenkaan saa asua edes ohjeellisen opiskeluajan loppuun asti.
Muistan itsekin säännön 15 vuoden takaa, ettei yksiötä voinut saada ensimmäisen vuoden opiskelijana. Lisäksi taidettiin edellyttää, että asui jo ennestään Hoasin solussa ennen kuin sai edes hakea yksiötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne, jotka sanoo että ruokalassa saa ruokaa, niin ettekö syö ollenkaan illalla tai viikonloppuisin mitään? Minä aikoinani lopetin ruokalassa käynnin kun pitäjä vaihtui ja ruuan taso muuttui melkein syömäkelvottomaksi. Onneksi kotona oli kunnon keittiö niin sai kokattua kunnolla.
Kyllä unicafeen pisteet on ravintoloita eikä ruokaloita ja osa pisteistä on auki myös viikonloppuisin.
Ennenwanhaan mentiin viikonlopuksi äiskän lihapatojen ääreen.
Huomaan kyllä tyttäressäni eron ajattelussa omiin opiskeluaikoina verrattuna. Minulle ja useimmille muille kasarilla opiskeluasunto oli kämppä jossa viikot majailtiin. Kotikoti oli vanhempien kotona. Tytär ajattelee, että opiskelija-aSunto on koti ja siksi ei soluasunnot kelpaa.
Sinulla ja kavereillasi oli vissiin opiskelupaikat lähellä "kotikotia"? Nykyisin opiskelupaikat on yhä enemmän kampusajatteluun keskittyviä ja pienistä kaupungeista niitä opiskelupaikkoja on kokonaan kadonnut. Moni joutuu lähtemään useiden tuntien päähän vanhempiensa kodista, jopa toiselle puolen Suomea, sillä kaikkia aloja ei kaikkialla voi opiskella.
Siinä ei palata viikonlopuiksi vanhempien lihapatojen luo. Monille ei ole taloudellisesti edes mahdollista käydä vanhemmillaan kuink erran tai kaksi lukukaudessa, matkat ovat niin kalliita.
Päinvastoin . Kotikoti oli reilu 500 km opiskelupaikasta Helsingistä. Perjantaina junaan kotia kohti ja sunnuntaina taas toiseen suuntaan. Enkä ollut ainoa, joka näin teki. Kaikki ihmetteli kun eräs ystävä ei käynyt kotonaan kuin pari kertaa lukukaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Hoasilla vielä 2 vuoden rajoitettu asumisaika yksiöissä? Tällainen oli ainakin 2000-luvun alkupuolella, kun itse asuin. Aika tylyä, että ensin kärvistelee pari vuotta kammottavassa solussa, sitten on onnesta soikeana kun saa yksiön, jossa ei kuitenkaan saa asua edes ohjeellisen opiskeluajan loppuun asti.
Muistan itsekin säännön 15 vuoden takaa, ettei yksiötä voinut saada ensimmäisen vuoden opiskelijana. Lisäksi taidettiin edellyttää, että asui jo ennestään Hoasin solussa ennen kuin sai edes hakea yksiötä.
Juuri näin se meni 2000-luvun alussa. Ensin sai hakea vain soluun, sen saatuaan sai laittaa hakemuksen yksiöjonoon. Jonotusaika yksiöön oli noin 2 vuotta ja sen jälkeen sallittu asumisaika 2 vuotta, jonka jälkeen olisi halutessaan saanut uudelleen soluasunnon.
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä on että WAMMASILLA on neliöitä vaikka niitä ei sinne tule muuttamaan.
Äkkiä se sinustakin tulee wammainen jos vaikka reisiluusi murrat. Siinä sitten olet muutaman kuukauden peseytymättä, kun et mahdu suihkuun.
Sama ajattelin minäkin. Toinen ryhmä, jolla on liikkumisvaikeuksia, ovat vanhat ihmiset. Jopa rollaattorin käyttö sisällä vaatii tilaa ja kynnyksettömyyttä. On kaukoviisasta suunnitella asunnot niin, että niihin voi muuttaa minkäikäinen tai -kykyinen ihminen tahansa.