Nainen suuttuu jos puhun edes vitsillä naisten hommista, mutta oletuksena kuitenkin mies tekee tiettyjä hommia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, tämä on se iänikuinen dilemma kun ruokaa pitää tehdä joka päivä ja pyykkiä pestä, niin sitten on nää pari kertaa vuoteen tehtävät miesten työt kuten öljynvaihto.

Aika monet miesten hommat ovat sellaisia että ne on nopea tehdä, sitten kun ne osaa. Mutta ne pitää opetella ensin, ja siihen menee aikaa.

ps. ihmetyttää kuinka usein eronneilla naisilla jää ne miesten "pikkuhommat" tekemättä? Kinutaan naapuria tai exää apuun...

Kaikki hommat pitää opetella ensin, ei se koske vain miesten hommia. Jos mä vaikka ostan lapselle sukset, niin ensin saan opetella että minkälaisia niitä on ja mitkä olis järkevät hinta-laatusuhteeltaan ja siiten saa kaivella verkkokauppoja ja etsiä tarjouksia ja selvittää miten pitkät niiden pitää olla mitata mukula jne. Ehkä se eronnut nainen on liian bisi näiden miehen lapsiin liittyvien selvittämisten ja huoltamisien kanssa, että tulee sitten pyydettyä sitä renkaiden vaihtoa.

Monetko sukset olet lapsellesi ostanut?

Mitään opettelua se ei vaadi, myyjä opastaa kaupassa. 

-eri 

No juuri viine talvena hommasin sukset ja monot lapselle. Ja hyvä jos sulla on rahaa mennä vedätettäväksi ensimmäiseen kauppaan tai aikaa ravata ympäri kaupunkia tekemässä vertailuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, tämä on se iänikuinen dilemma kun ruokaa pitää tehdä joka päivä ja pyykkiä pestä, niin sitten on nää pari kertaa vuoteen tehtävät miesten työt kuten öljynvaihto.

Aika monet miesten hommat ovat sellaisia että ne on nopea tehdä, sitten kun ne osaa. Mutta ne pitää opetella ensin, ja siihen menee aikaa.

ps. ihmetyttää kuinka usein eronneilla naisilla jää ne miesten "pikkuhommat" tekemättä? Kinutaan naapuria tai exää apuun...

Kaikki hommat pitää opetella ensin, ei se koske vain miesten hommia. Jos mä vaikka ostan lapselle sukset, niin ensin saan opetella että minkälaisia niitä on ja mitkä olis järkevät hinta-laatusuhteeltaan ja siiten saa kaivella verkkokauppoja ja etsiä tarjouksia ja selvittää miten pitkät niiden pitää olla mitata mukula jne. Ehkä se eronnut nainen on liian bisi näiden miehen lapsiin liittyvien selvittämisten ja huoltamisien kanssa, että tulee sitten pyydettyä sitä renkaiden vaihtoa.

Monetko sukset olet lapsellesi ostanut?

Mitään opettelua se ei vaadi, myyjä opastaa kaupassa. 

-eri 

No juuri viine talvena hommasin sukset ja monot lapselle. Ja hyvä jos sulla on rahaa mennä vedätettäväksi ensimmäiseen kauppaan tai aikaa ravata ympäri kaupunkia tekemässä vertailuja.

Ne vertailut pystyy tekemään netissä, ei sitä varten tarvitse lähteä liikkeitä kiertämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, tämä on se iänikuinen dilemma kun ruokaa pitää tehdä joka päivä ja pyykkiä pestä, niin sitten on nää pari kertaa vuoteen tehtävät miesten työt kuten öljynvaihto.

Heh, et selvästi ole joutunut tekemään niitä "miesten hommia". Tuolla tavallahan ne miehet, jotka eivät mitään tee, kuvittelevat kotitöiden olevan sisustustyynyjen pöyhimistä.

Kerrotko, mitä miesten hommia kerrostalossa asuvalla on?

Taulujen laittaminen seinälle, reikien poraaminen seinään. Huonekalujen kasaaminen. Siivotessa raskaiden mattojen vieminen ulos. Erilaisten koneiden ja laitteiden toiminnasta huolehtiminen: astianpesukone, pyykkikone ym. Autosta huolehtiminen, yhtiökokouksessa edustaminen, kun on perheen pää. Erilaisiin taloyhtiön luottamustoimiin osallistuminen, jossa joutuu ottamaan kantaa taloteknisiin asioihin. Siinä niitä.

- Seiniä porattu viimeksi vuonna 2014, siihen tilasin ammattilaisen koska 110 vuotta vanhassa talossa omatoiminen porailu on melkoinen riski. Mies ohjeisti mihin porataan, itse olin töissä.

- Huonekalut kasataan yhdessä. Nopeampaa ja helpompaa.

- Mattoja ei tarvitse viedä ulos, imurointi riittää kuten kaikkialla muuallakin maailmassa, jossa ei mattotelineitä tunneta.

- Laitteista huolehtii ostaja: Läppärit, tabletit, puhelimet on henkilökohtaisia. Pelikoneet, kaikki musiikkivehkeet (mikserit, vahvarit ja levarit), TV jne. ei nyt vaadi mitään erityistä tunkkaamista.

- Pyykkikoneen huolloksi riittää nukkasihdin tyhjentäminen ja puhdistusohjelma tarvittaessa. Tarpeen huomaa kun käynnistää pesukoneen, muistutus tulee sovelluksen kautta.

- Tiskikoneen huolto yhtä helppoa, suolaa, kalkinpoistoa, kaikki sihdit puhtaaksi, tehokkain ohjelma päälle, avot.

- Ei autoja riesana. Pyörät viedään kerran vuodessa huoltoon.

- Asutaan vuokralla, tosin omistetaan myös asunto. Yhtiökokouksen esityslista tulee etukäteen, eikä ole ollut tarvetta osallistua keskusteluun kukkaistutuksien paikoista tai huoltoyhtiön 100 euron hinnankorotuksesta vuodessa.

Mihinkään näistä ei nyt käsittääkseni tarvinnut kikulia. Ja kaikki muut pakolliset hoidetaan sen mukaan kumpi osaa ja ehtii paremmin mutta ennen kaikkea inhoaa vähemmän kyseistä hommaa. Jos nämä on kovinkin hankalia asioita, niin ihan ymmärrettävää että saa yhtä kädettömän puolison

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, tämä on se iänikuinen dilemma kun ruokaa pitää tehdä joka päivä ja pyykkiä pestä, niin sitten on nää pari kertaa vuoteen tehtävät miesten työt kuten öljynvaihto.

Aika monet miesten hommat ovat sellaisia että ne on nopea tehdä, sitten kun ne osaa. Mutta ne pitää opetella ensin, ja siihen menee aikaa.

ps. ihmetyttää kuinka usein eronneilla naisilla jää ne miesten "pikkuhommat" tekemättä? Kinutaan naapuria tai exää apuun...

Kaikki hommat pitää opetella ensin, ei se koske vain miesten hommia. Jos mä vaikka ostan lapselle sukset, niin ensin saan opetella että minkälaisia niitä on ja mitkä olis järkevät hinta-laatusuhteeltaan ja siiten saa kaivella verkkokauppoja ja etsiä tarjouksia ja selvittää miten pitkät niiden pitää olla mitata mukula jne. Ehkä se eronnut nainen on liian bisi näiden miehen lapsiin liittyvien selvittämisten ja huoltamisien kanssa, että tulee sitten pyydettyä sitä renkaiden vaihtoa.

Monetko sukset olet lapsellesi ostanut?

Mitään opettelua se ei vaadi, myyjä opastaa kaupassa. 

-eri 

No juuri viine talvena hommasin sukset ja monot lapselle. Ja hyvä jos sulla on rahaa mennä vedätettäväksi ensimmäiseen kauppaan tai aikaa ravata ympäri kaupunkia tekemässä vertailuja.

Ne vertailut pystyy tekemään netissä, ei sitä varten tarvitse lähteä liikkeitä kiertämään.

No juuri sitähän minä sanoin. Että ensin pitää netissä selvittää että minkälaisia suksia ylipäänsä on tarjolla ja miksi toiset sukset maksaa viiskymppiä ja toiset 200 euroa, ja miten ne voiteluasiat sitten. Ei kai kukaan nykyaikana vaan kävele kauppaan ja annan myyjän päättää mitä ostaa, niin kuin tuo yksi tuossa selitti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, tämä on se iänikuinen dilemma kun ruokaa pitää tehdä joka päivä ja pyykkiä pestä, niin sitten on nää pari kertaa vuoteen tehtävät miesten työt kuten öljynvaihto.

Tietysti molemmat tekee tasapuolisesti kotityöt mitä nyt päivittäin ja viikottain pitää tehdä. Mutta eikö se tarkoita, että myös loputkin hommat kuten sitten vaikka öljynvaihto tehtäisiin vaikka vuorovuosittain?

Joo jos sä kirjoitat vuorovuosittain joulukortit ja ostat sukulaisille lahjat ja niin edelleen. Pitäkää vuosittain listaa kaikesta mitä teette ja jakakaa sitten.

Mä voinkin laittaa saman tien tähän listan kevään ja kesän juhlakauden tekemisistä niin mies voi tehdä sen vuorovuosittain: lapsille ja aikuisille on järjestettävä juhlavaatteet, juhlan kohteelle on hommattava lahjat ja kortit ja kukat, mahdollisen matkustamisen järjestelyt on tehtävä pakkaamisineen ja sopimisineen, en edes jaksa ruveta koko listaa miettimään just nyt tässä. Mutta vaihdan mielellään öljynvaihtoon on ensi vuonna.

Kaikki kissanristiäiset peruttaisiin jos miehet tästä päättäisivät. Ne kivat juhlat on naisille harrastus johon niitä miehiä raahataan. Tajuatteko, että miehet lähtevät kanssanne, koska ne ovat teille tärkeitä asioita?

Kissanristiäiset luo niitä tukiverkkoja, joiden puutteen takia yksinäiset miehet ja naiset kuolee asuntoihinsa ilman että kukaan huomaa vuoteen. Suomessa on liian vähän kissanristäisiä.

No sinä olet tuota mieltä, mutta se ei ollenkaan tarkoita että kaikki olisi, tai mitenkään muuten ei voisi tukiverkkoja olla. Kysyin ymmärrätkö, että mies tulee sinne kanssasi, koska asia on sinulle tärkeä?

Meidän parisuhteessa se on kylläkin toisinpäin, mies hinkuu kaikkiin mahdollisiin juhliin ja minä suostun menemään. Koska ymmärrän että juhlat on tärkeitä turvaverkkojen ja ystävyyssuhteiden muodostumiselle ja lasten sosiaalistamiselle. Ja vaikka itse en juhlista pidä, olen sitä mieltä että me suomalaiset olisimme onnellisempia jos olisimme sukurakkaampia.

Ja onhan niistä tukiverkoista ihan jatkuvaa konkreettistakin hyötyä ihmisille. Meillä on iso epäsuhta siinä että toisen suvun kanssa juhlitaan koko ajan ja toisen ei lainkaan. Meillä on siellä toisessa suvussa iso reservi ihmisiä joiden kanssa tehdään palveluksia puolin ja toisin. Jos joku kysyy että tiedätkö tekijää sille ja sille asialle, sanon että juu soita Reiskalle.

Tukiverkkoja on monenlaisia ja niistä on hyötyä, mutta kissanristiäiset ei ole ainoa tapa. Ärsyttää tämäkin, että määritellään jokin itsellä toimiva asia koskettamaan kaikkia ihmisiä ja mikään vaihtoehtoinen tapa ei käy. Mitä jos vaikka käy sukulaisen kanssa pelaamassa tennistä ja jonkun toisen kanssa soittelee? Jotkut ihmiset ovat myös sellaisia etteivät tapaa muuten kuin esim talkoissa, mutta nauttivat siellä tekemisestä ja toisten seurasta.

Kissanristäisten pointti on se että ne ihmiset on sulle sukua ja pysyy. Ei ne vaihdu kymmenen vuoden välein. He edustavat pysyvyyttä ja oikeasti turvaa ihmisten elämässä vaikka osa onkin ärsyttäviä. Siksi haluan ylläpitää sukuyhteyksiä kun siihen tilaisuuksia tarjotaan, vaikka usein tulee se tehtyä hammasta purren. Mutta jokainen saa tietysti toimia ihan niin kuin itse haluaa.

Rautalangasta: sitä yhteyttä voi pitää muullakin tavoin yllä. Etkö ymmärtänyt tuota mikä minua ärsyttää, vai ohititko sen vain olankohautuksella jatkaaksesi oman näkemyksesi pönkittämistä?

Et sinä pidä yhteyttä koko jengiin jos otat vain rusinat pullasta ja pelaat temnistä. Siellä kissanristäisissä syödään koko pulla. Ja etkö sinä ymmärtänyt kun kirjoitin, että tee ihan niin kuin itse haluat.

Miksi en voisi pitää yhteyttä koko jengiin muilla tavoin? Niinhän minä teenkin, käyn vaimon mieliksi kissanristiäisissä, koska hän kokee ne tärkeäksi. Siellä tosin ei syödä koko pullaa, vaan muutamia poikkeuksia lukuunottamatta pintapuolisesti vaihdetaan kuulumiset ja siinä se. Vastaisitko nyt, miksi en voisi pitää sukulaisiini yhteyttä muutoin kuin kissanristiäisissä? Perustelutkin olisi tervetulleita.

Tottakai voit pitää muuten kuin kissanristäisiä mutta ethän sinä pidä. Pariin tyyppiin olet yhteyksissä joista pidät. Jos siis nyt puhutaan vähän laajemmista kuvioista eikä ihan lähisukulaisista joihin muutenkin pidetään yhteyttä. Mutta kun pointti on se, että ärsyttävä Pirjo-täti jolle et soittaisi edes maksusta saati pelaisit tennistä, voi olla se tyyppi joka hommaa sun teinille sen ekan kesätyön.

Missä olen sanonut että en pidä? Miksi keksit omia olettamia ja pidät niitä totena? Pirjo-täti jolle en soittaisi edes maksusta tai kävisin piipahtamassa, auttamassa, tuskin olisi sellainen ihminen jonka varaan teinin kesätyöt kaatuvat. Minä pidän ihmisiin yhteyksiä monin eri tavoin, mutta en pidä kissanristiäisiä tarpeellisina, mutta en väitä etteikö ne olisi jollekkin tarpeellisia. Huomaatko tässä eron, että minä hyväksyn sinun tapasi hoitaa sukulaissuhteita, mutta minun tapani on sinusta selvästikkin väärä? Tuossa on juurikin iso syy miksi monet parisuhteet ajautuvat vaikeuksiin, kun ei nähdä sitä kumppania erillisenä ihmisenä, vaan ulotetaan ne omat "oikeat" tavat koskemaan myös häntä.

Olen nyt kaksi kertaa kirjoittanut että saat tehdä ihan mitä itse haluat, mutta ilmeisesti tykkäät enemmän halailla okkinukkejasi kuin yrittää ymmärtää lukemasi. Ja tämä pirjotätiesimerkki oli juurikin elävästä elämästä. Juuri yksi tuttu teini sai kesätöitä, koska äidin siskon miehen siskon mies sattui olemaan toimari sopivalla alalla.

Saan tietysti tehdä, mutta sinä et osaa ajatella että minun tapani on minulle yhtä oikea kuin sinun sinulle. Korotat tässä itseäsi minun yläpuolelle, koska et näe että minun tapani voi myös olla ihan yhtä hyvä, tai vaikka parempi, vaan ristit sen olkiukoksi. Myös tuo vertaus pullaan osoittaa, että ajattelet toimivasi oikealla tavalla ja minä vähemmän oikealla. Sanot että haluat pitää sukuyhteyksiä yllä, ikäänkuun minä en haluisi kun en tee sitä sinun hyväksymälläsi tavalla. Etkö siis tarkoittanutkaan mitä sanoit?

Minun pointtini on ollut että näillä kahdella eri tavalla ei saavuta samoja asioita, hyvässä ja pahassa. Ja että sinä saat ihan itse valita mitä haluat tehdä. Näköjään jankata ihan loputtomiin viimeisen sanan metsästyksessä.

Esität pointtisi kuitenkin niin että minun tapa on automaattisesti huonompi, vaikka et edes tiedä miten minä sukulaissuhteitani hoidan. Kun se on eri kuin sinun tapasi, niin se on huonompi, sitähän sinä tuollakin tarkoitat "ettei saavuta samoja asioita", vaikka ihan hyvin voi saavuttaa, vaikka hoitamalla pirjo-tädin lastenlapsia. Ihan hyvin voi saavuttaa samat lopputuloksset ja varmasti voi paremmankin, itsestähän tuo riippuu, eikä siitä osallistuuko kissanristiäisiin. Edelleen saan valita, kysehän ei ole siitä, vaan sinun automaattisesta oletuksestasi, että kissanristiäisiin osallistuminen tuo parhaan mahdollisen lopputuloksen, eikä muilla keinoilla tähän samaan voi päästä. Jos ymmärtäisit, että sinun tapasi ei ole automaattisesti paras ja ainoa oikea tapa, tätä keskustelua ei tarvitsisi käydä lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, tämä on se iänikuinen dilemma kun ruokaa pitää tehdä joka päivä ja pyykkiä pestä, niin sitten on nää pari kertaa vuoteen tehtävät miesten työt kuten öljynvaihto.

Aika monet miesten hommat ovat sellaisia että ne on nopea tehdä, sitten kun ne osaa. Mutta ne pitää opetella ensin, ja siihen menee aikaa.

ps. ihmetyttää kuinka usein eronneilla naisilla jää ne miesten "pikkuhommat" tekemättä? Kinutaan naapuria tai exää apuun...

Mitä nämä pikkuhommat ovat? Aika moni nainen (myös mies) on asunut ihan itsekseen ennen eroa. Omaa isää olen kerran pyytänyt avuksi, 50-luvun välioven lasi hajosi ja entisöintiä harrastava eläköitynyt kiinteistönhuoltaja oli ensimmäinen joka tuli mieleen. Oli vielä hamstrannut joskus 20 vuotta aikaisemmin samanlaisen lasin ja pisti sen paikoilleen. "Minähän se kyllä tiesin että tällepä tulee joskus käyttöä" ja viskipullo palkaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, tämä on se iänikuinen dilemma kun ruokaa pitää tehdä joka päivä ja pyykkiä pestä, niin sitten on nää pari kertaa vuoteen tehtävät miesten työt kuten öljynvaihto.

Aika monet miesten hommat ovat sellaisia että ne on nopea tehdä, sitten kun ne osaa. Mutta ne pitää opetella ensin, ja siihen menee aikaa.

ps. ihmetyttää kuinka usein eronneilla naisilla jää ne miesten "pikkuhommat" tekemättä? Kinutaan naapuria tai exää apuun...

Kaikki hommat pitää opetella ensin, ei se koske vain miesten hommia. Jos mä vaikka ostan lapselle sukset, niin ensin saan opetella että minkälaisia niitä on ja mitkä olis järkevät hinta-laatusuhteeltaan ja siiten saa kaivella verkkokauppoja ja etsiä tarjouksia ja selvittää miten pitkät niiden pitää olla mitata mukula jne. Ehkä se eronnut nainen on liian bisi näiden miehen lapsiin liittyvien selvittämisten ja huoltamisien kanssa, että tulee sitten pyydettyä sitä renkaiden vaihtoa.

Monetko sukset olet lapsellesi ostanut?

Mitään opettelua se ei vaadi, myyjä opastaa kaupassa. 

-eri 

No juuri viine talvena hommasin sukset ja monot lapselle. Ja hyvä jos sulla on rahaa mennä vedätettäväksi ensimmäiseen kauppaan tai aikaa ravata ympäri kaupunkia tekemässä vertailuja.

eli et tiedäkään suksien ostosta mitään?

ok. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, tämä on se iänikuinen dilemma kun ruokaa pitää tehdä joka päivä ja pyykkiä pestä, niin sitten on nää pari kertaa vuoteen tehtävät miesten työt kuten öljynvaihto.

Tietysti molemmat tekee tasapuolisesti kotityöt mitä nyt päivittäin ja viikottain pitää tehdä. Mutta eikö se tarkoita, että myös loputkin hommat kuten sitten vaikka öljynvaihto tehtäisiin vaikka vuorovuosittain?

Joo jos sä kirjoitat vuorovuosittain joulukortit ja ostat sukulaisille lahjat ja niin edelleen. Pitäkää vuosittain listaa kaikesta mitä teette ja jakakaa sitten.

Mä voinkin laittaa saman tien tähän listan kevään ja kesän juhlakauden tekemisistä niin mies voi tehdä sen vuorovuosittain: lapsille ja aikuisille on järjestettävä juhlavaatteet, juhlan kohteelle on hommattava lahjat ja kortit ja kukat, mahdollisen matkustamisen järjestelyt on tehtävä pakkaamisineen ja sopimisineen, en edes jaksa ruveta koko listaa miettimään just nyt tässä. Mutta vaihdan mielellään öljynvaihtoon on ensi vuonna.

Kaikki kissanristiäiset peruttaisiin jos miehet tästä päättäisivät. Ne kivat juhlat on naisille harrastus johon niitä miehiä raahataan. Tajuatteko, että miehet lähtevät kanssanne, koska ne ovat teille tärkeitä asioita?

Kissanristiäiset luo niitä tukiverkkoja, joiden puutteen takia yksinäiset miehet ja naiset kuolee asuntoihinsa ilman että kukaan huomaa vuoteen. Suomessa on liian vähän kissanristäisiä.

No sinä olet tuota mieltä, mutta se ei ollenkaan tarkoita että kaikki olisi, tai mitenkään muuten ei voisi tukiverkkoja olla. Kysyin ymmärrätkö, että mies tulee sinne kanssasi, koska asia on sinulle tärkeä?

Meidän parisuhteessa se on kylläkin toisinpäin, mies hinkuu kaikkiin mahdollisiin juhliin ja minä suostun menemään. Koska ymmärrän että juhlat on tärkeitä turvaverkkojen ja ystävyyssuhteiden muodostumiselle ja lasten sosiaalistamiselle. Ja vaikka itse en juhlista pidä, olen sitä mieltä että me suomalaiset olisimme onnellisempia jos olisimme sukurakkaampia.

Ja onhan niistä tukiverkoista ihan jatkuvaa konkreettistakin hyötyä ihmisille. Meillä on iso epäsuhta siinä että toisen suvun kanssa juhlitaan koko ajan ja toisen ei lainkaan. Meillä on siellä toisessa suvussa iso reservi ihmisiä joiden kanssa tehdään palveluksia puolin ja toisin. Jos joku kysyy että tiedätkö tekijää sille ja sille asialle, sanon että juu soita Reiskalle.

Tukiverkkoja on monenlaisia ja niistä on hyötyä, mutta kissanristiäiset ei ole ainoa tapa. Ärsyttää tämäkin, että määritellään jokin itsellä toimiva asia koskettamaan kaikkia ihmisiä ja mikään vaihtoehtoinen tapa ei käy. Mitä jos vaikka käy sukulaisen kanssa pelaamassa tennistä ja jonkun toisen kanssa soittelee? Jotkut ihmiset ovat myös sellaisia etteivät tapaa muuten kuin esim talkoissa, mutta nauttivat siellä tekemisestä ja toisten seurasta.

Kissanristäisten pointti on se että ne ihmiset on sulle sukua ja pysyy. Ei ne vaihdu kymmenen vuoden välein. He edustavat pysyvyyttä ja oikeasti turvaa ihmisten elämässä vaikka osa onkin ärsyttäviä. Siksi haluan ylläpitää sukuyhteyksiä kun siihen tilaisuuksia tarjotaan, vaikka usein tulee se tehtyä hammasta purren. Mutta jokainen saa tietysti toimia ihan niin kuin itse haluaa.

Rautalangasta: sitä yhteyttä voi pitää muullakin tavoin yllä. Etkö ymmärtänyt tuota mikä minua ärsyttää, vai ohititko sen vain olankohautuksella jatkaaksesi oman näkemyksesi pönkittämistä?

Et sinä pidä yhteyttä koko jengiin jos otat vain rusinat pullasta ja pelaat temnistä. Siellä kissanristäisissä syödään koko pulla. Ja etkö sinä ymmärtänyt kun kirjoitin, että tee ihan niin kuin itse haluat.

Miksi en voisi pitää yhteyttä koko jengiin muilla tavoin? Niinhän minä teenkin, käyn vaimon mieliksi kissanristiäisissä, koska hän kokee ne tärkeäksi. Siellä tosin ei syödä koko pullaa, vaan muutamia poikkeuksia lukuunottamatta pintapuolisesti vaihdetaan kuulumiset ja siinä se. Vastaisitko nyt, miksi en voisi pitää sukulaisiini yhteyttä muutoin kuin kissanristiäisissä? Perustelutkin olisi tervetulleita.

Tottakai voit pitää muuten kuin kissanristäisiä mutta ethän sinä pidä. Pariin tyyppiin olet yhteyksissä joista pidät. Jos siis nyt puhutaan vähän laajemmista kuvioista eikä ihan lähisukulaisista joihin muutenkin pidetään yhteyttä. Mutta kun pointti on se, että ärsyttävä Pirjo-täti jolle et soittaisi edes maksusta saati pelaisit tennistä, voi olla se tyyppi joka hommaa sun teinille sen ekan kesätyön.

Missä olen sanonut että en pidä? Miksi keksit omia olettamia ja pidät niitä totena? Pirjo-täti jolle en soittaisi edes maksusta tai kävisin piipahtamassa, auttamassa, tuskin olisi sellainen ihminen jonka varaan teinin kesätyöt kaatuvat. Minä pidän ihmisiin yhteyksiä monin eri tavoin, mutta en pidä kissanristiäisiä tarpeellisina, mutta en väitä etteikö ne olisi jollekkin tarpeellisia. Huomaatko tässä eron, että minä hyväksyn sinun tapasi hoitaa sukulaissuhteita, mutta minun tapani on sinusta selvästikkin väärä? Tuossa on juurikin iso syy miksi monet parisuhteet ajautuvat vaikeuksiin, kun ei nähdä sitä kumppania erillisenä ihmisenä, vaan ulotetaan ne omat "oikeat" tavat koskemaan myös häntä.

Olen nyt kaksi kertaa kirjoittanut että saat tehdä ihan mitä itse haluat, mutta ilmeisesti tykkäät enemmän halailla okkinukkejasi kuin yrittää ymmärtää lukemasi. Ja tämä pirjotätiesimerkki oli juurikin elävästä elämästä. Juuri yksi tuttu teini sai kesätöitä, koska äidin siskon miehen siskon mies sattui olemaan toimari sopivalla alalla.

Saan tietysti tehdä, mutta sinä et osaa ajatella että minun tapani on minulle yhtä oikea kuin sinun sinulle. Korotat tässä itseäsi minun yläpuolelle, koska et näe että minun tapani voi myös olla ihan yhtä hyvä, tai vaikka parempi, vaan ristit sen olkiukoksi. Myös tuo vertaus pullaan osoittaa, että ajattelet toimivasi oikealla tavalla ja minä vähemmän oikealla. Sanot että haluat pitää sukuyhteyksiä yllä, ikäänkuun minä en haluisi kun en tee sitä sinun hyväksymälläsi tavalla. Etkö siis tarkoittanutkaan mitä sanoit?

Minun pointtini on ollut että näillä kahdella eri tavalla ei saavuta samoja asioita, hyvässä ja pahassa. Ja että sinä saat ihan itse valita mitä haluat tehdä. Näköjään jankata ihan loputtomiin viimeisen sanan metsästyksessä.

Esität pointtisi kuitenkin niin että minun tapa on automaattisesti huonompi, vaikka et edes tiedä miten minä sukulaissuhteitani hoidan. Kun se on eri kuin sinun tapasi, niin se on huonompi, sitähän sinä tuollakin tarkoitat "ettei saavuta samoja asioita", vaikka ihan hyvin voi saavuttaa, vaikka hoitamalla pirjo-tädin lastenlapsia. Ihan hyvin voi saavuttaa samat lopputuloksset ja varmasti voi paremmankin, itsestähän tuo riippuu, eikä siitä osallistuuko kissanristiäisiin. Edelleen saan valita, kysehän ei ole siitä, vaan sinun automaattisesta oletuksestasi, että kissanristiäisiin osallistuminen tuo parhaan mahdollisen lopputuloksen, eikä muilla keinoilla tähän samaan voi päästä. Jos ymmärtäisit, että sinun tapasi ei ole automaattisesti paras ja ainoa oikea tapa, tätä keskustelua ei tarvitsisi käydä lainkaan.

Ihan sinun päässäsi on nämä esittämiset. Minä olen itse kirjoittanut että on rasittavaa ravata niissä kissanristiäisissä. Mutta että sillä tavalla saavuttaa mahdollisimman laajan verkoston. Tuota sinä et usko enää itsekään. että olet jokaiseen pirjotätiin yhteyksissä jos jätä väliin kaikki kissanristiäiset. Sillä periaatteella et todennäköisesti edes tunnista kaikkia pirjoja kun nämä tulevat kadulla vastaan. Puhun omasta kokemuksesta koskien kahta sukua joissa on hyvin erilaiset perinteet. Tunnistan kadulla aktiivisen suvun serkun lapset. Toisen puolen suvusta en tiedä edes montako heitä on, saati nimiään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, tämä on se iänikuinen dilemma kun ruokaa pitää tehdä joka päivä ja pyykkiä pestä, niin sitten on nää pari kertaa vuoteen tehtävät miesten työt kuten öljynvaihto.

Aika monet miesten hommat ovat sellaisia että ne on nopea tehdä, sitten kun ne osaa. Mutta ne pitää opetella ensin, ja siihen menee aikaa.

ps. ihmetyttää kuinka usein eronneilla naisilla jää ne miesten "pikkuhommat" tekemättä? Kinutaan naapuria tai exää apuun...

Kaikki hommat pitää opetella ensin, ei se koske vain miesten hommia. Jos mä vaikka ostan lapselle sukset, niin ensin saan opetella että minkälaisia niitä on ja mitkä olis järkevät hinta-laatusuhteeltaan ja siiten saa kaivella verkkokauppoja ja etsiä tarjouksia ja selvittää miten pitkät niiden pitää olla mitata mukula jne. Ehkä se eronnut nainen on liian bisi näiden miehen lapsiin liittyvien selvittämisten ja huoltamisien kanssa, että tulee sitten pyydettyä sitä renkaiden vaihtoa.

Monetko sukset olet lapsellesi ostanut?

Mitään opettelua se ei vaadi, myyjä opastaa kaupassa. 

-eri 

No juuri viine talvena hommasin sukset ja monot lapselle. Ja hyvä jos sulla on rahaa mennä vedätettäväksi ensimmäiseen kauppaan tai aikaa ravata ympäri kaupunkia tekemässä vertailuja.

eli et tiedäkään suksien ostosta mitään?

ok. 

Täh, nyt tiedän kun ne sukset ostin. Ja arvaa mitä, ei ollut rakettitiedettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tässä tullut siihen päätelmään, ettei suomalaisella naisella enää ole juurikaan annettavaa parisuhteessa. Viimeinen tapailusuhdekin muodostui sellaiseksi, että minun piti kokata koko ajan, jotta saisimme nauttia hyvästä ruoasta. Tuntui että vuoroviikoin hoidin lapsia ja naista. Siihen päälle sitten vielä outoja mustasukkaisia kilareita. Miksi ihmeessä kukaan mies haluaisi tuollaista.

Juu totta tosiaan ei. No onneksi sulla on kuitenkin meidät mammat joille voit kertoa joka päivä ettet enää halua olla missään tekemisissä suomalaisten naisten kanssa <3.

Uskoisin että täällä on useampi mies, jotka yrittävät teille puhua järkeä. Uskokaa jo että on aika muuttaa käytöstään.

Jaahas. Mitä aiot tarjota vastineeksi? Uskon monien pärjäävän vallan hyvin ilman miehiä ja sieltä päin tulevia neuvoja. Nuo neuvot kun tuppaa olemaan tasoa: tee kaikki, älä pyydä mitään vastineeksi.

Kyllähän itselläni on varsin paljon tarjottavaa parisuhteeseen. Niin emotionaalisella kuin tekemisenkin tasolla. Mutta oikeudenmukaisuuteen pyrkivä luonteeni ei nykymenoa kestä.

Taidan tietää mitä ajat takaata. Naisen täytyy fyysisen työn lisäksi tarjota olkapäätä. No, tein samoin kuten sinäkin enkä ottanut miestä. Ajattelen samoin, etten koe olevani valmis nykyajan parisuhteeseen.

Voi luoja mitä ongelmia teilläkin. Onneksi minulla ja puolisollani on molemmilla omat asunnot. Jännästi ei ole kummankaan kämppä räjähtänyt, vaikka toisesta puuttuu pippeli ja toisesta pimppi.

Totta kai. Oletko joskus koittanut asentaa proppuja seinään, vaihtaa autoon renkaita tai asentaa virusturvapäivitystä käyttämättä pippeliä? Ihan hullun hommaa ja turhaa työtä. Vasara pysyy jotenkuten kädessä, mutta vielä paremmin slaikkarissa. Eikä ole sattumaa, että ruuviMEISSELIn viimeinen osa tarkoittaa myös miehistä uloketta. TyöKALU. Tarvitseeko jatkaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, tämä on se iänikuinen dilemma kun ruokaa pitää tehdä joka päivä ja pyykkiä pestä, niin sitten on nää pari kertaa vuoteen tehtävät miesten työt kuten öljynvaihto.

Tietysti molemmat tekee tasapuolisesti kotityöt mitä nyt päivittäin ja viikottain pitää tehdä. Mutta eikö se tarkoita, että myös loputkin hommat kuten sitten vaikka öljynvaihto tehtäisiin vaikka vuorovuosittain?

Joo jos sä kirjoitat vuorovuosittain joulukortit ja ostat sukulaisille lahjat ja niin edelleen. Pitäkää vuosittain listaa kaikesta mitä teette ja jakakaa sitten.

Mä voinkin laittaa saman tien tähän listan kevään ja kesän juhlakauden tekemisistä niin mies voi tehdä sen vuorovuosittain: lapsille ja aikuisille on järjestettävä juhlavaatteet, juhlan kohteelle on hommattava lahjat ja kortit ja kukat, mahdollisen matkustamisen järjestelyt on tehtävä pakkaamisineen ja sopimisineen, en edes jaksa ruveta koko listaa miettimään just nyt tässä. Mutta vaihdan mielellään öljynvaihtoon on ensi vuonna.

Kaikki kissanristiäiset peruttaisiin jos miehet tästä päättäisivät. Ne kivat juhlat on naisille harrastus johon niitä miehiä raahataan. Tajuatteko, että miehet lähtevät kanssanne, koska ne ovat teille tärkeitä asioita?

Kissanristiäiset luo niitä tukiverkkoja, joiden puutteen takia yksinäiset miehet ja naiset kuolee asuntoihinsa ilman että kukaan huomaa vuoteen. Suomessa on liian vähän kissanristäisiä.

No sinä olet tuota mieltä, mutta se ei ollenkaan tarkoita että kaikki olisi, tai mitenkään muuten ei voisi tukiverkkoja olla. Kysyin ymmärrätkö, että mies tulee sinne kanssasi, koska asia on sinulle tärkeä?

Meidän parisuhteessa se on kylläkin toisinpäin, mies hinkuu kaikkiin mahdollisiin juhliin ja minä suostun menemään. Koska ymmärrän että juhlat on tärkeitä turvaverkkojen ja ystävyyssuhteiden muodostumiselle ja lasten sosiaalistamiselle. Ja vaikka itse en juhlista pidä, olen sitä mieltä että me suomalaiset olisimme onnellisempia jos olisimme sukurakkaampia.

Ja onhan niistä tukiverkoista ihan jatkuvaa konkreettistakin hyötyä ihmisille. Meillä on iso epäsuhta siinä että toisen suvun kanssa juhlitaan koko ajan ja toisen ei lainkaan. Meillä on siellä toisessa suvussa iso reservi ihmisiä joiden kanssa tehdään palveluksia puolin ja toisin. Jos joku kysyy että tiedätkö tekijää sille ja sille asialle, sanon että juu soita Reiskalle.

Tukiverkkoja on monenlaisia ja niistä on hyötyä, mutta kissanristiäiset ei ole ainoa tapa. Ärsyttää tämäkin, että määritellään jokin itsellä toimiva asia koskettamaan kaikkia ihmisiä ja mikään vaihtoehtoinen tapa ei käy. Mitä jos vaikka käy sukulaisen kanssa pelaamassa tennistä ja jonkun toisen kanssa soittelee? Jotkut ihmiset ovat myös sellaisia etteivät tapaa muuten kuin esim talkoissa, mutta nauttivat siellä tekemisestä ja toisten seurasta.

Kissanristäisten pointti on se että ne ihmiset on sulle sukua ja pysyy. Ei ne vaihdu kymmenen vuoden välein. He edustavat pysyvyyttä ja oikeasti turvaa ihmisten elämässä vaikka osa onkin ärsyttäviä. Siksi haluan ylläpitää sukuyhteyksiä kun siihen tilaisuuksia tarjotaan, vaikka usein tulee se tehtyä hammasta purren. Mutta jokainen saa tietysti toimia ihan niin kuin itse haluaa.

Rautalangasta: sitä yhteyttä voi pitää muullakin tavoin yllä. Etkö ymmärtänyt tuota mikä minua ärsyttää, vai ohititko sen vain olankohautuksella jatkaaksesi oman näkemyksesi pönkittämistä?

Et sinä pidä yhteyttä koko jengiin jos otat vain rusinat pullasta ja pelaat temnistä. Siellä kissanristäisissä syödään koko pulla. Ja etkö sinä ymmärtänyt kun kirjoitin, että tee ihan niin kuin itse haluat.

Miksi en voisi pitää yhteyttä koko jengiin muilla tavoin? Niinhän minä teenkin, käyn vaimon mieliksi kissanristiäisissä, koska hän kokee ne tärkeäksi. Siellä tosin ei syödä koko pullaa, vaan muutamia poikkeuksia lukuunottamatta pintapuolisesti vaihdetaan kuulumiset ja siinä se. Vastaisitko nyt, miksi en voisi pitää sukulaisiini yhteyttä muutoin kuin kissanristiäisissä? Perustelutkin olisi tervetulleita.

Tottakai voit pitää muuten kuin kissanristäisiä mutta ethän sinä pidä. Pariin tyyppiin olet yhteyksissä joista pidät. Jos siis nyt puhutaan vähän laajemmista kuvioista eikä ihan lähisukulaisista joihin muutenkin pidetään yhteyttä. Mutta kun pointti on se, että ärsyttävä Pirjo-täti jolle et soittaisi edes maksusta saati pelaisit tennistä, voi olla se tyyppi joka hommaa sun teinille sen ekan kesätyön.

Missä olen sanonut että en pidä? Miksi keksit omia olettamia ja pidät niitä totena? Pirjo-täti jolle en soittaisi edes maksusta tai kävisin piipahtamassa, auttamassa, tuskin olisi sellainen ihminen jonka varaan teinin kesätyöt kaatuvat. Minä pidän ihmisiin yhteyksiä monin eri tavoin, mutta en pidä kissanristiäisiä tarpeellisina, mutta en väitä etteikö ne olisi jollekkin tarpeellisia. Huomaatko tässä eron, että minä hyväksyn sinun tapasi hoitaa sukulaissuhteita, mutta minun tapani on sinusta selvästikkin väärä? Tuossa on juurikin iso syy miksi monet parisuhteet ajautuvat vaikeuksiin, kun ei nähdä sitä kumppania erillisenä ihmisenä, vaan ulotetaan ne omat "oikeat" tavat koskemaan myös häntä.

Olen nyt kaksi kertaa kirjoittanut että saat tehdä ihan mitä itse haluat, mutta ilmeisesti tykkäät enemmän halailla okkinukkejasi kuin yrittää ymmärtää lukemasi. Ja tämä pirjotätiesimerkki oli juurikin elävästä elämästä. Juuri yksi tuttu teini sai kesätöitä, koska äidin siskon miehen siskon mies sattui olemaan toimari sopivalla alalla.

Saan tietysti tehdä, mutta sinä et osaa ajatella että minun tapani on minulle yhtä oikea kuin sinun sinulle. Korotat tässä itseäsi minun yläpuolelle, koska et näe että minun tapani voi myös olla ihan yhtä hyvä, tai vaikka parempi, vaan ristit sen olkiukoksi. Myös tuo vertaus pullaan osoittaa, että ajattelet toimivasi oikealla tavalla ja minä vähemmän oikealla. Sanot että haluat pitää sukuyhteyksiä yllä, ikäänkuun minä en haluisi kun en tee sitä sinun hyväksymälläsi tavalla. Etkö siis tarkoittanutkaan mitä sanoit?

Minun pointtini on ollut että näillä kahdella eri tavalla ei saavuta samoja asioita, hyvässä ja pahassa. Ja että sinä saat ihan itse valita mitä haluat tehdä. Näköjään jankata ihan loputtomiin viimeisen sanan metsästyksessä.

Esität pointtisi kuitenkin niin että minun tapa on automaattisesti huonompi, vaikka et edes tiedä miten minä sukulaissuhteitani hoidan. Kun se on eri kuin sinun tapasi, niin se on huonompi, sitähän sinä tuollakin tarkoitat "ettei saavuta samoja asioita", vaikka ihan hyvin voi saavuttaa, vaikka hoitamalla pirjo-tädin lastenlapsia. Ihan hyvin voi saavuttaa samat lopputuloksset ja varmasti voi paremmankin, itsestähän tuo riippuu, eikä siitä osallistuuko kissanristiäisiin. Edelleen saan valita, kysehän ei ole siitä, vaan sinun automaattisesta oletuksestasi, että kissanristiäisiin osallistuminen tuo parhaan mahdollisen lopputuloksen, eikä muilla keinoilla tähän samaan voi päästä. Jos ymmärtäisit, että sinun tapasi ei ole automaattisesti paras ja ainoa oikea tapa, tätä keskustelua ei tarvitsisi käydä lainkaan.

Ihan sinun päässäsi on nämä esittämiset. Minä olen itse kirjoittanut että on rasittavaa ravata niissä kissanristiäisissä. Mutta että sillä tavalla saavuttaa mahdollisimman laajan verkoston. Tuota sinä et usko enää itsekään. että olet jokaiseen pirjotätiin yhteyksissä jos jätä väliin kaikki kissanristiäiset. Sillä periaatteella et todennäköisesti edes tunnista kaikkia pirjoja kun nämä tulevat kadulla vastaan. Puhun omasta kokemuksesta koskien kahta sukua joissa on hyvin erilaiset perinteet. Tunnistan kadulla aktiivisen suvun serkun lapset. Toisen puolen suvusta en tiedä edes montako heitä on, saati nimiään.

Tässä taas hyvä esimerkki kuinka korotat itseäsi ja tuot omat kokemuksesi esille siten, että ne ovat joku universaali laki ja koskettavat myös minun ihmissuhteita. Vähättelet samalla minua "tuota et usko itsekkään". Mistä sinä edes tiedät kuinka iso suku minulla tai kumppanillani on, vai luuletko että suku on joku minkä koko on vakio ja joka suvussa on monta hengissä olevaa Pirjo-tätiä? Vastaappas nyt vaikka tähän ihan suoraan ja kiertelemättä.

Vierailija kirjoitti:

Totta kai. Oletko joskus koittanut asentaa proppuja seinään, vaihtaa autoon renkaita tai asentaa virusturvapäivitystä käyttämättä pippeliä? Ihan hullun hommaa ja turhaa työtä. Vasara pysyy jotenkuten kädessä, mutta vielä paremmin slaikkarissa. Eikä ole sattumaa, että ruuviMEISSELIn viimeinen osa tarkoittaa myös miehistä uloketta. TyöKALU. Tarvitseeko jatkaa?

TiskiALLAS?

Oikeasti ihmettelen, miten ja miksi naiset ja miehet haluavat muodostaa pareja keskenään?

Molempien mielestä vastakkainen sukupuoli on täysin hyödytön riippakivi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, tämä on se iänikuinen dilemma kun ruokaa pitää tehdä joka päivä ja pyykkiä pestä, niin sitten on nää pari kertaa vuoteen tehtävät miesten työt kuten öljynvaihto.

Heh, et selvästi ole joutunut tekemään niitä "miesten hommia". Tuolla tavallahan ne miehet, jotka eivät mitään tee, kuvittelevat kotitöiden olevan sisustustyynyjen pöyhimistä.

Kerrotko, mitä miesten hommia kerrostalossa asuvalla on?

Taulujen laittaminen seinälle, reikien poraaminen seinään. Huonekalujen kasaaminen. Siivotessa raskaiden mattojen vieminen ulos. Erilaisten koneiden ja laitteiden toiminnasta huolehtiminen: astianpesukone, pyykkikone ym. Autosta huolehtiminen, yhtiökokouksessa edustaminen, kun on perheen pää. Erilaisiin taloyhtiön luottamustoimiin osallistuminen, jossa joutuu ottamaan kantaa taloteknisiin asioihin. Siinä niitä.

Mieheni on iso, pitkä ja vahva. Itse olen lyhyt, ja siro. Mieheni tekee hänen varrelleen sopivat hommat, kuten voimaa vaativat, ja korkealle kurotettavat, kuten lamppujen vaihto, koska hän ei tarvitse tuolia alleen, eikä hänen tarvitse raahata tai vetää sentti kerrallaan jotain raskasta, sen kuin nostaa sen ylös ja kantaa.

Minä vaihdan esim. polttimot autoihin(kyllä, ovat sen verran vanhoja autoja että niihin itse pystyy helposti vaihtamaan lampun) koska minulla on pieni käsi joka mahtuu helposti ahtaisiin väleihin, sekä pesen/poraan/mitä tahansa vaikkapa lauteiden alla, tai sängyn alla, tai muissa pienissä ja ahtaissa tiloissa joihin mieheni on vaikea mahtua. Lisäksi hän ei ole kovin notkea, joten ne hommat jää myös minulle.

Eli ominaisuuksien mukaan.

Mielestäni nuo pitäisi ja pitääkin jakaa suht koht tasan. Joko kaikki menee tasan, ei nyt tarvii matemaattisesti laskea 50-50 koska se on mahdotonta (tuntien mukaan? Vaativuuden mukaan?), mutta sopimuksella että mitä kumpikin suostuu tekemään, haluaa tehdä, osaa tehdä. Jos on miesten hommia, sitten on myös naisten hommia.

Ainoa minkä ehkä hyväksyn on se, että mies kantaa tarvittaessa pesukoneet ja muut oikeasti todella painavat esineet, koska on voimakkaampi. Mutta näin vain sellaisissa asioissa, missä tuolla oikeasti on merkitystä. Ei mitään että kauppakassissa on kolme litraa maitoa, kanna sinä kun olet niin vahva!

Tai on toinenkin poikkeus, mies tappaa meillä hämähäkit. Mutta se on miehelle OK koska saa tuntea itsensä ritariksi, joka pelastaa minut.

Vierailija kirjoitti:

Voi luoja mitä ongelmia teilläkin. Onneksi minulla ja puolisollani on molemmilla omat asunnot. Jännästi ei ole kummankaan kämppä räjähtänyt, vaikka toisesta puuttuu pippeli ja toisesta pimppi.

Niinpä. Ongelma ei ole siinä, että naiset tai miehet eivät osaisi/tekisi ns. naisten tai miesten töitä. Yleensä kumpikin osapuoli tekee kumpiakin. Näin siis hyvässä liitossa (asuttiin yhdessä tai erikseen). Hyvässä liitossa kumpikin myös antaa kiitosta toiselle tämän vaivannäöstä. 

Huonot liitot ovat asia erikseen. Jos itselle on jäänyt parinvalinnassa jämäpala käteen, turha vähätellä tämän huonon yksilön perusteella koko sukupuolen tekemisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, tämä on se iänikuinen dilemma kun ruokaa pitää tehdä joka päivä ja pyykkiä pestä, niin sitten on nää pari kertaa vuoteen tehtävät miesten työt kuten öljynvaihto.

Tietysti molemmat tekee tasapuolisesti kotityöt mitä nyt päivittäin ja viikottain pitää tehdä. Mutta eikö se tarkoita, että myös loputkin hommat kuten sitten vaikka öljynvaihto tehtäisiin vaikka vuorovuosittain?

Joo jos sä kirjoitat vuorovuosittain joulukortit ja ostat sukulaisille lahjat ja niin edelleen. Pitäkää vuosittain listaa kaikesta mitä teette ja jakakaa sitten.

Mä voinkin laittaa saman tien tähän listan kevään ja kesän juhlakauden tekemisistä niin mies voi tehdä sen vuorovuosittain: lapsille ja aikuisille on järjestettävä juhlavaatteet, juhlan kohteelle on hommattava lahjat ja kortit ja kukat, mahdollisen matkustamisen järjestelyt on tehtävä pakkaamisineen ja sopimisineen, en edes jaksa ruveta koko listaa miettimään just nyt tässä. Mutta vaihdan mielellään öljynvaihtoon on ensi vuonna.

Kaikki kissanristiäiset peruttaisiin jos miehet tästä päättäisivät. Ne kivat juhlat on naisille harrastus johon niitä miehiä raahataan. Tajuatteko, että miehet lähtevät kanssanne, koska ne ovat teille tärkeitä asioita?

Kissanristiäiset luo niitä tukiverkkoja, joiden puutteen takia yksinäiset miehet ja naiset kuolee asuntoihinsa ilman että kukaan huomaa vuoteen. Suomessa on liian vähän kissanristäisiä.

No sinä olet tuota mieltä, mutta se ei ollenkaan tarkoita että kaikki olisi, tai mitenkään muuten ei voisi tukiverkkoja olla. Kysyin ymmärrätkö, että mies tulee sinne kanssasi, koska asia on sinulle tärkeä?

Meidän parisuhteessa se on kylläkin toisinpäin, mies hinkuu kaikkiin mahdollisiin juhliin ja minä suostun menemään. Koska ymmärrän että juhlat on tärkeitä turvaverkkojen ja ystävyyssuhteiden muodostumiselle ja lasten sosiaalistamiselle. Ja vaikka itse en juhlista pidä, olen sitä mieltä että me suomalaiset olisimme onnellisempia jos olisimme sukurakkaampia.

Ja onhan niistä tukiverkoista ihan jatkuvaa konkreettistakin hyötyä ihmisille. Meillä on iso epäsuhta siinä että toisen suvun kanssa juhlitaan koko ajan ja toisen ei lainkaan. Meillä on siellä toisessa suvussa iso reservi ihmisiä joiden kanssa tehdään palveluksia puolin ja toisin. Jos joku kysyy että tiedätkö tekijää sille ja sille asialle, sanon että juu soita Reiskalle.

Tukiverkkoja on monenlaisia ja niistä on hyötyä, mutta kissanristiäiset ei ole ainoa tapa. Ärsyttää tämäkin, että määritellään jokin itsellä toimiva asia koskettamaan kaikkia ihmisiä ja mikään vaihtoehtoinen tapa ei käy. Mitä jos vaikka käy sukulaisen kanssa pelaamassa tennistä ja jonkun toisen kanssa soittelee? Jotkut ihmiset ovat myös sellaisia etteivät tapaa muuten kuin esim talkoissa, mutta nauttivat siellä tekemisestä ja toisten seurasta.

Kissanristäisten pointti on se että ne ihmiset on sulle sukua ja pysyy. Ei ne vaihdu kymmenen vuoden välein. He edustavat pysyvyyttä ja oikeasti turvaa ihmisten elämässä vaikka osa onkin ärsyttäviä. Siksi haluan ylläpitää sukuyhteyksiä kun siihen tilaisuuksia tarjotaan, vaikka usein tulee se tehtyä hammasta purren. Mutta jokainen saa tietysti toimia ihan niin kuin itse haluaa.

Rautalangasta: sitä yhteyttä voi pitää muullakin tavoin yllä. Etkö ymmärtänyt tuota mikä minua ärsyttää, vai ohititko sen vain olankohautuksella jatkaaksesi oman näkemyksesi pönkittämistä?

Et sinä pidä yhteyttä koko jengiin jos otat vain rusinat pullasta ja pelaat temnistä. Siellä kissanristäisissä syödään koko pulla. Ja etkö sinä ymmärtänyt kun kirjoitin, että tee ihan niin kuin itse haluat.

Miksi en voisi pitää yhteyttä koko jengiin muilla tavoin? Niinhän minä teenkin, käyn vaimon mieliksi kissanristiäisissä, koska hän kokee ne tärkeäksi. Siellä tosin ei syödä koko pullaa, vaan muutamia poikkeuksia lukuunottamatta pintapuolisesti vaihdetaan kuulumiset ja siinä se. Vastaisitko nyt, miksi en voisi pitää sukulaisiini yhteyttä muutoin kuin kissanristiäisissä? Perustelutkin olisi tervetulleita.

Tottakai voit pitää muuten kuin kissanristäisiä mutta ethän sinä pidä. Pariin tyyppiin olet yhteyksissä joista pidät. Jos siis nyt puhutaan vähän laajemmista kuvioista eikä ihan lähisukulaisista joihin muutenkin pidetään yhteyttä. Mutta kun pointti on se, että ärsyttävä Pirjo-täti jolle et soittaisi edes maksusta saati pelaisit tennistä, voi olla se tyyppi joka hommaa sun teinille sen ekan kesätyön.

Missä olen sanonut että en pidä? Miksi keksit omia olettamia ja pidät niitä totena? Pirjo-täti jolle en soittaisi edes maksusta tai kävisin piipahtamassa, auttamassa, tuskin olisi sellainen ihminen jonka varaan teinin kesätyöt kaatuvat. Minä pidän ihmisiin yhteyksiä monin eri tavoin, mutta en pidä kissanristiäisiä tarpeellisina, mutta en väitä etteikö ne olisi jollekkin tarpeellisia. Huomaatko tässä eron, että minä hyväksyn sinun tapasi hoitaa sukulaissuhteita, mutta minun tapani on sinusta selvästikkin väärä? Tuossa on juurikin iso syy miksi monet parisuhteet ajautuvat vaikeuksiin, kun ei nähdä sitä kumppania erillisenä ihmisenä, vaan ulotetaan ne omat "oikeat" tavat koskemaan myös häntä.

Olen nyt kaksi kertaa kirjoittanut että saat tehdä ihan mitä itse haluat, mutta ilmeisesti tykkäät enemmän halailla okkinukkejasi kuin yrittää ymmärtää lukemasi. Ja tämä pirjotätiesimerkki oli juurikin elävästä elämästä. Juuri yksi tuttu teini sai kesätöitä, koska äidin siskon miehen siskon mies sattui olemaan toimari sopivalla alalla.

Saan tietysti tehdä, mutta sinä et osaa ajatella että minun tapani on minulle yhtä oikea kuin sinun sinulle. Korotat tässä itseäsi minun yläpuolelle, koska et näe että minun tapani voi myös olla ihan yhtä hyvä, tai vaikka parempi, vaan ristit sen olkiukoksi. Myös tuo vertaus pullaan osoittaa, että ajattelet toimivasi oikealla tavalla ja minä vähemmän oikealla. Sanot että haluat pitää sukuyhteyksiä yllä, ikäänkuun minä en haluisi kun en tee sitä sinun hyväksymälläsi tavalla. Etkö siis tarkoittanutkaan mitä sanoit?

Minun pointtini on ollut että näillä kahdella eri tavalla ei saavuta samoja asioita, hyvässä ja pahassa. Ja että sinä saat ihan itse valita mitä haluat tehdä. Näköjään jankata ihan loputtomiin viimeisen sanan metsästyksessä.

Esität pointtisi kuitenkin niin että minun tapa on automaattisesti huonompi, vaikka et edes tiedä miten minä sukulaissuhteitani hoidan. Kun se on eri kuin sinun tapasi, niin se on huonompi, sitähän sinä tuollakin tarkoitat "ettei saavuta samoja asioita", vaikka ihan hyvin voi saavuttaa, vaikka hoitamalla pirjo-tädin lastenlapsia. Ihan hyvin voi saavuttaa samat lopputuloksset ja varmasti voi paremmankin, itsestähän tuo riippuu, eikä siitä osallistuuko kissanristiäisiin. Edelleen saan valita, kysehän ei ole siitä, vaan sinun automaattisesta oletuksestasi, että kissanristiäisiin osallistuminen tuo parhaan mahdollisen lopputuloksen, eikä muilla keinoilla tähän samaan voi päästä. Jos ymmärtäisit, että sinun tapasi ei ole automaattisesti paras ja ainoa oikea tapa, tätä keskustelua ei tarvitsisi käydä lainkaan.

Ihan sinun päässäsi on nämä esittämiset. Minä olen itse kirjoittanut että on rasittavaa ravata niissä kissanristiäisissä. Mutta että sillä tavalla saavuttaa mahdollisimman laajan verkoston. Tuota sinä et usko enää itsekään. että olet jokaiseen pirjotätiin yhteyksissä jos jätä väliin kaikki kissanristiäiset. Sillä periaatteella et todennäköisesti edes tunnista kaikkia pirjoja kun nämä tulevat kadulla vastaan. Puhun omasta kokemuksesta koskien kahta sukua joissa on hyvin erilaiset perinteet. Tunnistan kadulla aktiivisen suvun serkun lapset. Toisen puolen suvusta en tiedä edes montako heitä on, saati nimiään.

Tässä taas hyvä esimerkki kuinka korotat itseäsi ja tuot omat kokemuksesi esille siten, että ne ovat joku universaali laki ja koskettavat myös minun ihmissuhteita. Vähättelet samalla minua "tuota et usko itsekkään". Mistä sinä edes tiedät kuinka iso suku minulla tai kumppanillani on, vai luuletko että suku on joku minkä koko on vakio ja joka suvussa on monta hengissä olevaa Pirjo-tätiä? Vastaappas nyt vaikka tähän ihan suoraan ja kiertelemättä.

Minä en koe että on itseni korottamista sanoa, että tapaamalla säännöllisesti sukujuhlissa mahdollisimman suurta osaa suvusta, sinulla on parempi käsitys suvustasi ja laajemmat verkostot. Kerro toki jos sinun suvullasi on tapana kokoontua jotenkin muuten kuin juhliin säännöllisin väliajoin useita kertaa vuodessa niin että kaikki pirjot ja martit ja näiden lapset ja lapsenlapset ovat paikalla ympäri Suomen kokoontuneina.  Tämä on vain looginen fakta, jossa ei ole mitään keskustelemista. Sinulla itselläsi on nyt joku ihme alemmuudentunne, jollei jopa syyllisyydentunne? Se minkä on kenenkin mielestä parempaa on jokaisen itsensä päätettävissä. Sietääkö kissanristiä laajemman verkoston ja sukuyhteyden toivossa, vai vältteleekö kissanristiäisiä ja pitää yhteyttä pienempään porukkaan.

Itse en pidä siitä, että työt pyrittäisiin jakamaan sukuelimen perusteella, mutta en kyllä viitsisi suuttumaankaan ruveta. Tosin en ole muutenkaan helposti suuttuvaa tyyppiä.