Miksi tiuskit lapsillesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en kans ymmärrä aikuisia, jotka tiuskii, saati huutaa muille. Mä opettelin parikymppisenä pois tuosta kun tajusin miten väärin se on muita kohtaan. Miksi puolisokaan haluaisi olla tiuskivan kanssa? Aikuinen, terve ihminen pystyy kyllä hillitsemään tunteensa.

Mietin vaan, että miltähän niistä lapsista tuntuu, kun ovat kuunnelleet koko elämänsä ajan vihaista äänensävyä ja tuskailua, kun se saa sivustaseuraajankin korvat punoittamaan ja ahdistavan olon.

Ap

Missä pääset seuraamaan sivusta noin paljon? Oletko läsnä kuinka paljon heidän elämässään?

Naapurissa. Useita tunteja päivässä, säästä riippuen.

Oletko varma, tiuskiiko vanhempi/vanhemmat vai lapset keskenään? Tiedätkö, onko lapsilla adhd:ta tai vastaavaa? Ehkä kannattaisi laittaa heippalappu postiluukusta suoraan asianosaisille, niin vanhemmat tietävät vaikka etsiä toisen asunnon.

Itselläni on se tilanne, että ollaan lapsiperhe, mutta omat naapuriperheemme (lapsiperheitä) meluavat ja huutavat ihan kamalasti toisinaan. Pelkään, että ne ainoat lapsettomat naapurit luulevat, että ne äänet tulevat meiltä, kun se mölinä kuuluukin ihan muualta oikeasti. Minulla riittää kyllä ymmärrystä niille meluajille, mutta lapsettomilla ei välttämättä riitä.

Vierailija kirjoitti:

Voidaan taas miettiä, miten lapset eteläisessä Euroopassa kasvavat niinkin lämpimiksi ja mukaviksi persooniksi, kun vaikkapa Italiassa ja Espanjassa vähän värikkäämpi kommunikointi on maan tapa?

Toisaalta sellaiset vähän temperamenttisemmin itseään ilmaisevat myöskin ilmaisevat niitä positiivisiakin tunteita avoimemmin, joten homma pysyy balanssissa.

Varmaan siksi, että vastapainoksi sitä rakkauttakin osoitetaan vähän värikkäämmin. Tiuskiminen ei ole temperamenttista ilmaisua vaan pelkkää negatiivista ilmaisua.

Ap

Ihan normaaleja noista tuli eivätkä mitään tiukimisia ja karjumisia muistele. Parempi että ovat oppineet että ihmisillä koko tunteiden kirjo eikä iänikuin lässytys vaihde. Jotkut kun selittää niin ilot surut kun vihantunteet sillä samalla monotonisella äänellä. 

Vierailija kirjoitti:

Voidaan taas miettiä, miten lapset eteläisessä Euroopassa kasvavat niinkin lämpimiksi ja mukaviksi persooniksi, kun vaikkapa Italiassa ja Espanjassa vähän värikkäämpi kommunikointi on maan tapa?

Toisaalta sellaiset vähän temperamenttisemmin itseään ilmaisevat myöskin ilmaisevat niitä positiivisiakin tunteita avoimemmin, joten homma pysyy balanssissa.

2 alapeukkua, mutta tilastojen valossa Suomessa on paljon enemmän mt-ongelmia, alkoholismia ja itsemurhia kuin vaikkapa Italiassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en kans ymmärrä aikuisia, jotka tiuskii, saati huutaa muille. Mä opettelin parikymppisenä pois tuosta kun tajusin miten väärin se on muita kohtaan. Miksi puolisokaan haluaisi olla tiuskivan kanssa? Aikuinen, terve ihminen pystyy kyllä hillitsemään tunteensa.

Mietin vaan, että miltähän niistä lapsista tuntuu, kun ovat kuunnelleet koko elämänsä ajan vihaista äänensävyä ja tuskailua, kun se saa sivustaseuraajankin korvat punoittamaan ja ahdistavan olon.

Ap

Missä pääset seuraamaan sivusta noin paljon? Oletko läsnä kuinka paljon heidän elämässään?

Naapurissa. Useita tunteja päivässä, säästä riippuen.

Oletko varma, tiuskiiko vanhempi/vanhemmat vai lapset keskenään? Tiedätkö, onko lapsilla adhd:ta tai vastaavaa? Ehkä kannattaisi laittaa heippalappu postiluukusta suoraan asianosaisille, niin vanhemmat tietävät vaikka etsiä toisen asunnon.

Itselläni on se tilanne, että ollaan lapsiperhe, mutta omat naapuriperheemme (lapsiperheitä) meluavat ja huutavat ihan kamalasti toisinaan. Pelkään, että ne ainoat lapsettomat naapurit luulevat, että ne äänet tulevat meiltä, kun se mölinä kuuluukin ihan muualta oikeasti. Minulla riittää kyllä ymmärrystä niille meluajille, mutta lapsettomilla ei välttämättä riitä.

100 % varma. Miten adhd liittyy vanhempien epämiellyttävään puhetapaan? Vai meinasitko, että niillä vanhemmilla on adhd ja elämänhallinta hukassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voidaan taas miettiä, miten lapset eteläisessä Euroopassa kasvavat niinkin lämpimiksi ja mukaviksi persooniksi, kun vaikkapa Italiassa ja Espanjassa vähän värikkäämpi kommunikointi on maan tapa?

Toisaalta sellaiset vähän temperamenttisemmin itseään ilmaisevat myöskin ilmaisevat niitä positiivisiakin tunteita avoimemmin, joten homma pysyy balanssissa.

2 alapeukkua, mutta tilastojen valossa Suomessa on paljon enemmän mt-ongelmia, alkoholismia ja itsemurhia kuin vaikkapa Italiassa.

Alapeukutin tästä syystä.

"Varmaan siksi, että vastapainoksi sitä rakkauttakin osoitetaan vähän värikkäämmin. Tiuskiminen ei ole temperamenttista ilmaisua vaan pelkkää negatiivista ilmaisua."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en kans ymmärrä aikuisia, jotka tiuskii, saati huutaa muille. Mä opettelin parikymppisenä pois tuosta kun tajusin miten väärin se on muita kohtaan. Miksi puolisokaan haluaisi olla tiuskivan kanssa? Aikuinen, terve ihminen pystyy kyllä hillitsemään tunteensa.

Mietin vaan, että miltähän niistä lapsista tuntuu, kun ovat kuunnelleet koko elämänsä ajan vihaista äänensävyä ja tuskailua, kun se saa sivustaseuraajankin korvat punoittamaan ja ahdistavan olon.

Ap

Missä pääset seuraamaan sivusta noin paljon? Oletko läsnä kuinka paljon heidän elämässään?

Naapurissa. Useita tunteja päivässä, säästä riippuen.

Oletko varma, tiuskiiko vanhempi/vanhemmat vai lapset keskenään? Tiedätkö, onko lapsilla adhd:ta tai vastaavaa? Ehkä kannattaisi laittaa heippalappu postiluukusta suoraan asianosaisille, niin vanhemmat tietävät vaikka etsiä toisen asunnon.

Itselläni on se tilanne, että ollaan lapsiperhe, mutta omat naapuriperheemme (lapsiperheitä) meluavat ja huutavat ihan kamalasti toisinaan. Pelkään, että ne ainoat lapsettomat naapurit luulevat, että ne äänet tulevat meiltä, kun se mölinä kuuluukin ihan muualta oikeasti. Minulla riittää kyllä ymmärrystä niille meluajille, mutta lapsettomilla ei välttämättä riitä.

100 % varma. Miten adhd liittyy vanhempien epämiellyttävään puhetapaan? Vai meinasitko, että niillä vanhemmilla on adhd ja elämänhallinta hukassa?

Jos lapsi on joku Vaahteramäen Eemeli tai Peppi Pitkätossu, jonka seurassa saa olla varpaisillaan koko ajan? Millaisista asioista siellä tiuskitaan? Esim. jos lapsi ei vaikka suostu pesemään hampaitaan, niin miten se pitäisi hyssytellä siihen? Vai pitäisikö vain jättää pesemättä, jos lapsi rähjää tarpeeksi kovaa? Tai jos lapsi ei suostu pukemaan ulos lähtiessä? Jos sanoo "No niin! Mennääs nyt jo!", niin sehän on jo tiuskimista, vaikkei kiroilla tai huudeta.

Miksi sitten aikuiset saavat tiuskia toisaalta keskenään vapaasti, mutta lasten seurassa ei saisi korottaa lainkaan ääntään? "Tiuskiminen" on siitä erikoinen sana, että joku voi tiuskia ihan normaalilla keskusteluäänelläkin, huutamatta.

Jos kieltäisin tiuskimisen kodissani kokonaan, olisi pakko ottaa avioero, sillä mieheni normaali puhetapa on eräänlainen tiuskiminen ainakin minulle. Lapsille hän puhuu normaalimmin. Toisaalta tiuskimisen kieltämisen seurauksena kannustetaan mykkäkouluun, joka on myös henkistä väkivaltaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en kans ymmärrä aikuisia, jotka tiuskii, saati huutaa muille. Mä opettelin parikymppisenä pois tuosta kun tajusin miten väärin se on muita kohtaan. Miksi puolisokaan haluaisi olla tiuskivan kanssa? Aikuinen, terve ihminen pystyy kyllä hillitsemään tunteensa.

Mietin vaan, että miltähän niistä lapsista tuntuu, kun ovat kuunnelleet koko elämänsä ajan vihaista äänensävyä ja tuskailua, kun se saa sivustaseuraajankin korvat punoittamaan ja ahdistavan olon.

Ap

Missä pääset seuraamaan sivusta noin paljon? Oletko läsnä kuinka paljon heidän elämässään?

Naapurissa. Useita tunteja päivässä, säästä riippuen.

Oletko varma, tiuskiiko vanhempi/vanhemmat vai lapset keskenään? Tiedätkö, onko lapsilla adhd:ta tai vastaavaa? Ehkä kannattaisi laittaa heippalappu postiluukusta suoraan asianosaisille, niin vanhemmat tietävät vaikka etsiä toisen asunnon.

Itselläni on se tilanne, että ollaan lapsiperhe, mutta omat naapuriperheemme (lapsiperheitä) meluavat ja huutavat ihan kamalasti toisinaan. Pelkään, että ne ainoat lapsettomat naapurit luulevat, että ne äänet tulevat meiltä, kun se mölinä kuuluukin ihan muualta oikeasti. Minulla riittää kyllä ymmärrystä niille meluajille, mutta lapsettomilla ei välttämättä riitä.

100 % varma. Miten adhd liittyy vanhempien epämiellyttävään puhetapaan? Vai meinasitko, että niillä vanhemmilla on adhd ja elämänhallinta hukassa?

Oletko koskaan hoitanut adhd-lasta? Tai sellaista lasta, jolla on impulsiivista ja riehuvaa käytöstä? Jopa tarhan tädit ja -sedät joutuvat sanomaan vähän napakammin joskus, vaikkei olisi mitään adhd:ta tai elämänhallinnan ongelmaa. Aika hulluksi on mennyt maailma, jos ei enää saa tiuskiakaan. Jäähykin on kielletty jo vuosia sitten. Ei mikään ihme, että osalla lapsista on pallo pahasti hukassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voidaan taas miettiä, miten lapset eteläisessä Euroopassa kasvavat niinkin lämpimiksi ja mukaviksi persooniksi, kun vaikkapa Italiassa ja Espanjassa vähän värikkäämpi kommunikointi on maan tapa?

Toisaalta sellaiset vähän temperamenttisemmin itseään ilmaisevat myöskin ilmaisevat niitä positiivisiakin tunteita avoimemmin, joten homma pysyy balanssissa.

Varmaan siksi, että vastapainoksi sitä rakkauttakin osoitetaan vähän värikkäämmin. Tiuskiminen ei ole temperamenttista ilmaisua vaan pelkkää negatiivista ilmaisua.

Ap

Mistä tiedät, miten siellä osoitetaan välittämistä ja positiivisia tunteita? Eli aikuinen ei saisi olla negatiivinen, vaikka olisi aihetta? Kaipa sitä nyt negatiivisetkin tunteensa saa näyttää, kunhan pysyy asiallisena ja rauhallisena fyysisesti? Ja aika huono on talossanne äänieristyskin toisaalta, jos tiuskiminen kuuluu.

Voisitko nyt vähän avata tätä tiuskimisasiaa? Millä perusteella se on kielletty? Kysyn tarvittaessa perhetutulta psykologilta virallisemman arvion asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en kans ymmärrä aikuisia, jotka tiuskii, saati huutaa muille. Mä opettelin parikymppisenä pois tuosta kun tajusin miten väärin se on muita kohtaan. Miksi puolisokaan haluaisi olla tiuskivan kanssa? Aikuinen, terve ihminen pystyy kyllä hillitsemään tunteensa.

Mietin vaan, että miltähän niistä lapsista tuntuu, kun ovat kuunnelleet koko elämänsä ajan vihaista äänensävyä ja tuskailua, kun se saa sivustaseuraajankin korvat punoittamaan ja ahdistavan olon.

Ap

Missä pääset seuraamaan sivusta noin paljon? Oletko läsnä kuinka paljon heidän elämässään?

Naapurissa. Useita tunteja päivässä, säästä riippuen.

Oletko varma, tiuskiiko vanhempi/vanhemmat vai lapset keskenään? Tiedätkö, onko lapsilla adhd:ta tai vastaavaa? Ehkä kannattaisi laittaa heippalappu postiluukusta suoraan asianosaisille, niin vanhemmat tietävät vaikka etsiä toisen asunnon.

Itselläni on se tilanne, että ollaan lapsiperhe, mutta omat naapuriperheemme (lapsiperheitä) meluavat ja huutavat ihan kamalasti toisinaan. Pelkään, että ne ainoat lapsettomat naapurit luulevat, että ne äänet tulevat meiltä, kun se mölinä kuuluukin ihan muualta oikeasti. Minulla riittää kyllä ymmärrystä niille meluajille, mutta lapsettomilla ei välttämättä riitä.

100 % varma. Miten adhd liittyy vanhempien epämiellyttävään puhetapaan? Vai meinasitko, että niillä vanhemmilla on adhd ja elämänhallinta hukassa?

"Tiuskiminen" on siitä erikoinen sana, että joku voi tiuskia ihan normaalilla keskusteluäänelläkin, huutamatta.

Sitä tiuskiminen just on, huutaminen on asia erikseen. "Älä nyt mene sinne, onko nyt ihan pakko taas, kuuletko sä mitään, tätä ei pidä tehdä näin, hohhoijaa taas, nyt sitten riittää" Negatiivissävytteistä puhetta, joka sisältää paljon kieltosanoja ja sättimistä, ja äänensävy on ärtynyt, sellainen, että ne lapset olisivat rasittavin asia koko maailmassa.

Ap

opittu omalta äidiltä ja isältä alkujaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voidaan taas miettiä, miten lapset eteläisessä Euroopassa kasvavat niinkin lämpimiksi ja mukaviksi persooniksi, kun vaikkapa Italiassa ja Espanjassa vähän värikkäämpi kommunikointi on maan tapa?

Toisaalta sellaiset vähän temperamenttisemmin itseään ilmaisevat myöskin ilmaisevat niitä positiivisiakin tunteita avoimemmin, joten homma pysyy balanssissa.

Varmaan siksi, että vastapainoksi sitä rakkauttakin osoitetaan vähän värikkäämmin. Tiuskiminen ei ole temperamenttista ilmaisua vaan pelkkää negatiivista ilmaisua.

Ap

Mistä tiedät, miten siellä osoitetaan välittämistä ja positiivisia tunteita? Eli aikuinen ei saisi olla negatiivinen, vaikka olisi aihetta? Kaipa sitä nyt negatiivisetkin tunteensa saa näyttää, kunhan pysyy asiallisena ja rauhallisena fyysisesti? Ja aika huono on talossanne äänieristyskin toisaalta, jos tiuskiminen kuuluu.

Lapsia pidetään sylissä ja suukotellaan ja leperrellään. Näin olen ainakin nähnyt tehtävän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en kans ymmärrä aikuisia, jotka tiuskii, saati huutaa muille. Mä opettelin parikymppisenä pois tuosta kun tajusin miten väärin se on muita kohtaan. Miksi puolisokaan haluaisi olla tiuskivan kanssa? Aikuinen, terve ihminen pystyy kyllä hillitsemään tunteensa.

Mietin vaan, että miltähän niistä lapsista tuntuu, kun ovat kuunnelleet koko elämänsä ajan vihaista äänensävyä ja tuskailua, kun se saa sivustaseuraajankin korvat punoittamaan ja ahdistavan olon.

Ap

Missä pääset seuraamaan sivusta noin paljon? Oletko läsnä kuinka paljon heidän elämässään?

Naapurissa. Useita tunteja päivässä, säästä riippuen.

Oletko varma, tiuskiiko vanhempi/vanhemmat vai lapset keskenään? Tiedätkö, onko lapsilla adhd:ta tai vastaavaa? Ehkä kannattaisi laittaa heippalappu postiluukusta suoraan asianosaisille, niin vanhemmat tietävät vaikka etsiä toisen asunnon.

Itselläni on se tilanne, että ollaan lapsiperhe, mutta omat naapuriperheemme (lapsiperheitä) meluavat ja huutavat ihan kamalasti toisinaan. Pelkään, että ne ainoat lapsettomat naapurit luulevat, että ne äänet tulevat meiltä, kun se mölinä kuuluukin ihan muualta oikeasti. Minulla riittää kyllä ymmärrystä niille meluajille, mutta lapsettomilla ei välttämättä riitä.

100 % varma. Miten adhd liittyy vanhempien epämiellyttävään puhetapaan? Vai meinasitko, että niillä vanhemmilla on adhd ja elämänhallinta hukassa?

Oletko koskaan hoitanut adhd-lasta? Tai sellaista lasta, jolla on impulsiivista ja riehuvaa käytöstä? Jopa tarhan tädit ja -sedät joutuvat sanomaan vähän napakammin joskus, vaikkei olisi mitään adhd:ta tai elämänhallinnan ongelmaa. Aika hulluksi on mennyt maailma, jos ei enää saa tiuskiakaan. Jäähykin on kielletty jo vuosia sitten. Ei mikään ihme, että osalla lapsista on pallo pahasti hukassa.

Olen. Silloinkin toimii kaikkein parhaiten selkeät käskyt, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Jos niitä eiälälopetaeisaaeieiei-tiuskaisuja ladellaan jatkuvalla syötöllä, niin niiltä häviää aika nopeasti teho. Tiuskimista ei tarvita missään tilanteessa.

Jotkut vanhemmat selvästi luulevat, että tiuskimalla julkisesti kovalla äänellä osoittavat muille olevansa hyviä kasvattajia. Järkyttävää kuulla esim. kaupassa, kun lapselle, joka käyttäytyy ihan nätisti ja normaalisti, tiuskitaan ja komennetaan koko ajan erittäin ikävällä sävyllä. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun olen tällaiseen vanhempaan törmännyt. Tekisi mieli puuttua, mutta siitähän se riemu repeäisi. Säälittää vain, mitä tuollaisen vanhemman käytös tekee lapsen itsetunnolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en kans ymmärrä aikuisia, jotka tiuskii, saati huutaa muille. Mä opettelin parikymppisenä pois tuosta kun tajusin miten väärin se on muita kohtaan. Miksi puolisokaan haluaisi olla tiuskivan kanssa? Aikuinen, terve ihminen pystyy kyllä hillitsemään tunteensa.

Mietin vaan, että miltähän niistä lapsista tuntuu, kun ovat kuunnelleet koko elämänsä ajan vihaista äänensävyä ja tuskailua, kun se saa sivustaseuraajankin korvat punoittamaan ja ahdistavan olon.

Ap

Missä pääset seuraamaan sivusta noin paljon? Oletko läsnä kuinka paljon heidän elämässään?

Naapurissa. Useita tunteja päivässä, säästä riippuen.

Oletko varma, tiuskiiko vanhempi/vanhemmat vai lapset keskenään? Tiedätkö, onko lapsilla adhd:ta tai vastaavaa? Ehkä kannattaisi laittaa heippalappu postiluukusta suoraan asianosaisille, niin vanhemmat tietävät vaikka etsiä toisen asunnon.

Itselläni on se tilanne, että ollaan lapsiperhe, mutta omat naapuriperheemme (lapsiperheitä) meluavat ja huutavat ihan kamalasti toisinaan. Pelkään, että ne ainoat lapsettomat naapurit luulevat, että ne äänet tulevat meiltä, kun se mölinä kuuluukin ihan muualta oikeasti. Minulla riittää kyllä ymmärrystä niille meluajille, mutta lapsettomilla ei välttämättä riitä.

100 % varma. Miten adhd liittyy vanhempien epämiellyttävään puhetapaan? Vai meinasitko, että niillä vanhemmilla on adhd ja elämänhallinta hukassa?

"Tiuskiminen" on siitä erikoinen sana, että joku voi tiuskia ihan normaalilla keskusteluäänelläkin, huutamatta.

Sitä tiuskiminen just on, huutaminen on asia erikseen. "Älä nyt mene sinne, onko nyt ihan pakko taas, kuuletko sä mitään, tätä ei pidä tehdä näin, hohhoijaa taas, nyt sitten riittää" Negatiivissävytteistä puhetta, joka sisältää paljon kieltosanoja ja sättimistä, ja äänensävy on ärtynyt, sellainen, että ne lapset olisivat rasittavin asia koko maailmassa.

Ap

Tuo on ihan todella, todella yleistä puheenpartta Suomessa. Ok, saatan välillä itse tiuskia, mutta en tiuski läheskään niin paljon kuin hiekkalaatikkomammat tuolla keskimäärin. Suomessa mennään negatiivisen kautta ja se on huono juttu. Mutta jos kysytään, onko se jotenkin "rikollista", niin sanoisin, että ei ole.

Ja joissain tilanteissa nyt vaan pitää toimia nopeasti, kuten laittaa turvavyö kiinni autossa tai veneessä varmistaa, että pelastusliivit on kunnolla päällä. Kukapa ei sellaisessa kysy asiaa vähän hätäisemmin, jopa tiuskaisten "no onkos ne nyt kiinni?" jne.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut vanhemmat selvästi luulevat, että tiuskimalla julkisesti kovalla äänellä osoittavat muille olevansa hyviä kasvattajia. Järkyttävää kuulla esim. kaupassa, kun lapselle, joka käyttäytyy ihan nätisti ja normaalisti, tiuskitaan ja komennetaan koko ajan erittäin ikävällä sävyllä. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun olen tällaiseen vanhempaan törmännyt. Tekisi mieli puuttua, mutta siitähän se riemu repeäisi. Säälittää vain, mitä tuollaisen vanhemman käytös tekee lapsen itsetunnolle.

En usko, että sellainen on mitään esittämistä kenelläkään. On vain pakko vanhempana komtrolloida, että kaikki menee hyvin yhdistettynä ehkä pieneen kiireeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en kans ymmärrä aikuisia, jotka tiuskii, saati huutaa muille. Mä opettelin parikymppisenä pois tuosta kun tajusin miten väärin se on muita kohtaan. Miksi puolisokaan haluaisi olla tiuskivan kanssa? Aikuinen, terve ihminen pystyy kyllä hillitsemään tunteensa.

Mietin vaan, että miltähän niistä lapsista tuntuu, kun ovat kuunnelleet koko elämänsä ajan vihaista äänensävyä ja tuskailua, kun se saa sivustaseuraajankin korvat punoittamaan ja ahdistavan olon.

Ap

Missä pääset seuraamaan sivusta noin paljon? Oletko läsnä kuinka paljon heidän elämässään?

Naapurissa. Useita tunteja päivässä, säästä riippuen.

Oletko varma, tiuskiiko vanhempi/vanhemmat vai lapset keskenään? Tiedätkö, onko lapsilla adhd:ta tai vastaavaa? Ehkä kannattaisi laittaa heippalappu postiluukusta suoraan asianosaisille, niin vanhemmat tietävät vaikka etsiä toisen asunnon.

Itselläni on se tilanne, että ollaan lapsiperhe, mutta omat naapuriperheemme (lapsiperheitä) meluavat ja huutavat ihan kamalasti toisinaan. Pelkään, että ne ainoat lapsettomat naapurit luulevat, että ne äänet tulevat meiltä, kun se mölinä kuuluukin ihan muualta oikeasti. Minulla riittää kyllä ymmärrystä niille meluajille, mutta lapsettomilla ei välttämättä riitä.

100 % varma. Miten adhd liittyy vanhempien epämiellyttävään puhetapaan? Vai meinasitko, että niillä vanhemmilla on adhd ja elämänhallinta hukassa?

Oletko koskaan hoitanut adhd-lasta? Tai sellaista lasta, jolla on impulsiivista ja riehuvaa käytöstä? Jopa tarhan tädit ja -sedät joutuvat sanomaan vähän napakammin joskus, vaikkei olisi mitään adhd:ta tai elämänhallinnan ongelmaa. Aika hulluksi on mennyt maailma, jos ei enää saa tiuskiakaan. Jäähykin on kielletty jo vuosia sitten. Ei mikään ihme, että osalla lapsista on pallo pahasti hukassa.

Olen. Silloinkin toimii kaikkein parhaiten selkeät käskyt, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Jos niitä eiälälopetaeisaaeieiei-tiuskaisuja ladellaan jatkuvalla syötöllä, niin niiltä häviää aika nopeasti teho. Tiuskimista ei tarvita missään tilanteessa.

Eli jos vaikka kävelee vahingossa auton alle, niin ei saa tiuskaista? Haloo.

Miksi hiljainen puhe olisi aina parempaa? Entä jos lapsen oma synnynnäinen temperamentti on eloisampi, niin eikö ole kahlehtivaa sitoa häntä virkamiesmäisen rauhalliseen puhetapaan? Eli ei saisi olla hersyvä ja vilkas sekä kenties helposti tulistuva itsensä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en kans ymmärrä aikuisia, jotka tiuskii, saati huutaa muille. Mä opettelin parikymppisenä pois tuosta kun tajusin miten väärin se on muita kohtaan. Miksi puolisokaan haluaisi olla tiuskivan kanssa? Aikuinen, terve ihminen pystyy kyllä hillitsemään tunteensa.

Mietin vaan, että miltähän niistä lapsista tuntuu, kun ovat kuunnelleet koko elämänsä ajan vihaista äänensävyä ja tuskailua, kun se saa sivustaseuraajankin korvat punoittamaan ja ahdistavan olon.

Ap

Missä pääset seuraamaan sivusta noin paljon? Oletko läsnä kuinka paljon heidän elämässään?

Naapurissa. Useita tunteja päivässä, säästä riippuen.

Oletko varma, tiuskiiko vanhempi/vanhemmat vai lapset keskenään? Tiedätkö, onko lapsilla adhd:ta tai vastaavaa? Ehkä kannattaisi laittaa heippalappu postiluukusta suoraan asianosaisille, niin vanhemmat tietävät vaikka etsiä toisen asunnon.

Itselläni on se tilanne, että ollaan lapsiperhe, mutta omat naapuriperheemme (lapsiperheitä) meluavat ja huutavat ihan kamalasti toisinaan. Pelkään, että ne ainoat lapsettomat naapurit luulevat, että ne äänet tulevat meiltä, kun se mölinä kuuluukin ihan muualta oikeasti. Minulla riittää kyllä ymmärrystä niille meluajille, mutta lapsettomilla ei välttämättä riitä.

100 % varma. Miten adhd liittyy vanhempien epämiellyttävään puhetapaan? Vai meinasitko, että niillä vanhemmilla on adhd ja elämänhallinta hukassa?

"Tiuskiminen" on siitä erikoinen sana, että joku voi tiuskia ihan normaalilla keskusteluäänelläkin, huutamatta.

Sitä tiuskiminen just on, huutaminen on asia erikseen. "Älä nyt mene sinne, onko nyt ihan pakko taas, kuuletko sä mitään, tätä ei pidä tehdä näin, hohhoijaa taas, nyt sitten riittää" Negatiivissävytteistä puhetta, joka sisältää paljon kieltosanoja ja sättimistä, ja äänensävy on ärtynyt, sellainen, että ne lapset olisivat rasittavin asia koko maailmassa.

Ap

nykyään sitä sanotaan henkiseksi väkivallaksi.

Mitäs jos se lapsi itse pitää tiuskimisesta? Vanhemman pitää olla ilmeetön ja robottimaisen hitaasti puhuva puujumala silti?