Ideoita salaisen hyvän tekemiseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos osaat tehdä joitain käsitöitä, niin niitä voisit laittaa jonnekkin halukkaille otettavaksi.

Minulla on kokemus tällaisesta ja muistan sen ikuisesti. Olin kumppanini kanssa tunnustamassa hänen isyyttään ja mieli oli maassa, synnytys oli vaikea ja suhde takkuili.

Siellä viraston aulassa oli ilmoitustaululla käsikoruja. Joku oli punonut ne kauniisti ja niissä oli lasihelmi. Lapussa toivotettiin muistaakseni voimia ja onnea ja että saa ottaa. Vieläkin meinaa itku tulla kun olin niin liikuttunut. Valitsin niistä itselleni sopivimman onnenkoruksi ja pidin sitä niin kauan, että se hapertui.

Kiitos hänelle, kuka näin ihanasti toivotti voimia haastavaan hetkeen. En usko, että olisin edes rahalla voinut ostaa itselleni niin hyvää mieltä.

Kaunis idea, mutta muista että kun alat jakamaan taidettasi ja käsitöitäsi ilmaseksi poljet lujaa hintoja heiltä jotka siitä saavat elantonsa täysin. Näin koronan aikaan ja etenkin nyt kun hallitus leikkasi taiteelta ja kulttuurilta yli satatuhatta euroa pois apurahoista ja muista tuista on käsityöläinen ja taiteilija palkkansa työstään todellakin ansainnut.

No kuule, ei niiden käsityöläisten tai taiteilijoiden markkinat tästä miteenkään kärsi.

Suurempi on hyöty kaikille, jos joku saa tätä ekstraa, mihin ei ehkä olisi varaa.  Katsos varaton ei lähtisi sitä ostamaankaan.

Hyvä osoite lahjoituksille on esim joku järjestö (Pelastusarmeija tms), jos ottavat vastaan.

No kuule! kyllä kärsii tietäsippä vaan kuin usein käsityöalan pienyrittäjänä kuulet, että mää näistä mitään maksa kun se ja se tekee ihan ilimaseksi ja sieltä ja täältä saa muutamalla eurolla. Se että tyltään jakaa ilmaseksi antaa maalikolle kuvitelmaa että sillä työllä ei ole mitään arvoa, väliä ja hintaa. Että Sitä tehdään ilomielin ilmaiseksi ja korvausta vailla. Se on kaukana todellisuudesta mut hyvä jos sua ei kolkuta omatunto. Olisi ilo kuulla jos sulla on joku ammatti että mitä sä sanoisit jos joku tunkis sun työmaalle sun paikalle tekeen sun työs ilmaseksi. Pomos varmaan ilahtus ja heivais sut pois. Mieti omaa napaas pidemmälle, ota se vaikka tän viikon hyväksi työkses että mietit mitä käsityön oikea arvo on ja millä rahalla sinä tekisit elannon siitä.. vai ilmaseksi. Tsiisus.

Tuon perusteella ei voisi esim. järjestää mitään kilpailujakaan joista joku voi voittaa jotain palveluja ilmaiseksi, eikä firmat saisi tehdä hyväntekeväisyys projekteja valitsemiinsa kohteisiin. Vähän perspektiiviä nyt. Luovien alojen arvostus ei ole kiinni siitä, että satunnaiset ihmiset haluavat tehdä hyvää.

Av-mamman maailmassa on kaksi ongelmaa: kodittomat narkkarit jotka ottavat hyväosaisille tarkoitetut jutut ja hyväosaiset jotka ottavat kodittomille narkkareille tarkoitetut jutut. Kannattaa vaan rystyset valkoisina pitää kiinni omastaan ja olla epäluuloinen :D

Vierailija kirjoitti:

Tuo ovien avaaminen huonosti liikkuvalle on kyllä ihan normaalia toimintaa kaikille, tai ainakin pitäisi olla?

Suunnilleen joka kauppareissulla pidän ovea auki vanhukselle, pyörätuolilla liikkuvalle, vaunuja työntävälle jne.

En koe olevani mikään suuri hyväntekijä tässä, mulla on vaan normaalit käytöstavat.

Minäkin kaipaan enemmän jotain oivaltavia ideoita, eikä vain näitä "lahjoita hyväntekeväisyyteen" itsestään selviä juttuja, nuohan keksii varmasti ihan jokainen vaikka hyviä tekoja nekin tietysti.

Ihana idea!

Tuon tyyppinen on ollut osa ajatusmaailmaani jo kauan. Joskus olen keksinyt jotain uutta mitä tehdä. Silloin, kun en ole voinut rahallisestikaan auttaa ketään, vaan päinvastoin, olen itse tarvinnut apua.

Mitä voisi tehdä? Esimerkiksi...

Seurakunnat jakavat leipää tai ruokaa monissa kaupungeissa, siihen työhön voi tarvita auttavia käsiä. Jakamaan tai lajittelemaan.

Roskien kerääminen nyt keväällä on hyvä työ.

Auta, jos joku pyytää apua. Jos joku kysyy suuntaa, neuvo perille ja toivota mukavaa päivää. Auta lastenvaunujen tai isojen kantamusten kanssa kulkevia. Anna lantti tarvitsevalle.

Juttele tuntemattomille kadulla tai puistonpenkillä. Voit itse valita kenelle, mutta älä katso ihmisiä stereotypisoiden heitä ennen kuin olet jutellut heidän kanssaan.

Soita puhelu yksinäisille.

Käy tavarasi läpi ja kerää turhat tavarasi ja vaatteet puhtaaksi pestyinä ja pidä oma pieni kirpputori kesällä ulkona tavarat pahvilaatikoissa ja laita kyltti "maksa niin paljon kuin haluat tai ota ilmaiseksi".

Tarjoudu kesällä keräämään liiat omenat puutarhoista.

Auta asunnotonta, sen sijaan, että ostaisit jotain mene kauppaan hänen kanssaan ja sano, että sinä maksat, hän saa valita vitosella mitä tarvitsee.

"Unohda" kirkon portaille tai penkille euron kolikko. Ilo on löytäjällä!

Vie kirjoja julkiselle paikalle luettavaksi saatetekstin kera.

Ota nuoret liftarit kyytiin autoosi. (Tämä oli harvinaista ja ehkä nyt virusten vuoksi on loppu.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli tästä ketjusta mieleen että ois kiva ilahduttaa ja auttaa mutta kohdentaminen on vaikeaa. Esim jos jätän "ota tästä"-lootaan kirpparille hyvää tavaraa, en tahdo että ne ottaa hyvätuloinen kirppishaukka joka myy edelleen. Tai joku ehdotti siteiden jättämistä vessaan narkkareita ja asunnottomia varten. Kiva idea, mutta seuraava tulija voi olla keskituloinen mamma joka nakkaa Tampaxit kassiin tai ärsyyntyy ja nakkaa roskiin.

Olen "kuplassa" jossa en tunnista yhtään vähävaraista. Olen yksinhuoltaja, mutta sellaisessa asemassa että voin auttaa rahallisesti myös muita. Mutta ketä ?? Järjestöt toki, mutta mieluummin kohdentaisin ihan henkilölle suoraan ilman välikäsiä. Vähän huonoja kokemuksia esim Hope Ry:sta vaikka toki arvokasta työtä tekevätkin.

Kiva ketju ja kivoja ideoita täällä, kiitos

Ymmärrän, että tuollainen ajatuksena ärsyttää mutta minusta silti jollakin tavalla vähän "itsekästä" auttamishalua. Sanoin noin, koska en keksi oikein parempaa sanaa tähän kuvaamaan. Mielestäni, jos haluat sen tamponipaketin verran tehdä seuraavalle hyvää, on sekin hyvän eteen päin laittamista vaikka joku ottaisikin koko paketin mukaansa, käyttöönhän ne kuitenkin oli alunperinkin tarkoitettu. Se on kuitenkin vain se paketillinen. Aina voi valita suoraan kohteen, jos pitää erittäin tärkeänä, että juuri oikea henkilö päätyy sen tarkoitetun hyvän kohteeksi. Itse olen esim. ottanut lähtökohdaksi sen, että jos haluan antaa rahaa jollekin kadun tallaajalle, kerjäläiselle, kodittomalle tms. minua ei sen rahan antamisen jälkeen kiinnosta, vaikka hän käyttäisi sen johonkin "paheelliseen" kohteeseen. Päätin luopua itse siitä rahasta ja antaa sen eteen päin ja siitä lähtien se on hänen asiansa mihin sen käyttää, oli se sitten mitä tahansa. 

Laittakaa se tamponipaketti muovipussiin tai laatikkoon, esim. pakasterasiaan ja siihen päälke teksti, kenelle se on tarkoitettu ja miksi.

Ei ne kodittomatkaan muuten välttämättä käytä jotain wc:ssä lojuvia tamponeja. Kaikki kodittomat ei edes ole narkkareita. Myös muita ongelmia voi olla, esim. rahallisia ja luottotiedottomuutta, köyhyyttä. Ja myös hoitamatonta masennusta ja siitä aiheutuvaa kierrettä kodittomuuteen saakka.

Tekstin kanssa sen paketin ymmärtää ja uskaltaa paremmin käyttää.

Järjestöille voi toki lahjoittaa, mutta ehkä paremmin menee perille itse kadulla auttaa. Voit tehdä yhden henkilön päivästä ja samalla jopa koko viikosta niin paljon paremman.

Tai järjestöille "korvamerkittyä" apua, jos suostuvat.

Esim. "Antakaa tämä tamponipaketti ja suklaalevy köyhälle kodittomalle naiselle" tai "antakaa tämä makuupussi kodittomalle masentuneelle nuorelle jolla ei ole".

Osta take-away-kahvi ja croissant kodittomalle.

Onko kotikunnassasi Ulkoiluystävä - toimintaa? Moni vanhus kaipaa kaveria ulkoiluun.

Pelokkaan näköinen koululainen ostarilla. Kysyin onko joku hätänä.

Vähän jutteli, ei mitään erityistä. En tiedä olisinko voinut auttaa mitenkään. Mutta lapsi näytti kuitenkin helpottuneelta. Ehkä valheellinenkin tunne että hädässä voisi saada apua, on parempi kuin täysi toivottomuus, tunne kun kukaan ei huomaa.

Ehkä se huomatuksi tuleminen, yksinäiselle, on iso asia, vaikkei mitään sen kummempia puhuttaisi. Ohikiitävä hetki.

Noi, alkupään ehdotukset oli hyviä, ei tarvitse olla kummoisia juttuja.

Nätisti sanottu juttukin voi tuoda hyvän mielen. Asiakaspalvelussa varsinkin .

Esim tänään kävin Telian liikkeessä kysymässä ( ilmeisesti) tyhmiä, koska myyjän suhtautuminen oli niin nyrpeää. Ja siitä tuli nuiva olo itselle koko päiväksi.

Itse ajon sanoa tilaisuuden tullen, jotain ystävällistä nuorille ihmisille. Koska uskon , että positiivinen huomio vähentää ikäviä ilmiöitä, joita nyt on ilmassa.

Jätä tilaisuus loukata käyttämättä.

Ole tarttumatta pahanpuhumisen syöttiin.

Hymyile.

Rohkaise huolettomalla lausahduksella.

Puhu kiltillä äänellä.

Kysy "mitä sinulle kuuluu?".

Kuuntele ja osoita se pienin elein.

Jos näet polkupyörävarkaan, paina tuntomerkit mieleesi ja ota valokuva salaa.

Tai mene viivyttämään varkautta, esim. kysy mitä tekee ja jos et uskalla, niin kysy vaikka neuvoa johonkin osoitteeseen jolloin varas saattaa tajuta olevansa nähty ja keskeyttää toimintansa.

Kerro jollekin ohikulkijalle mitä näet ja jääkää yhdessä katselemaan jos et yksin uskalla lähestyä tai katsella.

Soita poliisi.

Vierailija kirjoitti:

Jos näet somekeskustelun jossa jotakuta kiusataan tai haukutaan, liity puolustamaan häntä tai rauhoittamaan keskustelua.

Jos kuulet joidenkin puhuvan toisista pahaa, yritä katkaista keskustelu tai vaihtaa aihetta.

Erittäin hyvä! Tarpeellinen!

Koiralenkillä olen tavannut vanhempia ihmisiä, joiden jutustelua olen sitten jäänyt kuuntelemaan melko pitkään. Monesti he ovat olleet iloisen ja kiitollisen tuntuisia siitä (jotkut sanoneet ”kiitos kun kuuntelit”, että joku antaa aikaa ja kuuntelee heitä. Ei siis maksa paljon vaivaa, ainoastaan aikaa ja yleensä itselle tulee myös hyvä mieli ja ihan mielenkiintoisia asioita saa kuulla.

Vierailija kirjoitti:

Koiralenkillä olen tavannut vanhempia ihmisiä, joiden jutustelua olen sitten jäänyt kuuntelemaan melko pitkään. Monesti he ovat olleet iloisen ja kiitollisen tuntuisia siitä (jotkut sanoneet ”kiitos kun kuuntelit”, että joku antaa aikaa ja kuuntelee heitä. Ei siis maksa paljon vaivaa, ainoastaan aikaa ja yleensä itselle tulee myös hyvä mieli ja ihan mielenkiintoisia asioita saa kuulla.

Monet nuoremmatkin ihmiset on yksinäisiä.

Heillekin kannattaa jutella. Voit yllättyä.

Moni järjestö auttaa vain lastensuojelun asiakasperheitä. Köyhille ja vaikeuksia kohdanneille ei-lastensuojelu-asiakkaille ei jaeta monilta apua. Esim. joulu-lahjakortit.

Vierailija kirjoitti:

Minullakin on ollut halu auttaa muita ja tehdä hyviä tekoja toisille. Nykyään olen tullut varovaisemmaksi tässä toiminnassani, koska olen saanut myös tylyjä torjumisia auttamisesta,jotka saavat kyllä mieleni surulliseksi ja loukatuksikin. Esimerkiksi viedessäni suuret säkit hyväkuntoisia lasteni ja itseni vähän käytettyjä vaatteita spr:n kirppikselle, oli niiden vastaanotto suorastaan törkeän epäkohteliasta. Työntekijä tiuskaisi vihaisesti minulle vaatesäkit ottaessaan, onko nämä vaatteet varmasti hyväkuntoisia, rikkinäisiä ei oteta vastaan. Teki mieli ottaa vaatteet takaisin. Joskus myös pyöratuolissa olija ei ole antanut auttaa, vaikka on ollut vaikeuksissa. Että tämmöinen näkökulma täältä tänään.

Joskus pyörätuolilaisen meno voi olla hidasta ja näyttää hankalalta, mutta hän tietää mitä tekee. Se voi kuulua kuntoutukseen, että tekee itse, menee itse hankalistakin paikoista.

Se takia ei kannata lopettaa auttamista, että joku ei tarvinnutkaan tarjoamaasi apua. Seuraavat voi tarvita sitäkin enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus oon miettinyt jos laittais naapureiden postilaatikkoon randomina jonkun herkun, karkkipussin tai suklaalevyn jne. Kerran vein talvella jäätelöpaketin äitini laatikkoon, oli ihmeissään et kuka on jättänyt herkkuja hänelle :D

Tai joku suklaapatukka tai sydäntikkari kivan työkaverin tai sen ujon tyypin taskuun 🤔

Katumuusikoille kävin joskus ostamassa pientä evästä ja vein heille, olivat tosi iloisia ja jutusteltiin hetki.

Ylimääräistä tavaraa annetaan-palstalle?

Kiva, että katumuusikkosi olivat tyytyväsiä.  

Näin se kai normaalisti menee.   Mutta olen kyllä nähnyt katumuusikon joka oli hölmistynyt saamistaan leivistä ja sitten levitteli niitä käsissään ja pyöritti päätään aivan äimistyneenä antajan typeryydestä.  Ilmiselvästi oli varautunut vain rahan vastaanottamiseen

Siksi, että jotkut todella tekevät sitä työkseen, soittavat kadulla. Monet vaihtavat säännöllisesti kaupunkia ja osa kiertää eri maitakin.

Soittajasta ehkä tuntui, että pidetäänkö häntä tässä kerjäläisenä, vaikka oli töissä.

Annan (jos potilas vaikuttaa siltä ettei pidä ihan outona) myös aikuisille potilailleni sellasen aikuisten palkintotarran, niitä missä lukee esim Hienoa! tms. Ja sanon aina että ansaitaan me aikuisetkin palkintotarroja, olen ylpeä että pidät huolta terveydestäsi. Myös synttäritarran varaan jos näkyy et potilaalla on synttärit lähipäivinä. On yksi tarra ilahduttanut naurettavan paljon. Olen suuhygienisti. Jotain tämän kaltaista voisi ehkä harrastaa siviilissäkin

Kunhan heittelen kirjoitti:

Pienet huomionosoitukset kanssaihmisille? Esim. Jos huomaat jonkun (pieniä ostoksia tekevän) kassajonossa, eikä sinulla ole kiire, niin päästätkin hänet edellesi.

Tai poimit luonnonkasveista nätin kimpun ja jätät sen johonkin näkyvään paikkaan/annat jollekin.

Ei tekojen suuria tarvitse olla, mutta jollekin ne voivat olla päivän pelastus.

Kassajonossa edelle päästäminen vaatii sen, että menet itse jonon hännille. Muuten pitkität vain toisten jonotusta, eikä se ole hyvä teko.

Vierailija kirjoitti:

Käy hautausmaalla siistimässä hylätyn oloisia hautoja. Keräät pois lehdet, risut, loppuun palaneet kynttilät jne, ehkä voit raaputtaa pois sammaleet ja jäkälät, jos sellaisia on muodostunut kiviin häiritsevän paljon.

ÄLKÄÄ koskeko toisten hautoihin!!!!

Meillä on ihan tarkoituksella sammalta ja jäkäilen kivi, se oli vainajan toive.

Olisi ihan kamalan ahdistava kokemus, jos joku olisi käynyt raaputtamassa sen ihanan jäkälän irti tai turmellut huolella kasvatetun sammaleen.