Lue keskustelun säännöt.
Ihmisten kyvyttömyys filosofiseen keskusteluunn.
13.05.2021 |
Monesti mitä jos keskusteluissa vähintään yksi rupeaa vänkäämään, että noin ei voi koskaan tapahtua. Siis asioissa , jotka eivät mitenkään vaikuta tuon ihmisen asioihin. Sitten siirrytään puhumaan jostain taloista tai sukulaisen häistä,
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
No joo, enpä ihmettele jos keskustelu tyrehtyy alkuunsa, mikäli se "keskustelu" on ensimmäisen vuoden filosofian opiskelijan tarvetta heitellä ilmaan termejä, joita ei itsekään täysin ymmärrä, mutta jotka kuulostaa riittävät kompleksilta. (Tässä ketjussakin esimerkki)
Tällaiset keskustelut kannattanee, kanssaihmisten säästämiseksi, pitää siellä fuksien illanvietossa.
Ihminen, joka on aidosti omaksunut ideoita ja konsepteja, ja osaa niitä soveltaa omaan ajatteluunsa - hän osaa myös ilmaista ne kiinnostavasti ja sellaisella ilmaisulla, että keskustelu voi kiinnostaa myös maallikkoa.
Kun lähtee asioikseen opiskelemaan filosofiaa, niin siinä on yleensä jo tiettyä suurfilosofien palvontaa mukana, mikä lähinnä johtaa vituralleen. Ajaudutaan viisauspöhinöissään maailmankaikkeuden sivukehille ja konseptoidaan oma ajattelu vastaamaan filosofista historiaa. Luullakseni älykkäät pyörittelevät samoja asioita alitajuisesti muutenkin mielessä, mutta eivät ehkä sanoita asioita kuten filosofian historiasta on opittu. Sitten jonkun hyvin "epäolennaisen" ajatuksen autistinen ylipyörittely olisi jotain hyvinkin älykästä. Aikaan sidoittuina nuo menneisyyden väläykset ovat toki hyvin arvostettavia, mutta kun niitä on kehitelty, niin isoilla aivoilla on ollut vähemmän virikkeitä ja tietopohjaa, joten on jääty junnaamaan tuommoisten asioiden pariin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otsikosta poiketen väittäisin, että olemme usein kyvyttömiä jo ihan vain keskusteluun. Keskustelut ovat usein vain oman puheenvuoron odottamista ja oman näkemyksen esittämistä tavoitteena saada muut keskustelijat olemaan samaa mieltä. Onnistuneessa keskustelussa arvostetaan toisten näkökantoja ja kuunnellaan niitä aidosti. Tavoitteena ei ole niinkään saada kaikkia muita oman mielipiteen kannalle, vaan tuoda esille erilaisia näkökantoja ja luoda kenties jopa jotain uutta. Kaikkein vähiten keskustelua on se, että yritetään tuoda esille oma älyllinen paremmuus ja kampitetaan, nolataan ja väheksytään muita keskustelijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä ymmärtänyt Descartesin väitettä, että "Jumala" olisi hyvä. Kaikkivoimaiselle olennolle ei ole olemassa käsitteitä hyvä tai paha.
Miksi Descartes olettaa Jumalan hyväksi?
Jumala ei olisi jumala, jos "Jumala" kykenisi tekemään pahaa, koska "paha" osoittaisi, että jumala ei ole täydellinen olento.
Täyttä potaskaa, jonka Descartes tiesi, mutta jos hän olisi muuta kirjoittanut, niin katolinen kirkko olisi alta aikayksikön käräyttänyt hänet roviossa.
Kädellisten yömarssi kirjoitti:
Kun lähtee asioikseen opiskelemaan filosofiaa, niin siinä on yleensä jo tiettyä suurfilosofien palvontaa mukana, mikä lähinnä johtaa vituralleen.
Mutta eihän tuo pidä paikkaansa. Filosofian yksi lähtökohta on nimenomaan siinä, että mitään tai ketään ei pidetä pyhänä eikä auktoriteettina. Siinä filosofia eroaa uskonnosta. Palvonta kuuluu uskontoon. Filosofeja kiinnostavat argumentit, eivät se, kuka niitä esittää.
Vierailija kirjoitti:
Jumala ei olisi jumala, jos "Jumala" kykenisi tekemään pahaa, koska "paha" osoittaisi, että jumala ei ole täydellinen olento.
No mihin se perustuu, että jumalan pitäisi olla täydellinen olento?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä ymmärtänyt Descartesin väitettä, että "Jumala" olisi hyvä. Kaikkivoimaiselle olennolle ei ole olemassa käsitteitä hyvä tai paha.
Miksi Descartes olettaa Jumalan hyväksi?
Jumala ei olisi jumala, jos "Jumala" kykenisi tekemään pahaa, koska "paha" osoittaisi, että jumala ei ole täydellinen olento.
Täyttä potaskaa, jonka Descartes tiesi, mutta jos hän olisi muuta kirjoittanut, niin katolinen kirkko olisi alta aikayksikön käräyttänyt hänet roviossa.
Olisin heti käräyttänyt.
_Saippuakauppias_ kirjoitti:
Niin? Keskimääräinen tallaaja ei ole kovin edistyksellinen älyllisesti. Heitä kiinnostaa enemmän serkun kaiman häät, mitä henkilö X sanoi henkilö Y:stä, kaikenlainen viihdehömppä jne. Jos ap on älyllisesti edistyksellisempi, niin miksi hän ei tätä ole ymmärtänyt? Vai oliko vain tarve avautua täällä trollaajien, mielensäpahoittajien ja mt ongelmaisten palstalla? Ei nyt aivan avautunut aloituksen tarkoitus.
Itsekään witun tippaa ymmärrä noista mutta subua osaan laittaa suoneen paremmin ku filosooffit 👌
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsekään witun tippaa ymmärrä noista mutta subua osaan laittaa suoneen paremmin ku filosooffit 👌
Tuota en epäile lainkaan. Varmasti totta joka sana.
Vierailija kirjoitti:
Eihän lukiossakaan filosofiaa tajua kuin älykkäimmät. Aika monelta se ampuu yli hilseen.
Hyvänen aika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
_Saippuakauppias_ kirjoitti:
Niin? Keskimääräinen tallaaja ei ole kovin edistyksellinen älyllisesti. Heitä kiinnostaa enemmän serkun kaiman häät, mitä henkilö X sanoi henkilö Y:stä, kaikenlainen viihdehömppä jne. Jos ap on älyllisesti edistyksellisempi, niin miksi hän ei tätä ole ymmärtänyt? Vai oliko vain tarve avautua täällä trollaajien, mielensäpahoittajien ja mt ongelmaisten palstalla? Ei nyt aivan avautunut aloituksen tarkoitus.
Itsekään witun tippaa ymmärrä noista mutta subua osaan laittaa suoneen paremmin ku filosooffit 👌
Lol
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kesälukemisena Platonin Valtio. Tekisi hyvää persuillekin lukaista.
Luet Platonia ja kuitenkin toisessa lauseessasi sorrut epäloogiseen solvaukseen, mikä kumoaa suosituksesi arvon.
Kaikenlaista voi lukea, se on sitten toinen asia ymmärtääkö lukemaansa. Dorkat yleensä ovat juuri sellaisia.
Platonin teos on tosi raskas lukea, puisevaa jaanausta. Toki pitää syynätä eri tarkkuudella tenttiin valmistautuessa. Lukiofilosofia 10, tieteenfilosofia mielenkiintoista, mutta Platon ei uponnut. Ehkä joku muu saa enemmän irti, kevyenä kesälukemisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kädellisten yömarssi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joo, enpä ihmettele jos keskustelu tyrehtyy alkuunsa, mikäli se "keskustelu" on ensimmäisen vuoden filosofian opiskelijan tarvetta heitellä ilmaan termejä, joita ei itsekään täysin ymmärrä, mutta jotka kuulostaa riittävät kompleksilta. (Tässä ketjussakin esimerkki)
Tällaiset keskustelut kannattanee, kanssaihmisten säästämiseksi, pitää siellä fuksien illanvietossa.
Ihminen, joka on aidosti omaksunut ideoita ja konsepteja, ja osaa niitä soveltaa omaan ajatteluunsa - hän osaa myös ilmaista ne kiinnostavasti ja sellaisella ilmaisulla, että keskustelu voi kiinnostaa myös maallikkoa.
Kun lähtee asioikseen opiskelemaan filosofiaa, niin siinä on yleensä jo tiettyä suurfilosofien palvontaa mukana, mikä lähinnä johtaa vituralleen. Ajaudutaan viisauspöhinöissään maailmankaikkeuden sivukehille ja konseptoidaan oma ajattelu vastaamaan filosofista historiaa. Luullakseni älykkäät pyörittelevät samoja asioita alitajuisesti muutenkin mielessä, mutta eivät ehkä sanoita asioita kuten filosofian historiasta on opittu. Sitten jonkun hyvin "epäolennaisen" ajatuksen autistinen ylipyörittely olisi jotain hyvinkin älykästä. Aikaan sidoittuina nuo menneisyyden väläykset ovat toki hyvin arvostettavia, mutta kun niitä on kehitelty, niin isoilla aivoilla on ollut vähemmän virikkeitä ja tietopohjaa, joten on jääty junnaamaan tuommoisten asioiden pariin.
Esim. Kantin Puhtaan järjen kritiikki ja eritoten sen transsendentaalisen analytiikan osa voisi olla hyvin toisenlainen, jos se olisi kirjoitettu vaikka 2000-luvulla ja neurotieteistä ja aivojen toiminniasta tiedettäisiin enemmän kuin 1700-luvulla. En ole lainkaan varma, että jos Kant eläisi nyt, hän luokittelesi puhtaan ymmärryksen 12 kategoriaa mielen transsensentaalisiin kykyihin, vaan nekin voisivat joutua kokemusperäisyyden alle kaiken muun ohessa.
Tosin teoksessaon paljon ajatontakin. Esim. nimenomainen puhtaan järjen kritiikki itsessään lienee edelleen täysin validi, kun yritämme mielessämme mallintaa ajan ja avaruuden alkua ja loppu, ja ehdotonta, josta kaikki kausaaliketjut ovat lähtöisin. Minusta tuntuu, että niistä meillä ei ole sen enempää ratkaisevaa tietoa kuin Kantinkaan aikana.
T. Kantista pitävä persu, kun epäiltiin voiko kyseistä puoluetta kannattava olla kiinnostunut filosofiasta
Vierailija kirjoitti:
En ole lainkaan varma, että jos Kant eläisi nyt, hän luokittelesi puhtaan ymmärryksen 12 kategoriaa mielen transsensentaalisiin kykyihin, vaan nekin voisivat joutua kokemusperäisyyden alle kaiken muun ohessa.
Selittäisitkö, mitä tämä tarkoittaa. Mitä tarkoittaa, että "puhtaan ymmärryksen" kategoriat ovat "mielen transsendentaalisiin kykyihin" ja että nämä kategoriat voisivat joutua "kokemusperäisyyden alle"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala ei olisi jumala, jos "Jumala" kykenisi tekemään pahaa, koska "paha" osoittaisi, että jumala ei ole täydellinen olento.
No mihin se perustuu, että jumalan pitäisi olla täydellinen olento?
Ei "Jumalalle" ole olemassa hyvää tai pahaa. Hän on hyvän ja pahan tuolla puolen, kuten eräs toinen filosofi nimesi kirjansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä ymmärtänyt Descartesin väitettä, että "Jumala" olisi hyvä. Kaikkivoimaiselle olennolle ei ole olemassa käsitteitä hyvä tai paha.
Miksi Descartes olettaa Jumalan hyväksi?
Jumala ei olisi jumala, jos "Jumala" kykenisi tekemään pahaa, koska "paha" osoittaisi, että jumala ei ole täydellinen olento.
Täyttä potaskaa, jonka Descartes tiesi, mutta jos hän olisi muuta kirjoittanut, niin katolinen kirkko olisi alta aikayksikön käräyttänyt hänet roviossa.
Jumalahan on Raamatun mukaan ihmisen kuva, joten se pystyy samaan pahuuteen ja alhaisuuteen kuin ihminenkin. Ja fiksumpi ymmärtää taas sen, että Jumalan ollessa ihmisen kuva, Raamattu viittaa siihen, että Jumala on ihmisen rakentama konstruktio ja on juuri sitä mitä ihminen siitä tekee. Itseasiassa Raamattu kieltää tällä Jumalan olemassaolon muuta kuin ihmisen tuotteena. Jumala on niin kauan kuin ihminen sen kokee tarpeelliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei "Jumalalle" ole olemassa hyvää tai pahaa. Hän on hyvän ja pahan tuolla puolen, kuten eräs toinen filosofi nimesi kirjansa.
Mutta eihän Nietzsche tarkoita teoksensa nimellä jumalaa.
Jos kaikki on pelkästään retorista ilman mitään kosketusta mihinkään todelliseen niin yhtä hyvin voidaan jauhaa vaikka puhdasta metafysiikasta - sekin on sellainen loppumaton suo, josta voi kaivaa loputtomasti vaikka mitä täysin käyttökelvotonta lärpytystä.
Vierailija kirjoitti:
Jos kaikki on pelkästään retorista ilman mitään kosketusta mihinkään todelliseen niin yhtä hyvin voidaan jauhaa vaikka puhdasta metafysiikasta - sekin on sellainen loppumaton suo, josta voi kaivaa loputtomasti vaikka mitä täysin käyttökelvotonta lärpytystä.
Onko metafysiikka mielestäsi täysin käyttökelvotonta lärpytystä? Jos on, niin kertoisitko, miksi.
Vierailija kirjoitti:
Platonin teos on tosi raskas lukea, puisevaa jaanausta. Toki pitää syynätä eri tarkkuudella tenttiin valmistautuessa. Lukiofilosofia 10, tieteenfilosofia mielenkiintoista, mutta Platon ei uponnut.
Miten tiivistäisit Platonin teoksen ydinsisällön. Mikä siinä oli mielestäsi keskeistä?
Miksi Descartes olettaa Jumalan hyväksi?