Lue keskustelun säännöt.
Jäin lapsettomaksi koska en löytänyt miestä
09.05.2021 |
Muita joilla sama tilanne? Olen siis jo 35-v, eli aika huonot mahdollisuudet enää löytää ennestään lapsetonta miestä joka haluaisi kanssani lapsia. Haluan ettei miehellä ole esim päihdehistoriaa, vakavia mielenterveysongelmia tms mitkä voisivat haitata normaalia elämää. Toki moni tilanteessani hommaa yksin lapsen lapsettomuushoidoilla, mutta itse haluasin sen koko paketin...
Kommentit (379)
Vierailija kirjoitti:
Yksinäinen nainenhan voi saada lapsen, tarvitaan vain spermanluovuttaja. Omia lapsia haluava mies ei mitenkään.
Ei sekään ole mahdotonta. Saihan esim
Jani Toivola yksinhuoltajaisänä lapsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama, enkä olisi halunnut isätöntä lasta vaikka se olisi ollut mahdollista. Siihen aikaan ei ollut.
Lisäksi lapsia minusta pitäisi olla mielellään kaksi, ja molemmat vanhemmatkin ja läheisiä pitää olla kahdelta vanhemmalta.
Sellainen että sinkkujen rakkaussuruja vähätellään, sattuu, koska kyse on myös mahdollisuudesta saada oma perhe ja miten se vääjäämättä hiipuu olemattomiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole mikään mahdoton tilanne, Ap, pariutumisen ja lasten saamisen suhteen! Oikein hyvin voit vielä ehtiä! Meillä oli tuossa iässä se tilanne, että oli juuri diagnosoitu miehestä johtuva lapsettomuus ja siihen päälle pamahti miehen syöpädiagnoosi. Leikkaus, hoidot ja siitä kahden vuoden varoaika, että lasta ei saa edes yrittää. Aika pohjalla tuli joskus oltua, mutta toivo eli - eikä turhaan! Saimme kaksi lasta, ekan saadessani olin 42 ja tokan 44. Terveet lapset, poika ja tyttö :)
Miehet eivät halua lapsia yhtä paljon kuin naiset, jos ovat tuossa iässä vielä lapsettomia niin ylensä lapset eivät kiinnosta. Suurin osa 35+ sinkkumiehistä on esim. alkoholisteja, väkivaltaisia tai mielenterveysongelmaisia. Ongelma tulee siinä, kos haluaa löytää tervepäisen miehen.
Monella naisella on sama ongelma. Iän puolesta ap voisi saada lapsia, mutta vastaan tulee tuo kohtaamisongelma.
No kieltämättä tälle vaikuttaa. Vaikea löytää suunnilleen samanikäistä miestä jolla olisi mitenkään sama elämäntilanne ja samoja suunnitelmia sille että mitä toivoo tulevaisuudelta.
Ehkä tästä syystä niin monet miehet kuitenkin pääsevät sitten toiselle kierrokselle? Ainakin tilasto tukevat sitä.
Jos miehet keskimäärin haluavat perustaa perheen vanhempana, niin ei nainen vain voi pitää kiinni tuosta kriteeristä "suunnilleen samanikäinen" Tai ainakin pitää ymmärtää, että silloin välttämättä perheeseen halukasta miestä ei löydy.
Miksi luulette, että etelämaalaisten parisuhteissa mies voi olla paljonkin näistä vanhempiMiksi se on juuri nainen, jonka pitäisi joustaa? Nainenhan voi hankkia lapset yksin, mutta mies ei. Silloin ennemminkin miehen pitää vaan kyosyä isäksi aikaisemmin tai jää lapsettomaksi. On myös tutkittu, että juuri nämä vanhat isät periyttävät selvästi enemmän autismia, joka on jo nyt merkittävä ongelma parinmuodostuksessa. Tällä tavoin yhteiskunta sammuu ihan luonnollisestikin, kun pareja ei muodostu miesten kanssa. Miesten rooli tulee tulevaisuudessa olemaan aisankannattaja, jos eivät kypsy aikaisemmin.
Samaa mieltä.
Ja nykyäänhän yhtenä vaihtoehtona on myös kumppanuusvanhemmuus, pitääpä selvitellä sitäkin vähän lisää.
Vierailija kirjoitti:
Kun korona-aika tästä helpottaa ja huvipaikat avaavat ovensa, aloita esim. tansseissa käyminen. Ei tarvitse
olla mikään parkettien partaveitsi, niin tanssipaikalla voi alkaa vaikka millainen love story.
Tansseista sitä on ennenkin puolisot löydetty. Itsekin löysin sieltä kaverin, mutta lapsentekoikä oli silloin
jo ohi.
Baareissa kannattaa myös käydä ja vaikkapa joissain liikunnallisissa tai luontoharrastuksissa.
Kiitos vinkistä, tanssimista en olekaan harrastanut. Baareja taas en pidä potentiaalisina paikkoina, ja suurin osa harrastuksistani on tälläkin hetkellä liikunnallisia, valitettavasti sellaisia lajeja että suurin osa harrastajista naisia. Luonnossa liikun paljon, mutta tuntuu erittäin epätodennäköiselle törmätä metsässä mieheen, yleensä törmään esimerkiksi rusakkoon :D
Vierailija kirjoitti:
AP, et ole vielä jäänyt lapsettomaksi jos et niin päätä. Tietysti tuossa iässä kannattaa joustaa joistain normeista, kuten että kelpuutat vain sellaisen miehen joka on sulle täydellinen kumppani loppuelämäksi ja olisi hyvä isä. Eli että haluat sekä lapsen että ikuisen ydinperheen. Tästä varmistuakseen normien mukaisesti pitäisi ehtiä tutustua muutamia vuosia ainakin, ja sitten muuttaa yhteen mennä naimisiin ja sitten normien mukaisesti vasta hankkia niitä lapsia.
Se että tuon kaiken ehtisi tai saisi niin saatat kyllä pettyä. Tuossa iässä kannattaa enemmän ajatella niin että kumpi on tärkeämpää, lapsi vai täydellinen parisuhde. Enkä nyt tarkoita että pitäisi pamauttaa itsensä paksuksi baaripanolle, mutta varmasti löytyy myös miehiä jotka haluavat ensisijaisesti lapsen ja sitä parisuhteen kestoa voi sitten katsoa erillisenä asiana.
N35 jolla vähän sama tilanne. Erosta toipuminen vei monta kriittistä vuotta ja nyt voisi jo olla voimia uudelle. Uskaltaudun ehkä deittailemaan toden teolla jo ensi kuussa. Jos kesän loppuun mennessä ei millään tavalla potentiaalista miestä löydy niin aion hakeutua itsellisenä hedelmöityshoitoihin.
Niin, kumppanuusvanhemmuutta olen alkanut myös miettiä yhtenä vaihtoehtona.
Tsemppiä myös etsintään ja mahdollisiin hedelmöityshoitoihin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä sitten? Miksi haluat meidän puhuvan asiasta?
Vierailija kirjoitti:
Kaikista (mies/nais)trolleista välittämättä voin sanoa, että sopivan puolison etsiminen tossa iässä ei ole mahdoton tehtävä. Sikäli kuin tarkoitus on karsia mt-tapaukset ja alkoholistit ulkopuolelle, niin esim pk-seudulta löytyy tuhansia hyviä miehiä, jotka haluavat perustaa perheen tervehenkisen naisen kanssa. Joten ei ole mitään syytä luovuttaa.
Kaksi perusasiaa on pidettävä mielessä. Ensinnäkin pitää olla aktiivinen. Kun löytää potentiaalisen kumppanin, niin ota itse yhteyttä. Ja vaikka ensimmäiset 50 treffikumppania ei olisikaan se oikea, niin ei saa luovuttaa. Sinnikkyys ratkaisee.
Toinen tärkeä asia on välttää täysin tarpeettomia ehtoja. Jokainen turha vaatimus karsii potentiaalisia ehdokkaita ja vaikka ne yksittäisinä vaatimuksia tuntuu kohtuullisilta, niin kasaantuessa ne pienentävät potentiaalista joukkoa todella voimakkaasti. Esimerkkinä on täälläkin usein esitetty pituusvaatimus. Hyvällä ystävällä kävi niin että heti kun poisti tämän rajauksen, niin hän löysi hyvän miehen, jossa ainoa "vika" oli 170 cm pituus. Nyt he ovat onnellinen pariskunta ja heillä on kaksi kaunista lasta. Kannattaa oikeasti miettiä mitkä rajaukset on järkeviä ja mitkä eivät.
Itselläni ei ole mitään pituuskriteerejä, mutta toivon että elämäntavat olisi suht samanlaiset. Eli ei tupakointia, liiallista päihteilyä, liikunnallisia harrastuksia jne. En vaan pysty näkemään esimerkiksi tupakoivaa miestä millään tavalla seksuaalisesti puoleensavetävänä, se hajukin on vaan niin vastenmielinen. Onneksi suurin osa ihmisistä ei polta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tehkää nyt naiset kuten täällä uhoatte ja tehkää lapset ilman miehiä
eli samat sanat kuin te heitätte MGTOW-miehille: ryhtykää nyt vihdoin sanoista tekoihin ja pitäkää se naama ummessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikista (mies/nais)trolleista välittämättä voin sanoa, että sopivan puolison etsiminen tossa iässä ei ole mahdoton tehtävä. Sikäli kuin tarkoitus on karsia mt-tapaukset ja alkoholistit ulkopuolelle, niin esim pk-seudulta löytyy tuhansia hyviä miehiä, jotka haluavat perustaa perheen tervehenkisen naisen kanssa. Joten ei ole mitään syytä luovuttaa.
Kaksi perusasiaa on pidettävä mielessä. Ensinnäkin pitää olla aktiivinen. Kun löytää potentiaalisen kumppanin, niin ota itse yhteyttä. Ja vaikka ensimmäiset 50 treffikumppania ei olisikaan se oikea, niin ei saa luovuttaa. Sinnikkyys ratkaisee.
Toinen tärkeä asia on välttää täysin tarpeettomia ehtoja. Jokainen turha vaatimus karsii potentiaalisia ehdokkaita ja vaikka ne yksittäisinä vaatimuksia tuntuu kohtuullisilta, niin kasaantuessa ne pienentävät potentiaalista joukkoa todella voimakkaasti. Esimerkkinä on täälläkin usein esitetty pituusvaatimus. Hyvällä ystävällä kävi niin että heti kun poisti tämän rajauksen, niin hän löysi hyvän miehen, jossa ainoa "vika" oli 170 cm pituus. Nyt he ovat onnellinen pariskunta ja heillä on kaksi kaunista lasta. Kannattaa oikeasti miettiä mitkä rajaukset on järkeviä ja mitkä eivät.
Tulevia lapsia ajatellen oli tosi typerää ottaa lyhyt mies. Toki mikäli ei ole aikomus lisääntyä niin eihän sen pätkän geeneistä ole niin haittaa.
Olen itsekin lyhyt, joten lyhyt mies ei haittaa. En pidä lyhyttä minään synneistä pahimpana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun korona-aika tästä helpottaa ja huvipaikat avaavat ovensa, aloita esim. tansseissa käyminen. Ei tarvitse
olla mikään parkettien partaveitsi, niin tanssipaikalla voi alkaa vaikka millainen love story.
Tansseista sitä on ennenkin puolisot löydetty. Itsekin löysin sieltä kaverin, mutta lapsentekoikä oli silloin
jo ohi.
Baareissa kannattaa myös käydä ja vaikkapa joissain liikunnallisissa tai luontoharrastuksissa.
Baari ei ole se paikka mistä löytää lapsen isäksi kelvollista materiaalia. Olisihan se hyvä että isäkin olisi edes jotenkin älykäs.
No juu, rehellisesti sanottuna ne baarissa lähestyneet eivät ole olleet varsinkaan älyllisesti kaikista potentiaalisimpia. Toki alkoholi tyhmentää hetkellisesti jokaista meistä.
Vierailija kirjoitti:
Olet vasta 35. Ehdit vielä. Mutta pitää kiirehtiä. Nyt tinder tulille ja uusille treffeille.
Kiitos. Pitää varmaan yrittää ottaa pari kelvollista selfietä että kehtaa tinderiin mennä :D hyviä harrastuskuvia jne kyllä löytyy jo valmiiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä kuinka yleisiä pinnallisia kriteerejä omaavat naiset ovat mutta en ainakaan itse laske kovin paljon painoarvoa johonkin pituuteen tai hoikkuuteen tai siihen onko tukka päässä vai ei. Tietysti myönnän että en välttämättä viehäty paljon itseäni lyhyemmistä miehistä, tosin harvassa ovat alle 160 senttiset miehet. Mahaa saa olla, ei haittaa, kunhan elämäntavat suunnilleen kunnossa eli kaljaa ei ole pakko kiskoa joka ilta. Tärkeintä on että on mukava, huumorintaju ja tietynlaiset kemiat kohtaa, sekä pystyy elättämään itsensä ja laskennallisesti puolet niistä mahdollisista lapsista. Olen juu siinä mielessä kranttu että kohtuullisilla tuloilla olevana ja koulutettuna ihmisenä en elämäntapatyötöntä ihmistä ottaisi puolisoksi.
N35
Samoilla linjoilla. Toivon että kumppanilla olisi suunnilleen samantapaiset elintavat, suunnitelmat lähivuosille jne. Ja tietysti huumorintajun pitää kohdata, niin että toisen seurassa viihtyy puolin ja toisin.
Kyllä sulla Ap on vielä mahdollisuus saada kumppani ja lapsia tämän kanssa. Ihan ensimmäiseksi toivoisin että tarkastaisit tuota asennetta jonka mukaan 35-vuotias sinkkumies sinkkumies olisi viallinen. Mies on voinut olla yhtä lailla huonotuurinen omissa suhteissaan mutta ehkä haluaisi lapsia. Ehkä saanut siipeensä ja keskittynyt sen vuoksi uran rakentamiseen. Sinkkuus ei ole synonyymi mielenterveys- tai päihdeongelmille.
Ja onko se nyt ihan oikeasti este jos miehellä on ennestään lapsi? Ainakin mies tietäisi mihin on ryhtymässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet vasta 35. Ehdit vielä. Mutta pitää kiirehtiä. Nyt tinder tulille ja uusille treffeille.
Tinder on täynnä seksin vonkaajia ja autisteja. Kannattaa kokeilla ennemmin muita kanavia kuten happypsncake.
Millainen tuo happypancake on sovelluksena? Millaista porukkaa?
Vierailija kirjoitti:
Teeeppäs ap kuule niitä aloitteita aina kun liikuskelet ihmisten ilmoilla. Se on nykyään naisten homma tehdä ensikontakti. Ei tässä miehenä enää viitsi riskeerata yhtään taannoisten metookohujen valossa. Sitä paitsi meiltä tuppisuumiehiltä on korona aika vienyt viimeisetkin sosiaalisuuden rippeet joten älä jää toimettomaksi jos kohtaamasi mies lähtee vauhkona pakoon vaan juokse kiinni ja selitä asia rauhallisesti ja ehdottomasti hymyillen sille luolamiehelle. Kyllä se siitä sitten!!!
Tapaamisiin
yks mies
En ymmärrä miksi minun pitäisi alkaa kadulla juoksentelemaan miesten perässä, kuulostaa jo ajatuksena ihan kummalliselta.
Ja kannattaa miettiä miten itse lähestyy muita ihmisiä jos kerta pelkäät ahdistelevasi. Ei normaalissa kanssakäymisessä ole mitään ahdistelevaa, varsinkin kun jättää toisen heti rauhaan jos toinen niin pyytää.
Vierailija kirjoitti:
Sulla on vielä aikaa. Toista se on tädilläni.. Kuulemma vuodet vain vieri eikä ketään sopivaa osunut kohdalle. Syynä saattoi olla syrjäinen asuinpaikka sekä mummin omaishoitajana toiminen. Mieletön persoona, mutta aika tuli vastaan. Kaikille ei vaan löydy tässä elämässä sitä oikeaa jonka kanssa voisi perustaa perheen.
Sanon samaa kuin muutkin, harkitse hoitoja tai laajenna hakua ulkomaille Suomi on kumminkin vähän turhan pieni maa.
Kiitos tsempistä! Jep pitää harkita hakua myös suomen rajojen ulkopuolelle.
Vähän on vaikea uskoa ettei olisi löytänyt miestä 35 vuotiaana. Taitaa olla niin ettei h äntä miehet ollenkaan kiinnosta. Kun useimmat ovat rakastuneita usein jo 15 vuotiaasta ylöspäin , nii joku väittää ettei löydä miestä. Voihan olla että on vaan niin laiska ettei vitsi satsata asiaan. Yleensä siihen satsataan mikä kiinnostaa. Nyt sitten heräsi " miten saisin lapsia "Tulee mieleen yks jenkkiläinen parinhakuohjelma; Rikas aasialainen silmälääkäri halusi yhtäkkiä lapsen. Jokaiselta ohjelman naiselta kysyi saman kysymykse: Voitko luvata että heti ekassa kuussa yritetään yhdessa raskautta, kun haluan heti lapsia ja perheen. Viisaat naiset kaikkosivat heti, aloitus oli tökerö vaikka puitteet oli mahtavat. Parisuhteesta jos ei piittaa, voi hankkia lapsen muilla keinoin.
Vierailija kirjoitti:
Minä hankin samassa iässä lapsen yksin. Elämäni paras päätös. :)
Miestä ehtii etsiä loppuikänsä, lapsen hankinta on tietyssä kohtaa nyt tai ei koskaan.
Onnea lapsesta! Onko sinulla millaiset tukiverkot?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole ainoa. Meidät yksinäiset lapsettomat unohdetaan todella usein, kun puhutaan vain lapsettomista pariskunnista. Heillä on kuitenkin puoliso, jonka kanssa käsitellä surua yhdessä. Sinkulla on tuplasuru (parittomuus ja lapsettomuus).
Lisäisin vielä tähän sen, että lapsettomuus yksinäisenä on vielä sitäkin pahempi asia käsiteltäväksi kun tiedän, että minulla ei ole mitään fysiologista estettä saada lapsi.. mutta puolisoa ei löydy...
Niin, samoja ajatuksia... Itse tosin en ole vielä edes selvittänyt millaiset mahdollisuudet itselläni olisi.
No en kyllä ole tällaistakaan ilmiötä huomannut. Esimerkiksi itseäni ne pelimiehet ei ole koskaan kiinnostaneet, kyllä sen käytöksen läpi näkee että mitä mielessä.