Lue keskustelun säännöt.
Poikani muutti töiden perässä Piilaaksoon ja löysi heti naisystävän. Suomesta ei löytynyt vuosien etsimisen jälkeenkään.
08.05.2021 |
Ihmettelen suomalaisten naisten nirsoutta. Poika on hyväkäytöksinen, on opiskellut ja oli Suomessakin hyvässä työpaikassa. Oli oma asunto, harrastuksia, ei tupakoinut, alkoholia käytti kohtuudella. Naista ei vain löytynyt. Ja kun ei naisystävää ollut eikä perhettä, niin oli helppo lähteä USAan töihin. Ei mennyt kuin pari kuukautta, niin hän löysi todella miellyttävän yhdysvaltalaisnaisen ja nyt seurustelee vakavasti.
Miksi ihmeessä suomalaisnaiset ovat nirsoja? En tajua.
Kommentit (807)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailmalla naisia ei tarvitse välttämättä kauheasti yrittää jos mies on ok tyyppi. Suomessa pitää nähdä hirveästi vaivaa. Suomessa naiset on todella vaativia.
Tämän te palstan jämämiehet osaatte. Toisten syyttämisen omista mokistä: naisettomuus on naisten vika ja syrjäytyminen yhteislunnan vika.
Onko mikään oma vika? Ei tietenkään.
On tuossa silti varmasti perää, että täysin hyvä mies ja hyvässä ammatissa ei vaan löydä täältä naista, mutta nyt jos hän tulisi muutaman vuoden päästä takaisin Suomeen, niin olisi jono naisia, koska hän on asunut piilaaksossa jenkeissä ja onkin nyt aivan hemmetin kiinnostava tyyppi sen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt kaikki palstan jämämirhet jenkkeumijin siiellä löytyy naiset kaikille.....Ai niin, mutta kun niiden deittailukulttuurissa miehen pitää käyttäytyä kuin gentlrmanni ja maksaa kaikki. Uups , eihän suomimies tarjoa naiselle edes kahvia, kun muka tasa- arvo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomailla poikasi on eksoottinen ja jännittävä. On mullakin enemmän vientiä ulkomailla.
Vaikea uskoa, että pohjoiseurooppalainen olisi erityisen eksoottinen USAssa.
ap
Kyllä on, olen käynyt 6 kertaa lomamatkalla USA:ssa(eri puolilla maata). Ihan jokaisella reissulla olen saanut huomiota paikallisilta naisilta ja pari kertaa oltaisiin oltu valmiita lähtemään minun kanssani ilmeisesti jopa treffeille. Pitkä, vaalea/vaaleahko, hyväkäytöksinen ja englantia aksentilla/murteella puhuva mies herättää kiinnostusta paikallisissa. Sen verran iso maa kyseessä, että sieltä löytyy miehiä joka lähtöön ja eri pituisina. Mutta pohjoismaalaisena sitä huomaa olevansa pisimpien joukossa miesten joukossa USA:ssa.
Meinaat, että täällä pohjoismaissa olemme kaikki pitkiä?
Ei tietenkään. Mutta meneppäs käymään vaikka Los Angelesin kaupungissa ja katsele ympärillesi. Ihan kaikki miehet eivät ole kovinkaan pitkiä, varsinkaan latinot.
Valkoihoiset siellä tosin taitavat olla keskimäärin suomalaisia pidempiä.
Voivat olla tai voivat olla olematta. Noin yleisesti ottaen pohjoismaalaiset ja suomalaiset miehet eivät taida maailmalla olla niitä ihan lyhyimpiä, mutta on toki maita, joista tulee pidempiä miehiä.
Lisäksi USA:ssa on niitä pitkiä miehiä, joille on ruoka maistunut vähän turhan hyvin ja mielestäni enemmän kuin esim. Suomessa. Pitkä ja sopusuhtainen mies / pitkä ja leveä mies on silmiinpistävää USA:ssa.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kaikki palstan jämämirhet jenkkeumijin siiellä löytyy naiset kaikille.....Ai niin, mutta kun niiden deittailukulttuurissa miehen pitää käyttäytyä kuin gentlrmanni ja maksaa kaikki. Uups , eihän suomimies tarjoa naiselle edes kahvia, kun muka tasa- arvo
No se tasa-arvo on ihan suominaisten itse vaatima. Kaikesta kitistään, kuinka ollaan niin epätasa-arvoisia, vaikka ollaan tasa-arvoisempia kuin missään. No tämä on nyt sitten tulos. Olkaa iloisia.
Ehkä poika ei myöskään halunnut naisystävää Suomesta, kun tiesi muuttavansa ulkomaille. Ja äidille ei tindersäädöistä kailotella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylipainoinen mammanpoika pääsi mammasta tarpeeksi kauas, niin heti löyty tyttöystäväkin😅. Ja varmaan samaa kalipeeria.
Syy naisettomuuteen on tainnut olla pojan äiti, joka on pelottanut kaikki morsianehdokkaat pois. Nyt on välimatkaa riittävästi.
Ei ollut yhtäkään morsianta pojalla, jota olisi voinut "pelotella".
ap
Ei niiden morsianehdokkaiden ole tarvinnut sinua tavata, poika on puheissaan kertonut riittävästi sinusta ja teidän välisestä napanuorasta.
Miksi olet tässä keskustelussa vainoharhojesi kanssa?
ap
Tunnen yhden naisen, joka valitti minulle, miten nykytytöt ovat nirsoja, kun heille ei kelpaa tavallinen, työssäkäyvä poika. Poika löysikin tyttöystävän, kun muutti toiselle puolelle Suomea. Hyvä, kun poika itse tajusi, että roikkui äidin hameenhalmassa ja puheet oli äiti sitä ja äiti tätä sekä äitiä piti nähdä viikottain. Kuka tuollaista olisi kestänyt.
On miehenä todettava, että mikä siinä äidin kunnioittamisessa on huonoa? Voisi kuvitella, että jos ei halua olla äitinsä kanssa tekemisissä, niin miten hyvä suhtautuminen sellaisella on yleensäkin naisiin. Ja sama koskee tyttöjäkin. Oma vaimoni kunniottaa ja rakastaa vanhempiaan avoimesti, on joka ikinen päivä heihin yhteydessä ja silti elämme täysin omaa elämäämme. Vaimoni kunnioitus minua kohtaan kumpuaa hänen hyvästä kotikasvatuksestaan ja terveestä suhteestaan vanhempiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän tarina... Tutustuin ystävääni, kun hänen pieni poikansa oli viiden. Meistä tuli nopeasti hyvät ystävät ja sain seurata pojan kehitystä. Muistan kesät, kun poika juoksi nurmikon yli näyttämään isälleen itse onkimaansa kalaa ja auttoi elokuussa äitiään keräämään pihan viinimarjapensaat tyhjiksi. Kaikki oli niin hyvin... Koulu sujui pojalla hienosti, keskiarvo heilui ysin ja kympin välillä. Poika lueskeli tarinoita avaruusaluksista sekä maailman presidenteistä, katsellen uutisia sohvalla vanhempiensa vieressä... Perheen elämä oli onnellista, pojan tulevaisuudessa näytti olevan kaikki hyvin. Muistan kuin eilisen päivän sen alkusyksyn kauan sitten, kun ystäväni uskoutui minulle suuren salaisuuden: Poika oli kertonut haaveilevansa omasta tyttöystävästä, jonka kanssa voisi vaeltaa kansallispuistossa ja lähteä isona Keski-Eurooppaan reilaamaan. Ne sanat saivat minut hymyilemään sisäisesti... Pojasta saisi joku mukava tyttö vielä ihanan poikaystävän! Pojan yläaste tuli päätökseen ja lukio alkoi, aikaisemmin hän oli vielä saanut seurata sivusta, kuinka pärinäpojat kyyditsivät kylän tyttöjä. Lukion alkaessa jokin muuttui, pojasta tuli hiljaisempi ja vetäytyvä. Olimme huolissamme... Poika opiskeli edelleen biologiaa loistavin arvosanoin, mutta elämänilo hänestä oli kadonnut kokonaan. Laitoimme toiveen armeija vuoden ja opiskelemaan lähdön vaikutukseen, olihan pojalla ollut siihen astisessa elämässään kaikki hyvin. Poika pääsikin opiskelemaan ja opiskeli maailmanpolitiikkaa vuoden verran, mutta palattuaan kesäksi kotiin, seurasi romahdus... Tätä nykyä poika elää vuoteen omana... Niin se elämä voi muuttua.
Hyvä kirjoitus, samoin kuin tämän ketjun aloitus.
Ei voi kuin ihmetellä tällä palstalla riehuvaa miesvihaa. Etenkin kun tämä on Vauva-lehden
palsta. Oletettavasti suurimmalla osalla tänne kirjoittavista on oma lapsi, kuten itselläni on. Ja tilastoista tiedämme, että 51,5% noista lapsista on poikia.Eikö miehiä solvaaville koskaan tule mieleen, että se kotona Legoja rakentava oma pikkupoika on kohtuullisella todenännäköisyydellä tulevaisuudessa tälle palstallekin kirjoittava kilttimies, nuhjake ja mitä lie haukkumasanoja täällä käytetään. Vaikuttaa siltä, että mies joka ei menesty naismarkkinoilla on tällä palstalla jokin eläimen ja ihmisen välimuoto, jota kohtaan ei tarvitse tuntea mitään inhimillisiä tunteita kuten empatiaa. Enkä tarkoita tuolla edellisellä tunnejutulla, että kenenkään tarvitsisi säälisyistä alkaa seurustella naismarkkinoilta syrjäytyneiden miesten kanssa. Suhtauduttaisiin vain kuten muihinkin ihmisiin.
Tällä palstalla nämä ihmissuhde- ja lapsettomuutta käsittelevät jutut ovat valtavirtaa. Se on ymmärrettävää. Mutta tilastoista tiedämme myös, että ongelmat em. asioissa eivät ole naisten kesken kovin yleisiä. Tänään on äitienpäivä. Noin 80% suomalaisista naisista päätyy äideiksi. Oletettavasti suurimpaan osaan noista äidiksi tulemisista liittyy myös jokin miessuhde.
Miehistä isiksi tulee vain n. 60%. Siis hieman reilu puolet. Siinä valtavassa miesporukassa joka ei isäksi tule, on varmasti paljon ihmisiä joilla ei elämänsä aikana ole yhtään parisuhdetta, ei ehkä edes seksiä. Minä ajattelisin, että he ovat parisuhdemielessä samassa asemassa kuin taloudellisesti vähävaraiset, siis köyhiä. Taloudellisesti köyhiä me emme yleensä pilkkaa. Mutta tällä palstalla paisuhdeköyhien miesten pilkkaaminen on suoranainen kansanhuvi.
Jos ei muuten empatiaan kykene, kannattaa tosiaan muistaa että isollla osalla teidän omista pojistanne on jatkossa sama kohtalo. Ja jos tuon jälkeenkään ei osaa toisen ihmisen asemaan asettua, voi ajatella itseään. Isosta osasta teistä poikien äideistä ei koskaan tule isoäitejä, mummeja ym. Jos se oma poikakin syrjäytyy tai kuolee, äitienpäivät muuttuvat jossain vaiheessa yksinäisiksi, hiljaisiksi ja surullisiksi päiviksi.
Onko naisen= käyttötavaran ja pllun ja lapsen saaminen joku miehen perustuslaillinen oikeus ja naisten velvollisuus tarjota sitä kaikille miehille? Koska siltä tämä sinun vonkunasi kuulostaa. Mene sinä ja muut ullisijat sinne peilin ääreen itkemään, sieltä löytyy se syy, ei naisista.
Kyllä se tavallaan on, niin kauan kun sinkkumiehet joutuvat maksamaan raskaita veroja ja osallistumaan infrastruktuurin ylläpitoon ilman mitään kunnon vastiketta (=perhe, parisuhde, lapset).
- eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no kokoajanhan me naiset yritetään näille "ylijäämä miehille" jankuttaa että hakekaa ihmeessä se nainen ulkomailta. Mutta EI. Kotimainen kaunis suomalainen pitää olla. Venäjällä suomalainen mies on kysytty koska voi päästä länsimaahan. Samoin afrikassa. Kysyntää olisi. Samoin jossain Etelä_amerikassa jo se että on vaaleatukkainen ja sinisilmänen on heille eksoottista ja erilaista ja luo jotain kuvaa rikkaudesta, on valtti. Esim. Vesa Keskinen ei löytänyt suomesta ketään, mutta sieltä heti nappasi, ja sitä ennen afrikasta.
Suomalainen nainen on maailman kauneimpia ja koulutetuimpia joten taso on kovempi kuin miehillä.
Kertoo aika paljon yhteiskunnasta, jos Piilaaksosta töitä saava on Suomessa "ylijäämämies". Mikä meillä on oikein mennyt vikaan?
He tekevät pitkiä työpäiviä ja hirveä stressi koko ajan. Ne on sen työnsä kanssa enemmän naimisissa kuin vaimonsa kanssa. Ehkä jollekin sopii, kun rahaa vaan tulee ja saa sitten touhuta omia asioitaan.
Eli paljon parempi sitten ottaa joku autokuski tai vaikka työtön, niin jää aikaa oikealle elämällekö?
Ja siinä välissä ei ole kultaista keskitietä? Itse en ainakaan halua enää uraohjusta.
Miksei jämämies mene sinne ulkomailla, kun siellä on paremmin? Kukaan ei ole estämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän tarina... Tutustuin ystävääni, kun hänen pieni poikansa oli viiden. Meistä tuli nopeasti hyvät ystävät ja sain seurata pojan kehitystä. Muistan kesät, kun poika juoksi nurmikon yli näyttämään isälleen itse onkimaansa kalaa ja auttoi elokuussa äitiään keräämään pihan viinimarjapensaat tyhjiksi. Kaikki oli niin hyvin... Koulu sujui pojalla hienosti, keskiarvo heilui ysin ja kympin välillä. Poika lueskeli tarinoita avaruusaluksista sekä maailman presidenteistä, katsellen uutisia sohvalla vanhempiensa vieressä... Perheen elämä oli onnellista, pojan tulevaisuudessa näytti olevan kaikki hyvin. Muistan kuin eilisen päivän sen alkusyksyn kauan sitten, kun ystäväni uskoutui minulle suuren salaisuuden: Poika oli kertonut haaveilevansa omasta tyttöystävästä, jonka kanssa voisi vaeltaa kansallispuistossa ja lähteä isona Keski-Eurooppaan reilaamaan. Ne sanat saivat minut hymyilemään sisäisesti... Pojasta saisi joku mukava tyttö vielä ihanan poikaystävän! Pojan yläaste tuli päätökseen ja lukio alkoi, aikaisemmin hän oli vielä saanut seurata sivusta, kuinka pärinäpojat kyyditsivät kylän tyttöjä. Lukion alkaessa jokin muuttui, pojasta tuli hiljaisempi ja vetäytyvä. Olimme huolissamme... Poika opiskeli edelleen biologiaa loistavin arvosanoin, mutta elämänilo hänestä oli kadonnut kokonaan. Laitoimme toiveen armeija vuoden ja opiskelemaan lähdön vaikutukseen, olihan pojalla ollut siihen astisessa elämässään kaikki hyvin. Poika pääsikin opiskelemaan ja opiskeli maailmanpolitiikkaa vuoden verran, mutta palattuaan kesäksi kotiin, seurasi romahdus... Tätä nykyä poika elää vuoteen omana... Niin se elämä voi muuttua.
Hyvä kirjoitus, samoin kuin tämän ketjun aloitus.
Ei voi kuin ihmetellä tällä palstalla riehuvaa miesvihaa. Etenkin kun tämä on Vauva-lehden
palsta. Oletettavasti suurimmalla osalla tänne kirjoittavista on oma lapsi, kuten itselläni on. Ja tilastoista tiedämme, että 51,5% noista lapsista on poikia.Eikö miehiä solvaaville koskaan tule mieleen, että se kotona Legoja rakentava oma pikkupoika on kohtuullisella todenännäköisyydellä tulevaisuudessa tälle palstallekin kirjoittava kilttimies, nuhjake ja mitä lie haukkumasanoja täällä käytetään. Vaikuttaa siltä, että mies joka ei menesty naismarkkinoilla on tällä palstalla jokin eläimen ja ihmisen välimuoto, jota kohtaan ei tarvitse tuntea mitään inhimillisiä tunteita kuten empatiaa. Enkä tarkoita tuolla edellisellä tunnejutulla, että kenenkään tarvitsisi säälisyistä alkaa seurustella naismarkkinoilta syrjäytyneiden miesten kanssa. Suhtauduttaisiin vain kuten muihinkin ihmisiin.
Tällä palstalla nämä ihmissuhde- ja lapsettomuutta käsittelevät jutut ovat valtavirtaa. Se on ymmärrettävää. Mutta tilastoista tiedämme myös, että ongelmat em. asioissa eivät ole naisten kesken kovin yleisiä. Tänään on äitienpäivä. Noin 80% suomalaisista naisista päätyy äideiksi. Oletettavasti suurimpaan osaan noista äidiksi tulemisista liittyy myös jokin miessuhde.
Miehistä isiksi tulee vain n. 60%. Siis hieman reilu puolet. Siinä valtavassa miesporukassa joka ei isäksi tule, on varmasti paljon ihmisiä joilla ei elämänsä aikana ole yhtään parisuhdetta, ei ehkä edes seksiä. Minä ajattelisin, että he ovat parisuhdemielessä samassa asemassa kuin taloudellisesti vähävaraiset, siis köyhiä. Taloudellisesti köyhiä me emme yleensä pilkkaa. Mutta tällä palstalla paisuhdeköyhien miesten pilkkaaminen on suoranainen kansanhuvi.
Jos ei muuten empatiaan kykene, kannattaa tosiaan muistaa että isollla osalla teidän omista pojistanne on jatkossa sama kohtalo. Ja jos tuon jälkeenkään ei osaa toisen ihmisen asemaan asettua, voi ajatella itseään. Isosta osasta teistä poikien äideistä ei koskaan tule isoäitejä, mummeja ym. Jos se oma poikakin syrjäytyy tai kuolee, äitienpäivät muuttuvat jossain vaiheessa yksinäisiksi, hiljaisiksi ja surullisiksi päiviksi.
Onko naisen= käyttötavaran ja pllun ja lapsen saaminen joku miehen perustuslaillinen oikeus ja naisten velvollisuus tarjota sitä kaikille miehille? Koska siltä tämä sinun vonkunasi kuulostaa. Mene sinä ja muut ullisijat sinne peilin ääreen itkemään, sieltä löytyy se syy, ei naisista.
Kyllä se tavallaan on, niin kauan kun sinkkumiehet joutuvat maksamaan raskaita veroja ja osallistumaan infrastruktuurin ylläpitoon ilman mitään kunnon vastiketta (=perhe, parisuhde, lapset).
- eri
Hyvä pointti. Vaikkei sitä nyt suoraan oikeudeksi voikaan sanoa, niin onhan se tylsää maksaa veroja ikänsä, pitää yllä infrastruktuuria, ja sitten jostain muualta (tiedätte mistä) tulee henkilöitä nauttimaan sosiaaliavustuksia ja siinä sivussa hengailemaan naisten kanssa. Ja asiasta ei saa edes keskustella, koska olet muuten vihamielinen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
No tämähän ihan tavallista. En ymmärrä näitä tämmösiä aloituksia.
Amerikkalaisten naisten kanssa miesten kannattaisi olla varovaisempia. Eri kulttuuri ja erilaiset tavat kuin Suomessa. Amerikan nainen voi olla kova rahan perään. YouTubessa on videokanava Better Bachelor. Kertoo kauhujuttuja naisista, jotka kynivät miehiltä kaikki rahat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän tarina... Tutustuin ystävääni, kun hänen pieni poikansa oli viiden. Meistä tuli nopeasti hyvät ystävät ja sain seurata pojan kehitystä. Muistan kesät, kun poika juoksi nurmikon yli näyttämään isälleen itse onkimaansa kalaa ja auttoi elokuussa äitiään keräämään pihan viinimarjapensaat tyhjiksi. Kaikki oli niin hyvin... Koulu sujui pojalla hienosti, keskiarvo heilui ysin ja kympin välillä. Poika lueskeli tarinoita avaruusaluksista sekä maailman presidenteistä, katsellen uutisia sohvalla vanhempiensa vieressä... Perheen elämä oli onnellista, pojan tulevaisuudessa näytti olevan kaikki hyvin. Muistan kuin eilisen päivän sen alkusyksyn kauan sitten, kun ystäväni uskoutui minulle suuren salaisuuden: Poika oli kertonut haaveilevansa omasta tyttöystävästä, jonka kanssa voisi vaeltaa kansallispuistossa ja lähteä isona Keski-Eurooppaan reilaamaan. Ne sanat saivat minut hymyilemään sisäisesti... Pojasta saisi joku mukava tyttö vielä ihanan poikaystävän! Pojan yläaste tuli päätökseen ja lukio alkoi, aikaisemmin hän oli vielä saanut seurata sivusta, kuinka pärinäpojat kyyditsivät kylän tyttöjä. Lukion alkaessa jokin muuttui, pojasta tuli hiljaisempi ja vetäytyvä. Olimme huolissamme... Poika opiskeli edelleen biologiaa loistavin arvosanoin, mutta elämänilo hänestä oli kadonnut kokonaan. Laitoimme toiveen armeija vuoden ja opiskelemaan lähdön vaikutukseen, olihan pojalla ollut siihen astisessa elämässään kaikki hyvin. Poika pääsikin opiskelemaan ja opiskeli maailmanpolitiikkaa vuoden verran, mutta palattuaan kesäksi kotiin, seurasi romahdus... Tätä nykyä poika elää vuoteen omana... Niin se elämä voi muuttua.
Hyvä kirjoitus, samoin kuin tämän ketjun aloitus.
Ei voi kuin ihmetellä tällä palstalla riehuvaa miesvihaa. Etenkin kun tämä on Vauva-lehden
palsta. Oletettavasti suurimmalla osalla tänne kirjoittavista on oma lapsi, kuten itselläni on. Ja tilastoista tiedämme, että 51,5% noista lapsista on poikia.Eikö miehiä solvaaville koskaan tule mieleen, että se kotona Legoja rakentava oma pikkupoika on kohtuullisella todenännäköisyydellä tulevaisuudessa tälle palstallekin kirjoittava kilttimies, nuhjake ja mitä lie haukkumasanoja täällä käytetään. Vaikuttaa siltä, että mies joka ei menesty naismarkkinoilla on tällä palstalla jokin eläimen ja ihmisen välimuoto, jota kohtaan ei tarvitse tuntea mitään inhimillisiä tunteita kuten empatiaa. Enkä tarkoita tuolla edellisellä tunnejutulla, että kenenkään tarvitsisi säälisyistä alkaa seurustella naismarkkinoilta syrjäytyneiden miesten kanssa. Suhtauduttaisiin vain kuten muihinkin ihmisiin.
Tällä palstalla nämä ihmissuhde- ja lapsettomuutta käsittelevät jutut ovat valtavirtaa. Se on ymmärrettävää. Mutta tilastoista tiedämme myös, että ongelmat em. asioissa eivät ole naisten kesken kovin yleisiä. Tänään on äitienpäivä. Noin 80% suomalaisista naisista päätyy äideiksi. Oletettavasti suurimpaan osaan noista äidiksi tulemisista liittyy myös jokin miessuhde.
Miehistä isiksi tulee vain n. 60%. Siis hieman reilu puolet. Siinä valtavassa miesporukassa joka ei isäksi tule, on varmasti paljon ihmisiä joilla ei elämänsä aikana ole yhtään parisuhdetta, ei ehkä edes seksiä. Minä ajattelisin, että he ovat parisuhdemielessä samassa asemassa kuin taloudellisesti vähävaraiset, siis köyhiä. Taloudellisesti köyhiä me emme yleensä pilkkaa. Mutta tällä palstalla paisuhdeköyhien miesten pilkkaaminen on suoranainen kansanhuvi.
Jos ei muuten empatiaan kykene, kannattaa tosiaan muistaa että isollla osalla teidän omista pojistanne on jatkossa sama kohtalo. Ja jos tuon jälkeenkään ei osaa toisen ihmisen asemaan asettua, voi ajatella itseään. Isosta osasta teistä poikien äideistä ei koskaan tule isoäitejä, mummeja ym. Jos se oma poikakin syrjäytyy tai kuolee, äitienpäivät muuttuvat jossain vaiheessa yksinäisiksi, hiljaisiksi ja surullisiksi päiviksi.
Onko naisen= käyttötavaran ja pllun ja lapsen saaminen joku miehen perustuslaillinen oikeus ja naisten velvollisuus tarjota sitä kaikille miehille? Koska siltä tämä sinun vonkunasi kuulostaa. Mene sinä ja muut ullisijat sinne peilin ääreen itkemään, sieltä löytyy se syy, ei naisista.
Kyllä se tavallaan on, niin kauan kun sinkkumiehet joutuvat maksamaan raskaita veroja ja osallistumaan infrastruktuurin ylläpitoon ilman mitään kunnon vastiketta (=perhe, parisuhde, lapset).
- eri
Ahaa eli siis kun mies käy töissä ja maksaa veroa, niin naisten velvollisuus on tarjota pllua miehille? Mitäs oikeuksia nainen saa, kun nainen käy töissä ja maksaa veroja ja kustantaa samaa infraa kuin te miehet? Nainen saa käyttää tätä infraa, niinkö ja saa tarjota pllua sinkkumiehille?.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomailla poikasi on eksoottinen ja jännittävä. On mullakin enemmän vientiä ulkomailla.
Vaikea uskoa, että pohjoiseurooppalainen olisi erityisen eksoottinen USAssa.
ap
Kyllä on, olen käynyt 6 kertaa lomamatkalla USA:ssa(eri puolilla maata). Ihan jokaisella reissulla olen saanut huomiota paikallisilta naisilta ja pari kertaa oltaisiin oltu valmiita lähtemään minun kanssani ilmeisesti jopa treffeille. Pitkä, vaalea/vaaleahko, hyväkäytöksinen ja englantia aksentilla/murteella puhuva mies herättää kiinnostusta paikallisissa. Sen verran iso maa kyseessä, että sieltä löytyy miehiä joka lähtöön ja eri pituisina. Mutta pohjoismaalaisena sitä huomaa olevansa pisimpien joukossa miesten joukossa USA:ssa.
Meinaat, että täällä pohjoismaissa olemme kaikki pitkiä?
Ei tietenkään. Mutta meneppäs käymään vaikka Los Angelesin kaupungissa ja katsele ympärillesi. Ihan kaikki miehet eivät ole kovinkaan pitkiä, varsinkaan latinot.
Valkoihoiset siellä tosin taitavat olla keskimäärin suomalaisia pidempiä.
Voivat olla tai voivat olla olematta. Noin yleisesti ottaen pohjoismaalaiset ja suomalaiset miehet eivät taida maailmalla olla niitä ihan lyhyimpiä, mutta on toki maita, joista tulee pidempiä miehiä.
Lisäksi USA:ssa on niitä pitkiä miehiä, joille on ruoka maistunut vähän turhan hyvin ja mielestäni enemmän kuin esim. Suomessa. Pitkä ja sopusuhtainen mies / pitkä ja leveä mies on silmiinpistävää USA:ssa.
Varmaan näin. Miehenä kiinnitin taas huomiota siihen ettei siellä ollut kovin montaa kooltaan hyvää naista. Valkoihoisista naisista monet olivat liian pitkiä ja myös jotenkin kolkkoja (saksalaista/britannian perimää?). Aasialaiset ja lattarit taas monesti liian lyhyitä. Ylipainoa oli monella.
Lattarit ja rotumiksit olivat parhaimmat ja tekivät paikasta jokseenkin mielenkiintoisen. Käytös oli myös parempi kuin suomalaisilla naisilla. Ikäeron paheksuminen oli suuri juttu. Huh huh jos joku collegessä kehtasi seurustella high school girlin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän tarina... Tutustuin ystävääni, kun hänen pieni poikansa oli viiden. Meistä tuli nopeasti hyvät ystävät ja sain seurata pojan kehitystä. Muistan kesät, kun poika juoksi nurmikon yli näyttämään isälleen itse onkimaansa kalaa ja auttoi elokuussa äitiään keräämään pihan viinimarjapensaat tyhjiksi. Kaikki oli niin hyvin... Koulu sujui pojalla hienosti, keskiarvo heilui ysin ja kympin välillä. Poika lueskeli tarinoita avaruusaluksista sekä maailman presidenteistä, katsellen uutisia sohvalla vanhempiensa vieressä... Perheen elämä oli onnellista, pojan tulevaisuudessa näytti olevan kaikki hyvin. Muistan kuin eilisen päivän sen alkusyksyn kauan sitten, kun ystäväni uskoutui minulle suuren salaisuuden: Poika oli kertonut haaveilevansa omasta tyttöystävästä, jonka kanssa voisi vaeltaa kansallispuistossa ja lähteä isona Keski-Eurooppaan reilaamaan. Ne sanat saivat minut hymyilemään sisäisesti... Pojasta saisi joku mukava tyttö vielä ihanan poikaystävän! Pojan yläaste tuli päätökseen ja lukio alkoi, aikaisemmin hän oli vielä saanut seurata sivusta, kuinka pärinäpojat kyyditsivät kylän tyttöjä. Lukion alkaessa jokin muuttui, pojasta tuli hiljaisempi ja vetäytyvä. Olimme huolissamme... Poika opiskeli edelleen biologiaa loistavin arvosanoin, mutta elämänilo hänestä oli kadonnut kokonaan. Laitoimme toiveen armeija vuoden ja opiskelemaan lähdön vaikutukseen, olihan pojalla ollut siihen astisessa elämässään kaikki hyvin. Poika pääsikin opiskelemaan ja opiskeli maailmanpolitiikkaa vuoden verran, mutta palattuaan kesäksi kotiin, seurasi romahdus... Tätä nykyä poika elää vuoteen omana... Niin se elämä voi muuttua.
Hyvä kirjoitus, samoin kuin tämän ketjun aloitus.
Ei voi kuin ihmetellä tällä palstalla riehuvaa miesvihaa. Etenkin kun tämä on Vauva-lehden
palsta. Oletettavasti suurimmalla osalla tänne kirjoittavista on oma lapsi, kuten itselläni on. Ja tilastoista tiedämme, että 51,5% noista lapsista on poikia.Eikö miehiä solvaaville koskaan tule mieleen, että se kotona Legoja rakentava oma pikkupoika on kohtuullisella todenännäköisyydellä tulevaisuudessa tälle palstallekin kirjoittava kilttimies, nuhjake ja mitä lie haukkumasanoja täällä käytetään. Vaikuttaa siltä, että mies joka ei menesty naismarkkinoilla on tällä palstalla jokin eläimen ja ihmisen välimuoto, jota kohtaan ei tarvitse tuntea mitään inhimillisiä tunteita kuten empatiaa. Enkä tarkoita tuolla edellisellä tunnejutulla, että kenenkään tarvitsisi säälisyistä alkaa seurustella naismarkkinoilta syrjäytyneiden miesten kanssa. Suhtauduttaisiin vain kuten muihinkin ihmisiin.
Tällä palstalla nämä ihmissuhde- ja lapsettomuutta käsittelevät jutut ovat valtavirtaa. Se on ymmärrettävää. Mutta tilastoista tiedämme myös, että ongelmat em. asioissa eivät ole naisten kesken kovin yleisiä. Tänään on äitienpäivä. Noin 80% suomalaisista naisista päätyy äideiksi. Oletettavasti suurimpaan osaan noista äidiksi tulemisista liittyy myös jokin miessuhde.
Miehistä isiksi tulee vain n. 60%. Siis hieman reilu puolet. Siinä valtavassa miesporukassa joka ei isäksi tule, on varmasti paljon ihmisiä joilla ei elämänsä aikana ole yhtään parisuhdetta, ei ehkä edes seksiä. Minä ajattelisin, että he ovat parisuhdemielessä samassa asemassa kuin taloudellisesti vähävaraiset, siis köyhiä. Taloudellisesti köyhiä me emme yleensä pilkkaa. Mutta tällä palstalla paisuhdeköyhien miesten pilkkaaminen on suoranainen kansanhuvi.
Jos ei muuten empatiaan kykene, kannattaa tosiaan muistaa että isollla osalla teidän omista pojistanne on jatkossa sama kohtalo. Ja jos tuon jälkeenkään ei osaa toisen ihmisen asemaan asettua, voi ajatella itseään. Isosta osasta teistä poikien äideistä ei koskaan tule isoäitejä, mummeja ym. Jos se oma poikakin syrjäytyy tai kuolee, äitienpäivät muuttuvat jossain vaiheessa yksinäisiksi, hiljaisiksi ja surullisiksi päiviksi.
Onko naisen= käyttötavaran ja pllun ja lapsen saaminen joku miehen perustuslaillinen oikeus ja naisten velvollisuus tarjota sitä kaikille miehille? Koska siltä tämä sinun vonkunasi kuulostaa. Mene sinä ja muut ullisijat sinne peilin ääreen itkemään, sieltä löytyy se syy, ei naisista.
Kyllä se tavallaan on, niin kauan kun sinkkumiehet joutuvat maksamaan raskaita veroja ja osallistumaan infrastruktuurin ylläpitoon ilman mitään kunnon vastiketta (=perhe, parisuhde, lapset).
- eri
Missä tämä on määritelty? Onko tästä ihan laki olemassa?
Lukeeko mirhen verokortissa, että oikeus saada pllua x3 kertaa vuodessa tältä ja tältä vai miten tämä toimii?
Mites kun naisetkin maksavat näitä raskaita veroja, mitä oikeuksia me saamme, jos kerta te miehet saatte valita pllunsaannin? Saanko minä valita, että kaikki jämämiehet viedään pakkotyöhön puuvillaplantaasille kesälomiksi? Kaikki sinkkumiehet kerätäänkaupunkirn toreille alasti koka sunnuntai klo 12 jossa heille saa nauraa ja heitä saa kivittää?
Vierailija kirjoitti:
Nyt kaikki palstan jämämirhet jenkkeumijin siiellä löytyy naiset kaikille.....Ai niin, mutta kun niiden deittailukulttuurissa miehen pitää käyttäytyä kuin gentlrmanni ja maksaa kaikki. Uups , eihän suomimies tarjoa naiselle edes kahvia, kun muka tasa- arvo
Piilaakson 200+ tonnin koodaripalkalla on helppo tarjota kahvit. Vähän eri kuin suomen 2-6 tonnin kuukausipalkat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tämähän ihan tavallista. En ymmärrä näitä tämmösiä aloituksia.
Amerikkalaisten naisten kanssa miesten kannattaisi olla varovaisempia. Eri kulttuuri ja erilaiset tavat kuin Suomessa. Amerikan nainen voi olla kova rahan perään. YouTubessa on videokanava Better Bachelor. Kertoo kauhujuttuja naisista, jotka kynivät miehiltä kaikki rahat.
Kyllä suomalaisetkin naiset osaa tuon ihan tarpeeksi hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomailla poikasi on eksoottinen ja jännittävä. On mullakin enemmän vientiä ulkomailla.
Vaikea uskoa, että pohjoiseurooppalainen olisi erityisen eksoottinen USAssa.
ap
Kyllä on, olen käynyt 6 kertaa lomamatkalla USA:ssa(eri puolilla maata). Ihan jokaisella reissulla olen saanut huomiota paikallisilta naisilta ja pari kertaa oltaisiin oltu valmiita lähtemään minun kanssani ilmeisesti jopa treffeille. Pitkä, vaalea/vaaleahko, hyväkäytöksinen ja englantia aksentilla/murteella puhuva mies herättää kiinnostusta paikallisissa. Sen verran iso maa kyseessä, että sieltä löytyy miehiä joka lähtöön ja eri pituisina. Mutta pohjoismaalaisena sitä huomaa olevansa pisimpien joukossa miesten joukossa USA:ssa.
Meinaat, että täällä pohjoismaissa olemme kaikki pitkiä?
Ei tietenkään. Mutta meneppäs käymään vaikka Los Angelesin kaupungissa ja katsele ympärillesi. Ihan kaikki miehet eivät ole kovinkaan pitkiä, varsinkaan latinot.
Valkoihoiset siellä tosin taitavat olla keskimäärin suomalaisia pidempiä.
Voivat olla tai voivat olla olematta. Noin yleisesti ottaen pohjoismaalaiset ja suomalaiset miehet eivät taida maailmalla olla niitä ihan lyhyimpiä, mutta on toki maita, joista tulee pidempiä miehiä.
Lisäksi USA:ssa on niitä pitkiä miehiä, joille on ruoka maistunut vähän turhan hyvin ja mielestäni enemmän kuin esim. Suomessa. Pitkä ja sopusuhtainen mies / pitkä ja leveä mies on silmiinpistävää USA:ssa.
Varmaan näin. Miehenä kiinnitin taas huomiota siihen ettei siellä ollut kovin montaa kooltaan hyvää naista. Valkoihoisista naisista monet olivat liian pitkiä ja myös jotenkin kolkkoja (saksalaista/britannian perimää?). Aasialaiset ja lattarit taas monesti liian lyhyitä. Ylipainoa oli monella.
Lattarit ja rotumiksit olivat parhaimmat ja tekivät paikasta jokseenkin mielenkiintoisen. Käytös oli myös parempi kuin suomalaisilla naisilla. Ikäeron paheksuminen oli suuri juttu. Huh huh jos joku collegessä kehtasi seurustella high school girlin kanssa.
Tarkastitko myös kaviot ja hampaat?
Olitko itse kooltasi hyvä? Sekä pituudesta, ruumiinrakebteeltadi että alapäässä varustukseltasi? Todennäköisesti et vaan tyypillinen suomalainen persjalka
syynä pariutumiseen on ehkä kuitenkin erilainen sosiaalinen kulttuuri. Lisäksi piilaakso tunnetaan paikkana, jonne nörtit kokoontuvat, niin ei ole mikään ihme, jos sosiaalisesti kömpelö suomalaismies löytää sieltä itselleen kumppanin. Lisäksi siellä on vähän pakko opetella sosiaalisia taitoja, työpaikoilla voidaan jopa ohjata opettelemaan sosiaalisia taitoja, joten se mitä ei suomessa ole halunnut opetella, niin sitten löytää itsensä sosiaalisesta maasta, jossa on yhtäkkiä pakko opetella tai kehittää itseään. Ei siis ihme, jos kumppanikin löytyy vihdoin. Ja sehän on hieno asia.
Seurustelukulttuurikin on siellä erilainen, treffeille mennään hyvin alhaisella kynnyksellä eikä niitä pidetä välttämättä mitenkään romanttisina. Suudelmankin saa usein ensitreffien päätteeksi eikä sekään ole välttämättä merkki mistään. Kaikenkaikkiaan treffailukulttuuri on erilainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tämähän ihan tavallista. En ymmärrä näitä tämmösiä aloituksia.
Amerikkalaisten naisten kanssa miesten kannattaisi olla varovaisempia. Eri kulttuuri ja erilaiset tavat kuin Suomessa. Amerikan nainen voi olla kova rahan perään. YouTubessa on videokanava Better Bachelor. Kertoo kauhujuttuja naisista, jotka kynivät miehiltä kaikki rahat.
Kyllä suomalaisetkin naiset osaa tuon ihan tarpeeksi hyvin.
Si niin kun suomalaiset, kuten kaikki muutkin naiset ovat rahalla ostettavissa mutkia.
Lopettakaa jo tämä, kun ei pidä paikkaansa.
Tästä kuten koko ketjusta paistaa läpi naisviha joka näkyy naisten syyttämisen kaikesta.
Ei kukaan pohjoismaalainen mies halua vaimoa joka häipyy heti kun saa kansalaisuuden ja/tai lähettää kaikki rahansa suvulleen jonnekin s*ithole -maahan.