Lue keskustelun säännöt.
Suomen muinaisista kuningaskunnista ja varhaisesta korkea-kulttuurista on vaiettu, kertovat lukuisat nettilähteet
08.05.2021 |
Sosiaalisen median keskustelupalstat ovat jo pitkään tarjonneet alustan monenlaiselle näennäistiedolle. Verkossa on levinnyt myös pseudohistoriallista huuhaata koko internetin olemassaolon ajan.
Pseudohistoria ei ole missään nimessä uusi ilmiö. Muun muassa vuosina 1870–1946 elänyt taiteilija ja kirjailija Sigurd Wettenhovi Aspa rakensi teorioita suomen ja egyptin kielten yhteydestä. Hän myös näki suomalaiset muinaisen Egyptin perinnön jatkajina.
https://www.auroralehti.fi/pseudohistoria-ohittaa-ajantasaisen-tutkimuk…
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/suomen-muinaisista-kuninkaista…
Kommentit (720)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni asia on tutkittava ja siihen on löydyttävä resursseja.
No siis, ei asiaa noin vain "tutkita" - historiantutkimus rakentuu aina hitaasti, pala palalta. Mutta minulle riittäisi jo se, ettei Suomen muinaishistoriaan kohdistuvaa mielenkiintoa heti torpattaisi jonain nationalistien hörhöilynä. Eihän siitä kehtaa julkisesti myöntää olevansa edes kiinnostunut, kun heti saa jonkin epäilyttävän poliittisen leiman otsaansa.
Suomen muinaishistoria on vaikeasti tutkittava, koska koko Suomen käsite nykymerkityksessä on niin nuori. Varsinais-Suomen historia (koska Varsinais-Suomeenhan sana ”Suomi” on alunperin liittynyt) taas on osa Ruotsin historiaa, minkä toteaminen taas saa jotkut triggeröitymään saman tien.
-eri.
Ruotsalaiset ja venäläiset ovat olleet eri aikoina valloittajia. Totta kai miehitetyillä on pätkä yhteistä historiaa miehittäjän kanssa. Se ei silti ole koko historiamme. Eikä Suomen historia ala vasta ruotsalaisesta miehityksestä 1200-luvulla. Johan Rapolan muinaispelto ja Varikonniemen kaupunki ovat 700-800-luvuilta. Ja ruotsalaiset miehittäjät rakensivat ensimmäiset kirkot vanhojen pyhien paikkojen päälle tuhoten ne 1100- 1200 luvulla.
Jos vaikka tuota Rapolaa mietitään, niin sieltä on löydetty viikinkimiekka.
Anna kun arvaan, mahtava suomalainen muinaiskuningas on käynyt ostamassa sen viikinkimiekan jostain Saksan torilta ja sitten tökkinyt sillä ruotsalaisia miehittäjiä päihin. Vai löytyisikö kuitenkin jokin yksinkertaisempi selitys?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni asia on tutkittava ja siihen on löydyttävä resursseja.
No siis, ei asiaa noin vain "tutkita" - historiantutkimus rakentuu aina hitaasti, pala palalta. Mutta minulle riittäisi jo se, ettei Suomen muinaishistoriaan kohdistuvaa mielenkiintoa heti torpattaisi jonain nationalistien hörhöilynä. Eihän siitä kehtaa julkisesti myöntää olevansa edes kiinnostunut, kun heti saa jonkin epäilyttävän poliittisen leiman otsaansa.
Suomen muinaishistoria on vaikeasti tutkittava, koska koko Suomen käsite nykymerkityksessä on niin nuori. Varsinais-Suomen historia (koska Varsinais-Suomeenhan sana ”Suomi” on alunperin liittynyt) taas on osa Ruotsin historiaa, minkä toteaminen taas saa jotkut triggeröitymään saman tien.
-eri.
Ruotsalaiset ja venäläiset ovat olleet eri aikoina valloittajia. Totta kai miehitetyillä on pätkä yhteistä historiaa miehittäjän kanssa. Se ei silti ole koko historiamme. Eikä Suomen historia ala vasta ruotsalaisesta miehityksestä 1200-luvulla. Johan Rapolan muinaispelto ja Varikonniemen kaupunki ovat 700-800-luvuilta. Ja ruotsalaiset miehittäjät rakensivat ensimmäiset kirkot vanhojen pyhien paikkojen päälle tuhoten ne 1100- 1200 luvulla.
Nyt olet 1800-luvulla rakennetun kansallisuuskäsitteen vanki. Suomi tarkoitti tuolloin Varsinais-Suomea. Eivät hämäläiset tai karjalaiset katsoneet olevansa mitenkään suomalaisia. Todennäköisesti olisivat tuskin ymmärtäneet toistensa kieliäkään, murteet olivat tuolloin niin paljon omaleimaisempia, kun kirjakieltä ei ollut.
-sama eri.Mutta kun tuo sama "ongelma" pätee kaikkiin maihin! Ei Englannin seuduillakaan asuneet rautakauden kansat katsoneet olevansa "englantilaisia". Koko konseptia ei ollut vielä keksittykään, ja nuo ihmisryhmät sotivat keskenään. Silti niitä tutkitaan Englannin historiana.
Minulle karjalaiset, hämäläiset ja kaikki muut täällä vaikuttaneet omaleimaiset kansat ja heimot ovat niitä palikoita, joista Suomen historia rakentuu. Näinhän se muuallakin menee!
Olisi perin omituinen ajattelutapa, jos pitäisi keskittyä juuri niihin ihmisiin, jotka olivat juuri minun esi-isiäni. Tai että Suomen historiaa voisi tutkia vain siltä ajalta, jolloin "Suomi" nimenä ja konseptina on ollut olemassa. Voisiko sitä sitten kutsua "Nykyisen Suomena tunnetun alueen historiaksi"? Tai no, sekin jättää pois esimerkiksi Karjalan, jonka lasken myös tähän aihepiiriin. Mutta kyllä kaikesta saa halutessaan tehtyä vaikeaa, jos haluaa tästä nimikysymyksestä tehdä valtavan kompastuskiven.
Englannin historiaa on helppo tutkia, koska se on roomalaisajoista ollut historiallisesti hyvin dokumentoitu ja hallinnollisesti omaleimainen alue.
Miksi emme voisi tutkia Ruotsin itäisten maakuntien historiaa? Se kattaisi melko lailla saman alueen kuin nykyinen Suomi, ja samalla se sitoisi historian hallintopaikkaan, jonka päätökset esi-isiemme elämään vaikuttivat?
No tutki sinä Ruotsin itäisten maakuntien historiaa, jos nimenomaan se sinua kiinnostaa. Ei ole minulta pois.
Kannattaisi sinunkin tutkia, koska suurin osa kansamme dokumentoidusta historiasta on historiaa Ruotsin itäisenä maakuntana. Ei tarvitse miettiä mitään myyttisiä ja kyseenalaisia muinaislinnoja, kun on puolenkymmentä oikeaa kivilinnaa historioineen.
Ja kiinnostunut voi olla molemmista.
Sanotko saman myös briteille, jotka tutkivat rautakautensa historiaa? Miksi miettiä mitään kyseenalaisia muinaislinnoja, kun voisi keskittyä tutkimaan ihan vain Windsorin linnaa? Onhan se Windsorin linna sentään yksi Euroopan valtavimmista, paljon hienompi kuin jokin tylsä muinainen puulinnoitus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni asia on tutkittava ja siihen on löydyttävä resursseja.
No siis, ei asiaa noin vain "tutkita" - historiantutkimus rakentuu aina hitaasti, pala palalta. Mutta minulle riittäisi jo se, ettei Suomen muinaishistoriaan kohdistuvaa mielenkiintoa heti torpattaisi jonain nationalistien hörhöilynä. Eihän siitä kehtaa julkisesti myöntää olevansa edes kiinnostunut, kun heti saa jonkin epäilyttävän poliittisen leiman otsaansa.
Suomen muinaishistoria on vaikeasti tutkittava, koska koko Suomen käsite nykymerkityksessä on niin nuori. Varsinais-Suomen historia (koska Varsinais-Suomeenhan sana ”Suomi” on alunperin liittynyt) taas on osa Ruotsin historiaa, minkä toteaminen taas saa jotkut triggeröitymään saman tien.
-eri.
Ruotsalaiset ja venäläiset ovat olleet eri aikoina valloittajia. Totta kai miehitetyillä on pätkä yhteistä historiaa miehittäjän kanssa. Se ei silti ole koko historiamme. Eikä Suomen historia ala vasta ruotsalaisesta miehityksestä 1200-luvulla. Johan Rapolan muinaispelto ja Varikonniemen kaupunki ovat 700-800-luvuilta. Ja ruotsalaiset miehittäjät rakensivat ensimmäiset kirkot vanhojen pyhien paikkojen päälle tuhoten ne 1100- 1200 luvulla.
Nyt olet 1800-luvulla rakennetun kansallisuuskäsitteen vanki. Suomi tarkoitti tuolloin Varsinais-Suomea. Eivät hämäläiset tai karjalaiset katsoneet olevansa mitenkään suomalaisia. Todennäköisesti olisivat tuskin ymmärtäneet toistensa kieliäkään, murteet olivat tuolloin niin paljon omaleimaisempia, kun kirjakieltä ei ollut.
-sama eri.Mutta kun tuo sama "ongelma" pätee kaikkiin maihin! Ei Englannin seuduillakaan asuneet rautakauden kansat katsoneet olevansa "englantilaisia". Koko konseptia ei ollut vielä keksittykään, ja nuo ihmisryhmät sotivat keskenään. Silti niitä tutkitaan Englannin historiana.
Minulle karjalaiset, hämäläiset ja kaikki muut täällä vaikuttaneet omaleimaiset kansat ja heimot ovat niitä palikoita, joista Suomen historia rakentuu. Näinhän se muuallakin menee!
Olisi perin omituinen ajattelutapa, jos pitäisi keskittyä juuri niihin ihmisiin, jotka olivat juuri minun esi-isiäni. Tai että Suomen historiaa voisi tutkia vain siltä ajalta, jolloin "Suomi" nimenä ja konseptina on ollut olemassa. Voisiko sitä sitten kutsua "Nykyisen Suomena tunnetun alueen historiaksi"? Tai no, sekin jättää pois esimerkiksi Karjalan, jonka lasken myös tähän aihepiiriin. Mutta kyllä kaikesta saa halutessaan tehtyä vaikeaa, jos haluaa tästä nimikysymyksestä tehdä valtavan kompastuskiven.
Englannin historiaa on helppo tutkia, koska se on roomalaisajoista ollut historiallisesti hyvin dokumentoitu ja hallinnollisesti omaleimainen alue.
Miksi emme voisi tutkia Ruotsin itäisten maakuntien historiaa? Se kattaisi melko lailla saman alueen kuin nykyinen Suomi, ja samalla se sitoisi historian hallintopaikkaan, jonka päätökset esi-isiemme elämään vaikuttivat?
Ruotsissa oli itäisiä (miehitettyjä) maakuntia vain n 500 vuotta. Aika lyhyt historia tulisi. Nämähän meillä onkin aikaa lailla dokumentoitu, tosin miehittäjän näkökulmasta. Olisikin kiinnostavampaa tässä kohtaa, mitä täällä ole ennen sitä, mistä he silloin tuhosivat aineiston. Esim Kuusiston linna tuhottiin täysin, ja siellä on ollut kirjoituksia.
Tarkoitatko Kuusiston piispanlinnaa? Kieltämättä sanassa ”piispa” on varsin väkevä muinaissuomalainen, ellei suorastaan shamanistinen sävy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni asia on tutkittava ja siihen on löydyttävä resursseja.
No siis, ei asiaa noin vain "tutkita" - historiantutkimus rakentuu aina hitaasti, pala palalta. Mutta minulle riittäisi jo se, ettei Suomen muinaishistoriaan kohdistuvaa mielenkiintoa heti torpattaisi jonain nationalistien hörhöilynä. Eihän siitä kehtaa julkisesti myöntää olevansa edes kiinnostunut, kun heti saa jonkin epäilyttävän poliittisen leiman otsaansa.
Suomen muinaishistoria on vaikeasti tutkittava, koska koko Suomen käsite nykymerkityksessä on niin nuori. Varsinais-Suomen historia (koska Varsinais-Suomeenhan sana ”Suomi” on alunperin liittynyt) taas on osa Ruotsin historiaa, minkä toteaminen taas saa jotkut triggeröitymään saman tien.
-eri.
Ruotsalaiset ja venäläiset ovat olleet eri aikoina valloittajia. Totta kai miehitetyillä on pätkä yhteistä historiaa miehittäjän kanssa. Se ei silti ole koko historiamme. Eikä Suomen historia ala vasta ruotsalaisesta miehityksestä 1200-luvulla. Johan Rapolan muinaispelto ja Varikonniemen kaupunki ovat 700-800-luvuilta. Ja ruotsalaiset miehittäjät rakensivat ensimmäiset kirkot vanhojen pyhien paikkojen päälle tuhoten ne 1100- 1200 luvulla.
Nyt olet 1800-luvulla rakennetun kansallisuuskäsitteen vanki. Suomi tarkoitti tuolloin Varsinais-Suomea. Eivät hämäläiset tai karjalaiset katsoneet olevansa mitenkään suomalaisia. Todennäköisesti olisivat tuskin ymmärtäneet toistensa kieliäkään, murteet olivat tuolloin niin paljon omaleimaisempia, kun kirjakieltä ei ollut.
-sama eri.
Mitä tällä on tekemistä minkään kanssa? Saksa ja Italia olivat kaupunkivaltioita vielä 1800-luvulle. Venetsialainen ei kokenut itseään nykyisellä tavalla italialaiseksi. On kiinnostavaa, miten Venetsia ja vaikka Pisa olivat erilaiset vaikka päätyivät lopulta samaan Italiaan. Olisi kiinnostavaa tietää enemmän Suomesta, Hämeestä ja Kainuusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni asia on tutkittava ja siihen on löydyttävä resursseja.
No siis, ei asiaa noin vain "tutkita" - historiantutkimus rakentuu aina hitaasti, pala palalta. Mutta minulle riittäisi jo se, ettei Suomen muinaishistoriaan kohdistuvaa mielenkiintoa heti torpattaisi jonain nationalistien hörhöilynä. Eihän siitä kehtaa julkisesti myöntää olevansa edes kiinnostunut, kun heti saa jonkin epäilyttävän poliittisen leiman otsaansa.
Suomen muinaishistoria on vaikeasti tutkittava, koska koko Suomen käsite nykymerkityksessä on niin nuori. Varsinais-Suomen historia (koska Varsinais-Suomeenhan sana ”Suomi” on alunperin liittynyt) taas on osa Ruotsin historiaa, minkä toteaminen taas saa jotkut triggeröitymään saman tien.
-eri.
Ruotsalaiset ja venäläiset ovat olleet eri aikoina valloittajia. Totta kai miehitetyillä on pätkä yhteistä historiaa miehittäjän kanssa. Se ei silti ole koko historiamme. Eikä Suomen historia ala vasta ruotsalaisesta miehityksestä 1200-luvulla. Johan Rapolan muinaispelto ja Varikonniemen kaupunki ovat 700-800-luvuilta. Ja ruotsalaiset miehittäjät rakensivat ensimmäiset kirkot vanhojen pyhien paikkojen päälle tuhoten ne 1100- 1200 luvulla.
Nyt olet 1800-luvulla rakennetun kansallisuuskäsitteen vanki. Suomi tarkoitti tuolloin Varsinais-Suomea. Eivät hämäläiset tai karjalaiset katsoneet olevansa mitenkään suomalaisia. Todennäköisesti olisivat tuskin ymmärtäneet toistensa kieliäkään, murteet olivat tuolloin niin paljon omaleimaisempia, kun kirjakieltä ei ollut.
-sama eri.Mutta kun tuo sama "ongelma" pätee kaikkiin maihin! Ei Englannin seuduillakaan asuneet rautakauden kansat katsoneet olevansa "englantilaisia". Koko konseptia ei ollut vielä keksittykään, ja nuo ihmisryhmät sotivat keskenään. Silti niitä tutkitaan Englannin historiana.
Minulle karjalaiset, hämäläiset ja kaikki muut täällä vaikuttaneet omaleimaiset kansat ja heimot ovat niitä palikoita, joista Suomen historia rakentuu. Näinhän se muuallakin menee!
Olisi perin omituinen ajattelutapa, jos pitäisi keskittyä juuri niihin ihmisiin, jotka olivat juuri minun esi-isiäni. Tai että Suomen historiaa voisi tutkia vain siltä ajalta, jolloin "Suomi" nimenä ja konseptina on ollut olemassa. Voisiko sitä sitten kutsua "Nykyisen Suomena tunnetun alueen historiaksi"? Tai no, sekin jättää pois esimerkiksi Karjalan, jonka lasken myös tähän aihepiiriin. Mutta kyllä kaikesta saa halutessaan tehtyä vaikeaa, jos haluaa tästä nimikysymyksestä tehdä valtavan kompastuskiven.
Englannin historiaa on helppo tutkia, koska se on roomalaisajoista ollut historiallisesti hyvin dokumentoitu ja hallinnollisesti omaleimainen alue.
Miksi emme voisi tutkia Ruotsin itäisten maakuntien historiaa? Se kattaisi melko lailla saman alueen kuin nykyinen Suomi, ja samalla se sitoisi historian hallintopaikkaan, jonka päätökset esi-isiemme elämään vaikuttivat?
No tutki sinä Ruotsin itäisten maakuntien historiaa, jos nimenomaan se sinua kiinnostaa. Ei ole minulta pois.
Kannattaisi sinunkin tutkia, koska suurin osa kansamme dokumentoidusta historiasta on historiaa Ruotsin itäisenä maakuntana. Ei tarvitse miettiä mitään myyttisiä ja kyseenalaisia muinaislinnoja, kun on puolenkymmentä oikeaa kivilinnaa historioineen.
Ja kiinnostunut voi olla molemmista.
Sanotko saman myös briteille, jotka tutkivat rautakautensa historiaa? Miksi miettiä mitään kyseenalaisia muinaislinnoja, kun voisi keskittyä tutkimaan ihan vain Windsorin linnaa? Onhan se Windsorin linna sentään yksi Euroopan valtavimmista, paljon hienompi kuin jokin tylsä muinainen puulinnoitus.
Brittein saarten historia on sikäli helppoa hahmottaa, että kyseessä tosiaankin ovat saaret, ja niille saarille on noussut mantereelta valloittajaryhmä toisensa jälkeen. Ihmiset ovat vaihtuneet, maa-alue säilynyt.
Suomalaisilla taas, kuten tästäkin ketjusta huomataan, tuntuu olevan itsepintainen tarve väittää, että juuri tällä paikalla on aina ollut Suomi, ja sitten kaivetaan aihetodisteita tälle.
Tosiasiassa tännekin on tullut ihmisiä monesta suunnasta, ja he ovat puhuneet monia kieliä. Isompien ja vanhempien valtioiden rajakahnaukset ovat sitten viime kädessä mahdollistaneet itämerensuomalaisten osittaisen hahmottumisen omaksi kansakseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni asia on tutkittava ja siihen on löydyttävä resursseja.
No siis, ei asiaa noin vain "tutkita" - historiantutkimus rakentuu aina hitaasti, pala palalta. Mutta minulle riittäisi jo se, ettei Suomen muinaishistoriaan kohdistuvaa mielenkiintoa heti torpattaisi jonain nationalistien hörhöilynä. Eihän siitä kehtaa julkisesti myöntää olevansa edes kiinnostunut, kun heti saa jonkin epäilyttävän poliittisen leiman otsaansa.
Suomen muinaishistoria on vaikeasti tutkittava, koska koko Suomen käsite nykymerkityksessä on niin nuori. Varsinais-Suomen historia (koska Varsinais-Suomeenhan sana ”Suomi” on alunperin liittynyt) taas on osa Ruotsin historiaa, minkä toteaminen taas saa jotkut triggeröitymään saman tien.
-eri.
Ruotsalaiset ja venäläiset ovat olleet eri aikoina valloittajia. Totta kai miehitetyillä on pätkä yhteistä historiaa miehittäjän kanssa. Se ei silti ole koko historiamme. Eikä Suomen historia ala vasta ruotsalaisesta miehityksestä 1200-luvulla. Johan Rapolan muinaispelto ja Varikonniemen kaupunki ovat 700-800-luvuilta. Ja ruotsalaiset miehittäjät rakensivat ensimmäiset kirkot vanhojen pyhien paikkojen päälle tuhoten ne 1100- 1200 luvulla.
Nyt olet 1800-luvulla rakennetun kansallisuuskäsitteen vanki. Suomi tarkoitti tuolloin Varsinais-Suomea. Eivät hämäläiset tai karjalaiset katsoneet olevansa mitenkään suomalaisia. Todennäköisesti olisivat tuskin ymmärtäneet toistensa kieliäkään, murteet olivat tuolloin niin paljon omaleimaisempia, kun kirjakieltä ei ollut.
-sama eri.Mitä tällä on tekemistä minkään kanssa? Saksa ja Italia olivat kaupunkivaltioita vielä 1800-luvulle. Venetsialainen ei kokenut itseään nykyisellä tavalla italialaiseksi. On kiinnostavaa, miten Venetsia ja vaikka Pisa olivat erilaiset vaikka päätyivät lopulta samaan Italiaan. Olisi kiinnostavaa tietää enemmän Suomesta, Hämeestä ja Kainuusta.
Kainuun osalta voin kertoa, että se on vanhaa saamelaisaluetta. Noin 500 vuotta sitten savolaiset kaskenpolttajat saapuivat näille Ruotsin ja Venäjän rajamaille häätäen saamelaiset pohjoisemmaksi. Pian tämän jälkeen sinne rakennettiin ruotsalainen linna, jonka venäläiset tuhosivat. Tervan tullessa merkantilismin myötä tärkeäksi kauppatavaraksi syntyi myös vilkas vesiliikenneverkosto.
Eli varsin kansainvälinen paikka.
Saksassa aikoinaan eräs kansallisosialistinen ryhmä keksi oman uuden hienomman historian itselleen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni asia on tutkittava ja siihen on löydyttävä resursseja.
No siis, ei asiaa noin vain "tutkita" - historiantutkimus rakentuu aina hitaasti, pala palalta. Mutta minulle riittäisi jo se, ettei Suomen muinaishistoriaan kohdistuvaa mielenkiintoa heti torpattaisi jonain nationalistien hörhöilynä. Eihän siitä kehtaa julkisesti myöntää olevansa edes kiinnostunut, kun heti saa jonkin epäilyttävän poliittisen leiman otsaansa.
Suomen muinaishistoria on vaikeasti tutkittava, koska koko Suomen käsite nykymerkityksessä on niin nuori. Varsinais-Suomen historia (koska Varsinais-Suomeenhan sana ”Suomi” on alunperin liittynyt) taas on osa Ruotsin historiaa, minkä toteaminen taas saa jotkut triggeröitymään saman tien.
-eri.
Ruotsalaiset ja venäläiset ovat olleet eri aikoina valloittajia. Totta kai miehitetyillä on pätkä yhteistä historiaa miehittäjän kanssa. Se ei silti ole koko historiamme. Eikä Suomen historia ala vasta ruotsalaisesta miehityksestä 1200-luvulla. Johan Rapolan muinaispelto ja Varikonniemen kaupunki ovat 700-800-luvuilta. Ja ruotsalaiset miehittäjät rakensivat ensimmäiset kirkot vanhojen pyhien paikkojen päälle tuhoten ne 1100- 1200 luvulla.
Nyt olet 1800-luvulla rakennetun kansallisuuskäsitteen vanki. Suomi tarkoitti tuolloin Varsinais-Suomea. Eivät hämäläiset tai karjalaiset katsoneet olevansa mitenkään suomalaisia. Todennäköisesti olisivat tuskin ymmärtäneet toistensa kieliäkään, murteet olivat tuolloin niin paljon omaleimaisempia, kun kirjakieltä ei ollut.
-sama eri.Mitä tällä on tekemistä minkään kanssa? Saksa ja Italia olivat kaupunkivaltioita vielä 1800-luvulle. Venetsialainen ei kokenut itseään nykyisellä tavalla italialaiseksi. On kiinnostavaa, miten Venetsia ja vaikka Pisa olivat erilaiset vaikka päätyivät lopulta samaan Italiaan. Olisi kiinnostavaa tietää enemmän Suomesta, Hämeestä ja Kainuusta.
Kainuun osalta voin kertoa, että se on vanhaa saamelaisaluetta. Noin 500 vuotta sitten savolaiset kaskenpolttajat saapuivat näille Ruotsin ja Venäjän rajamaille häätäen saamelaiset pohjoisemmaksi. Pian tämän jälkeen sinne rakennettiin ruotsalainen linna, jonka venäläiset tuhosivat. Tervan tullessa merkantilismin myötä tärkeäksi kauppatavaraksi syntyi myös vilkas vesiliikenneverkosto.
Eli varsin kansainvälinen paikka.
Ja vielä jatkan: 1800-luvulla Kainuusta käsin tehtiin Vienan Karjalaan (joka siis kuulunut aina Venäjään) runonkeruumatkat, joiden seurauksena syntyi Suomi-nimisen valtion kansalliseepos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin minua huvittaa tässä juttussa se, että viittaukset suomalaisiin kuninkaisiin ja suomalaisiin kaupunkeihin löytyvät nimenomaan ulkomaisista lähteistä, ja Suomesta löytyy kyllä asioita, jotka vastaavat kuvausta. Esimerkiksi nyt tuo 1100-luvun Tabula Rogerianassa mainittu kaupunki Ragvalda. Ulvilassa on siis kylä nimeltä Ravani, jonka vanha ruotsinkielinen nimi sattuu jostain kumman syystä olemaan Ragvaldsby. Ragvalda sijaitsi kuulemma maassa nimeltä Tabast/Tavast. No, Tavast on jostain syystä jäänyt elämään Hämeen vanhana nimenä. Satakunnasta on kyllä löytynyt hautalöytö poikineen, rautakautisine hienoine miekkoineen, mutta ei. Täällä ei ole voinut olla kerta kaikkiaan mitään. Ragvaldan on pakko olla pelkkää satua, joka jostain syystä tekaistiin arabimaantieteilijän päästä Italiassa asti. Pelkkä italialais-arabialainen satu - mitäs siitä, että suomalaiset paikannimet täsmäävät. Ne miekatkin ovat Satakuntaan putoilleet jostain taivaalta.
Tuskin kukaan kuvittelee, että täällä on ollut jokin loistokas imperiumi mahtavine kivilinnoineen. Noihin aikoihin ei missään muuallakaan päin Pohjois-Eurooppaa ollut vielä sellaista. Mutta kun sekin kovasti inttäen kielletään, että täällä olisi ollut minkäänlaista kaupunkia, minkäänlaista pysyvää asutusta ja kauppapaikkaa, minkäänlaista päällikköä, tai kerta kaikkiaan mitään muuta kuin lauma kierteleviä metsäläisiä.
En intä vastaan, mutta vesitse kulkijoita eri tarkoituksissa ja kauppatavaraa on liikkunut pitkin mantereen rannikkoja. Voi olla omia, voi olla vieraita.
Omia tai vieraita mitä? Kulkijoita ja kauppatavaroita?
Mutta siitä ei silti pääse minnekään, että täälläpäin on ollut kaupunki (pysyvä asutuskeskus) nimeltä Ragvalda, joka tunnettiin vilkkaana kauppapaikkana Italiassa asti. Eikä se ollut edes ainoa Tabula Rogerianassa mainittu kaupungiksi tituleerattu paikka, joka oli todennäköisesti Suomen alueella.
Niin, tosin siitäkään ei pääse yhtään mihinkään, että meillä on tasan tuo yksi teksti, joka mainitsee tuon kauppapaikan, josta ei ole löytynyt argeologisia jäänteitä.
Kyllä, kauppapaikkoja on totta kai ollut täällä, pysyviä ja vähemmän pysyviä. Aika pieniä ne ovat tosiasiassa olleet.
Miten niin ei ole mitään arkeologisia jäänteitä? Tuolla alueella sijaitsi myös myöhemmin Ulvilan ensimmäinen kirkko. Kirkko on sittemmin kadonnut ja Ulvilan keskusta siirtyi myöhemmin eri alueelle. Kirkosta ei jäänyt muuta jäljelle kuin pala muuria ja hautausmaan vainajia, jotka kaivauksissa löytyivät. Mutta siellä se oli kuitenkin.
Tuohon aikaan kaikki oli pientä - ei se tarkoita, ettei sitä olisi ollut olemassa. Rakennuksia, Euroopassa jopa kokonaisia mahtavia kivilinnoja, on hävinnyt tyystin - ei se tarkoita, ettei niitä ollut olemassa.
Väestömäärähän oli olematon nykypäivään verrattuna. Mikä sen kasvun mahdollisti on oma juttunsa mutta sen mukana tuli uudet kuviot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni asia on tutkittava ja siihen on löydyttävä resursseja.
No siis, ei asiaa noin vain "tutkita" - historiantutkimus rakentuu aina hitaasti, pala palalta. Mutta minulle riittäisi jo se, ettei Suomen muinaishistoriaan kohdistuvaa mielenkiintoa heti torpattaisi jonain nationalistien hörhöilynä. Eihän siitä kehtaa julkisesti myöntää olevansa edes kiinnostunut, kun heti saa jonkin epäilyttävän poliittisen leiman otsaansa.
Suomen muinaishistoria on vaikeasti tutkittava, koska koko Suomen käsite nykymerkityksessä on niin nuori. Varsinais-Suomen historia (koska Varsinais-Suomeenhan sana ”Suomi” on alunperin liittynyt) taas on osa Ruotsin historiaa, minkä toteaminen taas saa jotkut triggeröitymään saman tien.
-eri.
Ruotsalaiset ja venäläiset ovat olleet eri aikoina valloittajia. Totta kai miehitetyillä on pätkä yhteistä historiaa miehittäjän kanssa. Se ei silti ole koko historiamme. Eikä Suomen historia ala vasta ruotsalaisesta miehityksestä 1200-luvulla. Johan Rapolan muinaispelto ja Varikonniemen kaupunki ovat 700-800-luvuilta. Ja ruotsalaiset miehittäjät rakensivat ensimmäiset kirkot vanhojen pyhien paikkojen päälle tuhoten ne 1100- 1200 luvulla.
Nyt olet 1800-luvulla rakennetun kansallisuuskäsitteen vanki. Suomi tarkoitti tuolloin Varsinais-Suomea. Eivät hämäläiset tai karjalaiset katsoneet olevansa mitenkään suomalaisia. Todennäköisesti olisivat tuskin ymmärtäneet toistensa kieliäkään, murteet olivat tuolloin niin paljon omaleimaisempia, kun kirjakieltä ei ollut.
-sama eri.Mutta kun tuo sama "ongelma" pätee kaikkiin maihin! Ei Englannin seuduillakaan asuneet rautakauden kansat katsoneet olevansa "englantilaisia". Koko konseptia ei ollut vielä keksittykään, ja nuo ihmisryhmät sotivat keskenään. Silti niitä tutkitaan Englannin historiana.
Minulle karjalaiset, hämäläiset ja kaikki muut täällä vaikuttaneet omaleimaiset kansat ja heimot ovat niitä palikoita, joista Suomen historia rakentuu. Näinhän se muuallakin menee!
Olisi perin omituinen ajattelutapa, jos pitäisi keskittyä juuri niihin ihmisiin, jotka olivat juuri minun esi-isiäni. Tai että Suomen historiaa voisi tutkia vain siltä ajalta, jolloin "Suomi" nimenä ja konseptina on ollut olemassa. Voisiko sitä sitten kutsua "Nykyisen Suomena tunnetun alueen historiaksi"? Tai no, sekin jättää pois esimerkiksi Karjalan, jonka lasken myös tähän aihepiiriin. Mutta kyllä kaikesta saa halutessaan tehtyä vaikeaa, jos haluaa tästä nimikysymyksestä tehdä valtavan kompastuskiven.
Englannin historiaa on helppo tutkia, koska se on roomalaisajoista ollut historiallisesti hyvin dokumentoitu ja hallinnollisesti omaleimainen alue.
Miksi emme voisi tutkia Ruotsin itäisten maakuntien historiaa? Se kattaisi melko lailla saman alueen kuin nykyinen Suomi, ja samalla se sitoisi historian hallintopaikkaan, jonka päätökset esi-isiemme elämään vaikuttivat?
Ruotsissa oli itäisiä (miehitettyjä) maakuntia vain n 500 vuotta. Aika lyhyt historia tulisi. Nämähän meillä onkin aikaa lailla dokumentoitu, tosin miehittäjän näkökulmasta. Olisikin kiinnostavampaa tässä kohtaa, mitä täällä ole ennen sitä, mistä he silloin tuhosivat aineiston. Esim Kuusiston linna tuhottiin täysin, ja siellä on ollut kirjoituksia.
Tarkoitatko Kuusiston piispanlinnaa? Kieltämättä sanassa ”piispa” on varsin väkevä muinaissuomalainen, ellei suorastaan shamanistinen sävy.
Tietoja piispojen oleskelusta Kuusistossa on vuodesta 1295 lähtien, sillä esimerkiksi Maunu I päiväsi 7.11.1295 kirjeensä Kuusistossa. Rakentamisen yksityiskohdista ei ole tarkempaa tietoa, mutta oletettavasti hänen aikanaan varustus oli puinen.
Tuli on koetellut linnaa varmuudella ainakin kahdesti: novgorogilaiset polttivat linnan vuonna 1318 ja toinen linnan arvokkaita arkistoja tuhonnut palo tapahtui vuonna 1485.
Eli arkistoja on ollut, paljon kiinnostavaa on tuolla tuhoutunut.
Vierailija kirjoitti:
Saksassa aikoinaan eräs kansallisosialistinen ryhmä keksi oman uuden hienomman historian itselleen...
Ja tästä syystä historiaa ja olemassa olevia todisteita ei saisi tutkia Suomessa? Siitäkö se siis johtuu, että pelkäätte suomalaisten muuttuvan nattseiksi, jos historiaa lähdetään penkomaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saksassa aikoinaan eräs kansallisosialistinen ryhmä keksi oman uuden hienomman historian itselleen...
Ja tästä syystä historiaa ja olemassa olevia todisteita ei saisi tutkia Suomessa? Siitäkö se siis johtuu, että pelkäätte suomalaisten muuttuvan nattseiksi, jos historiaa lähdetään penkomaan?
No ainakin minua vähän kiusaa se, että nämä historian penkojat ovat jo etukäteen päättäneet mitä haluavat löytää, ja se tuo vähän nazzimaisen vaikutelman.
Mielelläni keskustelisin minäkin asiallisesti sellaisista löydöksistä ja johtopäätöksistä, jotka täyttävät nykyajan arkeologian kriteerit. Mutta vähän vaikuttaa siltä että meininki on melkein sama kuin sillä 1800-luvun tutkijalla, jonka mielestä Venetsian oli ollut pakko saada nimensä suomalaisilta, kun paikka on ollut veneiden sija.
Vierailija kirjoitti:
Saksassa aikoinaan eräs kansallisosialistinen ryhmä keksi oman uuden hienomman historian itselleen...
No just, näinhän se menee.
Onko missään muussa maassa tällaista, että kiinnostus alueen muinaishistoriaa kohtaan antaa heti jonkin n*tsileiman otsaan? Ettekö tajua, miten omituista tämä on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saksassa aikoinaan eräs kansallisosialistinen ryhmä keksi oman uuden hienomman historian itselleen...
No just, näinhän se menee.
Onko missään muussa maassa tällaista, että kiinnostus alueen muinaishistoriaa kohtaan antaa heti jonkin n*tsileiman otsaan? Ettekö tajua, miten omituista tämä on?
Kukaan ei paheksu kiinnostusta alueen muinaishistoriaa kohtaan. Mutta jos Museovirasto, missä on maan paras asiantuntemus, ei kelpaa, on kiinnostus pseudotieteellistä.
Ja kuten jo aiemmin tähän ketjuun kirjoitin, etenkin pienen valtion etu on, että historia perustuu faktoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni asia on tutkittava ja siihen on löydyttävä resursseja.
No siis, ei asiaa noin vain "tutkita" - historiantutkimus rakentuu aina hitaasti, pala palalta. Mutta minulle riittäisi jo se, ettei Suomen muinaishistoriaan kohdistuvaa mielenkiintoa heti torpattaisi jonain nationalistien hörhöilynä. Eihän siitä kehtaa julkisesti myöntää olevansa edes kiinnostunut, kun heti saa jonkin epäilyttävän poliittisen leiman otsaansa.
Suomen muinaishistoria on vaikeasti tutkittava, koska koko Suomen käsite nykymerkityksessä on niin nuori. Varsinais-Suomen historia (koska Varsinais-Suomeenhan sana ”Suomi” on alunperin liittynyt) taas on osa Ruotsin historiaa, minkä toteaminen taas saa jotkut triggeröitymään saman tien.
-eri.
Ruotsalaiset ja venäläiset ovat olleet eri aikoina valloittajia. Totta kai miehitetyillä on pätkä yhteistä historiaa miehittäjän kanssa. Se ei silti ole koko historiamme. Eikä Suomen historia ala vasta ruotsalaisesta miehityksestä 1200-luvulla. Johan Rapolan muinaispelto ja Varikonniemen kaupunki ovat 700-800-luvuilta. Ja ruotsalaiset miehittäjät rakensivat ensimmäiset kirkot vanhojen pyhien paikkojen päälle tuhoten ne 1100- 1200 luvulla.
Nyt olet 1800-luvulla rakennetun kansallisuuskäsitteen vanki. Suomi tarkoitti tuolloin Varsinais-Suomea. Eivät hämäläiset tai karjalaiset katsoneet olevansa mitenkään suomalaisia. Todennäköisesti olisivat tuskin ymmärtäneet toistensa kieliäkään, murteet olivat tuolloin niin paljon omaleimaisempia, kun kirjakieltä ei ollut.
-sama eri.Mutta kun tuo sama "ongelma" pätee kaikkiin maihin! Ei Englannin seuduillakaan asuneet rautakauden kansat katsoneet olevansa "englantilaisia". Koko konseptia ei ollut vielä keksittykään, ja nuo ihmisryhmät sotivat keskenään. Silti niitä tutkitaan Englannin historiana.
Minulle karjalaiset, hämäläiset ja kaikki muut täällä vaikuttaneet omaleimaiset kansat ja heimot ovat niitä palikoita, joista Suomen historia rakentuu. Näinhän se muuallakin menee!
Olisi perin omituinen ajattelutapa, jos pitäisi keskittyä juuri niihin ihmisiin, jotka olivat juuri minun esi-isiäni. Tai että Suomen historiaa voisi tutkia vain siltä ajalta, jolloin "Suomi" nimenä ja konseptina on ollut olemassa. Voisiko sitä sitten kutsua "Nykyisen Suomena tunnetun alueen historiaksi"? Tai no, sekin jättää pois esimerkiksi Karjalan, jonka lasken myös tähän aihepiiriin. Mutta kyllä kaikesta saa halutessaan tehtyä vaikeaa, jos haluaa tästä nimikysymyksestä tehdä valtavan kompastuskiven.
Englannin historiaa on helppo tutkia, koska se on roomalaisajoista ollut historiallisesti hyvin dokumentoitu ja hallinnollisesti omaleimainen alue.
Miksi emme voisi tutkia Ruotsin itäisten maakuntien historiaa? Se kattaisi melko lailla saman alueen kuin nykyinen Suomi, ja samalla se sitoisi historian hallintopaikkaan, jonka päätökset esi-isiemme elämään vaikuttivat?
No tutki sinä Ruotsin itäisten maakuntien historiaa, jos nimenomaan se sinua kiinnostaa. Ei ole minulta pois.
Kannattaisi sinunkin tutkia, koska suurin osa kansamme dokumentoidusta historiasta on historiaa Ruotsin itäisenä maakuntana. Ei tarvitse miettiä mitään myyttisiä ja kyseenalaisia muinaislinnoja, kun on puolenkymmentä oikeaa kivilinnaa historioineen.
Ja kiinnostunut voi olla molemmista.
Sanotko saman myös briteille, jotka tutkivat rautakautensa historiaa? Miksi miettiä mitään kyseenalaisia muinaislinnoja, kun voisi keskittyä tutkimaan ihan vain Windsorin linnaa? Onhan se Windsorin linna sentään yksi Euroopan valtavimmista, paljon hienompi kuin jokin tylsä muinainen puulinnoitus.
Brittein saarten historia on sikäli helppoa hahmottaa, että kyseessä tosiaankin ovat saaret, ja niille saarille on noussut mantereelta valloittajaryhmä toisensa jälkeen. Ihmiset ovat vaihtuneet, maa-alue säilynyt.
Suomalaisilla taas, kuten tästäkin ketjusta huomataan, tuntuu olevan itsepintainen tarve väittää, että juuri tällä paikalla on aina ollut Suomi, ja sitten kaivetaan aihetodisteita tälle.
Tosiasiassa tännekin on tullut ihmisiä monesta suunnasta, ja he ovat puhuneet monia kieliä. Isompien ja vanhempien valtioiden rajakahnaukset ovat sitten viime kädessä mahdollistaneet itämerensuomalaisten osittaisen hahmottumisen omaksi kansakseen.
Niin, ihmisiä on tullut monesta suunnasta. Brittein saarillakin kansat sekoittuivat keskenään (eivät vain yksinkertaisesti "vaihtuneet"), ja niistä muodostui nykyisenlainen Iso-Britannia. Ja silti sellaistenkin vanhojen kuningaskuntien historia, joista ei ole mitään jäljellä kuin solkia ja miekkoja hautalöydöissä, lasketaan Iso-Britannian historiaksi.
Onko tässä jotain pahaa? Miksi tällainen tutkimus ja kiinnostus muuttuu vain Suomessa pakkomielteeksi jotain myyttistä Ur-Suomea kohtaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni asia on tutkittava ja siihen on löydyttävä resursseja.
No siis, ei asiaa noin vain "tutkita" - historiantutkimus rakentuu aina hitaasti, pala palalta. Mutta minulle riittäisi jo se, ettei Suomen muinaishistoriaan kohdistuvaa mielenkiintoa heti torpattaisi jonain nationalistien hörhöilynä. Eihän siitä kehtaa julkisesti myöntää olevansa edes kiinnostunut, kun heti saa jonkin epäilyttävän poliittisen leiman otsaansa.
Suomen muinaishistoria on vaikeasti tutkittava, koska koko Suomen käsite nykymerkityksessä on niin nuori. Varsinais-Suomen historia (koska Varsinais-Suomeenhan sana ”Suomi” on alunperin liittynyt) taas on osa Ruotsin historiaa, minkä toteaminen taas saa jotkut triggeröitymään saman tien.
-eri.
Ruotsalaiset ja venäläiset ovat olleet eri aikoina valloittajia. Totta kai miehitetyillä on pätkä yhteistä historiaa miehittäjän kanssa. Se ei silti ole koko historiamme. Eikä Suomen historia ala vasta ruotsalaisesta miehityksestä 1200-luvulla. Johan Rapolan muinaispelto ja Varikonniemen kaupunki ovat 700-800-luvuilta. Ja ruotsalaiset miehittäjät rakensivat ensimmäiset kirkot vanhojen pyhien paikkojen päälle tuhoten ne 1100- 1200 luvulla.
Nyt olet 1800-luvulla rakennetun kansallisuuskäsitteen vanki. Suomi tarkoitti tuolloin Varsinais-Suomea. Eivät hämäläiset tai karjalaiset katsoneet olevansa mitenkään suomalaisia. Todennäköisesti olisivat tuskin ymmärtäneet toistensa kieliäkään, murteet olivat tuolloin niin paljon omaleimaisempia, kun kirjakieltä ei ollut.
-sama eri.Mutta kun tuo sama "ongelma" pätee kaikkiin maihin! Ei Englannin seuduillakaan asuneet rautakauden kansat katsoneet olevansa "englantilaisia". Koko konseptia ei ollut vielä keksittykään, ja nuo ihmisryhmät sotivat keskenään. Silti niitä tutkitaan Englannin historiana.
Minulle karjalaiset, hämäläiset ja kaikki muut täällä vaikuttaneet omaleimaiset kansat ja heimot ovat niitä palikoita, joista Suomen historia rakentuu. Näinhän se muuallakin menee!
Olisi perin omituinen ajattelutapa, jos pitäisi keskittyä juuri niihin ihmisiin, jotka olivat juuri minun esi-isiäni. Tai että Suomen historiaa voisi tutkia vain siltä ajalta, jolloin "Suomi" nimenä ja konseptina on ollut olemassa. Voisiko sitä sitten kutsua "Nykyisen Suomena tunnetun alueen historiaksi"? Tai no, sekin jättää pois esimerkiksi Karjalan, jonka lasken myös tähän aihepiiriin. Mutta kyllä kaikesta saa halutessaan tehtyä vaikeaa, jos haluaa tästä nimikysymyksestä tehdä valtavan kompastuskiven.
Englannin historiaa on helppo tutkia, koska se on roomalaisajoista ollut historiallisesti hyvin dokumentoitu ja hallinnollisesti omaleimainen alue.
Miksi emme voisi tutkia Ruotsin itäisten maakuntien historiaa? Se kattaisi melko lailla saman alueen kuin nykyinen Suomi, ja samalla se sitoisi historian hallintopaikkaan, jonka päätökset esi-isiemme elämään vaikuttivat?
Ruotsissa oli itäisiä (miehitettyjä) maakuntia vain n 500 vuotta. Aika lyhyt historia tulisi. Nämähän meillä onkin aikaa lailla dokumentoitu, tosin miehittäjän näkökulmasta. Olisikin kiinnostavampaa tässä kohtaa, mitä täällä ole ennen sitä, mistä he silloin tuhosivat aineiston. Esim Kuusiston linna tuhottiin täysin, ja siellä on ollut kirjoituksia.
Tarkoitatko Kuusiston piispanlinnaa? Kieltämättä sanassa ”piispa” on varsin väkevä muinaissuomalainen, ellei suorastaan shamanistinen sävy.
Meinaatko ettei piispa joka on edustanut aikansa älymystöä ole voinut tutkia alueensa historiaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saksassa aikoinaan eräs kansallisosialistinen ryhmä keksi oman uuden hienomman historian itselleen...
No just, näinhän se menee.
Onko missään muussa maassa tällaista, että kiinnostus alueen muinaishistoriaa kohtaan antaa heti jonkin n*tsileiman otsaan? Ettekö tajua, miten omituista tämä on?
Kukaan ei paheksu kiinnostusta alueen muinaishistoriaa kohtaan. Mutta jos Museovirasto, missä on maan paras asiantuntemus, ei kelpaa, on kiinnostus pseudotieteellistä.
Ja kuten jo aiemmin tähän ketjuun kirjoitin, etenkin pienen valtion etu on, että historia perustuu faktoihin.
No, Museovirastollakin on rajalliset resurssit. Ei tarvita kuin johtoon muutama henkilö, joilla on tämän ketjun kaltaisia "ainoastaan Ruotsin ajan historialla on väliä" -henkisiä mielipiteitä, ja tutkimuksen painotukset muuttuvat sitä mukaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni asia on tutkittava ja siihen on löydyttävä resursseja.
No siis, ei asiaa noin vain "tutkita" - historiantutkimus rakentuu aina hitaasti, pala palalta. Mutta minulle riittäisi jo se, ettei Suomen muinaishistoriaan kohdistuvaa mielenkiintoa heti torpattaisi jonain nationalistien hörhöilynä. Eihän siitä kehtaa julkisesti myöntää olevansa edes kiinnostunut, kun heti saa jonkin epäilyttävän poliittisen leiman otsaansa.
Suomen muinaishistoria on vaikeasti tutkittava, koska koko Suomen käsite nykymerkityksessä on niin nuori. Varsinais-Suomen historia (koska Varsinais-Suomeenhan sana ”Suomi” on alunperin liittynyt) taas on osa Ruotsin historiaa, minkä toteaminen taas saa jotkut triggeröitymään saman tien.
-eri.
Ruotsalaiset ja venäläiset ovat olleet eri aikoina valloittajia. Totta kai miehitetyillä on pätkä yhteistä historiaa miehittäjän kanssa. Se ei silti ole koko historiamme. Eikä Suomen historia ala vasta ruotsalaisesta miehityksestä 1200-luvulla. Johan Rapolan muinaispelto ja Varikonniemen kaupunki ovat 700-800-luvuilta. Ja ruotsalaiset miehittäjät rakensivat ensimmäiset kirkot vanhojen pyhien paikkojen päälle tuhoten ne 1100- 1200 luvulla.
Nyt olet 1800-luvulla rakennetun kansallisuuskäsitteen vanki. Suomi tarkoitti tuolloin Varsinais-Suomea. Eivät hämäläiset tai karjalaiset katsoneet olevansa mitenkään suomalaisia. Todennäköisesti olisivat tuskin ymmärtäneet toistensa kieliäkään, murteet olivat tuolloin niin paljon omaleimaisempia, kun kirjakieltä ei ollut.
-sama eri.Mutta kun tuo sama "ongelma" pätee kaikkiin maihin! Ei Englannin seuduillakaan asuneet rautakauden kansat katsoneet olevansa "englantilaisia". Koko konseptia ei ollut vielä keksittykään, ja nuo ihmisryhmät sotivat keskenään. Silti niitä tutkitaan Englannin historiana.
Minulle karjalaiset, hämäläiset ja kaikki muut täällä vaikuttaneet omaleimaiset kansat ja heimot ovat niitä palikoita, joista Suomen historia rakentuu. Näinhän se muuallakin menee!
Olisi perin omituinen ajattelutapa, jos pitäisi keskittyä juuri niihin ihmisiin, jotka olivat juuri minun esi-isiäni. Tai että Suomen historiaa voisi tutkia vain siltä ajalta, jolloin "Suomi" nimenä ja konseptina on ollut olemassa. Voisiko sitä sitten kutsua "Nykyisen Suomena tunnetun alueen historiaksi"? Tai no, sekin jättää pois esimerkiksi Karjalan, jonka lasken myös tähän aihepiiriin. Mutta kyllä kaikesta saa halutessaan tehtyä vaikeaa, jos haluaa tästä nimikysymyksestä tehdä valtavan kompastuskiven.
Englannin historiaa on helppo tutkia, koska se on roomalaisajoista ollut historiallisesti hyvin dokumentoitu ja hallinnollisesti omaleimainen alue.
Miksi emme voisi tutkia Ruotsin itäisten maakuntien historiaa? Se kattaisi melko lailla saman alueen kuin nykyinen Suomi, ja samalla se sitoisi historian hallintopaikkaan, jonka päätökset esi-isiemme elämään vaikuttivat?
Ruotsissa oli itäisiä (miehitettyjä) maakuntia vain n 500 vuotta. Aika lyhyt historia tulisi. Nämähän meillä onkin aikaa lailla dokumentoitu, tosin miehittäjän näkökulmasta. Olisikin kiinnostavampaa tässä kohtaa, mitä täällä ole ennen sitä, mistä he silloin tuhosivat aineiston. Esim Kuusiston linna tuhottiin täysin, ja siellä on ollut kirjoituksia.
Tarkoitatko Kuusiston piispanlinnaa? Kieltämättä sanassa ”piispa” on varsin väkevä muinaissuomalainen, ellei suorastaan shamanistinen sävy.
Meinaatko ettei piispa joka on edustanut aikansa älymystöä ole voinut tutkia alueensa historiaa?
Toki on, mutta ainakin edellä oleva kirjoittaja halusi tutkia muinaissuomalaista historiaa eikä sitä mitä hän kutsuu ”miehittäjien” historiaksi.
Suomessahan on nykyäänkin yli 200 Kuningasta. Siis sukunimenä on Kuningas.
On valokuvia vielä vuosisadan alusta tuollaisesta maa-asumuksesta. Törmään kaivettu, varmaan aika suojaisa asua, ei ainakaan nurkista vetänyt. Hem metin köyhää tietenkin, jos ei edes saanut rakennuspuuta kaataa toisten omistamasta metsästä. Ei se kuitenkaan mikään perunakuoppa ollut. Samaan aikaan kehitys kehittyi, ehkä törmässäkin tavailtiin ensimmäisiä sanomalehtiä. Asuttinhan vanhojen kulttuurienkin maissa jos jonkinlaisissa luolakaivannoissa ja kyhäelmissä. Jos vielä saisi, ratkaisu olisi luonnonmukainen, maastoutuva kesämökki.