Lue keskustelun säännöt.
Suomen muinaisista kuningaskunnista ja varhaisesta korkea-kulttuurista on vaiettu, kertovat lukuisat nettilähteet
08.05.2021 |
Sosiaalisen median keskustelupalstat ovat jo pitkään tarjonneet alustan monenlaiselle näennäistiedolle. Verkossa on levinnyt myös pseudohistoriallista huuhaata koko internetin olemassaolon ajan.
Pseudohistoria ei ole missään nimessä uusi ilmiö. Muun muassa vuosina 1870–1946 elänyt taiteilija ja kirjailija Sigurd Wettenhovi Aspa rakensi teorioita suomen ja egyptin kielten yhteydestä. Hän myös näki suomalaiset muinaisen Egyptin perinnön jatkajina.
https://www.auroralehti.fi/pseudohistoria-ohittaa-ajantasaisen-tutkimuk…
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/suomen-muinaisista-kuninkaista…
Kommentit (720)
Yritin kirjoittaa viestin missä ei ollut mitään rivouksia mutta en saanut sitä useista korjailuyrityksistäni läpi. Tämä on surkein keskustelupalsta ikinä, viestit poistuu ilman syytä tai sitten niitä ei saa surkean sensuurin takia lainkaan läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikingin ihan vaan läppänä kertoivat saagoissaan suomen kuninkaista. Ja ne linnavuoret oli ihan vaan yksittäisten oravanmetsästäjien huvikseen kasaamia.
Finnit ovat saagoissa olleet saamelaisia eivätkä ne linnavuoret nyt mitään keskiaikaisia Carcassonneja ole olleet
Älä puhu p*skaa. Irlannissa viikinkejä kutsuttiin finngailleiksi. Finngaillien viikkaridynasti oli Ui Imar tai Uimar. Onpa vaikeaa kieltä.
Kalli/galli on ollut ympäri Eurooppaa käytetty nimitys suomenkielisistä arjalaisista. Lapissa ja muuallakin Suomessa oli scridefinnejä eli eurooppalaisten mukaan langobardeja, pitkäpartoja. Väinämöinenkin kuvailtiin pitkäparraksi, jos et satu tietämään.
Mongoloidia ei ollut edes protosaaneissa vielä rautakaudella, saati arjalaisista suomalaisissa.
Teikäläiset olette vain rypevää p*skasakkia täällä pönöttämässä suomalaisten historialla ja identiteetillä.
Olenko ainoa joka haluaisi mielenkinnosta nähdä ilmielävänä tämän julkina tsin. Ellei se ole liian vaarallista. En tiedä omia haploja mutta hänen edessään en häpeäisi mitään.
Tässä on yksi mielenkiintoinen sekopää ja hänen elämäntarinansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saksassa aikoinaan eräs kansallisosialistinen ryhmä keksi oman uuden hienomman historian itselleen...
No just, näinhän se menee.
Onko missään muussa maassa tällaista, että kiinnostus alueen muinaishistoriaa kohtaan antaa heti jonkin n*tsileiman otsaan? Ettekö tajua, miten omituista tämä on?
Kukaan ei paheksu kiinnostusta alueen muinaishistoriaa kohtaan. Mutta jos Museovirasto, missä on maan paras asiantuntemus, ei kelpaa, on kiinnostus pseudotieteellistä.
Ja kuten jo aiemmin tähän ketjuun kirjoitin, etenkin pienen valtion etu on, että historia perustuu faktoihin.
No, Museovirastollakin on rajalliset resurssit. Ei tarvita kuin johtoon muutama henkilö, joilla on tämän ketjun kaltaisia "ainoastaan Ruotsin ajan historialla on väliä" -henkisiä mielipiteitä, ja tutkimuksen painotukset muuttuvat sitä mukaa.
Nyt et selvästikään ymmärrä, mistä täällä edes puhutaan. Historian tutkimus perustuu aina kirjallisiin lähteisiin. Ei-kirjallisten lähteiden tutkimus on sitten esihistoriaa ja arkeologiaa. Myyttien tutkimus on folkloristiikkaa.
Se, että on myytti mahtavasta suomalaisesta kuninkaasta, ei voi aktualisoitua historiantutkimukseksi, vaikka Museovirastossa olisi pomona joulutonttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni asia on tutkittava ja siihen on löydyttävä resursseja.
No siis, ei asiaa noin vain "tutkita" - historiantutkimus rakentuu aina hitaasti, pala palalta. Mutta minulle riittäisi jo se, ettei Suomen muinaishistoriaan kohdistuvaa mielenkiintoa heti torpattaisi jonain nationalistien hörhöilynä. Eihän siitä kehtaa julkisesti myöntää olevansa edes kiinnostunut, kun heti saa jonkin epäilyttävän poliittisen leiman otsaansa.
Suomen muinaishistoria on vaikeasti tutkittava, koska koko Suomen käsite nykymerkityksessä on niin nuori. Varsinais-Suomen historia (koska Varsinais-Suomeenhan sana ”Suomi” on alunperin liittynyt) taas on osa Ruotsin historiaa, minkä toteaminen taas saa jotkut triggeröitymään saman tien.
-eri.
Ruotsalaiset ja venäläiset ovat olleet eri aikoina valloittajia. Totta kai miehitetyillä on pätkä yhteistä historiaa miehittäjän kanssa. Se ei silti ole koko historiamme. Eikä Suomen historia ala vasta ruotsalaisesta miehityksestä 1200-luvulla. Johan Rapolan muinaispelto ja Varikonniemen kaupunki ovat 700-800-luvuilta. Ja ruotsalaiset miehittäjät rakensivat ensimmäiset kirkot vanhojen pyhien paikkojen päälle tuhoten ne 1100- 1200 luvulla.
Nyt olet 1800-luvulla rakennetun kansallisuuskäsitteen vanki. Suomi tarkoitti tuolloin Varsinais-Suomea. Eivät hämäläiset tai karjalaiset katsoneet olevansa mitenkään suomalaisia. Todennäköisesti olisivat tuskin ymmärtäneet toistensa kieliäkään, murteet olivat tuolloin niin paljon omaleimaisempia, kun kirjakieltä ei ollut.
-sama eri.Mitä tällä on tekemistä minkään kanssa? Saksa ja Italia olivat kaupunkivaltioita vielä 1800-luvulle. Venetsialainen ei kokenut itseään nykyisellä tavalla italialaiseksi. On kiinnostavaa, miten Venetsia ja vaikka Pisa olivat erilaiset vaikka päätyivät lopulta samaan Italiaan. Olisi kiinnostavaa tietää enemmän Suomesta, Hämeestä ja Kainuusta.
Kainuun osalta voin kertoa, että se on vanhaa saamelaisaluetta. Noin 500 vuotta sitten savolaiset kaskenpolttajat saapuivat näille Ruotsin ja Venäjän rajamaille häätäen saamelaiset pohjoisemmaksi. Pian tämän jälkeen sinne rakennettiin ruotsalainen linna, jonka venäläiset tuhosivat. Tervan tullessa merkantilismin myötä tärkeäksi kauppatavaraksi syntyi myös vilkas vesiliikenneverkosto.
Eli varsin kansainvälinen paikka.
Tämäkin on kyseenalaistettu. Kveenit eivät olleet saamelaisia. Lisäksi sieltä on juuri löydetty hirsitalojen jäänteitä, ajalta, jolta niitä ei Kainuussa niitä pitänyt olla.
Liian suuri osa historian (ja kielen)"tutkimusta" näyttää olevan silkkaa spekulointia ja teorisointia riittämättömistä lähtökohdista. Jos edes kaivettaisiin ne paikat jotka jo tiedetään. Miksi rahaa laitetaan 1700- luvun Helsingin kaivamiseen, kun se on ihan hyvin dokumentoitua lähihistoriaa. Sitten rahat ei riitä muinaishistoriaan, joka valottuisi vain kaivamalla.
Ja onneksi nyt geenitutkimuksella, lopultakin jotain faktaa.
Mistä päin Kainuuta on löytynyt hirsitalojen jäänteitä ajalta, jolta niitä ei olisi pitänyt olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saksassa aikoinaan eräs kansallisosialistinen ryhmä keksi oman uuden hienomman historian itselleen...
No just, näinhän se menee.
Onko missään muussa maassa tällaista, että kiinnostus alueen muinaishistoriaa kohtaan antaa heti jonkin n*tsileiman otsaan? Ettekö tajua, miten omituista tämä on?
Kukaan ei paheksu kiinnostusta alueen muinaishistoriaa kohtaan. Mutta jos Museovirasto, missä on maan paras asiantuntemus, ei kelpaa, on kiinnostus pseudotieteellistä.
Ja kuten jo aiemmin tähän ketjuun kirjoitin, etenkin pienen valtion etu on, että historia perustuu faktoihin.
No, Museovirastollakin on rajalliset resurssit. Ei tarvita kuin johtoon muutama henkilö, joilla on tämän ketjun kaltaisia "ainoastaan Ruotsin ajan historialla on väliä" -henkisiä mielipiteitä, ja tutkimuksen painotukset muuttuvat sitä mukaa.
Nyt et selvästikään ymmärrä, mistä täällä edes puhutaan. Historian tutkimus perustuu aina kirjallisiin lähteisiin. Ei-kirjallisten lähteiden tutkimus on sitten esihistoriaa ja arkeologiaa. Myyttien tutkimus on folkloristiikkaa.
Se, että on myytti mahtavasta suomalaisesta kuninkaasta, ei voi aktualisoitua historiantutkimukseksi, vaikka Museovirastossa olisi pomona joulutonttu.
Tuo "myytti mahtavasta suomalaisesta kuninkaasta" on ihan oma olkiukkosi.
Kirjallisiksi lähteiksi ei ilmeisesti kelpaa ulkomaiset kirjalliset lähteet, eikä arkeologisetkaan löydöt kelpaa edes spekuloinnin pohjaksi, joten turha kai sitä tosiaan on tutkiakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikingin ihan vaan läppänä kertoivat saagoissaan suomen kuninkaista. Ja ne linnavuoret oli ihan vaan yksittäisten oravanmetsästäjien huvikseen kasaamia.
Finnit ovat saagoissa olleet saamelaisia eivätkä ne linnavuoret nyt mitään keskiaikaisia Carcassonneja ole olleet
Älä puhu p*skaa. Irlannissa viikinkejä kutsuttiin finngailleiksi. Finngaillien viikkaridynasti oli Ui Imar tai Uimar. Onpa vaikeaa kieltä.
Kalli/galli on ollut ympäri Eurooppaa käytetty nimitys suomenkielisistä arjalaisista. Lapissa ja muuallakin Suomessa oli scridefinnejä eli eurooppalaisten mukaan langobardeja, pitkäpartoja. Väinämöinenkin kuvailtiin pitkäparraksi, jos et satu tietämään.
Mongoloidia ei ollut edes protosaaneissa vielä rautakaudella, saati arjalaisista suomalaisissa.
Teikäläiset olette vain rypevää p*skasakkia täällä pönöttämässä suomalaisten historialla ja identiteetillä.
Olenko ainoa joka haluaisi mielenkinnosta nähdä ilmielävänä tämän julkina tsin. Ellei se ole liian vaarallista. En tiedä omia haploja mutta hänen edessään en häpeäisi mitään.
Voi olla aivan tuntematon haplo. Milloin ne neanderthalilaiset hävisivät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saksassa aikoinaan eräs kansallisosialistinen ryhmä keksi oman uuden hienomman historian itselleen...
No just, näinhän se menee.
Onko missään muussa maassa tällaista, että kiinnostus alueen muinaishistoriaa kohtaan antaa heti jonkin n*tsileiman otsaan? Ettekö tajua, miten omituista tämä on?
Kukaan ei paheksu kiinnostusta alueen muinaishistoriaa kohtaan. Mutta jos Museovirasto, missä on maan paras asiantuntemus, ei kelpaa, on kiinnostus pseudotieteellistä.
Ja kuten jo aiemmin tähän ketjuun kirjoitin, etenkin pienen valtion etu on, että historia perustuu faktoihin.
No, Museovirastollakin on rajalliset resurssit. Ei tarvita kuin johtoon muutama henkilö, joilla on tämän ketjun kaltaisia "ainoastaan Ruotsin ajan historialla on väliä" -henkisiä mielipiteitä, ja tutkimuksen painotukset muuttuvat sitä mukaa.
Nyt et selvästikään ymmärrä, mistä täällä edes puhutaan. Historian tutkimus perustuu aina kirjallisiin lähteisiin. Ei-kirjallisten lähteiden tutkimus on sitten esihistoriaa ja arkeologiaa. Myyttien tutkimus on folkloristiikkaa.
Se, että on myytti mahtavasta suomalaisesta kuninkaasta, ei voi aktualisoitua historiantutkimukseksi, vaikka Museovirastossa olisi pomona joulutonttu.
Tuo "myytti mahtavasta suomalaisesta kuninkaasta" on ihan oma olkiukkosi.
Kirjallisiksi lähteiksi ei ilmeisesti kelpaa ulkomaiset kirjalliset lähteet, eikä arkeologisetkaan löydöt kelpaa edes spekuloinnin pohjaksi, joten turha kai sitä tosiaan on tutkiakaan.
Mitäs mieltä olet, onko Atlantis historiallinen paikka? Siitä kun löytyy satoja kertoja enemmän aineistoa kuin näistä Suomen kuninkaista ja kauppapaikoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikingin ihan vaan läppänä kertoivat saagoissaan suomen kuninkaista. Ja ne linnavuoret oli ihan vaan yksittäisten oravanmetsästäjien huvikseen kasaamia.
Kyllä, on varmaa, että nykyisen Suomen alueella oli ruhtinaita, jotka kutsuivat itseään kuninkaiksi. Sinulla on vaan pahasti myöhempien aikojen historiankirjoituksen vääristämä kuva siitä, mitä se kuningas tarkoittaa. Se viikinkisaagojen kuningas ei ole mikään keskiajan valtias, se kun ei viikinkiajalla tarkoittanut yleensä mitään koko maan kuningasta vaan ne viikinkikuninkaat useinmiten olivat käytännössä paikallisia heimopäälliköitä, joilla oli ehkä parin heimon kylät hallussaansa. Pikkaisen suurempi ruhtinas se kuninkaaksi kutsuttu yleensä oli kuin yhden kylän jaarli, mutta siinä se. Ja linnavuoria rakennettiin nykypäivän mi
Niitä kuninkaita oli useinmiten esim. Norjassakin todella monia siellä sun täällä ympäri maata, ennen kuin yksikään heistä onnistui yhdistämään laajempia alueita oman valtansa alle ja se tapahtui vasta siinä kristinuskon tulon kynnyksellä ja aivan viikinkiajan lopulla. Sellaista kuningasta Suomessa ei kyllä koskaan ollut, joka olisi laajoja alueita valtaansa saanut.
Ja muuten samalla kannattaa huomata se, että Viikinkisaagojen Suomi ei tarkoita lähellekään nykyistä Suomen aluetta, siinä on kyse lähennä Varsinais-Suomen seuduista.
Eikä sen linnavuoren rakentamiseen nyt mitään suurta valtakuntaa tarvittu, joten sekään nyt ei todista mistään valtavan suuresta menneisyydestä. Linnavuoria tunnetaan Suomesta satakunta ja niistä vähänkään suurempia on vain muutama. Niitä rakennettiin monien kylien liepeille ihan siksi, että ne olivat aika kivoja hengen säilyttämseksi, kun naapuri tai joku kauempaa tuli ryöstöretkelle. Pysyvästi asutettuja sekä yhtään laajempaa aluetta palvelevia niistä oli hyvin harva. Tyypillisen linnavuoren rakentaa muutama kymmenen henkeä, kun siihen on riittävästi aikaa ja sen varustamiseen yleensä on riittänyt myös hyvin pieni joukko.
Tuohon aikaan Eurooppa oli muutenkin täynnä pieniä pirstoutuneita, sittemmin kadonneita valtakuntia, joista myöhemmin vasta tuli isoja kokonaisuuksia. Pohjois-Eurooppa oli muutenkin pitkään takapajula etelään verrattuna, sekään ei ole erityisen suomalainen ilmiö. Miksi tällainen historia on kuitenkin mielenkiintoista muiden maiden ja kansakuntien kohdalla, mutta suomalaisten kohdalla keskitytään inttämään, että todennäköisesti ei ollut edes sitä, ja kaikki lähteet ovat automaattisesti höpönlöpöä?
Osaako taukki lukea tai ymmärtää lukemaansa? Missä ihmeen kohdassa väitin, että tämä historia olisi höpöhöpöä? Toki tuo historia on mielenkiintoista ja niin kuin totean erilaisia pieniä paikallisia linnavuoria on ollut ja varmasti jopa ns. kuninkaita, jotka ovat paria kylää hallinneet. Mitään todisteita tai syytä uskoa, että se olisi sen suurempaa ollut ei oikeasti ole. Mitä ne sinun lähteet niille valtakunnille muka ovat?
Siis lähteet mille? Kadonneille eurooppalaisille valtakunnille vai? No esimerkiksi Englannissa oli muinoin kuningaskunnat nimeltä Wessex ja Mercia. Onko niitä enää? Ei. Onko niistä muuta jäljellä kuin hautalöytöjä? Ei. Olivatko ne silti olemassa? Kyllä.
Tuntuu, että me keskustelemme ihan eri asioista. Minua vain ihmetyttää se, että sen sijaan että rautakautisen Suomen historiaa tutkittaisiin sellaisena kuin se on voinut olla - ei mahtavana valtakuntana joka katosi kuin Atlantis konsanaan, vaan rautakautisina pikkuvaltakuntina kuten suurin osa Eurooppaa - yleensä keskitytään vain vähättelemään ja toppuuttelemaan, ettei vaan kukaan äärinationalisti pääse luulemaan, että täällä olisi jotain oikeasti mielenkiintoista koskaan ollut. Vaihtoehdot ei ole "mahtava imperiumi" ja "tuskin mitään, sepitettä kaikki".
Wessex ei noussut tyhjästä korpeen. Sen perusta lepäsi Rooman vanhan provinssin ja kristinuskon varassa. Ja taisi väkilukukin olla sen ajan "Suomea" isompi. Helpottaa kummasti yhteiskunnan järjestäytymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin minua huvittaa tässä juttussa se, että viittaukset suomalaisiin kuninkaisiin ja suomalaisiin kaupunkeihin löytyvät nimenomaan ulkomaisista lähteistä, ja Suomesta löytyy kyllä asioita, jotka vastaavat kuvausta. Esimerkiksi nyt tuo 1100-luvun Tabula Rogerianassa mainittu kaupunki Ragvalda. Ulvilassa on siis kylä nimeltä Ravani, jonka vanha ruotsinkielinen nimi sattuu jostain kumman syystä olemaan Ragvaldsby. Ragvalda sijaitsi kuulemma maassa nimeltä Tabast/Tavast. No, Tavast on jostain syystä jäänyt elämään Hämeen vanhana nimenä. Satakunnasta on kyllä löytynyt hautalöytö poikineen, rautakautisine hienoine miekkoineen, mutta ei. Täällä ei ole voinut olla kerta kaikkiaan mitään. Ragvaldan on pakko olla pelkkää satua, joka jostain syystä tekaistiin arabimaantieteilijän päästä Italiassa asti. Pelkkä italialais-arabialainen satu - mitäs siitä, että suomalaiset paikannimet täsmäävät. Ne miekatkin ovat Satakuntaan putoilleet jostain taivaalta.
Tuskin kukaan kuvittelee, että täällä on ollut jokin loistokas imperiumi mahtavine kivilinnoineen. Noihin aikoihin ei missään muuallakaan päin Pohjois-Eurooppaa ollut vielä sellaista. Mutta kun sekin kovasti inttäen kielletään, että täällä olisi ollut minkäänlaista kaupunkia, minkäänlaista pysyvää asutusta ja kauppapaikkaa, minkäänlaista päällikköä, tai kerta kaikkiaan mitään muuta kuin lauma kierteleviä metsäläisiä.
En intä vastaan, mutta vesitse kulkijoita eri tarkoituksissa ja kauppatavaraa on liikkunut pitkin mantereen rannikkoja. Voi olla omia, voi olla vieraita.
Omia tai vieraita mitä? Kulkijoita ja kauppatavaroita?
Mutta siitä ei silti pääse minnekään, että täälläpäin on ollut kaupunki (pysyvä asutuskeskus) nimeltä Ragvalda, joka tunnettiin vilkkaana kauppapaikkana Italiassa asti. Eikä se ollut edes ainoa Tabula Rogerianassa mainittu kaupungiksi tituleerattu paikka, joka oli todennäköisesti Suomen alueella.
Niin, tosin siitäkään ei pääse yhtään mihinkään, että meillä on tasan tuo yksi teksti, joka mainitsee tuon kauppapaikan, josta ei ole löytynyt argeologisia jäänteitä.
Kyllä, kauppapaikkoja on totta kai ollut täällä, pysyviä ja vähemmän pysyviä. Aika pieniä ne ovat tosiasiassa olleet.
Miten niin ei ole mitään arkeologisia jäänteitä? Tuolla alueella sijaitsi myös myöhemmin Ulvilan ensimmäinen kirkko. Kirkko on sittemmin kadonnut ja Ulvilan keskusta siirtyi myöhemmin eri alueelle. Kirkosta ei jäänyt muuta jäljelle kuin pala muuria ja hautausmaan vainajia, jotka kaivauksissa löytyivät. Mutta siellä se oli kuitenkin.
Tuohon aikaan kaikki oli pientä - ei se tarkoita, ettei sitä olisi ollut olemassa. Rakennuksia, Euroopassa jopa kokonaisia mahtavia kivilinnoja, on hävinnyt tyystin - ei se tarkoita, ettei niitä ollut olemassa.
Siis mitä ihmettä koitat selittää? Siis mielestäsi Ulvilan 1200-luvulla rakennettu ensimmäinen kirkko ja siitä jääneet argeologiset jäänteet jotenkin mystisesti samalla todistavat sen, että 1150-luvulla tehdyssä Tabula Rogirianassa mainittu kauppapaikka oli olemassa juuri tuolla paikalla, mistä kuitenkaan ei ole jäänyt mitään jälkiä? On sinulla kovin erikoinen logiikka.
Ja kyllä, varmasti joku kauppapaikka oli jossain, joka tuossa teoksessakin mainitaan. Kyllähän se tiedetään hyvinkin, että erilaisia kauppapaikkoja oli paljonkin täällä ja jotkut jopa suhteellisen pysyviä. Tästä nimenomaisesta ei ole kyllä niitä argeologisia todisteita. Ja ei, myöhempien aikojen kirkon tai hautausmaan jäänteen ei sitä kyllä todista.
Tämä on kyllä niin rasittavaa vänkäystä, että antaa olla. Mutta huomautan sen verran, että kirkkoja harvoin rakennettiin keskelle ei-mitään. Yleisesti ottaen ne on rakennettu sinne, missä oli valmiiksi ihmisiä.
Taisi olla paavillinen määräys rakentaa kirkko paikallisen muinaisuskon palvontapaikan viereen. Ihmiset kävivät ensin uhrilehdossa ja uteliaisuuttaan menivät kirkkoon jossa näkivät seiniin maalattuja Raamatun tapahtumia. Siinä se uskonto vähitellen vaihtui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin minua huvittaa tässä juttussa se, että viittaukset suomalaisiin kuninkaisiin ja suomalaisiin kaupunkeihin löytyvät nimenomaan ulkomaisista lähteistä, ja Suomesta löytyy kyllä asioita, jotka vastaavat kuvausta. Esimerkiksi nyt tuo 1100-luvun Tabula Rogerianassa mainittu kaupunki Ragvalda. Ulvilassa on siis kylä nimeltä Ravani, jonka vanha ruotsinkielinen nimi sattuu jostain kumman syystä olemaan Ragvaldsby. Ragvalda sijaitsi kuulemma maassa nimeltä Tabast/Tavast. No, Tavast on jostain syystä jäänyt elämään Hämeen vanhana nimenä. Satakunnasta on kyllä löytynyt hautalöytö poikineen, rautakautisine hienoine miekkoineen, mutta ei. Täällä ei ole voinut olla kerta kaikkiaan mitään. Ragvaldan on pakko olla pelkkää satua, joka jostain syystä tekaistiin arabimaantieteilijän päästä Italiassa asti. Pelkkä italialais-arabialainen satu - mitäs siitä, että suomalaiset paikannimet täsmäävät. Ne miekatkin ovat Satakuntaan putoilleet jostain taivaalta.
Tuskin kukaan kuvittelee, että täällä on ollut jokin loistokas imperiumi mahtavine kivilinnoineen. Noihin aikoihin ei missään muuallakaan päin Pohjois-Eurooppaa ollut vielä sellaista. Mutta kun sekin kovasti inttäen kielletään, että täällä olisi ollut minkäänlaista kaupunkia, minkäänlaista pysyvää asutusta ja kauppapaikkaa, minkäänlaista päällikköä, tai kerta kaikkiaan mitään muuta kuin lauma kierteleviä metsäläisiä.
En intä vastaan, mutta vesitse kulkijoita eri tarkoituksissa ja kauppatavaraa on liikkunut pitkin mantereen rannikkoja. Voi olla omia, voi olla vieraita.
Omia tai vieraita mitä? Kulkijoita ja kauppatavaroita?
Mutta siitä ei silti pääse minnekään, että täälläpäin on ollut kaupunki (pysyvä asutuskeskus) nimeltä Ragvalda, joka tunnettiin vilkkaana kauppapaikkana Italiassa asti. Eikä se ollut edes ainoa Tabula Rogerianassa mainittu kaupungiksi tituleerattu paikka, joka oli todennäköisesti Suomen alueella.
Niin, tosin siitäkään ei pääse yhtään mihinkään, että meillä on tasan tuo yksi teksti, joka mainitsee tuon kauppapaikan, josta ei ole löytynyt argeologisia jäänteitä.
Kyllä, kauppapaikkoja on totta kai ollut täällä, pysyviä ja vähemmän pysyviä. Aika pieniä ne ovat tosiasiassa olleet.
Miten niin ei ole mitään arkeologisia jäänteitä? Tuolla alueella sijaitsi myös myöhemmin Ulvilan ensimmäinen kirkko. Kirkko on sittemmin kadonnut ja Ulvilan keskusta siirtyi myöhemmin eri alueelle. Kirkosta ei jäänyt muuta jäljelle kuin pala muuria ja hautausmaan vainajia, jotka kaivauksissa löytyivät. Mutta siellä se oli kuitenkin.
Tuohon aikaan kaikki oli pientä - ei se tarkoita, ettei sitä olisi ollut olemassa. Rakennuksia, Euroopassa jopa kokonaisia mahtavia kivilinnoja, on hävinnyt tyystin - ei se tarkoita, ettei niitä ollut olemassa.
Siis mitä ihmettä koitat selittää? Siis mielestäsi Ulvilan 1200-luvulla rakennettu ensimmäinen kirkko ja siitä jääneet argeologiset jäänteet jotenkin mystisesti samalla todistavat sen, että 1150-luvulla tehdyssä Tabula Rogirianassa mainittu kauppapaikka oli olemassa juuri tuolla paikalla, mistä kuitenkaan ei ole jäänyt mitään jälkiä? On sinulla kovin erikoinen logiikka.
Ja kyllä, varmasti joku kauppapaikka oli jossain, joka tuossa teoksessakin mainitaan. Kyllähän se tiedetään hyvinkin, että erilaisia kauppapaikkoja oli paljonkin täällä ja jotkut jopa suhteellisen pysyviä. Tästä nimenomaisesta ei ole kyllä niitä argeologisia todisteita. Ja ei, myöhempien aikojen kirkon tai hautausmaan jäänteen ei sitä kyllä todista.
Tämä on kyllä niin rasittavaa vänkäystä, että antaa olla. Mutta huomautan sen verran, että kirkkoja harvoin rakennettiin keskelle ei-mitään. Yleisesti ottaen ne on rakennettu sinne, missä oli valmiiksi ihmisiä.
Ap voisi keskustelun tasoa nostaakseen selittää, miten hän määrittää korkeakulttuurin. Miten se ilmenee, mitä se jättää jälkeensä, yms.
Ole hyvä, Wikipediaa
Usein sivilisaatio katsotaan kulttuurin kehitysvaiheeksi, jota edeltää yksinkertainen heimoyhteiskunta. Kun tällainen yhteiskunta kasvaa ja organisoituu, siitä tulee sivilisaatio eli korkeakulttuuri, jolle on ominaista keskitetty valtiomainen hallinto, suuret asutuskeskukset, työnjako, yhteiskuntaluokat, kirjoitustaito, korkealle tasolle kehittyneet tiede ja taide sekä vahva armeija. Sivilisaatioille tyypillistä on kaupunkien muodostuminen.
Sivilisaatiolla" voidaan viitata myös pelkkään kompleksisen yhteiskunnan kulttuuriin yhteiskunnan itsensä sijasta. Jokaiseen yhteiskuntaan – riippumatta siitä, voidaanko se määritellä sivilisaatioksi vai ei – liittyy omintakeisia ja yksilöllisiä ideologioiden, tapojen, tuotannon ja taiteiden muotoja. Sivilisaatioille tyypillisesti muodostuu etenkin sen eliittiin yhdistetty kulttuuri, joka ilmenee kirjallisuuden, taiteen, arkkitehtuurin, järjestäytyneen uskonnon ja monimutkaisen tapakulttuurin kautta.
Suomesta on löytynyt niin arvokkaita esineitä, että on täytynyt olla rahaa ja kaupankäyntiä. Muinaisuskosta eli omasta uskonnosta on jumalien nimetkin tiedossa. Samaten on tieto uhrilehdoista, -lähteistä ja -kivistä.
Suomeksi ei ole juuri tekstejä säilynyt, Novgorodissa kyllä tuohella kirjoituksia riimuin. Ei ihme että ovat tuhoutuneet tulessa ja lahoamalla.
Ja hallinnosta ja armeijastahan tässä kiistellään. On tuotu esille että on ollut nimettyjä kaupunkeja ja valtion nimet, ja on löytynyt hirsiksupunki esim Varikonniemestä.
"Kun tällainen yhteiskunta kasvaa ja organisoituu, siitä tulee sivilisaatio eli korkeakulttuuri, jolle on ominaista keskitetty valtiomainen hallinto, suuret asutuskeskukset, työnjako, yhteiskuntaluokat, kirjoitustaito, korkealle tasolle kehittyneet tiede ja taide sekä vahva armeija. Sivilisaatioille tyypillistä on kaupunkien muodostuminen."
Näistä korkeakulttuurin ilmentymistä ei Suomessa taida olla havaintoja kuin ihan viime vuosisadoilta.
Toki tällä on ollut erinäisiä heimokulttuureja omine uskontoineen ja kulttuuripiirteineen jo tuhansia vuosia. Mutta tuon määritelmän mukaan avauksessa mainottu korkekulttuuri on tainnut puuttua tai ei ole jälkiä jättänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Historian tutkimus perustuu aina kirjallisiin lähteisiin. Ei-kirjallisten lähteiden tutkimus on sitten esihistoriaa ja arkeologiaa. Myyttien tutkimus on folkloristiikkaa."
Aivan. Eikä teikäläisillä, joille ruotsalaiset kuten Snellman liimasivat otsaan etiketin 'suomalainen', ole minkään valtakunnan käsitystä ALKUPERÄISTEN suomalaisten kulttuurista tai edes etnisyydestä. N1c on jurttar*ssäläinen neosiperialainen ja I-YDNA metsäläiskannibaalien haplo. Näillä ei ole mitään tekemistä (muinais) suomalaisuuden kanssa.
Rypevä pskaporukka ei ymmärrä vaikka alleviivaisi, saati, että kykenisi lukemaan tutkimustuloksia.
Ja arjalaissuomalaisten 'esihistoria' on kirjoitettu, vaikka jälleen- teikäläisillä ei ole siitä(kään) mitään käsitystä. Muinaiset suomenheimot osasivat kirjoittaa, teikäläisten esi-isät eivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikingin ihan vaan läppänä kertoivat saagoissaan suomen kuninkaista. Ja ne linnavuoret oli ihan vaan yksittäisten oravanmetsästäjien huvikseen kasaamia.
Kyllä, on varmaa, että nykyisen Suomen alueella oli ruhtinaita, jotka kutsuivat itseään kuninkaiksi. Sinulla on vaan pahasti myöhempien aikojen historiankirjoituksen vääristämä kuva siitä, mitä se kuningas tarkoittaa. Se viikinkisaagojen kuningas ei ole mikään keskiajan valtias, se kun ei viikinkiajalla tarkoittanut yleensä mitään koko maan kuningasta vaan ne viikinkikuninkaat useinmiten olivat käytännössä paikallisia heimopäälliköitä, joilla oli ehkä parin heimon kylät hallussaansa. Pikkaisen suurempi ruhtinas se kuninkaaksi kutsuttu yleensä oli kuin yhden kylän jaarli, mutta siinä se. Ja linnavuoria rakennettiin nykypäivän mi
Niitä kuninkaita oli useinmiten esim. Norjassakin todella monia siellä sun täällä ympäri maata, ennen kuin yksikään heistä onnistui yhdistämään laajempia alueita oman valtansa alle ja se tapahtui vasta siinä kristinuskon tulon kynnyksellä ja aivan viikinkiajan lopulla. Sellaista kuningasta Suomessa ei kyllä koskaan ollut, joka olisi laajoja alueita valtaansa saanut.
Ja muuten samalla kannattaa huomata se, että Viikinkisaagojen Suomi ei tarkoita lähellekään nykyistä Suomen aluetta, siinä on kyse lähennä Varsinais-Suomen seuduista.
Eikä sen linnavuoren rakentamiseen nyt mitään suurta valtakuntaa tarvittu, joten sekään nyt ei todista mistään valtavan suuresta menneisyydestä. Linnavuoria tunnetaan Suomesta satakunta ja niistä vähänkään suurempia on vain muutama. Niitä rakennettiin monien kylien liepeille ihan siksi, että ne olivat aika kivoja hengen säilyttämseksi, kun naapuri tai joku kauempaa tuli ryöstöretkelle. Pysyvästi asutettuja sekä yhtään laajempaa aluetta palvelevia niistä oli hyvin harva. Tyypillisen linnavuoren rakentaa muutama kymmenen henkeä, kun siihen on riittävästi aikaa ja sen varustamiseen yleensä on riittänyt myös hyvin pieni joukko.
Tuohon aikaan Eurooppa oli muutenkin täynnä pieniä pirstoutuneita, sittemmin kadonneita valtakuntia, joista myöhemmin vasta tuli isoja kokonaisuuksia. Pohjois-Eurooppa oli muutenkin pitkään takapajula etelään verrattuna, sekään ei ole erityisen suomalainen ilmiö. Miksi tällainen historia on kuitenkin mielenkiintoista muiden maiden ja kansakuntien kohdalla, mutta suomalaisten kohdalla keskitytään inttämään, että todennäköisesti ei ollut edes sitä, ja kaikki lähteet ovat automaattisesti höpönlöpöä?
Osaako taukki lukea tai ymmärtää lukemaansa? Missä ihmeen kohdassa väitin, että tämä historia olisi höpöhöpöä? Toki tuo historia on mielenkiintoista ja niin kuin totean erilaisia pieniä paikallisia linnavuoria on ollut ja varmasti jopa ns. kuninkaita, jotka ovat paria kylää hallinneet. Mitään todisteita tai syytä uskoa, että se olisi sen suurempaa ollut ei oikeasti ole. Mitä ne sinun lähteet niille valtakunnille muka ovat?
Siis lähteet mille? Kadonneille eurooppalaisille valtakunnille vai? No esimerkiksi Englannissa oli muinoin kuningaskunnat nimeltä Wessex ja Mercia. Onko niitä enää? Ei. Onko niistä muuta jäljellä kuin hautalöytöjä? Ei. Olivatko ne silti olemassa? Kyllä.
Tuntuu, että me keskustelemme ihan eri asioista. Minua vain ihmetyttää se, että sen sijaan että rautakautisen Suomen historiaa tutkittaisiin sellaisena kuin se on voinut olla - ei mahtavana valtakuntana joka katosi kuin Atlantis konsanaan, vaan rautakautisina pikkuvaltakuntina kuten suurin osa Eurooppaa - yleensä keskitytään vain vähättelemään ja toppuuttelemaan, ettei vaan kukaan äärinationalisti pääse luulemaan, että täällä olisi jotain oikeasti mielenkiintoista koskaan ollut. Vaihtoehdot ei ole "mahtava imperiumi" ja "tuskin mitään, sepitettä kaikki".
Wessex ei noussut tyhjästä korpeen. Sen perusta lepäsi Rooman vanhan provinssin ja kristinuskon varassa. Ja taisi väkilukukin olla sen ajan "Suomea" isompi. Helpottaa kummasti yhteiskunnan järjestäytymistä.
Juuri näin. Ja varsinkin kirjoitustaito on erittäin huomaavaista jälkipolvia kohtaan ja ihan kummasti helpottaa historiantutkimusta. Roomalaiset tekivät suuren palveluksen historiantutkimukselle.
Meillä Suomessa on pitkä esihistoria ja hapan maaperä. Voimme löytää jonkin miekan tai jonkin hampaan, mutta niistä on vaikea rakentaa kokonaiskuvaa, ja siksi oikeat tutkijat ovat aika varovaisia vetämään johtopäätöksiä.
Varmasti on ollut kaupunkeja, ainakin kauppapaikan merkityksessä. Ja päälliköitä myös. Mutta siinäpä se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Historian tutkimus perustuu aina kirjallisiin lähteisiin. Ei-kirjallisten lähteiden tutkimus on sitten esihistoriaa ja arkeologiaa. Myyttien tutkimus on folkloristiikkaa."
Aivan. Eikä teikäläisillä, joille ruotsalaiset kuten Snellman liimasivat otsaan etiketin 'suomalainen', ole minkään valtakunnan käsitystä ALKUPERÄISTEN suomalaisten kulttuurista tai edes etnisyydestä. N1c on jurttar*ssäläinen neosiperialainen ja I-YDNA metsäläiskannibaalien haplo. Näillä ei ole mitään tekemistä (muinais) suomalaisuuden kanssa.
Rypevä pskaporukka ei ymmärrä vaikka alleviivaisi, saati, että kykenisi lukemaan tutkimustuloksia.
Ja arjalaissuomalaisten 'esihistoria' on kirjoitettu, vaikka jälleen- teikäläisillä ei ole siitä(kään) mitään käsitystä. Muinaiset suomenheimot osasivat kirjoittaa, teikäläisten esi-isät eivät.
Missä vaiheessa historiaanne se kirjoitustaito sitten katosi?
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa jotain I-haploryhmän isälinjasta. En löydä oikein mitään kunnon tietoa netistä suomeksi.
I haplo on proto-eurooppalainen geeni. Sitä on eniten skandinaviassa I2b ja balkanilla I2a.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset köpötteli jääkauden jälkeen Volgan mutkasta saamelaisten maille.
Siinä sinulle korkea-kulttuuria.
Asuiko saamelaiset jään päällä vai jään alla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saksassa aikoinaan eräs kansallisosialistinen ryhmä keksi oman uuden hienomman historian itselleen...
No just, näinhän se menee.
Onko missään muussa maassa tällaista, että kiinnostus alueen muinaishistoriaa kohtaan antaa heti jonkin n*tsileiman otsaan? Ettekö tajua, miten omituista tämä on?
Kukaan ei paheksu kiinnostusta alueen muinaishistoriaa kohtaan. Mutta jos Museovirasto, missä on maan paras asiantuntemus, ei kelpaa, on kiinnostus pseudotieteellistä.
Ja kuten jo aiemmin tähän ketjuun kirjoitin, etenkin pienen valtion etu on, että historia perustuu faktoihin.
No, Museovirastollakin on rajalliset resurssit. Ei tarvita kuin johtoon muutama henkilö, joilla on tämän ketjun kaltaisia "ainoastaan Ruotsin ajan historialla on väliä" -henkisiä mielipiteitä, ja tutkimuksen painotukset muuttuvat sitä mukaa.
Nyt et selvästikään ymmärrä, mistä täällä edes puhutaan. Historian tutkimus perustuu aina kirjallisiin lähteisiin. Ei-kirjallisten lähteiden tutkimus on sitten esihistoriaa ja arkeologiaa. Myyttien tutkimus on folkloristiikkaa.
Se, että on myytti mahtavasta suomalaisesta kuninkaasta, ei voi aktualisoitua historiantutkimukseksi, vaikka Museovirastossa olisi pomona joulutonttu.
Sinä et näytä ymmärtävän, mistä täällä puhutaan. Emme me kuvittele, että joku löytää Väinämöisen haudan. Mutta haluaisimme, että joku tutkisi edes ne haudat joita on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin minua huvittaa tässä juttussa se, että viittaukset suomalaisiin kuninkaisiin ja suomalaisiin kaupunkeihin löytyvät nimenomaan ulkomaisista lähteistä, ja Suomesta löytyy kyllä asioita, jotka vastaavat kuvausta. Esimerkiksi nyt tuo 1100-luvun Tabula Rogerianassa mainittu kaupunki Ragvalda. Ulvilassa on siis kylä nimeltä Ravani, jonka vanha ruotsinkielinen nimi sattuu jostain kumman syystä olemaan Ragvaldsby. Ragvalda sijaitsi kuulemma maassa nimeltä Tabast/Tavast. No, Tavast on jostain syystä jäänyt elämään Hämeen vanhana nimenä. Satakunnasta on kyllä löytynyt hautalöytö poikineen, rautakautisine hienoine miekkoineen, mutta ei. Täällä ei ole voinut olla kerta kaikkiaan mitään. Ragvaldan on pakko olla pelkkää satua, joka jostain syystä tekaistiin arabimaantieteilijän päästä Italiassa asti. Pelkkä italialais-arabialainen satu - mitäs siitä, että suomalaiset paikannimet täsmäävät. Ne miekatkin ovat Satakuntaan putoilleet jostain taivaalta.
Tuskin kukaan kuvittelee, että täällä on ollut jokin loistokas imperiumi mahtavine kivilinnoineen. Noihin aikoihin ei missään muuallakaan päin Pohjois-Eurooppaa ollut vielä sellaista. Mutta kun sekin kovasti inttäen kielletään, että täällä olisi ollut minkäänlaista kaupunkia, minkäänlaista pysyvää asutusta ja kauppapaikkaa, minkäänlaista päällikköä, tai kerta kaikkiaan mitään muuta kuin lauma kierteleviä metsäläisiä.
En intä vastaan, mutta vesitse kulkijoita eri tarkoituksissa ja kauppatavaraa on liikkunut pitkin mantereen rannikkoja. Voi olla omia, voi olla vieraita.
Omia tai vieraita mitä? Kulkijoita ja kauppatavaroita?
Mutta siitä ei silti pääse minnekään, että täälläpäin on ollut kaupunki (pysyvä asutuskeskus) nimeltä Ragvalda, joka tunnettiin vilkkaana kauppapaikkana Italiassa asti. Eikä se ollut edes ainoa Tabula Rogerianassa mainittu kaupungiksi tituleerattu paikka, joka oli todennäköisesti Suomen alueella.
Niin, tosin siitäkään ei pääse yhtään mihinkään, että meillä on tasan tuo yksi teksti, joka mainitsee tuon kauppapaikan, josta ei ole löytynyt argeologisia jäänteitä.
Kyllä, kauppapaikkoja on totta kai ollut täällä, pysyviä ja vähemmän pysyviä. Aika pieniä ne ovat tosiasiassa olleet.
Miten niin ei ole mitään arkeologisia jäänteitä? Tuolla alueella sijaitsi myös myöhemmin Ulvilan ensimmäinen kirkko. Kirkko on sittemmin kadonnut ja Ulvilan keskusta siirtyi myöhemmin eri alueelle. Kirkosta ei jäänyt muuta jäljelle kuin pala muuria ja hautausmaan vainajia, jotka kaivauksissa löytyivät. Mutta siellä se oli kuitenkin.
Tuohon aikaan kaikki oli pientä - ei se tarkoita, ettei sitä olisi ollut olemassa. Rakennuksia, Euroopassa jopa kokonaisia mahtavia kivilinnoja, on hävinnyt tyystin - ei se tarkoita, ettei niitä ollut olemassa.
Siis mitä ihmettä koitat selittää? Siis mielestäsi Ulvilan 1200-luvulla rakennettu ensimmäinen kirkko ja siitä jääneet argeologiset jäänteet jotenkin mystisesti samalla todistavat sen, että 1150-luvulla tehdyssä Tabula Rogirianassa mainittu kauppapaikka oli olemassa juuri tuolla paikalla, mistä kuitenkaan ei ole jäänyt mitään jälkiä? On sinulla kovin erikoinen logiikka.
Ja kyllä, varmasti joku kauppapaikka oli jossain, joka tuossa teoksessakin mainitaan. Kyllähän se tiedetään hyvinkin, että erilaisia kauppapaikkoja oli paljonkin täällä ja jotkut jopa suhteellisen pysyviä. Tästä nimenomaisesta ei ole kyllä niitä argeologisia todisteita. Ja ei, myöhempien aikojen kirkon tai hautausmaan jäänteen ei sitä kyllä todista.
Tämä on kyllä niin rasittavaa vänkäystä, että antaa olla. Mutta huomautan sen verran, että kirkkoja harvoin rakennettiin keskelle ei-mitään. Yleisesti ottaen ne on rakennettu sinne, missä oli valmiiksi ihmisiä.
Ap voisi keskustelun tasoa nostaakseen selittää, miten hän määrittää korkeakulttuurin. Miten se ilmenee, mitä se jättää jälkeensä, yms.
En tiedä miksi minulle vastasit, mutta selvennettäköön, että minä en ole ap.
-edellinen
En varsinaisesti vastannut sinulle vaan jatkumona ajatukseesi lisäsin tuon pyynnön ap:lle.
Kirjoittaessani mietin kyllä oletko ap vai joku muu. Mutta kun en sitä tiennyt, muotoilin tekstini tuolla tavoin.
Sori, että pahoitin mielesi. Ajatus oli kyllä vilpitön. Saatoin tietysti myös ymmärtää väärin sinun ajatuksesi, mutta se ilmentää vain omaa kapeakatseisuuttani.
Vierailija kirjoitti:
"Historian tutkimus perustuu aina kirjallisiin lähteisiin. Ei-kirjallisten lähteiden tutkimus on sitten esihistoriaa ja arkeologiaa. Myyttien tutkimus on folkloristiikkaa."
Aivan. Eikä teikäläisillä, joille ruotsalaiset kuten Snellman liimasivat otsaan etiketin 'suomalainen', ole minkään valtakunnan käsitystä ALKUPERÄISTEN suomalaisten kulttuurista tai edes etnisyydestä. N1c on jurttar*ssäläinen neosiperialainen ja I-YDNA metsäläiskannibaalien haplo. Näillä ei ole mitään tekemistä (muinais) suomalaisuuden kanssa.
Rypevä pskaporukka ei ymmärrä vaikka alleviivaisi, saati, että kykenisi lukemaan tutkimustuloksia.
Ja arjalaissuomalaisten 'esihistoria' on kirjoitettu, vaikka jälleen- teikäläisillä ei ole siitä(kään) mitään käsitystä. Muinaiset suomenheimot osasivat kirjoittaa, teikäläisten esi-isät eivät.
Voitko kertoa lisää I-metsäläiskannibaaleista? I-isälinjasta löytyy niin vähän tietoa.
Tämäkin on kyseenalaistettu. Kveenit eivät olleet saamelaisia. Lisäksi sieltä on juuri löydetty hirsitalojen jäänteitä, ajalta, jolta niitä ei Kainuussa niitä pitänyt olla.
Liian suuri osa historian (ja kielen)"tutkimusta" näyttää olevan silkkaa spekulointia ja teorisointia riittämättömistä lähtökohdista. Jos edes kaivettaisiin ne paikat jotka jo tiedetään. Miksi rahaa laitetaan 1700- luvun Helsingin kaivamiseen, kun se on ihan hyvin dokumentoitua lähihistoriaa. Sitten rahat ei riitä muinaishistoriaan, joka valottuisi vain kaivamalla.
Ja onneksi nyt geenitutkimuksella, lopultakin jotain faktaa.