Aloitin lasten tekemisen 40-vuotiaana naisena

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietäisi edes haluaako lapsia vai ei. Minä en tiedä vielä 26- vuotiaana ollenkaan sitä haluanko lapsia vai ei. Kivempi se on jos on selkeä kanta siitä että ehdottomasti haluaa tai ehdottomasti ei halua. Inhottavinta on tällainen totaali tietämättömyys siitä haluaako vai ei. En ainakaan tällaisella en tiedä- asenteella lähde lasta yrittämään.

Olen 27vuotias yhden lapsen äiti. Minulla ei koskaan ollut vauvakuumetta enkä koskaan oikeastaan välittänyt lapsista. Teimme kuitenkin lapsen, koska se oli miehelle tärkeää ja en ollut mitenkään asiaa vastaankaan. Nyt kyllä kaduttaisi, jos ei olisi lasta tehty. Aivan mahtava vesseli ja toinen työn alla. Käyn yliopistotutkintoa tässä samalla, joten äitiysloma ja hoitovapaa on tehokkaassa käytössä ja sitten voikin jo siirtyä työelämään. Edelleenkään muiden lapset ei oikein herätä tunteita.

Toivottavasti ei ole humanistinen ala että saat lapsen itse elätettyä.

Kiitos huolenpidosta, mutta tuskin minusta ensimmäistä Suomen työtöntä lääkäriä tulee. :D Ja monia ystäviä kyllä työllistynyt myös humanistiselta alalta, joten eipäs tuomita siellä.

Kaverisi kokemus ei kumoa sitä faktaa, ettei humanistinen ala työllistä.

No minäpä ilmoitan kaikille aineenopettajiksi ja opettajiksi valmistuneille ystävilleni, että luopuvat viroistaan nyt heti, kun vauva.fi:ssä sanottiin, että kuulutte kortistoon. :D

Täytyykö sinulle siis etsiä valmiiksi tilastoja humanistien työllistymisestä, jos et niitä ole ikinä nähnyt etkä osaa itse etsiä?

Kyllä minä ne tilastot tiedän. Tiedän erinomaisesti myös sen, että humanistiset tieteet on aika laaja ala ja sieltäkin voi valmistua vaikka mihin ammattiin. Osassa työllistyminen on heikompaa kuin osassa. Nyt minua kiinnostaisi tietää, miksi tämä on jo toinen asiaan täysin kuulumaton ketju, jossa paasaat minulle humanistien työllistymisestä? Kai tiedät, että Suomessa työttömyys on muutenkin iso ongelma, eivätkä kaikki työttömät ole humanisteja? Ilmeisesti olet kouluttamaton työtön itse, kun hengailet täällä tähän aikaan kirjoittelemassa. Minulla opiskelijana (huom. edelleen lääkäriopiskelijana, ennen kuin paskot housuusi) on tässä kyllä aikaa täällä käydä, mutta mitä sinä teet elämälläsi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloituksesi on vastuuton. Se, että sinä sait hyviä uutisia mittauksesta 39-vuotiaana, ei tilastollisesti eikä biologian kannaltakaan ole todellakaan yleistä eikä tavallista. Mielestäni on todella vastuutonta ja lapsellista kertoa täällä faktana, että lapsesta haaveilevisen on syytä odottaa 40-vuotiaaksi asti. Tiedän itse aivan liian monia, jotka havahtuivat asiaan vasta tuossa iässä ja lukuisten hoitojenkaan jälkeen ei tullut lasta.

Hyvä kuitenkin, että olet tyytyväinen valintaasi! Näin lapsellinen ja vastuuton aloitus tukeekin sitä teoriaa, että olit tosiaan aiemmin epäkypsä äidiksi - jos nytkin olet noin epäkypsä.

Vastuutonta valehdella AP:n väittäneen, että olisi syytä odottaa 40-vuotiaaksi. Eihän se niin sanonut.

”Sopiva lapsentekoikä on YKSILÖLLISTÄ. Älkää ahdistelko 30-vuotiaita naisia lapsen tekoon ja pelotelko lapsettomuudella. Jokainen tietää itse milloin on sopiva aika perustaa perhe. Jollekin se on 25-vuotiaana ja toiselle 45-vuotiaana. Kiitos!”

”Älkää pelotelko lapsettomuudella.” Nämä ei ole mitään mielipideasioita vaan faktaa biologiasta. Koko aloitus on AP:n oma ylistyskirje itselleen, jossa kehuu oman kehonsa kykeneväisyyttä ja sukunsa pitkäikäisyyttä perustumatta kuitenkaan mihinkään faktaan. Lisäksi hän puhuu vain suvunsa naisten pitkäikäisyydestä - eikö tyttärelle siis periydy esimerkiksi isältään mitään?

Ainut asia missä AP on edes jokseenkin kartalla on se, ettei muiden lisääntyminen tai lisääntymättömyys ole muiden asia. Mutta jos joku koskaan, ikinä, milloinkaan, sanoo haluavansa lapsia, ei häntä tule kannustaa odottamaan 40-vuotiaaksi asti. Ei ainakaan perustuen tietoon naapurista, joka sai lapsen siinä iässä. Se on vastuutonta ja järjetöntä. Täällä moni kehuu tuntevansa paljon vanhoja äitejä. Niin tunnen minäkin. Vuosien jälkeen selvinnyt, että ankarat ja kalliit hoidot taustalla - silloin kun olivat ajankohtaisia, eivät halunneet asiasta puhua.

Pata kattilaa soimaan. Ei sinun ja kaverisi Jennican raskautumisongelmat 27v ja 30v myöskään kerro yhtään mitään toisten kyvystä tulla raskaaksi. Ap:n pointti olikin, että sellaista ei tarvi kysymyttä tuputtaa ”kannustaakseen” muita lisääntymään nuorena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietäisi edes haluaako lapsia vai ei. Minä en tiedä vielä 26- vuotiaana ollenkaan sitä haluanko lapsia vai ei. Kivempi se on jos on selkeä kanta siitä että ehdottomasti haluaa tai ehdottomasti ei halua. Inhottavinta on tällainen totaali tietämättömyys siitä haluaako vai ei. En ainakaan tällaisella en tiedä- asenteella lähde lasta yrittämään.

Olen 27vuotias yhden lapsen äiti. Minulla ei koskaan ollut vauvakuumetta enkä koskaan oikeastaan välittänyt lapsista. Teimme kuitenkin lapsen, koska se oli miehelle tärkeää ja en ollut mitenkään asiaa vastaankaan. Nyt kyllä kaduttaisi, jos ei olisi lasta tehty. Aivan mahtava vesseli ja toinen työn alla. Käyn yliopistotutkintoa tässä samalla, joten äitiysloma ja hoitovapaa on tehokkaassa käytössä ja sitten voikin jo siirtyä työelämään. Edelleenkään muiden lapset ei oikein herätä tunteita.

Toivottavasti ei ole humanistinen ala että saat lapsen itse elätettyä.

Kiitos huolenpidosta, mutta tuskin minusta ensimmäistä Suomen työtöntä lääkäriä tulee. :D Ja monia ystäviä kyllä työllistynyt myös humanistiselta alalta, joten eipäs tuomita siellä.

Kaverisi kokemus ei kumoa sitä faktaa, ettei humanistinen ala työllistä.

No minäpä ilmoitan kaikille aineenopettajiksi ja opettajiksi valmistuneille ystävilleni, että luopuvat viroistaan nyt heti, kun vauva.fi:ssä sanottiin, että kuulutte kortistoon. :D

Täytyykö sinulle siis etsiä valmiiksi tilastoja humanistien työllistymisestä, jos et niitä ole ikinä nähnyt etkä osaa itse etsiä?

Kyllä minä ne tilastot tiedän. Tiedän erinomaisesti myös sen, että humanistiset tieteet on aika laaja ala ja sieltäkin voi valmistua vaikka mihin ammattiin. Osassa työllistyminen on heikompaa kuin osassa. Nyt minua kiinnostaisi tietää, miksi tämä on jo toinen asiaan täysin kuulumaton ketju, jossa paasaat minulle humanistien työllistymisestä? Kai tiedät, että Suomessa työttömyys on muutenkin iso ongelma, eivätkä kaikki työttömät ole humanisteja? Ilmeisesti olet kouluttamaton työtön itse, kun hengailet täällä tähän aikaan kirjoittelemassa. Minulla opiskelijana (huom. edelleen lääkäriopiskelijana, ennen kuin paskot housuusi) on tässä kyllä aikaa täällä käydä, mutta mitä sinä teet elämälläsi?

Sinä olet se sama joka on jo kahdessa eri pyykkituvassa paasannut minulle siitä kuinka sinulla on oikeus pestä mattoja pesukoneessa. Työtön sinä olet. Itse olen opiskelija niin totta kai minulla on oikeus hengata täällä tähän aikaan. Sinun pitäisi hakea niitä töitä, ja viedä mattosi muualle pesulle.

Onnea erityisen lapsen saajalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloituksesi on vastuuton. Se, että sinä sait hyviä uutisia mittauksesta 39-vuotiaana, ei tilastollisesti eikä biologian kannaltakaan ole todellakaan yleistä eikä tavallista. Mielestäni on todella vastuutonta ja lapsellista kertoa täällä faktana, että lapsesta haaveilevisen on syytä odottaa 40-vuotiaaksi asti. Tiedän itse aivan liian monia, jotka havahtuivat asiaan vasta tuossa iässä ja lukuisten hoitojenkaan jälkeen ei tullut lasta.

Hyvä kuitenkin, että olet tyytyväinen valintaasi! Näin lapsellinen ja vastuuton aloitus tukeekin sitä teoriaa, että olit tosiaan aiemmin epäkypsä äidiksi - jos nytkin olet noin epäkypsä.

Vastuutonta valehdella AP:n väittäneen, että olisi syytä odottaa 40-vuotiaaksi. Eihän se niin sanonut.

”Sopiva lapsentekoikä on YKSILÖLLISTÄ. Älkää ahdistelko 30-vuotiaita naisia lapsen tekoon ja pelotelko lapsettomuudella. Jokainen tietää itse milloin on sopiva aika perustaa perhe. Jollekin se on 25-vuotiaana ja toiselle 45-vuotiaana. Kiitos!”

”Älkää pelotelko lapsettomuudella.” Nämä ei ole mitään mielipideasioita vaan faktaa biologiasta. Koko aloitus on AP:n oma ylistyskirje itselleen, jossa kehuu oman kehonsa kykeneväisyyttä ja sukunsa pitkäikäisyyttä perustumatta kuitenkaan mihinkään faktaan. Lisäksi hän puhuu vain suvunsa naisten pitkäikäisyydestä - eikö tyttärelle siis periydy esimerkiksi isältään mitään?

Ainut asia missä AP on edes jokseenkin kartalla on se, ettei muiden lisääntyminen tai lisääntymättömyys ole muiden asia. Mutta jos joku koskaan, ikinä, milloinkaan, sanoo haluavansa lapsia, ei häntä tule kannustaa odottamaan 40-vuotiaaksi asti. Ei ainakaan perustuen tietoon naapurista, joka sai lapsen siinä iässä. Se on vastuutonta ja järjetöntä. Täällä moni kehuu tuntevansa paljon vanhoja äitejä. Niin tunnen minäkin. Vuosien jälkeen selvinnyt, että ankarat ja kalliit hoidot taustalla - silloin kun olivat ajankohtaisia, eivät halunneet asiasta puhua.

Pata kattilaa soimaan. Ei sinun ja kaverisi Jennican raskautumisongelmat 27v ja 30v myöskään kerro yhtään mitään toisten kyvystä tulla raskaaksi. Ap:n pointti olikin, että sellaista ei tarvi kysymyttä tuputtaa ”kannustaakseen” muita lisääntymään nuorena.

Missä kohtaa tuossa on kerrottu 27v ja 30v raskautumisongelmista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietäisi edes haluaako lapsia vai ei. Minä en tiedä vielä 26- vuotiaana ollenkaan sitä haluanko lapsia vai ei. Kivempi se on jos on selkeä kanta siitä että ehdottomasti haluaa tai ehdottomasti ei halua. Inhottavinta on tällainen totaali tietämättömyys siitä haluaako vai ei. En ainakaan tällaisella en tiedä- asenteella lähde lasta yrittämään.

Olen 27vuotias yhden lapsen äiti. Minulla ei koskaan ollut vauvakuumetta enkä koskaan oikeastaan välittänyt lapsista. Teimme kuitenkin lapsen, koska se oli miehelle tärkeää ja en ollut mitenkään asiaa vastaankaan. Nyt kyllä kaduttaisi, jos ei olisi lasta tehty. Aivan mahtava vesseli ja toinen työn alla. Käyn yliopistotutkintoa tässä samalla, joten äitiysloma ja hoitovapaa on tehokkaassa käytössä ja sitten voikin jo siirtyä työelämään. Edelleenkään muiden lapset ei oikein herätä tunteita.

Toivottavasti ei ole humanistinen ala että saat lapsen itse elätettyä.

Kiitos huolenpidosta, mutta tuskin minusta ensimmäistä Suomen työtöntä lääkäriä tulee. :D Ja monia ystäviä kyllä työllistynyt myös humanistiselta alalta, joten eipäs tuomita siellä.

Kaverisi kokemus ei kumoa sitä faktaa, ettei humanistinen ala työllistä.

No minäpä ilmoitan kaikille aineenopettajiksi ja opettajiksi valmistuneille ystävilleni, että luopuvat viroistaan nyt heti, kun vauva.fi:ssä sanottiin, että kuulutte kortistoon. :D

Täytyykö sinulle siis etsiä valmiiksi tilastoja humanistien työllistymisestä, jos et niitä ole ikinä nähnyt etkä osaa itse etsiä?

Kyllä minä ne tilastot tiedän. Tiedän erinomaisesti myös sen, että humanistiset tieteet on aika laaja ala ja sieltäkin voi valmistua vaikka mihin ammattiin. Osassa työllistyminen on heikompaa kuin osassa. Nyt minua kiinnostaisi tietää, miksi tämä on jo toinen asiaan täysin kuulumaton ketju, jossa paasaat minulle humanistien työllistymisestä? Kai tiedät, että Suomessa työttömyys on muutenkin iso ongelma, eivätkä kaikki työttömät ole humanisteja? Ilmeisesti olet kouluttamaton työtön itse, kun hengailet täällä tähän aikaan kirjoittelemassa. Minulla opiskelijana (huom. edelleen lääkäriopiskelijana, ennen kuin paskot housuusi) on tässä kyllä aikaa täällä käydä, mutta mitä sinä teet elämälläsi?

Sinä olet se sama joka on jo kahdessa eri pyykkituvassa paasannut minulle siitä kuinka sinulla on oikeus pestä mattoja pesukoneessa. Työtön sinä olet. Itse olen opiskelija niin totta kai minulla on oikeus hengata täällä tähän aikaan. Sinun pitäisi hakea niitä töitä, ja viedä mattosi muualle pesulle.

Pahoittelut. Olisin pistänyt keskustelulle stopin jo paljon aiemmin, jos olisin tiennyt, että olet pysyvästi työkyvytön mielenterveysongelmistasi ja alkoholismistasi johtuen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietäisi edes haluaako lapsia vai ei. Minä en tiedä vielä 26- vuotiaana ollenkaan sitä haluanko lapsia vai ei. Kivempi se on jos on selkeä kanta siitä että ehdottomasti haluaa tai ehdottomasti ei halua. Inhottavinta on tällainen totaali tietämättömyys siitä haluaako vai ei. En ainakaan tällaisella en tiedä- asenteella lähde lasta yrittämään.

Olen 27vuotias yhden lapsen äiti. Minulla ei koskaan ollut vauvakuumetta enkä koskaan oikeastaan välittänyt lapsista. Teimme kuitenkin lapsen, koska se oli miehelle tärkeää ja en ollut mitenkään asiaa vastaankaan. Nyt kyllä kaduttaisi, jos ei olisi lasta tehty. Aivan mahtava vesseli ja toinen työn alla. Käyn yliopistotutkintoa tässä samalla, joten äitiysloma ja hoitovapaa on tehokkaassa käytössä ja sitten voikin jo siirtyä työelämään. Edelleenkään muiden lapset ei oikein herätä tunteita.

Toivottavasti ei ole humanistinen ala että saat lapsen itse elätettyä.

Kiitos huolenpidosta, mutta tuskin minusta ensimmäistä Suomen työtöntä lääkäriä tulee. :D Ja monia ystäviä kyllä työllistynyt myös humanistiselta alalta, joten eipäs tuomita siellä.

Kaverisi kokemus ei kumoa sitä faktaa, ettei humanistinen ala työllistä.

No minäpä ilmoitan kaikille aineenopettajiksi ja opettajiksi valmistuneille ystävilleni, että luopuvat viroistaan nyt heti, kun vauva.fi:ssä sanottiin, että kuulutte kortistoon. :D

Täytyykö sinulle siis etsiä valmiiksi tilastoja humanistien työllistymisestä, jos et niitä ole ikinä nähnyt etkä osaa itse etsiä?

Kyllä minä ne tilastot tiedän. Tiedän erinomaisesti myös sen, että humanistiset tieteet on aika laaja ala ja sieltäkin voi valmistua vaikka mihin ammattiin. Osassa työllistyminen on heikompaa kuin osassa. Nyt minua kiinnostaisi tietää, miksi tämä on jo toinen asiaan täysin kuulumaton ketju, jossa paasaat minulle humanistien työllistymisestä? Kai tiedät, että Suomessa työttömyys on muutenkin iso ongelma, eivätkä kaikki työttömät ole humanisteja? Ilmeisesti olet kouluttamaton työtön itse, kun hengailet täällä tähän aikaan kirjoittelemassa. Minulla opiskelijana (huom. edelleen lääkäriopiskelijana, ennen kuin paskot housuusi) on tässä kyllä aikaa täällä käydä, mutta mitä sinä teet elämälläsi?

Sinä olet se sama joka on jo kahdessa eri pyykkituvassa paasannut minulle siitä kuinka sinulla on oikeus pestä mattoja pesukoneessa. Työtön sinä olet. Itse olen opiskelija niin totta kai minulla on oikeus hengata täällä tähän aikaan. Sinun pitäisi hakea niitä töitä, ja viedä mattosi muualle pesulle.

Pahoittelut. Olisin pistänyt keskustelulle stopin jo paljon aiemmin, jos olisin tiennyt, että olet pysyvästi työkyvytön mielenterveysongelmistasi ja alkoholismistasi johtuen.

Samat sanat.

Herätys nyt.

Mielipiteitä täällä on, mutta onko kukaan teistä asianosasista itse saanut 40-kymppisenä erityistä lasta tai lasta ylipäätään 40-kymppisenä ensisynnyttäjänä? Rohkeasti nyt esiin.

Vaikka riskit ovat pieniä niin lapsen hoitaminen 40-kymppisenä on tosi raskasta. Siinä menee hermot äidiltä, mieheltä ja isovanhemmilta. Hoitoapua on turha odottaa ja noloa seistä oven takana kun sukulaiset ovat saaneet tarpeekseen "40-kymppisen äidin onnea". 

Äidiksi 20-kymppisenä, jaksaa valvoa ja käydä töissäkin.

Vierailija kirjoitti:

Herätys nyt.

Mielipiteitä täällä on, mutta onko kukaan teistä asianosasista itse saanut 40-kymppisenä erityistä lasta tai lasta ylipäätään 40-kymppisenä ensisynnyttäjänä? Rohkeasti nyt esiin.

Vaikka riskit ovat pieniä niin lapsen hoitaminen 40-kymppisenä on tosi raskasta. Siinä menee hermot äidiltä, mieheltä ja isovanhemmilta. Hoitoapua on turha odottaa ja noloa seistä oven takana kun sukulaiset ovat saaneet tarpeekseen "40-kymppisen äidin onnea". 

Äidiksi 20-kymppisenä, jaksaa valvoa ja käydä töissäkin.

Ai 200-vuotias jaksaa. Tuskin on sen ikäisiä koskaan edes ollutkaan...

Itse olen 41 V ja kolmen aikuisen lapsen äiti. Sain lapset siis nuorena. Olen ollut itse todella tyytyväinen ja nyt vielä kun lapset muuttaneet jo pesästä, on aikaa tehdä mitä vaan.

Toisaalta taas jo oma lapseni 22v sanoisi, että haluaa lapsen toteaisin varmaan hänelle, että olet aivan liian nuori.

Omat vanhempani kuolivat nuorina, isä alle 50v ja äiti alle 60v, joten ehkä ihan hyvä, että sain lapset nuorena. Kerkesivät nähdä vielä isovanhemmat ja toistepäin.

Vaikka sinä olet saanut lapsen 40 vuotiaana, totuus on että kaikilla se ei todellakaan ole enää mahdollista. Painostaminen on ulkopuolisilta väärin, mutta naisten olisi hyvä itse ruveta 30 vuoden kieppeillä miettimään, että jos haluaa lapsia niin ei sitä hirveästi kannata enää lykätä.

Itse aloin seurustella 7-vuotiaana ja olin tyytyväinen kun 19v oli vika lapsi tehtynä. Voi sitten tehdä kaikkea mitä nyt ei kiinnosta tehdä kun lapset lentää pesästä, silloin varmasti kiinnostaa ihan muut hömpötykset <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hedelmällisyyden lasku iän myötä ei koske *valtaosaa" naisia, vaan kaikkia naisia.

Laskee jo 25v tultua mittariin hieman ja 35v kohdalla radikaalisti.

Ellei sitten synnytysopin/raskausajan proffa luennoinut väärin.

Tuo 35v rajapyykki perustuu keskiaikaisiin ranskalaisiin kirkonkirjoihin. Hedelmällisyys vähenee kyllä iän myötä, mutta ei romahda just 35-vuotiaana, vaan yksilöllisesti.

Av-palstan mammat tosin tuntuvat olevan toinen jalka haudassa jo kolmekymppisinä, ja tuttavapiiri kärsii kollektiivisesta lapsettomuudesta jo 25-vuotiaana. Onneksi asiat eivät keskimäärin aivan näin synkästi ole, ja reaalimaailmassa suurin osa naisista tiedostaa hedelmällisyyden laskevan iän myötä, eikä tieto tule shokkiyllärinä 36-vuotissyntymäpäivänä, jolloin on jo tiedon mukaisesti aivan liian myöhäistä pl luonnonoikut.

T: Lääkäri, omat lapsensa synnyttänyt 26v, 36v ja 43v

Onko osa lapsistasi nuorempia kuin lapsenlapsesi?

Mielenkiintoinen keskustelu. Jokainen on omasta mielestään oikeassa. Itse sain ainoan lapseni 30-vuotiaana ja olin usempien mielestä liian nuori. Mikään ei ole hyvä, aina on liian vanha tai liian nuori.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakas ap, älä jooko lupaile tuollaisia asioita nuorille naisille, kun et selvästi ymmärrä mistä puhut.

Minä olen 39 vuotias ja yhden lapsen synnyttänyt nainen, amh-mittauksen perusteella tavara on tosiaan 25-vuotiaan tasolla, munasoluja on paljon ja kaikki muutkin hormoniarvot ovat huipussa.

MUTTA.

Munasolujen LAATU heikkenee radikaalisti 35 ikävuoden jälkeen, pudotus voi olla jopa vuodessa jyrkkä. Se, että olet tullut raskaaksi onnekkaasti niillä jäljellä olevilla hyvälaatuisilla soluillasi, ei tarkoita, että edelleen voit saada terveen lapsen. Olen nuorempana tullut tosi helposti raskaaksi ja takana on jopa lääkkeellisesti keskeytetty vahinkoraskaus, joka sai alkunsa yhdestä kerrasta ja pillereitten läpi. Olen pitänyt itseäni superhedelmällisenä.

Olen itse isosta suvusta ja äitini synnytti pikkusisarukseni 40-vuotiaana, molemmilla oli kuitenkin kromosomipoikkeamia, toinen down.

Olen onnellinen terveestä lapsestasi mutta nyt järki päähän, sinulla on enää 10 % mahdollisuus saada terve lapsi 40 ikävuoden jälkeen, prosentti pieneen vuosi vuodelta. Eli sinulla on 90 prosentin todennäköisyys synnyttää ei-terve lapsi, tai olla saamatta lasta ollenkaan.

Olen itse nyt lapsettomuushoidoissa, yhdistelmä yksityistä ja julkista puolta. Tutkimuksen tehdään yksityisellä ja ivf-hoidot julkisella.

Munasoluja oli lähes 20kpl, mutta niistä vain neljä oli hyvälaatuista, alkiodiagnostiikka poistaisi vielä varmasti pois niitä enemmänkin.  

Emme ole hoidoista huolimatta saaneet lasta vuoden aikana, ja nyt minua on varoiteltu, että aikaa on enää vuosi.

40 ikävuotta kun täyttyy, omilla munasoluilla on tosi vaikeaa saada lasta. Tietysti sinä voit kuulua siihen 10 prosenttiin ja onnistua, mutta älä neuvo ja rohkaise nuoria naisia säästelemään ja lottoamaan sillä ajatuksella, että he EHKÄ voivat kuulua siihen vähemmistöön myös.

Ai että 40-vuotiaalla on 10% mahdollisuus saada terve lapsi?? :D Nyt jotain rajaa näihin provoihin.

Minua ärsyttää todella paljon, kun näissä keskusteluissa sivuutetaan tiede mututuntuman avulla. Se, että kuuluu siihen marginaaliporukkaan ja onnistuu tulemaan helposti raskaaksi 40 vuotiaana, oikeuttaa maalaisjärkijengin ilmeisesti antamaan elämänkouluohjeitaan nuoremmille. Älkää vaan nuoret mimmit uskoko elämänkalluja, pakastakaa munasolunne ennen 35 ikävuotta ja tehkää lapsia sitten vaikka viiskymppisenä niillä geneettisesti terveillä munasoluilla.

Olen työni puolesta lukenut satoja artikkeleita liittyen genetiikkaan ja hedelmällisyyteen liittyen. Prosenttiluku raskautumiselle on oikeasti vieläkin pienempi mitä enemmän naiselle tulee ikää.  Jos kumppani on vanhempi, luku heikkenee, koska sperman laatu ei käy ilmi perustutkimuksissa, jossa tutkitaan vaan siittiöiden määrää. Niiden stressitasot nousevat iän myötä ja raskautuminen vaikeutuu.

Ja siis nimenomaan "synnyttää terve lapsi tai synnyttää ylipäätään", ne mahdollisuudet pienenevät. Voit onnistua raskaaksi tulemisessa, mutta suurin osa munasoluista (määrästä huolimatta) on huonolaatuisia naisen ollessa yli 40v. Ei se määrä, vaan laatu, kirjaimellisesti. Ja kromosomipoikkeavat munasolut voivat johtaa synnytykseen, mutta lapselle tulee kehityshäiriöitä, oppimisvaikeuksia ja neurologisia ongelmia myöhemmin. Tästä on hirvittävästi dataa luettavissa, jos kiinnostaa.

Ap on ollut onnekas ja vaarallisen itsevarma hedelmällisyydestään, mutta pudotus voi olla jyrkkä, kun yrittää toista lasta, tai sitten ei. Realiteetit ja faktat pitäisi olla hallussa, ennen kuin julistaa itsensä biologiseksi ihmeeksi ja opastaa muita.

Nämä ap:n isoäiti ja äiti ovat eläneet aikakaudella, kun kemikaalikuorma ja mikromuovikuormitus kehossa on ollut olematonta, lisäksi miehen siemennenesteen laatu on ollut parempi vuosikymmeniä sitten. Tällä hetkellä suomalaisten naisten raskaaksitulemisen mahdollisuudet ovat heikommat kuin koskaan ympäristökuormituksen ja miesten heikkenevän sperman takia. Selittämätön lapsettomuus on yleistynyt, mutta oikeastihan "vielä tutkimaton lapsettomuus" on yleistynyt. 

According to a 2016 report from the C.D.C., one in vitro fertilization cycle has a 36 percent chance of successfully impregnating a woman under 35, whereas it has about a 22 percent chance for women between 38 and 40, about a 13 percent chance for those 41 or 42, and about a 6 percent chance for women over 42.

Chance of pregnancy in any one cycle for women ages 38 to 39 years and 6.6% for those up to 44 years. That number is about 50% in your early 40s and drops to 1% or 2% by the time you are 43.3.

Suomalaisia tutkimuksia on tästä harmittavan vähän, mutta Taysissa työskentelee ainakin yksi tutkija, joka julkaissut lukuisia tutkimuksia tästä aiheesta. Ne ovat englanniksi. Google auttaa tässä, jenkkilääkiksissä on väikkäreitä aiheesta. Ottakaa oppi sieltä, älkää tältä palstalta.

Vierailija kirjoitti:

Herätys nyt.

Mielipiteitä täällä on, mutta onko kukaan teistä asianosasista itse saanut 40-kymppisenä erityistä lasta tai lasta ylipäätään 40-kymppisenä ensisynnyttäjänä? Rohkeasti nyt esiin.

Vaikka riskit ovat pieniä niin lapsen hoitaminen 40-kymppisenä on tosi raskasta. Siinä menee hermot äidiltä, mieheltä ja isovanhemmilta. Hoitoapua on turha odottaa ja noloa seistä oven takana kun sukulaiset ovat saaneet tarpeekseen "40-kymppisen äidin onnea". 

Äidiksi 20-kymppisenä, jaksaa valvoa ja käydä töissäkin.

Kuinka väsynyt ihminen sinä oikein olet? Ihan hyvin jaksoin valvoa ja käydä töissä, vaikka teinkin lapseni kolme- ja nelikymppisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakas ap, älä jooko lupaile tuollaisia asioita nuorille naisille, kun et selvästi ymmärrä mistä puhut.

Minä olen 39 vuotias ja yhden lapsen synnyttänyt nainen, amh-mittauksen perusteella tavara on tosiaan 25-vuotiaan tasolla, munasoluja on paljon ja kaikki muutkin hormoniarvot ovat huipussa.

MUTTA.

Munasolujen LAATU heikkenee radikaalisti 35 ikävuoden jälkeen, pudotus voi olla jopa vuodessa jyrkkä. Se, että olet tullut raskaaksi onnekkaasti niillä jäljellä olevilla hyvälaatuisilla soluillasi, ei tarkoita, että edelleen voit saada terveen lapsen. Olen nuorempana tullut tosi helposti raskaaksi ja takana on jopa lääkkeellisesti keskeytetty vahinkoraskaus, joka sai alkunsa yhdestä kerrasta ja pillereitten läpi. Olen pitänyt itseäni superhedelmällisenä.

Olen itse isosta suvusta ja äitini synnytti pikkusisarukseni 40-vuotiaana, molemmilla oli kuitenkin kromosomipoikkeamia, toinen down.

Olen onnellinen terveestä lapsestasi mutta nyt järki päähän, sinulla on enää 10 % mahdollisuus saada terve lapsi 40 ikävuoden jälkeen, prosentti pieneen vuosi vuodelta. Eli sinulla on 90 prosentin todennäköisyys synnyttää ei-terve lapsi, tai olla saamatta lasta ollenkaan.

Olen itse nyt lapsettomuushoidoissa, yhdistelmä yksityistä ja julkista puolta. Tutkimuksen tehdään yksityisellä ja ivf-hoidot julkisella.

Munasoluja oli lähes 20kpl, mutta niistä vain neljä oli hyvälaatuista, alkiodiagnostiikka poistaisi vielä varmasti pois niitä enemmänkin.  

Emme ole hoidoista huolimatta saaneet lasta vuoden aikana, ja nyt minua on varoiteltu, että aikaa on enää vuosi.

40 ikävuotta kun täyttyy, omilla munasoluilla on tosi vaikeaa saada lasta. Tietysti sinä voit kuulua siihen 10 prosenttiin ja onnistua, mutta älä neuvo ja rohkaise nuoria naisia säästelemään ja lottoamaan sillä ajatuksella, että he EHKÄ voivat kuulua siihen vähemmistöön myös.

Ai että 40-vuotiaalla on 10% mahdollisuus saada terve lapsi?? :D Nyt jotain rajaa näihin provoihin.

Minua ärsyttää todella paljon, kun näissä keskusteluissa sivuutetaan tiede mututuntuman avulla. Se, että kuuluu siihen marginaaliporukkaan ja onnistuu tulemaan helposti raskaaksi 40 vuotiaana, oikeuttaa maalaisjärkijengin ilmeisesti antamaan elämänkouluohjeitaan nuoremmille. Älkää vaan nuoret mimmit uskoko elämänkalluja, pakastakaa munasolunne ennen 35 ikävuotta ja tehkää lapsia sitten vaikka viiskymppisenä niillä geneettisesti terveillä munasoluilla.

Olen työni puolesta lukenut satoja artikkeleita liittyen genetiikkaan ja hedelmällisyyteen liittyen. Prosenttiluku raskautumiselle on oikeasti vieläkin pienempi mitä enemmän naiselle tulee ikää.  Jos kumppani on vanhempi, luku heikkenee, koska sperman laatu ei käy ilmi perustutkimuksissa, jossa tutkitaan vaan siittiöiden määrää. Niiden stressitasot nousevat iän myötä ja raskautuminen vaikeutuu.

Ja siis nimenomaan "synnyttää terve lapsi tai synnyttää ylipäätään", ne mahdollisuudet pienenevät. Voit onnistua raskaaksi tulemisessa, mutta suurin osa munasoluista (määrästä huolimatta) on huonolaatuisia naisen ollessa yli 40v. Ei se määrä, vaan laatu, kirjaimellisesti. Ja kromosomipoikkeavat munasolut voivat johtaa synnytykseen, mutta lapselle tulee kehityshäiriöitä, oppimisvaikeuksia ja neurologisia ongelmia myöhemmin. Tästä on hirvittävästi dataa luettavissa, jos kiinnostaa.

Ap on ollut onnekas ja vaarallisen itsevarma hedelmällisyydestään, mutta pudotus voi olla jyrkkä, kun yrittää toista lasta, tai sitten ei. Realiteetit ja faktat pitäisi olla hallussa, ennen kuin julistaa itsensä biologiseksi ihmeeksi ja opastaa muita.

Nämä ap:n isoäiti ja äiti ovat eläneet aikakaudella, kun kemikaalikuorma ja mikromuovikuormitus kehossa on ollut olematonta, lisäksi miehen siemennenesteen laatu on ollut parempi vuosikymmeniä sitten. Tällä hetkellä suomalaisten naisten raskaaksitulemisen mahdollisuudet ovat heikommat kuin koskaan ympäristökuormituksen ja miesten heikkenevän sperman takia. Selittämätön lapsettomuus on yleistynyt, mutta oikeastihan "vielä tutkimaton lapsettomuus" on yleistynyt. 

According to a 2016 report from the C.D.C., one in vitro fertilization cycle has a 36 percent chance of successfully impregnating a woman under 35, whereas it has about a 22 percent chance for women between 38 and 40, about a 13 percent chance for those 41 or 42, and about a 6 percent chance for women over 42.

Chance of pregnancy in any one cycle for women ages 38 to 39 years and 6.6% for those up to 44 years. That number is about 50% in your early 40s and drops to 1% or 2% by the time you are 43.3.

Suomalaisia tutkimuksia on tästä harmittavan vähän, mutta Taysissa työskentelee ainakin yksi tutkija, joka julkaissut lukuisia tutkimuksia tästä aiheesta. Ne ovat englanniksi. Google auttaa tässä, jenkkilääkiksissä on väikkäreitä aiheesta. Ottakaa oppi sieltä, älkää tältä palstalta.

Kiitos!! Harvoin saa lukea näin hyvää tekstiä tältä palstalta. Muita kommentteja ei edes tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Minun äitini sai kuopuksensa 44 vuotiaana. Itse olen saanut 3 lasta yli 40 vuotiaana.

Mutta anoppini sai molemmat lapsensa alle 25 vuotiaana. Hän olisi halunnut kolmannenkin lapsen, mutta ei yrityksistä huolimatta saanut.

Esikoistyttäreni on nyt 22v, enkä todellakaan hoputa häntä perhettä perustamaan, vaikka hänellä onkin olemassa riski, ettei enää yli 30-vuotiaana tule raskaaksi. Lapsen voi nykyisin hankkia muutenkin kuin synnyttämällä.

Tällästä yksinkertasuutta tällä kertaa. "Hänellä on riski". Kyllä se riski on ihan kaikilla, vaikka muut sukulaiset olisivatkin onnistuneet tulemaan raskaaksi, sinulla itselläsikin oli riski.

Valtaosa naisista ei tee tällä sun sankaritarinan tiedolla oikeastaan mitään ap. Huutelet, että asia on "YKSILÖLLINEN", mutta parempi ja todenmukaisempi sana tilanteellesi on "harvinainen". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakas ap, älä jooko lupaile tuollaisia asioita nuorille naisille, kun et selvästi ymmärrä mistä puhut.

Minä olen 39 vuotias ja yhden lapsen synnyttänyt nainen, amh-mittauksen perusteella tavara on tosiaan 25-vuotiaan tasolla, munasoluja on paljon ja kaikki muutkin hormoniarvot ovat huipussa.

MUTTA.

Munasolujen LAATU heikkenee radikaalisti 35 ikävuoden jälkeen, pudotus voi olla jopa vuodessa jyrkkä. Se, että olet tullut raskaaksi onnekkaasti niillä jäljellä olevilla hyvälaatuisilla soluillasi, ei tarkoita, että edelleen voit saada terveen lapsen. Olen nuorempana tullut tosi helposti raskaaksi ja takana on jopa lääkkeellisesti keskeytetty vahinkoraskaus, joka sai alkunsa yhdestä kerrasta ja pillereitten läpi. Olen pitänyt itseäni superhedelmällisenä.

Olen itse isosta suvusta ja äitini synnytti pikkusisarukseni 40-vuotiaana, molemmilla oli kuitenkin kromosomipoikkeamia, toinen down.

Olen onnellinen terveestä lapsestasi mutta nyt järki päähän, sinulla on enää 10 % mahdollisuus saada terve lapsi 40 ikävuoden jälkeen, prosentti pieneen vuosi vuodelta. Eli sinulla on 90 prosentin todennäköisyys synnyttää ei-terve lapsi, tai olla saamatta lasta ollenkaan.

Olen itse nyt lapsettomuushoidoissa, yhdistelmä yksityistä ja julkista puolta. Tutkimuksen tehdään yksityisellä ja ivf-hoidot julkisella.

Munasoluja oli lähes 20kpl, mutta niistä vain neljä oli hyvälaatuista, alkiodiagnostiikka poistaisi vielä varmasti pois niitä enemmänkin.  

Emme ole hoidoista huolimatta saaneet lasta vuoden aikana, ja nyt minua on varoiteltu, että aikaa on enää vuosi.

40 ikävuotta kun täyttyy, omilla munasoluilla on tosi vaikeaa saada lasta. Tietysti sinä voit kuulua siihen 10 prosenttiin ja onnistua, mutta älä neuvo ja rohkaise nuoria naisia säästelemään ja lottoamaan sillä ajatuksella, että he EHKÄ voivat kuulua siihen vähemmistöön myös.

Nyt on ihan potaskaa tai sitten pillkuvirhe sun luvuissasi. 40-vuotiaan äidin riski saada ei-terve lapsi on 4 % luokkaa, kun nuoremmilla se on noin 3 %. Lähde https://verneri.net/yleis/aidin-ika-ja-erilaiset-vammat

Jos luit huolellisesti, niin tossa on ympätty yhteen kaksi asiaa. Ylipäätään tulla raskaaksi ja sitten saada erityislapsi. Mahdollisuudet ylipäätään raskaaksi tulemiselle ovat kymmenen prosentin luokkaan, ja siitä vielä erikseen on mahdollisuus, että se jo valmiiksi harvinainen luomulapsi olisi kehityshäiriöinen. Olen itse hieman alle nelikymppinen ja ivf.hoidoissa, joutunut ikävä kyllä näitä selvittämään. Verneri-net ei ole kovin laaja tutkimuskanta vaan tossa on yhden lääkärin vastaus kysymykseen, jota ei voi soveltaa tutkimusdataan laajemmin.

Hyvästä munasoluvasteesta ja hormonitoiminnasta huolimatta raskaaksi tuleminen per ivf-yritys on kuulemma hiukan alle 40 prosentin luokkaa per yritys, ja se prosentti heikkenee koko ajan kun ikää tulee. Ja siitä 40:stä on vielä erikseen todennäköistä, että se alkava raskaus päättyy keskenmenoon alkion viallisuuden takia. Olen saanut hoidoissa jo kaksi keskenmenoa, vaikka munasoluja on paljon. Suhtaudun hoitoihin realistisesti, ja varon tosi paljon hehkuttamassa prosentteja. Kun täytän 40, se mahdollisuus raskautua putoaa 20:een per yrityskerta HOIDOISSA olevalle. En edes halua miettiä, mitä se luku on luomuna yrittävälle...