Miksi eroisä hoitaa vain joka toinen vkl?

Minä olen ns. Äitipuoli. Eli miehen lapsilla on sopimus, että lapset ovat meillä 4 vrk kk. Käytännössä lapset ovat meillä kuukaudessa 12 h - 42 h. Koska lasten äiti - tai lapset itse ? - lyhentävät tapaamisia.

Auta armias, kun mies sitten 2-3 kertaa vuodessa itse kertoo menonsa, ettei voi ottaa tiettynä viikonloppuna. Lasten äiti tulee linjoja pitkin, kuinka mies on paska, kun ei hoida omia viikonloppujaan, vaan peruu viikonloppuja koko ajan.

Vastaus alkuperäiseen kysymykseen: en tiedä, mikä tässä on mennyt pieleen.

Tyttäreni isä ei tapaa edes joka toinen vkoloppu. Koska "hänellä on muutakin elämää" kuten itse asian ilmaisi. Lue: päihteet on tärkeämpiä. Mutta hyvä näin, tytär ei haluaisi tavata isäänsä sitäkään vähää, mitä nyt tapaavat.

Hoitaisin. Tuokin aika tuntuu olevan käsittämättömän hankalaa ja vaikeaa. No, lapset jo sen verran vanhoja, että äänestävät kohta jaloillaan. Kun isää ei kiinnosta, niin miksi heitäkään pitäis kiinnostaa?

Vierailija kirjoitti:

Hoitaisin. Tuokin aika tuntuu olevan käsittämättömän hankalaa ja vaikeaa. No, lapset jo sen verran vanhoja, että äänestävät kohta jaloillaan. Kun isää ei kiinnosta, niin miksi heitäkään pitäis kiinnostaa?

Hoitaiskin, siis. Himputin typo.

Meillä lapsen isä suoraan sanoi ettei jaksa lasta enempää hoitaa ja ehdotti tätä järjestelyä myös itse, minulle tämä oli päivänselvää että näin käy ja mielelläni tietenkin elän kaksin arkea ihanan lapseni kanssa. Hyvä että on rehellinen, vaikka harmittaakin koska itse lasta enemmän alun perin tahtoi.

Lisäys edelliseen että joka toinen viikonloppu on tutkitusti paras vaihtoehto myös lapselle, ei tule liikaa väliä tapaamisiin mutta on selkeästi vain yksi koti.

Vierailija kirjoitti:

Ex-vaimoni kuvitteli lähtevänsä lapsiperhehelvetistä suoraan uuden ukkonsa luokse ilman velvoitteita, mutta väänsin rautalangasta, että sitten lapset joutuu sijoitukseen ja teen kaikille selväksi kuka siihen syypää. Kummasti se mieli siitä muuttuikin ja lähivanhemmuus onnistui, tosin sekin vanhempiensa siipien suojassa.

Joku kyseli miksi isät pitävät työtä esteenä lähivanhemmuudelle tai viikko-viikko -järjestelylle. No katsokaas kun jonkun pitää tienata rahaa tälle maalle yksityissektorilla. Monesti erossa jää vielä vielä velkoja joita pitää maksaa pois ja se on yleensä mies joka ottaa nämä kantaakseeen (esim. näin oli meidän tapauksessa). Ja sitten tietysti ne elatusmaksut, ei niihinkään rahoja revitä taikaseinästä.

Siis sun apinan työ meni lasten edelle.

Kuinka moni näistä miehistä, jotka eivät jaksa lasta, ovat jo toisella kierroksella? Vai ovatko he ensimmäisen kierroksen isiä?

Minun teoriani on, että lapsekas mies ei ole yleensä kiinnostunut toisen kierroksen lapsista. He tekevät niitä, koska lapseton vaimo niin haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Lisäys edelliseen että joka toinen viikonloppu on tutkitusti paras vaihtoehto myös lapselle, ei tule liikaa väliä tapaamisiin mutta on selkeästi vain yksi koti.

Riippuu tutkimuksesta... toiset tutkimukset liputtavat vuoroviikon puolesta.

Eiköhän se riipu lapsen temperamentista ja järjestelyistä.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen ns. Äitipuoli. Eli miehen lapsilla on sopimus, että lapset ovat meillä 4 vrk kk. Käytännössä lapset ovat meillä kuukaudessa 12 h - 42 h. Koska lasten äiti - tai lapset itse ? - lyhentävät tapaamisia.

Auta armias, kun mies sitten 2-3 kertaa vuodessa itse kertoo menonsa, ettei voi ottaa tiettynä viikonloppuna. Lasten äiti tulee linjoja pitkin, kuinka mies on paska, kun ei hoida omia viikonloppujaan, vaan peruu viikonloppuja koko ajan.

Vastaus alkuperäiseen kysymykseen: en tiedä, mikä tässä on mennyt pieleen.

No jospa tekin pitäisitte sopimuksesta kiinni. Lapset on teillä just sen mitä on sovittu. Ei vähempää, ei enempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen ns. Äitipuoli. Eli miehen lapsilla on sopimus, että lapset ovat meillä 4 vrk kk. Käytännössä lapset ovat meillä kuukaudessa 12 h - 42 h. Koska lasten äiti - tai lapset itse ? - lyhentävät tapaamisia.

Auta armias, kun mies sitten 2-3 kertaa vuodessa itse kertoo menonsa, ettei voi ottaa tiettynä viikonloppuna. Lasten äiti tulee linjoja pitkin, kuinka mies on paska, kun ei hoida omia viikonloppujaan, vaan peruu viikonloppuja koko ajan.

Vastaus alkuperäiseen kysymykseen: en tiedä, mikä tässä on mennyt pieleen.

No jospa tekin pitäisitte sopimuksesta kiinni. Lapset on teillä just sen mitä on sovittu. Ei vähempää, ei enempää.

Pidämme sopimuksesta kiinni 22 kertaa vuodessa. Ne pari kertaa tulevat tyyliin kesälomasta ja pikkujouluista tms.

Lasten äiti (tai lapset?) pitävät kiinni sopimuksesta 2 kertaa vuodessa.

Hassua siis on se, että kyseisenä viikonloppuna äiti ei kuitenkaan pitäisi sopimuksesta kiinni. Mutta hän ei vain tykkää siitä, että aloite tulee meidän puolelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ex-vaimoni kuvitteli lähtevänsä lapsiperhehelvetistä suoraan uuden ukkonsa luokse ilman velvoitteita, mutta väänsin rautalangasta, että sitten lapset joutuu sijoitukseen ja teen kaikille selväksi kuka siihen syypää. Kummasti se mieli siitä muuttuikin ja lähivanhemmuus onnistui, tosin sekin vanhempiensa siipien suojassa.

Joku kyseli miksi isät pitävät työtä esteenä lähivanhemmuudelle tai viikko-viikko -järjestelylle. No katsokaas kun jonkun pitää tienata rahaa tälle maalle yksityissektorilla. Monesti erossa jää vielä vielä velkoja joita pitää maksaa pois ja se on yleensä mies joka ottaa nämä kantaakseeen (esim. näin oli meidän tapauksessa). Ja sitten tietysti ne elatusmaksut, ei niihinkään rahoja revitä taikaseinästä.

Siis sun apinan työ meni lasten edelle.

Vain suhteellisen lyhyeksi aikaa. Sitten lapset saivat olla luonani myös viikolla jos töitteni ja heidän menojensa puolesta sopi. Kunnes eksä ja uusi ukkonsa keksivät alkaa laittaa kapuloita rattaisiin ja kielsivät viikolla tapahtuvat vierailut. Samaten myös viikko-viikon vaikka olin vihdoin saanut asiat valmiiksi sitä varten.

Joten isät eivät todellakaan ole aina tarinan pahiksia.