Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Teen kolmivuorotyötä hoitajana ja olen yh. Lastensuojeluilmoitus on tehty.
05.05.2021 |
Koulun mielestä olen jättänyt lapset (9 v. ja 11 v.) toistuvasti heitteille koska olen iltoja ja joskus öitä pois kotoa. Tämä tuli ilmi kehityskeskusteluissa. Lapsilla pitäisi olla hoitaja. Hoitajaa en kuitenkaan mistään saa. Sosiaalitoimesta sanottiin vain että minun pitää järjestää työni niin että teen päivävuoroa. Tämä taas ei ole työn luonteen vuoksi mitenkään mahdollista. Myöskin palkkaan vaikuttaa monta sataa euroa jos vaihdan jonnekin päivätyöhön. Pelkkä peruspalkka on onneton.
Kommentit (299)
No kai sä sanoit sosiaalitoimelle, että en voi vaihtaa työtä! Pysy jämptinä niin ratkaisuja alkaa löytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon myös yh ja hoitaja ja teen 3 vuorotöitä. Soitin oikein lastenvalvojalle saadakseni selkeät ohjeet millaisia ovat lasten yksin jättämisen ohjeet, kun työ sisältää yövuoroja.
No mitään " mustaa valkoisella" ei ole. Niinpä hommasin lastenhoitajan ja ihanan nuoren aikuisen sainkin meille nukkumaan öitänsä kunnes vanhin lapsista tuli täysi-ikäiseksi.
Toi on vaikea aihe. Kaikki lapset eivät henno kertoa, että se yksinolo on pelottavaa ja kaikki lapset ei todellakaan koe oloa samoin. Toinen ei oo millänsäkään ja toinen ei saa unta.
Kyse on selviämisestäkin taloudellisesti. Helppo on huudella vaihtamaan töitä, jos ei tajua, että 25% nettotuloista koostuu vuorolisistä ja ilman niitä talous kaatuu. Tuskin huutelijoille tulee mieleen, että se hoitaja haluaisi mieluummin pärjätä kuin joutua yhteiskunnan vastuulle.
No eikö hoitoalan ihmiset mieti näitä asioita etukäteen. Joo, yllättäviä tilanteita tulee, puoliso kuolee tai lähtee mutta sitten täytyy uudelleen miettiä voiko sitä työtä enää tehdä.
Ja taloutta voi myös suunnitella ja järjestellä uudelleen kun tilanteet muuttuu.
Sehän onkin hyvä, jos voisit esitellä sun etukäteissuunnitelman srllaisern tilanteesern, jossa on perustettu perhe ja sanottu tahdon toisilleen ja pankille, jotta saadaan koti perheelle ( lapsia). Pankkilainaa saadaan kahden ansiotyössä käyvän tulojen mukaan ja eletään arkea.
6 päivän varoitusajalla toinen aviopuoliso varoittamatta pakkaa kassin ja lähtee. Jättää perheen ja velat. Millainen on tollanen etukäteissuuunnitelma, joka estää p*"*aa roiskumasta? Ei sellaista ole, kunhan koitat päteä. Noi etukäteissuunnitelmat on kontrolloituja pikkuharmeja varten, kun ei ole käsitystä miten elämä voi yllättää
Ootko miettinyt että ottaisit au pairin? Toki ne hänenkin työajat pitäisi sopia.
Hoitajana luulisi olevan vara valita työpaikkansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini oli 70-luvulla vuorotyössä ja isä toisella paikkakunnalla. Koko kylässä ei ollut mitään päiväkotia. Olin iltoja kotona 7 vuotiaana 10 vuotiaan sisaruksen kanssa ja kun sisko muutti 15 vuotiaana kaupunkiin opiskelemaan, olin 12 vuotiaana iltoja ja öitä yksin. Ei sitä silloin erikoisena pidetty. Lankapuhelimella sai soittaa äidin työnumeroon, jos tuli hätä.
Ei voi nykyaikaa verrata siihen aikaan.
Ei voikaan. Kännykkäaikana äiti on koska tahansa mahdollista saada kiinni, ennen oli toisin.
Onnettomuustilanteessa ei lapsi välttämättä osaa reagoida ja soittaa sitä apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon myös yh ja hoitaja ja teen 3 vuorotöitä. Soitin oikein lastenvalvojalle saadakseni selkeät ohjeet millaisia ovat lasten yksin jättämisen ohjeet, kun työ sisältää yövuoroja.
No mitään " mustaa valkoisella" ei ole. Niinpä hommasin lastenhoitajan ja ihanan nuoren aikuisen sainkin meille nukkumaan öitänsä kunnes vanhin lapsista tuli täysi-ikäiseksi.
Toi on vaikea aihe. Kaikki lapset eivät henno kertoa, että se yksinolo on pelottavaa ja kaikki lapset ei todellakaan koe oloa samoin. Toinen ei oo millänsäkään ja toinen ei saa unta.
Kyse on selviämisestäkin taloudellisesti. Helppo on huudella vaihtamaan töitä, jos ei tajua, että 25% nettotuloista koostuu vuorolisistä ja ilman niitä talous kaatuu. Tuskin huutelijoille tulee mieleen, että se hoitaja haluaisi mieluummin pärjätä kuin joutua yhteiskunnan vastuulle.
No eikö hoitoalan ihmiset mieti näitä asioita etukäteen. Joo, yllättäviä tilanteita tulee, puoliso kuolee tai lähtee mutta sitten täytyy uudelleen miettiä voiko sitä työtä enää tehdä.
Ja taloutta voi myös suunnitella ja järjestellä uudelleen kun tilanteet muuttuu.
Miksi trollaat??
Kyllähän tuon ikäiset pärjäävät, yöllä kuitenkin nukkuvat ja ovat tarpeeksi vanhoja ottamaan vastuuta iltahommien hoitamisesta ja siitä että menevät ajallaan nukkumaan. On myös turvaa toisesta kun ovat kahdestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hoitajana luulisi olevan vara valita työpaikkansa.
Niin sitä luulis, mutta ei se kaikilla paikkakunnilla noin vaan onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini oli 70-luvulla vuorotyössä ja isä toisella paikkakunnalla. Koko kylässä ei ollut mitään päiväkotia. Olin iltoja kotona 7 vuotiaana 10 vuotiaan sisaruksen kanssa ja kun sisko muutti 15 vuotiaana kaupunkiin opiskelemaan, olin 12 vuotiaana iltoja ja öitä yksin. Ei sitä silloin erikoisena pidetty. Lankapuhelimella sai soittaa äidin työnumeroon, jos tuli hätä.
Ei voi nykyaikaa verrata siihen aikaan.
Ei voikaan. Kännykkäaikana äiti on koska tahansa mahdollista saada kiinni, ennen oli toisin.
Onnettomuustilanteessa ei lapsi välttämättä osaa reagoida ja soittaa sitä apua.
Tuon ikäisen on jo pakko osata tai on jäänyt jo ensimmäiselle luokalle. 13-vuotiaana mentiin jo sotaan entisaikoina. Miksi kasvattaisit uusavuttoman lapsen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä noin pienet lapset voivat oikeasti pelätäkin yksinoloa, vaikka esittävät reipasta. Äkkiä alkaa mielikuvitus laukata.
Tämä. Puhumattakaan siitä taakasta, mikä 11-vuotiaalla on, kun joutuu vahtimaan nuorempaansa. Se, että on hätänumero ja tietää että yläkerran mummelin ovikelloa voi soittaa jos tulee hätä, ei auta yhtään mitään siinä kohtaa kun on mörköjä sängyn alla.
11-vuotias pärjää satunnaisia iltoja yksinään, mutta ei nuorempaansa vahtien, eikä missään nimessä koko yötä!
Ap on käsittämättömän itsekäs ja empatiakyvytön ihminen, jos ei tätä ymmärrä. Ja vielä hoitoalalla töissä, ei ole taidettu paljon lapsipsykologian kirjaa opiskellessa avata?
Hoitajia saa muuten ihan rahalla. Ei pidä tehdä lapsia, jos ei ole varaa niitä hoitaa. Eiköhän se isä jotain ruokkoja maksa -jos ei, niin kela maksaa sen puolesta.
Te-toimisto ja sossu voisivat palkata tällaisiin tilanteisiin niitä 9euron palkkaisia, tietysti taustat selvittäen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ootko miettinyt että ottaisit au pairin? Toki ne hänenkin työajat pitäisi sopia.
Onko jotkut ihan vieraantuneita elämästä? Au pairille maksetaan palkkaa sekä asunto ja vain hyvin toimeentulevalla pariskunnalla on Suomessa varaa sellaiseen.
Et voi mitenkään jättää lapsia yksin edes illoiksi, puhumattakaan öistä. Kyllä hoitoalalla töitä on ihan normiaikana, aivan sairas ajatusmalli jättää lapset oman onnensa nojaan.
MItä oikein ajattelit? Normi vuorot ja sitten sossunluukulle jos ei rahat riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hoitajana luulisi olevan vara valita työpaikkansa.
Oletko tyhmä? Niitä 8-16 töitä ei todellakaan riitä kaikille, ja palkka jää myös usein huonoksi kun ei saa lisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon myös yh ja hoitaja ja teen 3 vuorotöitä. Soitin oikein lastenvalvojalle saadakseni selkeät ohjeet millaisia ovat lasten yksin jättämisen ohjeet, kun työ sisältää yövuoroja.
No mitään " mustaa valkoisella" ei ole. Niinpä hommasin lastenhoitajan ja ihanan nuoren aikuisen sainkin meille nukkumaan öitänsä kunnes vanhin lapsista tuli täysi-ikäiseksi.
Toi on vaikea aihe. Kaikki lapset eivät henno kertoa, että se yksinolo on pelottavaa ja kaikki lapset ei todellakaan koe oloa samoin. Toinen ei oo millänsäkään ja toinen ei saa unta.
Kyse on selviämisestäkin taloudellisesti. Helppo on huudella vaihtamaan töitä, jos ei tajua, että 25% nettotuloista koostuu vuorolisistä ja ilman niitä talous kaatuu. Tuskin huutelijoille tulee mieleen, että se hoitaja haluaisi mieluummin pärjätä kuin joutua yhteiskunnan vastuulle.
Onko oikein että lapsi kantaa tästä vastuun? Voisiko menoja pienentää? Saako tukia, jos tulot pienenevät? Olisiko mahdollista vaihtaa edullisempaan asuntoon? Yleensä on aina vaihtoehtoja, jos niitä pysähtyy miettimään. Jos perhe ei tosiaan pärjää taloudellisesti ilman lisiä, silloin on todennäköisesti oikeutettu toimeentulotukeen.
Paino sanalla TODENNÄKÖISESTI. On Kelassa istuttu lukemassa lappuja. Tienaan n 100 e liikaa kuussa. Lapsilisiä ei enää 17 v ja 18 v koululaisista makseta eikä elatusmaksut vanhimmasta juokse. Toivoisi pikkuisen satumaailmaa vähemmän näihin toimerntulotukijuttuihin. Kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä noin pienet lapset voivat oikeasti pelätäkin yksinoloa, vaikka esittävät reipasta. Äkkiä alkaa mielikuvitus laukata.
Tämä. Puhumattakaan siitä taakasta, mikä 11-vuotiaalla on, kun joutuu vahtimaan nuorempaansa. Se, että on hätänumero ja tietää että yläkerran mummelin ovikelloa voi soittaa jos tulee hätä, ei auta yhtään mitään siinä kohtaa kun on mörköjä sängyn alla.
11-vuotias pärjää satunnaisia iltoja yksinään, mutta ei nuorempaansa vahtien, eikä missään nimessä koko yötä!
Ap on käsittämättömän itsekäs ja empatiakyvytön ihminen, jos ei tätä ymmärrä. Ja vielä hoitoalalla töissä, ei ole taidettu paljon lapsipsykologian kirjaa opiskellessa avata?
Hoitajia saa muuten ihan rahalla. Ei pidä tehdä lapsia, jos ei ole varaa niitä hoitaa. Eiköhän se isä jotain ruokkoja maksa -jos ei, niin kela maksaa sen puolesta.
Ompa viisas neuvo. Meillä tuli 3 lasta, vaikka oli pillerit ja kahden viimeisen kanssa sterilisaatio ehkäisynä. Asenteeni oli vela. Mutta abortteihin en pystynyt.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuon ikäiset pärjäävät, yöllä kuitenkin nukkuvat ja ovat tarpeeksi vanhoja ottamaan vastuuta iltahommien hoitamisesta ja siitä että menevät ajallaan nukkumaan. On myös turvaa toisesta kun ovat kahdestaan.
Lapsista ei ole turvaa toisilleen.
Pärjääminen väkisin ei ole sama asia kuin hyvinvointi.
Pärjäämismentaliteetilla kasvatetaan rikkinäisiä aikuisia. Kokemusta on.
Vanhemman tärkein tehtävä on saada lapsi tuntemaan olonsa turvalliseksi. Ap on tässä jo epäonnistunut, kun perhe ei ole ehjä. Isän hylkäämiskokemuksen jälkeen hän sitten tarjoilee näitä pienempiä hylkäämiskokemuksia jatkuvalla syötöllä.
Vierailija kirjoitti:
Tuon ikäiset lapset pärjäävät ihan hyvin, mikäli ovat kehitykseltään normaaleja. Miten luulette että ennen selvittiin? Ei suomalaisilla palkoilla ole varaa palkata mitään hoitajaa.
Tässä taas hyvä esimerkki siitä, että näille instansseille ei pidä kertoa yhtään mitään, vaan parempi on kierrellä ja kaarrella ja selittää jotain liirumlaarumia.
Just näin! Kummit ja isovanhemmat onneksi osallistuu, kiitos kysymästä. Ja yhtään en ole väsynyt, masentunut ja alkoholia en ole edes nähnyt. Suunnilleen tällä tyylillä vastaan neuvolassa. Siellä on tartuttu mun ja miehen asumuseroon... M;yönsi hoitajakin ettei aiemmin edes tajunnut ettei enää asuta yhdessä. Sanoin että niin, hoidamme lasten asioita yhdessä ja isä osallistuu (milloin haluaa, tätä EN kertonut). Mutta kauheasti kyselyä miten lapsi suhtautuu jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko miettinyt että ottaisit au pairin? Toki ne hänenkin työajat pitäisi sopia.
Onko jotkut ihan vieraantuneita elämästä? Au pairille maksetaan palkkaa sekä asunto ja vain hyvin toimeentulevalla pariskunnalla on Suomessa varaa sellaiseen.
Työnantajan on lisäksi vakuuteettava työntekijänsä, tässä tapauksessa au pair. Ja jos työntekijälle sattuisi töissä haveri niin sitten ollaankin kusessa.
Alue: Aihe vapaa
Olipa arvattava vastaus. Ja ainoa mahdollinen, koska Suomessa ei ole laissa vuosina ilmaistavaa ikärajaa tässä asiassa. Vaikka kuinka väität, niin ei ole.
Se että Usassa ja Ukssa on, niin ei tarkoita että Suomessa olisi.