Onko mielestäsi asiallista kysyä "Mitä sulle on tohon sattunut?" jos on joku haava, mustelma jne

Nämä kyselijät on samoja tyyppejä jotka ääneen kommentoi muutenkin toisten ulkonäköä ja olemusta. Jätän omaan arvoonsa, enkä vastaa. Ellei kyseessä ole hyvä luotettavaksi todettu ystävä, jolla ei ole paineita kommentoida toisten ulkonäköä ääneen. Juoruajia riittä 20 tusinaan.

Vierailija kirjoitti:

Vähän nyt riippuu tilanteesta. Kun mulla oli jalka paketissa niin se oli mielestäni ok. Se taas ei kun minulla puhkesi aikuisiän akne ja kaveri tuijotti mua järkyttyneenä kysyen ”mitä sulle oikein on tapahtunut?”

Onhan se järkyttävää jos kaveri näyttää Freddy Kruegerilta.

Jos se on hoidettu eikä lähituttu ei tarvi kysyä mutta jos on joku jolla hoitamatta haavoja ruhjeita pitää ohjata terveysasemalle saamaan hoitoa ja mahdollisesti antibioottia . Ehkä tikkejä. Joskus jos on kaatunut voidaan ottaa kallokuva.

Harmi että tätä kysytään kantiksiltakin niin ei voi etniset ottaa nokkiinsa kuten kysymyksestä että mistä suku on lähtöisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän nyt riippuu tilanteesta. Kun mulla oli jalka paketissa niin se oli mielestäni ok. Se taas ei kun minulla puhkesi aikuisiän akne ja kaveri tuijotti mua järkyttyneenä kysyen ”mitä sulle oikein on tapahtunut?”

Onhan se järkyttävää jos kaveri näyttää Freddy Kruegerilta.

Sen järkytyksen voi silti pitää ihan omana tietonaan eikä lytätä loppujakin kaverin itsetunnon rippeistä.

Lapseni iski kerran vahingossa päänsä poskipäähän, sattui niin että näkyi tähtiä silmissä. Tottakai silmä meni pahoin mustaksi. Sen viikon aikana minulla oli hoidettavia asioita kaupungilla ja kas kummaa, kun tapasin paljon vanhoja tuttuja kuten koulukavereita vuosien takaa. Kukaan ei kysynyt mitään paitsi miehen veljen vaimo. En selitellyt mustaa silmää muille, kun tuskin kukaan olisi uskonut.

Tän palstan perusteella saa välillä sellasen käsityksen, että kaikilla ihmisllä on suuri määrä taka-ajatuksia.

Että mustelmasta kysyjä onkin utelias, kenties pahantahtoinen juoruilija kyylä, eikä ainakaan missään tapauksessa utelias, eikä impulsiivinen ihminen eikä varsinkaan huolissaan kaverista!

Että ruhjetta ihmettelevä yrittää vaan löytää jotain mistä päästä pönkittämään omaa egoaan??

Selvä, kertoo itseasiassa kaiken keskusteluun osallistujista.

Uskaltaakohan tässä enää mistään asioista puhua kun kaikki on aina loukkaus jollekin, eikun ainiin unohdin, loukkaantuminen on loukkaantujan vastuulla. MINÄ en pahantahtoisuuttani kysäise mikä sinulla on siinä, minä olen utelias ihminen joka mielelläni kuulen mitä kavrilleni kuuluu. Myös minulta saa kysyä jos naamassani on vekki, en pahastu.

Toki en tuntemattomilta ala kyselemään mitään, on minullakin käytöstavat.

Ja ei, en uhriutunut...

Mua vituttaa, kun en voi kesällä kulkea kuin pitkissä hihoissa ellen halua uteliaita urpoja riesaksi. Mulla on onnettomuudesta muistona käsivarressa pitkä arpi, joka varsinkin ruskettuessa sieltä loistaa valkoisena. Saattaa jopa terassilla tulla joku tuntematon siihen kauhistelemaan, että "ai kauhee mistä tuommonen on tullu, onks se kipee? :O"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei sitä kysyjänä ajattele aina, että se ruhje voi johtua sinun ja miehesi BDSM-leikeistä. Sori siitä.

Miksi on pakko kysyä? Miten se muuttaa elämääsi että tiedät kaikkien ihmisten ruhjeiden tarinat?

Miksi kuvittelet kysyjän elämän muuttuvan hänen saavan vastauksen kysymäänsä? Miksi ei saisi kysyä?

Vastaus on, ettei elämä muutu mihinkään. Voidaanhan sitä vaikka seisoskella paikallaankin ja esittää, ettei olohuoneessa ole elefanttia..

Mutta ihan oikeesti c'moon, vaan teinit loukkaantuu siitä, jos jostain asiasta kysytään. Aikuiset ymmärtää omat rajansa ja jos eivät halua vastata niin eivät vastaa. TÄTS IT. Vaan teinit vetää raivareita muitten olemisesta ja jutuista..

Vierailija kirjoitti:

Mua vituttaa, kun en voi kesällä kulkea kuin pitkissä hihoissa ellen halua uteliaita urpoja riesaksi. Mulla on onnettomuudesta muistona käsivarressa pitkä arpi, joka varsinkin ruskettuessa sieltä loistaa valkoisena. Saattaa jopa terassilla tulla joku tuntematon siihen kauhistelemaan, että "ai kauhee mistä tuommonen on tullu, onks se kipee? :O"

Mun on vaikee uskoo tätä. Tai siis joo, jos kerran elämässä joku tulee kysymään ja vieläpä terassilla eli kännissä niin onpa kamalaa...

Mäkin oon kaatunu pyörällä, mulla on polven kokonen vaaleenpunan ympyrä polvessa. Toki se ei ole ehkä kamalan näkyvällä paikalla verrattuna käteen, mutta näkyy hyvin edestäpäin jos seison shortseissa tai hameessa. ei siitä tuu tuntemattomat _jatkuvasti_  tule kyselemään.. jos koskaan, en edes muista. Ehkä itsetuntosi vaan on niin huono arven takia, että luulet KAIKKIEN huomaavan sen.

Tietysti kysyn, että voinko auttaa. Joka tapauksessa lohdutan. Eihän se ole kaveruutta, jos ei toisesta tuon vertaa välitä.

Mielestäni ei. Ymmärrän kuitenkin, että jollekin se kysyminen voi olla refleksi. Jos näkisin kaverini silmä mustana tai kädet ruhjeilla, ensimmäinen reaktio on kysyä mitä on tapahtunut. 

Jos mustelmainen/arpinen ihminen on niin läheinen, että voisit itse avautua hänelle esimerkiksi kokemastasi parisuhdeväkivallasta tai nuoruuden itsemurhayrityksestä, voi asiallisesti kysyä. Tulee olla valmis keskustelemaan myös epämiellyttävistä vastauksista eikä järkyttyneenä siirtyä seuraavaan puheenaiheeseen.

Jos haava on tuore ja vaatisi tikkausta tai muuta hoitoa, eikä ihminen itse vaikuta tätä ymmärtävän, voi asiallisesti kysyä ja ohjata hoitoon.

Jos kyseessä on lapsi, jolla jollain tavalla tavanomaisista leikeissä tulevista ruhjeista poikkeavia mustelmia/haavoja/arpia, pitää kysyä.

Uteliaisuuteen ja impulsiivisuuteen liittyvä kysely koskien toisen ulkonäköä ei ole asiallista.

Vierailija kirjoitti:

Jos mustelmainen/arpinen ihminen on niin läheinen, että voisit itse avautua hänelle esimerkiksi kokemastasi parisuhdeväkivallasta tai nuoruuden itsemurhayrityksestä, voi asiallisesti kysyä. Tulee olla valmis keskustelemaan myös epämiellyttävistä vastauksista eikä järkyttyneenä siirtyä seuraavaan puheenaiheeseen.

Jos haava on tuore ja vaatisi tikkausta tai muuta hoitoa, eikä ihminen itse vaikuta tätä ymmärtävän, voi asiallisesti kysyä ja ohjata hoitoon.

Jos kyseessä on lapsi, jolla jollain tavalla tavanomaisista leikeissä tulevista ruhjeista poikkeavia mustelmia/haavoja/arpia, pitää kysyä.

Uteliaisuuteen ja impulsiivisuuteen liittyvä kysely koskien toisen ulkonäköä ei ole asiallista.

Minä olen tuo joka perusteli kysymistään uteliaisuudella ja impulsiivisuudella. Minäkin ymmärrän, että on asiatonta kysyä, miksi sinulla on naamassa finnejä, tai miksi hiuksesi ovat noin ohuet.

Mutta kun näen ystäväni pitkästä aikaa enkä tiennyt, että hänellä on silmä mustana, niin totta hitossa minun ensimmäinen rekationi on ihmetellä, että mitä on tapahtunut. Se on impulsiivista ja voitte väittää sitä huonoksi käytökseksi ihan miten haluatte, kyllä maailmaan mielipiteitä mahtuu, mutta se ei ole ilkeyttä. En missään tapauksessa kysyisi tuntemattomalta ihmiseltä, imeisesti tämä ketju käsitteleekin sellaista, että ihan hoomoilasena vaan huudellaan kaduilla vastaantuleville, että miksi sulla ei oo jalkaa..

Yksityisasioiden uteleminen on asiatonta, mielestäni miksi sinulla on silmä mustana kyselyyn kuitenkin tulee varautua ja keksiä hätävalhe jos ei halua kertoa totuutta.

Voisin jopa kuvitella että joku uhriutuisi siitä, ettei kukaan ollut kiinnostunut mitä minulle on tapahtunut, jos kukaan ei kysyisi...