Lue keskustelun säännöt.
Lasten ja nuorten suolistosairaudet lisääntyvät
04.05.2021 |
Monet voivat huonosti jo lapsesta asti. Fyysinen kunto pilataan järkyttävän huonolla ruokavaliolla. Ei mikään ihme, että suolistosairaudet lisääntyvät!! Yhä useammassa perheessä ollaan vieraannuttu itse ruuan tekemisestä raaka-aineista. Sen tilalla on lisäaineita pursuavat, rasvaiset herkut ja valmisruuat. Moni ei suostu syömään kotiruokaa edes koulussa, vaikka se olisi hyvin tehtykin. Tämä taas vaikuttaa aivojen kehitykseen, jossa ravitsemus on erittäin tärkeässä roolissa. Aivot ovat yhteydessä suolistoon. Onko siis mitenkään ihme, että koulumenestys on monella surkeaa, kun elimistö on lamassa huonon ravitsemuksen takia!?
Kommentit (104)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole tuo, jolta kysyit, mutta kysyisin sulta, miten määrittelet valtamedian, ja mikä on sen valtamedian vastakohta?
Valtamedia eli pääasiassa iltapäivälehdet teki aikoinaan karppausbuumin ja ampui sen sitten itse alas. Tämä on sen tyypillinen toimintatapa, eli liioittelu ja kauhistelu myy lehtiä. Itse olin tuolloin ollut vähintään semikarppaaja jo useamman vuoden ja tiesin koko ajan, miten siinä tulee käymään. Jos perustat tuon näkemyksesi karppauksen "todetuista haitoista" iltapäivälehdistä lukemaasi (kuten monet tekevät), niin olet aika heikoilla tiedoilla liikenteessä. Mutta jos alat oikeasti lukemaan aiheesta tehtyjä tutkimuksia tai edes niistä tehtyjä yhteenvetoja, niin sinun on mahdoton muodostaa mielipidettä jostain tappavasta karppausruokavaliosta. Tai kaikkihan me kuolemme, toiset aiemmin ja toiset myöhemmin.
Minä en ole kiinnostunut karppauksesta tai sen haitoista/hyödyistä, kyselin vain, mikä on valtamedia ja mikä sen vastakohta. Eli sinäkö määrittelisit valtamedian iltalehdiksi? No mikä on sitten sen vastakohta, eli ilmeisesti joku luotettava media?
Vierailija kirjoitti:
Jugurtin tilalle marjasoseet.
Molemmat hyviä kunhan jugurtti on aitoa ja marjat kokonaisina.
Paljon puhutaan tietysti ravinnosta, mutta yksi asia mikä nuoremmat erottaa vanhemmista ikäluokista on yhteys luontoon. Lasten pitäisi altistua luonnon bakteereille paljon nykyistä enemmän. Nykyaika on varsinkin kaupungeissa liian steriiliä ja mm. monet harrastukset tapahtuvat sisätiloissa. Enemmän metsässä liikkumista, mullassa möyrimistä, kotieläinten silittelyä jne.
Minä asuin lapsena maalla. Meillä oli hyvin alkukantaista. Ei mikroa eikä valmisruokia. Kaikki kasvatettiin tehtiin itse, myös liha. Isä opetti, että porkkanat pyyhkäistään kevyesti mullasta ja hiekasta ja sitten syödään suoraan maasta. Saunassa käytiin kaksi kertaa viikossa, sisäsuihkua meillä ei ollut. Muistan että söin yhden antibioottikuurin lapsuuden aikana korvatulehdukseen. Pissitulehdukset ym menivät ohi sianpuolukkateellä. 20 vuotiaana todettiin ärtynyt paksusuoli. 394
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole kiinnostunut karppauksesta tai sen haitoista/hyödyistä, kyselin vain, mikä on valtamedia ja mikä sen vastakohta. Eli sinäkö määrittelisit valtamedian iltalehdiksi? No mikä on sitten sen vastakohta, eli ilmeisesti joku luotettava media?
Se ei kuulu tämän keskustelun aiheeseen, voit mennä jankkaamaan tästä asiasta jonnekin muualle. Sen verran voin avata tämän viestiketjun kontekstissa, että sensaatiohakuiset iltapäivälehdet eivät kuulu omaan määrittelyyni luotettavasta mediasta, eivät varsinkaan ravintoasioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jugurtin tilalle marjasoseet.
Molemmat hyviä kunhan jugurtti on aitoa ja marjat kokonaisina.
Jos marjat on soseutettu ja sekaan lisätty vettä, niin mikä siitä tekee huonon? Koostumus vai vesi?
Tiesitkö muuten, että marjoja myydään jauheenakin. Punaista jauhetta, mikä on 100% marjaa. Sinulle sekin on varmaan eines ja huonompi kuin 100% marja, eiku. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole kiinnostunut karppauksesta tai sen haitoista/hyödyistä, kyselin vain, mikä on valtamedia ja mikä sen vastakohta. Eli sinäkö määrittelisit valtamedian iltalehdiksi? No mikä on sitten sen vastakohta, eli ilmeisesti joku luotettava media?
Se ei kuulu tämän keskustelun aiheeseen, voit mennä jankkaamaan tästä asiasta jonnekin muualle. Sen verran voin avata tämän viestiketjun kontekstissa, että sensaatiohakuiset iltapäivälehdet eivät kuulu omaan määrittelyyni luotettavasta mediasta, eivät varsinkaan ravintoasioissa.
En tiedä, miksi se on mielestäsi jankkaamista, kun kysyn asiaa. Minun mielestäni kuuluu keskusteluun, kun kerran käytät sanaa "valtamedia". Olen vain kiinnostunut, mitä ihmiset sillä tarkoittavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta päätellen karppaus ja ties mikä luolaihmisdieetti ovat edelleen vahvasti voimissaan niiden kaikista todetuista haitoista huolimatta. Jos joku kokee saaneensa niistä hyötyä, niin eihän se ole muilta pois, kuten ei myöskään se, että joku toinen kokee hyötyvänsä juuri päinvastaisesta. Se omien kokemusten ja näkemysten tyrkyttäminen kaikille yleistettäväksi vaan on vähän lapsellista. Sitten, kun mukaan vedetään kasvavat lapsetkin, ollaan jo vakavampien kysymysten äärellä, ja siinä soisi kaikenlaisen ääriajattelun loistavan poissaolollaan.
Mitkä ne hiilihydraattirajoitetun ruokavalion todetut, tutkitut haitat nyt sitten ovat? Poislukien valtamedian harhaanjohtava otsikointi.
1. Späm mää minen aiheesta
2. Uskottelu siitä, että kaikki vaivat johtuvat hiilihydraateista
3. Luulo, että rajoitettu ruokavalio on kaikissa tapauksissa avain onneen
- ohis -
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En myöskään oikein usko, että ruokavalio on tässä kaiken määrittävä asia. Itse olen syönyt sinänsä terveellisesti pitkään, ja silti sairastuin. Epäilen lisäksi kemikaaleja (mm. muovikemikaalit), torjunta-ainejäämiä ja ympäristömyrkkyjä. Esim. voisiko neonikotinoideilla olla vaikutusta asiaan? Näitä käytetään Suomessa paljon, ja tutkitusti ne vaikuttavat hyönteisten ruoansulatuksen bakteeriflooraan lisäten kaasun muodostumista. Vaikutuksia ihmisiin ei oikein tunneta.
Lika-altistuksen väheneminen luultavasti vaikuttaa asiaan myös. Oletettavasti kyse on monen asian summasta, joista stressi ja geenit ovat yksiä. Antibioottien käyttö on yksi.
Ruoan lisäaineet voivat hyvinkin olla myös yksi osatekijä, kuten jo mainitut karrageeni, maltodekstriini ja muunnettu tärkkelys. Näitä on muuten aika vaikea välttää, jos haluaa käyttää edes puolivalmisteita. Näitä löytyy esim. papupurkeista.
On myös jonkin verran näyttöä siitä, että suolistofloora peritään. Eli jos se on jo edellisessä sukupolvessa heikentynyt, voi olla että vasta lapset kokevat seuraamukset ja ongelmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset syö nykyään aiempaa terveellisemmin. Eineksistä löytyy myöskin ruokaa moneen lähtöön. On vähä-älystä väittää, että eines olisi huono vain koska se on eines. Katsoisin tarkemmin kemikaalien, monipuolisen ruokailun ja äidin raskauden sekä imetyksen aikaisen syömisen perään. Jääkö astioihin pesuainejäämiä, onko ympäristö liian puhdas ja likaavatko lapset luonnossa leikkiessään enää itseään ym. Tärkeää olisi myös nähdä, ovatko suolistosairaudet yhtä yleisiä uutta omaksuvissa suurissa kaupungeissa ja vanhoihin tapoihin päin kallellaan olevissa pienissä pitäjissä.
Ei varmasti syödä terveellisemmin. Nykyään on paljon enemmän läskejä ja ulkona likastuminen tekee vain hyvää vastustuskyvylle.
Osalla voi toki olla syöminen huonommalla tolalla, mutta keskimäärin ihmiset syövät terveellisemmin, suolaa ja kovaa rasvaa aiempaa vähemmän jne. Ennen saatiin jo aamupuurosta koko päivän suolan tarve. Lihavuuskin voi johtua liikkumisen puutteesta, ei siitä että ruokavalio olisi tykkänään retuperällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin, sikiöön saattaa vaikuttaa odottavan äidin kemikaalikuormitus eli meikit, dödöt, voiteet, hiusvärit, hajusteet, pesuaineet, jne. Moni raskaana oleva nainen jatkaa alkoholin tai tupakan käyttöä tutkimusten mukaan. Vauva altistuu myrkyille syntymästä lähtien, on huuhteluaineita, mikromuovia, hajusteita, jne. Päiväkodeissa sisätilaongelmia ja kaupungissa asuvat lapset eivät välttämättä leiki metsissä ja luonnossa. Antibiootteja haetaan joka vaivaan ja ulkona on pakokaasuja jne.
Eli onko syynä vain suuhun laitettu ruoka vai monien asioiden summa? Koska myös edellä mainitut asiat ovat haitaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa uskoa aloittajan väitettä. Nykyisin vanhemmat ovat hyvin valveutuneita ja lapsille halutaan tarjota vain parasta. Itse tehdään soseita ja syötetään terveellisiä välipaloja jne. Kyllä suolistosairauksien lisääntyminen johtuu jostain muusta.
Jostain luin mielestäni osuvan kommentin, että vauvat syövät Suomessa tosi terveellisesti, mutta parivuotiaat jo paljon epäterveellisemmin. Monilla vanhemmilla on kauhea hätä saada lapsi syömään "edes jotain" ja sitten tulee nauravat nakit mukaan kuvioihin. Samaten ollaan tai ollaan olevinaan niin kauhean kiireisiä, että kyllähän me nyt välillä (hah) voidaan ostaa mäkkiruokaa, kun ollaan niin rehkitty ja ollaan se ansaittu, tässä on ollut niin kauheasti kaikkea. Ilmeisesti on sitten paljon nopeampaa ajaa mäkkäriin jonottamaan ruokaa kuin tehdä puolen tunnin kotiruoka. Ennen viitsittiin keittää perunat, tehdä kastike ja vaikka joku raaste, vaikka olisi ollut kauheasti kaikkea.
Miehen kanssa olemme kasvattaneet kolme lasta ja itse olemme kaikki ruoat tehneet. Hyvin oli aikaa tehdä, kun itse olin useamman vuoden kotona. Edes mehuja ei annettu lasten juoda, kun olivat epäterveellisiä. Eivät myöskään saaneet edes isompina kahvia opetella juomaan. Eikä karkkipäivää ollut, koska makeiset ovat epäterveellisiä. Eikä viikkorahaa annettu, että olisivat voineet tuhlata itse ostamiinsa herkkuihin. Herkkuja sai kylässä tai synttäreillä ja jouluna. No se hyvä puoli oli kaikessa varomisessa, että yhdelläkään lapsella ei ole hampaissa reikiä. Yhdellä on kuitenkin vakava suolistosairaus.
Tässäkin pitää muistaa se, että kaikki eivät ole useita vuosia kotona kokkailemassa. Työpäivä vie vanhemman vuorokaudesta 10 tuntia, yhteistä aikaa lapsen kanssa jää vain muutama tunti. Työelämää pitää suorittaa 110% tehokkuudella ja se vie voimia. Pienet lapset valvottavat öisin, vanhemmat ovat väsyneitä jatkuvaan selviytymiseen, tukiverkostoja ei ole, vapaata ei ole. Paineet ovat kovat vanhemmuudessa, itsestään pitäisi huolehtia, parisuhteeseen panostaa. Lista on loputon mitä nykyihmiseltä vaaditaan.
Pelkkiin eineksiin siirtyminen ei ole ok, mutta jos se helpottaa vanhemman jaksamista ja siten edistää jotenkin jaksavana vanhempana olemista ja läsnäoloa, on se parempi kuin loppuunpalaminen ja henkisesti huonosti voivat lapset. Pitäisi vain löytää se tasapaino terveellisen ja vähän vähemmän terveellisen ruuan syöttämisen välille, koska kumpikaan ääripää ei ole lapselle hyväksi. Ja mikään ei ole tae mistään, kuten ylläolevankin kohdalla.
Silti en lähtisi tuomitsemaan ja nostamaan ketään kuka "itse teki kaiken alusta loppuun" muiden yläpuolelle. Pyritään siihen parhaaseen mihin meidän voimavarat eri elämänvaiheissa riittävät. Ja tehdään muutokset heti, kun havaitaan jonkin asian olevan oikeasti pielessä.
Tarkoitus ei missään tapauksessa ole nostaa ketään tai lytätä ketään. Olisi vain hyvä muistaa nimenomaan tuo tosiasia, että mikään ei takaa sitä, että lapsi ei sairastu. Aina ei tarvitsisi vetää myöskään esiin sitä helpointa korttia, että vanhemmat ovat itse väärin syöttämällä suorastaan tehneet lapsen sairaaksi. Sairaan lapsen vanhempana sitä etsii muutenkin vikaa kaikesta mitä on mahdollisesti tehnyt tai jättänyt tekemättä, vaikka se on hyödytöntä.
Näinhän se juuri on, ja useimmat kuitenkin yrittävät parhaansa, mutta mitä kaikkia näkökulmia siihen "parhaaseen" liittyy, onkin kinkkisempi juttu. Fyysinen hyvinvointi, henkinen hyvinvointi, aika, raha, sosiaaliset paineet jne. voivat joskus mennä aika monimutkaiseksi yhtälöksi. Ja seuraava sukupolvi todennäköisesti tekee asiat kuitenkin juuri toisin, kuin mitä itse on arvioinut aikoinaan parhaaksi. Eikä se välttämättä tarkoita kritiikkiä tai syyllistämistä omien vanhempien valintoja kohtaan.
Käytännöt muuttuvat sitä mukaa, kun opitaan lisää ja saadaan enemmän tietoa. On hyvä, että uusi sukupolvi kyseenalaistaa aina edellisen sukupolven toimintatapoja. Silti minusta tuntui hyvältä, kun yksi lapsista sanoi, että jos hän saa lapsia, niin hän kysyy lastenhoitoneuvoja äidiltä. Tuntui siltä, että hyväksymällä neuvoni lapsi antoi hyväksynnän niille valinnoille, joita me vanhemmat aikoinaan teimme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ibd:n yhdeksi yleisrymisen syyksi on spekuloitu olevan teflonille altistuminen, sillä se kerääntyy elimistöön ympäristöstä, tekstiileistä ja ruuasta. Teflonin yleistyminen esimerkiksi goretex -tekstiileissä käy yhteen nykyisen tulehduksellisten suolistosairauksien yleistymisten kanssa.
Itselläni in jo parikymppisenä pysyvä avanne ibd:n vuoksi, ja koko lapsuuteni möngin ulkona, ja söin kotiruokaa ja multaisia kasviksia omasta pihasta, en ollut antibiooteilla tai sairastellut. Silti jokainen sukulainen syyttelee että liian vähästä mustikoiden syönnistä tai karkeista johtuva itse aiheuttu vaiva...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset syö nykyään aiempaa terveellisemmin. Eineksistä löytyy myöskin ruokaa moneen lähtöön. On vähä-älystä väittää, että eines olisi huono vain koska se on eines. Katsoisin tarkemmin kemikaalien, monipuolisen ruokailun ja äidin raskauden sekä imetyksen aikaisen syömisen perään. Jääkö astioihin pesuainejäämiä, onko ympäristö liian puhdas ja likaavatko lapset luonnossa leikkiessään enää itseään ym. Tärkeää olisi myös nähdä, ovatko suolistosairaudet yhtä yleisiä uutta omaksuvissa suurissa kaupungeissa ja vanhoihin tapoihin päin kallellaan olevissa pienissä pitäjissä.
Ei varmasti syödä terveellisemmin. Nykyään on paljon enemmän läskejä ja ulkona likastuminen tekee vain hyvää vastustuskyvylle.
Osalla voi toki olla syöminen huonommalla tolalla, mutta keskimäärin ihmiset syövät terveellisemmin, suolaa ja kovaa rasvaa aiempaa vähemmän jne. Ennen saatiin jo aamupuurosta koko päivän suolan tarve. Lihavuuskin voi johtua liikkumisen puutteesta, ei siitä että ruokavalio olisi tykkänään retuperällä.
Valitettavasti hyvät rasvat on vaihdettu margariineihin ja siemenöljyihin. Suolakin on välttämätön aine. Lihavuus johtuu aina siitä mitä suuhun laitetaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset syö nykyään aiempaa terveellisemmin. Eineksistä löytyy myöskin ruokaa moneen lähtöön. On vähä-älystä väittää, että eines olisi huono vain koska se on eines. Katsoisin tarkemmin kemikaalien, monipuolisen ruokailun ja äidin raskauden sekä imetyksen aikaisen syömisen perään. Jääkö astioihin pesuainejäämiä, onko ympäristö liian puhdas ja likaavatko lapset luonnossa leikkiessään enää itseään ym. Tärkeää olisi myös nähdä, ovatko suolistosairaudet yhtä yleisiä uutta omaksuvissa suurissa kaupungeissa ja vanhoihin tapoihin päin kallellaan olevissa pienissä pitäjissä.
Lisään listaan vielä lasten käyttämät hammastahnat, hammasharjat ja alueellisesti esiintyvät infektiot. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, koulutilojen siivouksen. Työaika on monella siivoojalla kellotettu kireäksi ja kiireessä puhdistusaineilla käsiteltävät pinnat, niin kuin pulpetin kansi, ovat juuri niitä joihin lapset ovat kosketuksissa lähes koko päivän. Nämä kaikki siis mahdollisina aiheuttajina, ei varmoina.
Vierailija kirjoitti:
En myöskään oikein usko, että ruokavalio on tässä kaiken määrittävä asia. Itse olen syönyt sinänsä terveellisesti pitkään, ja silti sairastuin. Epäilen lisäksi kemikaaleja (mm. muovikemikaalit), torjunta-ainejäämiä ja ympäristömyrkkyjä. Esim. voisiko neonikotinoideilla olla vaikutusta asiaan? Näitä käytetään Suomessa paljon, ja tutkitusti ne vaikuttavat hyönteisten ruoansulatuksen bakteeriflooraan lisäten kaasun muodostumista. Vaikutuksia ihmisiin ei oikein tunneta.
Lika-altistuksen väheneminen luultavasti vaikuttaa asiaan myös. Oletettavasti kyse on monen asian summasta, joista stressi ja geenit ovat yksiä. Antibioottien käyttö on yksi.
Ruoan lisäaineet voivat hyvinkin olla myös yksi osatekijä, kuten jo mainitut karrageeni, maltodekstriini ja muunnettu tärkkelys. Näitä on muuten aika vaikea välttää, jos haluaa käyttää edes puolivalmisteita. Näitä löytyy esim. papupurkeista.
On myös jonkin verran näyttöä siitä, että suolistofloora peritään. Eli jos se on jo edellisessä sukupolvessa heikentynyt, voi olla että vasta lapset kokevat seuraamukset ja ongelmat.
Neonikotenoideja saa käyttää vain eu:sta anottavalla erityisluvalla. Suomi anoo ja saa luvan vuosittain. Neonikotenoideja käytetään rypsin ja rapsin viljelyssä. Ja mitäköhän se olikaan, mitä suomalaisia kehoitetaan sipaisemaan leivän päälle ja käyttämään ruoanvalmistuksessa? Mitäköhän se olikaan, mitä kaurajuomaan on lisätty veden ja kauran sekaan? Olikohan... rypsiä? Eli taidat olla hyvinkin totuuden jäljillä.
Vierailija kirjoitti:
Ibd:n yhdeksi yleisrymisen syyksi on spekuloitu olevan teflonille altistuminen, sillä se kerääntyy elimistöön ympäristöstä, tekstiileistä ja ruuasta. Teflonin yleistyminen esimerkiksi goretex -tekstiileissä käy yhteen nykyisen tulehduksellisten suolistosairauksien yleistymisten kanssa.
Itselläni in jo parikymppisenä pysyvä avanne ibd:n vuoksi, ja koko lapsuuteni möngin ulkona, ja söin kotiruokaa ja multaisia kasviksia omasta pihasta, en ollut antibiooteilla tai sairastellut. Silti jokainen sukulainen syyttelee että liian vähästä mustikoiden syönnistä tai karkeista johtuva itse aiheuttu vaiva...
Teflonista tuli aika vähän aikaa sitten dokumentti. Sillä on saastutettu ihan koko maapallon veden kierto. Koko maapallolla ei ole yhtään ihmistä tai eläintä, jonka elimistössä ei olisi teflonia. Sitä on ihan kaikkialla, missä vettä on. Jokainen juomasi (vesi)lasillinen sisältää sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vedettiin paitsi kotiruokaa, myös voita ja punaista maitoa.
Ehkä sitten sydän- ja verisuonisairauksia oli hieman enemmän. Mielenterveysongelmia nuorilla oli vähemmän. Ei tämä tietenkään kaikkea selitä, mutta osan.
Aivot tarvitsevat rasvaa. Oliiviöljykin käy, mutta antakaa lapsillenne ja nuorillenne rasvaa, muutakin kuin trans- ja rypsiöljyranuja.
Kovaa rasvaa nyt ei ihan hirveästi ihminen kaipaa. Punaisesta lihasta sitä saa ihan tarpeeksi ilman että sitä pitäisi jotenkin erikseen lisätä .
Kasvirasvat sitten asia erikseen.
Kun syöt suositusten mukaisesti ~300 g hiilihydraatteja vuorokaudessa, niin se mitä ei kyetä verensokerisäätelyn puitteissa tallentaa glykogeeninä, muutetaan kovaksi rasvaksi.
Nykyisin kaiken pahan lähteenä pidetään suuria syötyjä hiilihydraattimääriä, ei sitä viimevuosituhannen pahista rasvaa.
Tuo on hyvä pointti! Mun puoltoistavuotias on ruvennut maistattamaan ruokansa mulla ennen kuin syö itse, siitä se varmaan johtuu. Tunkee suuhun mulle ensin aina vähän, just eilen vihreitä papuja. Sitten syö hyvällä ruokahalulla. Myös jos minä syötän niin kelpaa heti, luottaa että äiti tietää mikä on turvallista. Kiva kun selvisi, olen sitä ihmetellyt:)