"Alkuinnostuksen laannuttua yli puolet korkeakouluopiskelijoista uupuu"

Onko opinnot nykään jotenkin rankempia kuin 10v sitten vai mistä johtuu?

Mitähän tapahtuu työelämässä jos jo opinnoissa uuvutaan nykyään noin paljon? Työelämä kuitenkin varmasti rankempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhaa kitinää, jos ei pää kestä opiskelua on väärällä alalla.

Opiskelu on loppupeleissä aika leppoisaa puuhaa, halutaan vaan selittää kuinka rankkaa on, snif ja nyyh.

Ja puhun kokemuksesta, useamman lapsen äitinä täysipäiväisen työn ohessa opiskelin yliopistotutkinnon tavoiteajassa, ihan ok keskiarvolla.

Ja lusmuilin tuostakin ajasta vuoden, puolitoista tekemättä mitään.

Kruunusi kiiltää tänne saakka. Kyllä minä jaksoin, kestin ja pärjäsin!

:D ei ollut mistään jaksamisesta, kestämisestä ja pärjäämisestä kiinni, vaan siitä, että opiskelu on leppoisaa puuhastelua pääsääntöisesti. Jos sitä ei kestä, on väärällä alalla, kuten jo sanoin.

Jos yliopistoa ei pää kestä menee AMKiin ja jos sekin on liian rankkaa niin amikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään uuvutaan aivan kaikesta.

TÄMÄ!! Ja meidän elämä on tässä maassa helpompaa kuin koskaan maailmanhistorian aikana. Ehkä just siksi.

Koulumaailma ja työelämä on nykyään aivan poskettoman paljon vaativampaa kuin minun aikoinani. Ei käy kateeksi nuoria eikä työikäisiä. Ja sairaammaksi vaan menee. Itse olen ollut jo hyvän aikaa eläkeläinen, onnekas siinä mielessä. Ei minusta olisi nykymaailman menossa pärjäämään. Surulla kuuntelen nuorten läheisten kuulumisia.

Höpö höpö, kyllähän vaatimustaso on laskenut opinnoissa. Siksi ehkä työelämässä uuvutaankin, kun ei koulusta enää saa mitään valmiuksia työelämään.

Riippuu koulusta. Lukiossa pitäisi jo tietää, mitä haluaa tehdä ja osata valita oikeat aineet. Täytyisi panostaa moniin eri aineisiin ja kirjoittaa hyvät paperit, että on edes mahdollista päästä sisään yliopistoon. Yliopistoissa on taas opiskeluaikaa lyhennetty ja kiristetty tavoitteita.

Jo yläasteella pitäisi tietää, mitä haluaa "isona" tehdä, koska silloin hankitaan osaaminen siihen, mihin lukiossa opittava pohjautuu. Pitää valita valinnaiset jo sen mukaisesti. Ja tukea tähän ei saa, ellei oma perhe osaa auttaa.

Vierailija kirjoitti:

"Uupumusta voi ennaltaehkäistä huolehtimalla hyvin omista perustarpeistaan – syömällä hyvin ja monipuolisesti, lepäämällä ja nukkumalla riittävästi, pitämällä huolta fyysisestä kunnosta ja tapaamalla kavereita."

Mikään näistä asioista ei vaikuta eikä auta uupumuksen juurisyyhyn.

Eikä opiskelijalla ole tuollaisiin aikaa saati varaa. Jostain on tingittävä kun opinnot ja duunit painaa päälle.

Opiskelen itse yliopistossa ja kyllä vaatimustasoa on laskettu. Opiskelijat myös uupuvat helpommin kuin ennen, jos vähänkään opettajat yrittävät vaatia enemmän.

Toki nykyään on monia kuormittavia tekijöitä ja opiskeluaikaa lyhennettykin. Olen myös joskus miettinyt, opiskelevatko jotkut liian vaativalla alalla tai tasolla, jos opinnot uuvuttavat jatkuvasti liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Mitähän tapahtuu työelämässä jos jo opinnoissa uuvutaan nykyään noin paljon? Työelämä kuitenkin varmasti rankempaa.

Työelämä ei ole likimainkaan yhtä rankkaa kuin opiskelut.

T. Kaksi tutkintoa ja työelämässä kohta 20 vuotta

Itse suoritin sähköpuolen DI tutkinnon, ohessa luin huvin vuoksi ohjelmistotekniikan kaikki DI tutkintoon sisältyvät kurssit, ja perään tein tuotantotalouden KTM tutkinnon töiden ohessa. Olisko tästä pitänyt uupua? En kyllä huomannut siitä merkkiäkään.

Vierailija kirjoitti:

Mitähän tapahtuu työelämässä jos jo opinnoissa uuvutaan nykyään noin paljon? Työelämä kuitenkin varmasti rankempaa.

Siellä saikutetaan.

Vierailija kirjoitti:

Mitähän tapahtuu työelämässä jos jo opinnoissa uuvutaan nykyään noin paljon? Työelämä kuitenkin varmasti rankempaa.

Opiskellessa on opinnot + se työelämä ;)

Vierailija kirjoitti:

Mitähän tapahtuu työelämässä jos jo opinnoissa uuvutaan nykyään noin paljon? Työelämä kuitenkin varmasti rankempaa.

Työelämässä on myös aika kovat uupumisluvut.

Vierailija kirjoitti:

Älkää unohtako ryhmätöitä. Psyykkisesti hyvin raskaita, keskitytään hyvin pieneen osa-alueeseen ja lopuksi jos haluaa oikeasti jotain oppia niin pitää lukea ja tutkia kaikkien muidenkin ryhmien aiheiden aihealueita, koska töiden laatu voi olla surkeasta priimaan. Täytyy tehdä moninkertainen työ sen sijaan, että luennoitsija paasaisi ne tärkeimmät kohdat ja loput voisi lukea aina luennon jälkeen.

Ryhmätöitä käytetään ihan liikaa yliopistossa opiskelumuotona. Tuntuu, että opettajien vaatimukset on vaan kasvaneet takavuosista. 5 op kurssiin pitää tehdä essee (johon pitää olla paljon lähteitä), mutta vielä joku ryhmätyökin. Jokaisella kurssilla saa ihan tuskissaan vääntää hommia.

Vierailija kirjoitti:

Itse suoritin sähköpuolen DI tutkinnon, ohessa luin huvin vuoksi ohjelmistotekniikan kaikki DI tutkintoon sisältyvät kurssit, ja perään tein tuotantotalouden KTM tutkinnon töiden ohessa. Olisko tästä pitänyt uupua? En kyllä huomannut siitä merkkiäkään.

Unohdin mainita että luin myös kaikki tarjolla olevat saksan ja ranskan kielen kurssit siinä sivussa.

Työelämä kuitenkin 100-kertaa uuvuttavampaa joten ihmettelen miten pärjäävät töissä jos opinnoissa jo uuvutaan.

Vierailija kirjoitti:

Itse suoritin sähköpuolen DI tutkinnon, ohessa luin huvin vuoksi ohjelmistotekniikan kaikki DI tutkintoon sisältyvät kurssit, ja perään tein tuotantotalouden KTM tutkinnon töiden ohessa. Olisko tästä pitänyt uupua? En kyllä huomannut siitä merkkiäkään.

Kylläpäs olet etevä ja jaksavainen.

Vierailija kirjoitti:

Itse suoritin sähköpuolen DI tutkinnon, ohessa luin huvin vuoksi ohjelmistotekniikan kaikki DI tutkintoon sisältyvät kurssit, ja perään tein tuotantotalouden KTM tutkinnon töiden ohessa. Olisko tästä pitänyt uupua? En kyllä huomannut siitä merkkiäkään.

Vautsi. Olet sinä niin paljon parempi kuin muut, kun SINÄ et sentään uupunut etkä ollut niin heikko p*ska kuin muut. Kyllä sinä nyt saat tästä hyvästä mitalit ja aplodeja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän tapahtuu työelämässä jos jo opinnoissa uuvutaan nykyään noin paljon? Työelämä kuitenkin varmasti rankempaa.

Työelämä ei ole likimainkaan yhtä rankkaa kuin opiskelut.

T. Kaksi tutkintoa ja työelämässä kohta 20 vuotta

Työelämä paljon uuvuttavampaa kuin opiskelu ainakin minun kohdalla, 2 yliopistotuktintoa on taskussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään uuvutaan aivan kaikesta.

TÄMÄ!! Ja meidän elämä on tässä maassa helpompaa kuin koskaan maailmanhistorian aikana. Ehkä just siksi.

Koulumaailma ja työelämä on nykyään aivan poskettoman paljon vaativampaa kuin minun aikoinani. Ei käy kateeksi nuoria eikä työikäisiä. Ja sairaammaksi vaan menee. Itse olen ollut jo hyvän aikaa eläkeläinen, onnekas siinä mielessä. Ei minusta olisi nykymaailman menossa pärjäämään. Surulla kuuntelen nuorten läheisten kuulumisia.

Höpö höpö, kyllähän vaatimustaso on laskenut opinnoissa. Siksi ehkä työelämässä uuvutaankin, kun ei koulusta enää saa mitään valmiuksia työelämään.

Riippuu koulusta. Lukiossa pitäisi jo tietää, mitä haluaa tehdä ja osata valita oikeat aineet. Täytyisi panostaa moniin eri aineisiin ja kirjoittaa hyvät paperit, että on edes mahdollista päästä sisään yliopistoon. Yliopistoissa on taas opiskeluaikaa lyhennetty ja kiristetty tavoitteita.

Jo yläasteella pitäisi tietää, mitä haluaa "isona" tehdä, koska silloin hankitaan osaaminen siihen, mihin lukiossa opittava pohjautuu. Pitää valita valinnaiset jo sen mukaisesti. Ja tukea tähän ei saa, ellei oma perhe osaa auttaa.

Juuri tämä on se suurin syy, miksi uuvutaan. Virheisiin ei ole varaa. Jos valitset väärin, se vaikuttaa loppuelämääsi. Ja tosiaan, jo ihan viimeistään 15-vuotiaana se valinta pitäisi tehdä. Tässä tilanteessa eivät ole aiemmat sukupolvet olleet, eikä sitä helposti voi käsittääkään. Ajatellaan, että tottakai alaa voi vaihtaa, jos huomaakin valinneensa väärin.

Mä uuvuin myös kolmantena vuonna. Silloin siitä vain ei tiedetty mitään eikä teeveydenhoito tunnistanut. Mulla meni 14 vuotta valmistua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen oli selkeämpää kun kurssimateriaali oli kansien välissä ja siinä se. Nyt pitää ”itseohjautua” ja käyttää googlea apuopettajana🙄

Meillä poika kuuntelee, kun intialaiset selittävät you tubessa miten jokin koodausjuttu tehdään tai toimii. Sieltä kuulemma löytyvät selkeimmät ohjeistukset. Erikoista nykyisin tuo opiskelu.

Koodarina paljastan, että kuka tahansa osaa koodata, jos osaa käyttää Googlea.

Niinhän meilläkin poika on sanonut, että sieltä se tieto löytyy. En minä silti jaksa uskoa, että kaikki sitä koodaamista oppisivat. Taidat vain vähätellä osaamistasi. Ainakin tällaisen tavallisen urvelon silmissä ne ritirimpsut mitä tietokoneella näkyy ovat jo niin kummallisen näköisiä, että päähän sattuu ajatuskin, että pitäisi ruveta paneutumaan moiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään uuvutaan aivan kaikesta.

TÄMÄ!! Ja meidän elämä on tässä maassa helpompaa kuin koskaan maailmanhistorian aikana. Ehkä just siksi.

Koulumaailma ja työelämä on nykyään aivan poskettoman paljon vaativampaa kuin minun aikoinani. Ei käy kateeksi nuoria eikä työikäisiä. Ja sairaammaksi vaan menee. Itse olen ollut jo hyvän aikaa eläkeläinen, onnekas siinä mielessä. Ei minusta olisi nykymaailman menossa pärjäämään. Surulla kuuntelen nuorten läheisten kuulumisia.

Höpö höpö, kyllähän vaatimustaso on laskenut opinnoissa. Siksi ehkä työelämässä uuvutaankin, kun ei koulusta enää saa mitään valmiuksia työelämään.

Riippuu koulusta. Lukiossa pitäisi jo tietää, mitä haluaa tehdä ja osata valita oikeat aineet. Täytyisi panostaa moniin eri aineisiin ja kirjoittaa hyvät paperit, että on edes mahdollista päästä sisään yliopistoon. Yliopistoissa on taas opiskeluaikaa lyhennetty ja kiristetty tavoitteita.

Jo yläasteella pitäisi tietää, mitä haluaa "isona" tehdä, koska silloin hankitaan osaaminen siihen, mihin lukiossa opittava pohjautuu. Pitää valita valinnaiset jo sen mukaisesti. Ja tukea tähän ei saa, ellei oma perhe osaa auttaa.

Juuri tämä on se suurin syy, miksi uuvutaan. Virheisiin ei ole varaa. Jos valitset väärin, se vaikuttaa loppuelämääsi. Ja tosiaan, jo ihan viimeistään 15-vuotiaana se valinta pitäisi tehdä. Tässä tilanteessa eivät ole aiemmat sukupolvet olleet, eikä sitä helposti voi käsittääkään. Ajatellaan, että tottakai alaa voi vaihtaa, jos huomaakin valinneensa väärin.

Siinä mielessä ei ihan pidä paikkaansa, että ennen jos et päässyt oppikouluun, ei ollut enää mitään asiaa lukioon saati yliopistoon. Eli tulevaisuutesi sinetöitiin 10-11-vuotiaana.