Lue keskustelun säännöt.
Huusitteko synnytyksessä?
03.05.2021 |
Saako synnytyksessä huutaa kurkku suorana jos siitä on apua? Ei kai kukaan voi olla niin pikkumainen ja kieltää huutamasta?
Kommentit (104)
En muista, olin niin pieni vielä silloin, kun synnyin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En huutanut, mutta pyysin anteeksi kätilöltä, että tällä tavalla piti yöllä alkaa synnyttämään. Pahoittelin tätä useamman kerran. Seuraavaksi pyysin lääkäriltä anteeksi kuka minulle tuli puudutuksen antamaan, että sillä tavalla häiritsin päivystävää lääkäriä, tällaisella pikkujutulla. 😁
En yleensä käyttäydy tuolla tavalla, ilokaasu taisi saada minut sekaisin. Mitä lie suomalaista kursailua.
Kiroilin, itkin ja huusin siinä vaiheessa kun lähdettiin salista kärräämään kiireelliseen sektioon lapsen jäätyä jumiin kesken kaiken, eikä mitään puudutteita ollut enää päällä.
En. Mielestäni epäkohteliasta eikä ole edes vitsi. Kirosin kyllä pari kertaa ja pyysin sitä anteeksi. Siivosin jälkiäni jälkeen päin, jota kätilöt kauhisteli :D Tavallaan siis ihan typerää touhua. Mielestäni saa kyllä huutaa. Ja synnytin luomuna ja syöksynä. Keskityin hengittämään ja liikkumaan. En suostunut makaamaan ennen ponnistusvaihetta.
Katilo sanoi heti ensi kattelyssa, etta huutaa ei sitten saa.
Hammennyin. Luulin etta kaikki huutaa.
Synnytin ilman kivunlievityksia ja, vaikka olen hiljainen ja ujo, en pystynyt Olemaan huutamatta. Sattui.
Uskon, etta se kuitenkin auttoi mut siita lapi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En huutanut, vaivuin silmät kiinni jonnekin syvälle sisäänpäin ja keskityin vain kipuun. Kaikki muut äänetkin tuntui tulevan jostain kaukaa aivan kuin olisin ollut veden alla pimeässä aina supistuksen aikana.
Mielestäni huutaminen on telkkarista opittu tapa. Niin tehdään, koska se kuulostaa myöhemmin kerrottuna paljon dramaattisemmalta. Toki, varmaan joku voi huutaa ihan aidostikin. Vähän sama juttu, kun esim. maitolasi kaatuu. Nykyisin sanotaan "o-ouu" -joka on telkkarista opittu tapa. Minun lapsuudessani sanottiin ihan suomeksi, että "voi ei".
Meillä vaimo yleensä ähki, puhki, voihki ja huohotti. Vähän kyynelehtikin. Pienikokoinen nainen 156 cm.
Kolme lapsen syntymässä olen ollut mukana
m56
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollu energiaa huutamiseen, tajunnan rajamailla ilman kivunlievityksiä
Minä olen huutanut kolonoskopiassakin, joten pidän kyllä varmana, että synnytys ei ole sen helpompi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies sanoi, etten koskaan päästänyt pihahdustakaan. Olen tosi äänetön synnyttäjä, mutta supistusten välissä muistan puhuneeni tosi paljon. Keskimmäisen synnytyksessä sanoin kätilölle, etten taida pystyä tähän.
Epiduraalisynnytyksessä en huutanut, mutta toisella kerralla syöksysynnytysessä en ehtinyt saada kivunlievitystä ja kyllä huusin. Kätilö yritti hyssytellä kyllä, turhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En huutanut missään neljässä synnytyksessä. Jokaisessa olleet avautumissupistusket todella kivuliaat ja sitä vaipui niiden aikaan johonkin toiseen todellisuuteen, että pystyi hengittämään ja keskittymään siihen, että supistus menee ohi. Supistukset alkaneet heti säännöllisinä n. 5 minuutin välein.
Kun oli avautunut tarpeeksi, sai alkuun ilokaasua, joka auttoi, kun uskalsi ottaa sitä rohkeasti, puudutteeksi saanut minispinaalin/spinaalin ja siinä kohtaa tullut aina mahtava lämmin olo ja kaikki kivut poissa. Puudute on vaikuttanut aina vielä ponnistusvaiheessakin, jolloin en ole tuntenut mitään, vaan olen vaan ponnistanut aina, kun kätilö on sanonut supistuksen alkavan ja antanut luvan.
Toisessa synnytyksessä ihmeteltiin, että ensimmäisessä synnytyksessä oltiin annettu spinaali niin, että ponnistusvaiheessakaan ei ole tuntenut mitään, ja ihmettelivät, miten olen voinut ponnistaa tuntematta mitään. Eivät meinanneet toisessa synnytyksessä sitä antaa tuosta syystä, kun eivät vissiin uskoneet minua, mutta sain, kun vaadin, ja hienosti meni. Ihmettelivät kyllä. Seuraavissa raskauksissa laitoin sen jo synnytystoiveisiin ylös, niin ei tarvinnut enää synnytyksen aikana alkaa siitä neuvottelemaan, voinko ponnistaa puudutteen aikana.
Synnytykset olleet nopeita: eka 9 tuntia, toinen n. 4, kolmas ja neljäs 3 tuntia. Hyvät kokemukset jäi jokaisesta. Ymmärrän kyllä täysin heitä, jotka huutaa, joilla puudutetta ei ehditä antaa tai tulee jotain komplikaatioita. Ne avautumissupistukset olleet loppua kohti niin kipeitä, että kun sen kivun on kestänyt, niin ei ole tuntunut hampaan paikkaus ilman puudutetta siihen kipuun verrattuna miltään.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni huutaminen on telkkarista opittu tapa. Niin tehdään, koska se kuulostaa myöhemmin kerrottuna paljon dramaattisemmalta. Toki, varmaan joku voi huutaa ihan aidostikin. Vähän sama juttu, kun esim. maitolasi kaatuu. Nykyisin sanotaan "o-ouu" -joka on telkkarista opittu tapa. Minun lapsuudessani sanottiin ihan suomeksi, että "voi ei".
Meillä vaimo yleensä ähki, puhki, voihki ja huohotti. Vähän kyynelehtikin. Pienikokoinen nainen 156 cm.
Kolme lapsen syntymässä olen ollut mukana
m56
On kuule niin ihmiselle kuin muillekin eläimille luonnollista huutaa kun sattuu sietämättömän kovaa ja tuntuu, että kipu vain yltyy eikä kivusta saa taukoa ollenkaan.
Itse olen ujo ja arka ja ajattelin, että en todellakaan kehtaa huutaa synnytyksessä, mutta niin vain kävi, että huusin kurkkusuorana, enkä mahtanut sille mitään, sattui niin paljon. En ole ikinä elämässäni huutanut sillä tavalla, en tiennyt, että minusta voi lähteä niin kova ääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En huutanut, varmaan vaan ähisin ja tuskastelin. Epiduraalipuudutus meni niin nappiin ettei tuntunut synnyttämisestä kipua, kovaa paineen tunnetta vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huusin kyllä. Synnytys kesti vuorokauden, 22 tuntia jaksoin hyvin huutamatta. Ponnistusvaiheen lopussa repesin pahasti ja koin niin kovaa tuskaa, että en ole tuntenut sellaista koskaan ennen tai koskaan sen jälkeen, ja siksi huusin kivusta ja pelosta ja siksi, että en todellakaan pystynyt puhumaan ja kertomaan miltä tuntuu.
Ja kyllä tosiaankin minua kiellettiin huutamasta. Kätilö sanoi, että "älä huuda, säästä vaan nyt voimat synnyttämiseen". Ei minulla ollut voimien riittämisen kanssa mitään ongelmia! Ongelma oli se, että ratkesin todella tuskaisesti kahtia.
Pyysin kyllä kivunlievitystä ajoissa. Niitä epiduraaleja tai muitakaan puudutteita ei kuitenkaan määräänsä enempää voi antaa, ja viimeiset 10 tuntia meni sitten ilman. Näin ainakin sanoivat kun huusin että koskee ja pyysin apua.
En voi kuvitella että jos jollekin tehtäisiin vaikka amputaatio ilman puudutusta, niin siinä arvosteltaisiin huutamista, mutta synnytyksessä on toisin.
Nyt kyllä kätilö kidutti sinua ihan tarpeettomasti. Ei mennyt kyllä kuin oppikirjasta, jos olit 10 tuntia ilman puudutusta. Rääkkäystähän tuo on. Vaatikaa se pudendaalipuudutus. Sen olisi voinut tuossa vähintäänkin tehdä. Jokainen kätilö pystyy sen antamaan ilman lääkäriä tai tehkää valitus, jos ei anna.
Epiduraalia voi lisätä monta kertaa. Hirveää, miten huonosti tuossa on kivunlievitys hoidettu. Huutakaa ihan niin paljon kuin sielu sietää, jos ette saa tarvittavaa puudutusta.
”Häpyhermon puudutus (pudendaalipuudutus)
Häpyhermon puudutuksella, jonka tekee synnytyslääkäri tai kätilö, pystytään poistamaan synnytyskanavan alaosan ja ulkosynnyttimien alueen kipuja ponnistusvaiheessa. Ponnistusvaihe ja välilihan leikkauksen (episiotomian) ompelu saadaan usein melko kivuttomiksi. Äidin ja sikiön riskit ovat vähäiset. Tätä puudutusta käytetään yleensä lisänä muille puudutuksille. Puudutus voi saada aikaan myös lihassäikeiden puutumista, mikä voi heikentää ponnistusvoimaa. ”Puudutus hidastaa yleensä synnytystä. Kun on synnytetty noinkin pitkään, alkaa kätilön intresseissä olla lähinnä se, että saadaan elävä vauva ulos ilman viime hetken hätäsektiota.
Huutamisesta ei kyllä kätilön pitäisi sanoa mitään. Itse varmaan pot.kai.sisin sitä, jos kieltäisi huutamasta ja väittäisin että oli vahinko.
Mahtaako muuten synnyttäjät kohdistaa useinkin v-ä-ki-val-taa kätilöön? Minulla tulee tosi helposti berserkkiraivo ja sen mukaiset reaktiot jos koen olevani fyysisesti uhattuna, ja synnytyksen kipu+päätään aukova kätilö voisi olla aika valitettava yhdistelmä sen kätilön kannalta.
Pitäiskö sun mennä johonkin terapiaan noiden väkivalta kohtausten takia
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni huutaminen on telkkarista opittu tapa. Niin tehdään, koska se kuulostaa myöhemmin kerrottuna paljon dramaattisemmalta. Toki, varmaan joku voi huutaa ihan aidostikin. Vähän sama juttu, kun esim. maitolasi kaatuu. Nykyisin sanotaan "o-ouu" -joka on telkkarista opittu tapa. Minun lapsuudessani sanottiin ihan suomeksi, että "voi ei".
Meillä vaimo yleensä ähki, puhki, voihki ja huohotti. Vähän kyynelehtikin. Pienikokoinen nainen 156 cm.
Kolme lapsen syntymässä olen ollut mukana
m56
Keerotko, missä ohjelmissa telkkarissa on opetettu huutamaan synnytyksissä? Mielestäsi huutaminen on ihan turhaa touhua, sitä ei tarvita missään. Urheilukilpailuissakin jotkut huutavat, taitaa olla huomionhakua. Sen keihään voi heittää ilman ääntä ja voittoa juhlia silleen hillitysti kättä heilauttaen.
Vierailija kirjoitti:
En huutanut, mutta pyysin anteeksi kätilöltä, että tällä tavalla piti yöllä alkaa synnyttämään. Pahoittelin tätä useamman kerran. Seuraavaksi pyysin lääkäriltä anteeksi kuka minulle tuli puudutuksen antamaan, että sillä tavalla häiritsin päivystävää lääkäriä, tällaisella pikkujutulla. 😁
En yleensä käyttäydy tuolla tavalla, ilokaasu taisi saada minut sekaisin. Mitä lie suomalaista kursailua.
Minäkin pyytelin anteeksi, kun lapsivedet menivät lattialle. Nousin vielä ylös siitä pedin reunalta aikeissani kuivata sitä lattiaa joillain paperipyyhkeillä kun mieheni komensi minut hieman jyrkkäsanaisesti takaisin petiin. Kätilöä huvitti. :D
En, mutta ensimmäisessä taisin uikuttaa, etten enää jaksa ja ottakaa se jotenkin muuten pois. Seuraavissa sitten ihan hiljaa on tullut oltua. Mutta ei mulla reaktio muuhunkaan kipuun ole huuto tai muu ääni, ehkä joillain muilla on eri reaktio.
En huutanut ja minua ärsytti kun viereisessä salissa oli joku hemmetin kiljuja.
Toki, jos olen kivusta liki tajuton enkä tiedä, mitä teen. Noin pahaa vessareissua ei vielä tähän ikään asti ollut.