Lue keskustelun säännöt.
Huusitteko synnytyksessä?
03.05.2021 |
Saako synnytyksessä huutaa kurkku suorana jos siitä on apua? Ei kai kukaan voi olla niin pikkumainen ja kieltää huutamasta?
Kommentit (104)
En huutanut. Istuin kaikilla kerroilla kiltisti hiljaa minulle varatulle jakkaralla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän kyllä arvasi: juntit huutavat. Ne, joilla ei ole mitään tietoa mistään.
Ja toinen porukka ovat päihdekoukkuiset, joihin puudutteet eivät tehoa kun on korkea toleranssi.
Huusin. Ei sitä voinut estää kovissa kivuissa.
En huutanut, ähkin ja puhisin.
Naapurihuoneesta kuului suden ulvontaa muistuttavaa ääntä.
Äiti opetti, että huutaa ei saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En korottanut ääntä enkä muutenkaan juuri puhunut synnytyksen aikana, mutta tietysti huutaminen on ok jos se tuntuu itselle luontevalta.
Minä keskityin vain hengittämiseen ja kipu oli sen verran syvää, etten olisi voinut huutaa.
En huutanut enkä kokenut sitä mitenkään tarpeelliseksi. Lähinnä yritin keskittyä hengittämään syvään supistusten aikana, ponnistaminen taas oli niin rankkaa että huutaminen olisi varmaan vaan vienyt kaikki voimat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni kivunlievitys niin nappiin, ettei tullut tarvetta huutaa. Edes ponnistusvaihe ei varsinaisesti sattunut, oli lähinnä tosi rankkaa ja onhan se paineen tunne ikävä.
Mutta en kyllä yhtään ihmettele, että joku joka ei ole saanut puudutusta/jolla se ei toimi tms. huutaa. Nostan hattua teille ketkä siihen ilman epiduraalia olette pystyneet.
Minä en nosta. Luomutouhu on typeryyttä ja nostaa sekä vauvan että kaikkien läsnäolijoiden stressitasoa hirvittävästi. Lisää hapenpuutteen, vauvan lonkka- ja olkavammojen riskiä.
Puuduttaminen on tehtävä ajoissa, ennen kuin kipu muuttuu sietämättömäksi. Silloin puudute ei enää ehdi vaikuttaa. Sensijaan kun puudutus on ajoissa pyydetty, kanyyli on selässä valmiiksi ja puudutetta voi helposti lisätä tarvittaessa.
Vierailija kirjoitti:
En huutanut enkä kokenut sitä mitenkään tarpeelliseksi. Lähinnä yritin keskittyä hengittämään syvään supistusten aikana, ponnistaminen taas oli niin rankkaa että huutaminen olisi varmaan vaan vienyt kaikki voimat.
Tämä. Kehossa ei ollut yhtään ylimäärästä energiaa, jota olisi voinut pistää huutamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Huusin, ja kätilö oli siitä tosi vihainen. Huusi takaisin että mitä sä huudat siinä. Olisi auttanut jos olisi suostunut antamaan jotain lääkettä kipuun. Lopulta sain vaan ilokaasua ja siitä otin kaiken irti. Jäi kyllä tosi paska olo.
Teitkö valituksen? Kätilöllä ei ole oikeutta olla vihainen vaan tehtävä on auttaa synnyttäjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Huusin, ja kätilö oli siitä tosi vihainen. Huusi takaisin että mitä sä huudat siinä. Olisi auttanut jos olisi suostunut antamaan jotain lääkettä kipuun. Lopulta sain vaan ilokaasua ja siitä otin kaiken irti. Jäi kyllä tosi paska olo.
Ei kipulääkettä anneta kesken kaiken. Epiduraali pyydetään heti kun tulee kivulias supistus. Se ei ehdi edes vaikuttaa siinä kohtaa kun sinä ponnistat ja emätin repeilee.
Eikö valmennuksissa nykyään edes näitä asioita käydä läpi?
Ponnistusvaiheessa on annetaan muita puudutteita eli vaihtoehtoja kyllä löytyy. Jos synnyttäjä huutaa kivusta niin kätilö on epäonnistunut kivunlievityksessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En huutanut enkä kokenut sitä mitenkään tarpeelliseksi. Lähinnä yritin keskittyä hengittämään syvään supistusten aikana, ponnistaminen taas oli niin rankkaa että huutaminen olisi varmaan vaan vienyt kaikki voimat.
Tämä. Kehossa ei ollut yhtään ylimäärästä energiaa, jota olisi voinut pistää huutamiseen.
Älä pahastu mutta mihin ne voimat meni?
Jotenkin junttia nyt huutaa siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En huutanut enkä kokenut sitä mitenkään tarpeelliseksi. Lähinnä yritin keskittyä hengittämään syvään supistusten aikana, ponnistaminen taas oli niin rankkaa että huutaminen olisi varmaan vaan vienyt kaikki voimat.
Tämä. Kehossa ei ollut yhtään ylimäärästä energiaa, jota olisi voinut pistää huutamiseen.
Älä pahastu mutta mihin ne voimat meni?
Ihan siihen synnyttämiseen.
En huutanut, ähisin ja puhisin vain ponnistusvaiheessa.
Epiduraali vei kaikki kivut, ainoastaan ponnistaminen oli vähän epämiellyttävää.
Ponnistusvaiheessa huusin, sille en tosin itse voinut mitään vaan se tilanne oli sellainen, että huuto tuli luonnollisesti. En todellakaan osannut sitä hävetä kun se oli luonnollinen asia. Muutenkin synnytys on tosi eläimellinen kokemus. Yksi elämän kohokohta :)
Huusin kyllä. Synnytys kesti vuorokauden, 22 tuntia jaksoin hyvin huutamatta. Ponnistusvaiheen lopussa repesin pahasti ja koin niin kovaa tuskaa, että en ole tuntenut sellaista koskaan ennen tai koskaan sen jälkeen, ja siksi huusin kivusta ja pelosta ja siksi, että en todellakaan pystynyt puhumaan ja kertomaan miltä tuntuu.
Ja kyllä tosiaankin minua kiellettiin huutamasta. Kätilö sanoi, että "älä huuda, säästä vaan nyt voimat synnyttämiseen". Ei minulla ollut voimien riittämisen kanssa mitään ongelmia! Ongelma oli se, että ratkesin todella tuskaisesti kahtia.
Pyysin kyllä kivunlievitystä ajoissa. Niitä epiduraaleja tai muitakaan puudutteita ei kuitenkaan määräänsä enempää voi antaa, ja viimeiset 10 tuntia meni sitten ilman. Näin ainakin sanoivat kun huusin että koskee ja pyysin apua.
En voi kuvitella että jos jollekin tehtäisiin vaikka amputaatio ilman puudutusta, niin siinä arvosteltaisiin huutamista, mutta synnytyksessä on toisin.
Vierailija kirjoitti:
Huusin kyllä. Synnytys kesti vuorokauden, 22 tuntia jaksoin hyvin huutamatta. Ponnistusvaiheen lopussa repesin pahasti ja koin niin kovaa tuskaa, että en ole tuntenut sellaista koskaan ennen tai koskaan sen jälkeen, ja siksi huusin kivusta ja pelosta ja siksi, että en todellakaan pystynyt puhumaan ja kertomaan miltä tuntuu.
Ja kyllä tosiaankin minua kiellettiin huutamasta. Kätilö sanoi, että "älä huuda, säästä vaan nyt voimat synnyttämiseen". Ei minulla ollut voimien riittämisen kanssa mitään ongelmia! Ongelma oli se, että ratkesin todella tuskaisesti kahtia.
Pyysin kyllä kivunlievitystä ajoissa. Niitä epiduraaleja tai muitakaan puudutteita ei kuitenkaan määräänsä enempää voi antaa, ja viimeiset 10 tuntia meni sitten ilman. Näin ainakin sanoivat kun huusin että koskee ja pyysin apua.
En voi kuvitella että jos jollekin tehtäisiin vaikka amputaatio ilman puudutusta, niin siinä arvosteltaisiin huutamista, mutta synnytyksessä on toisin.
Valitusta tuollaisesta kätilöstä. Kyllä siellä saa huutaa jos huudatuttaa, tietenkin.
Kätilöissä on kyllä jonkin verran täysin tahdittomia, ilkeitä ihmisiä mitä oon joskus juttuja muilta naisilta kuullut.
On esim. yleisesti tiedossa, että yhden synnärin tietty kätilö on karsea ihminen joka loukkaa puheillaan synnyttäjiä ja näiden puolisoita, mutta en tiedä onko kukaan tehnyt valitusta hänestä?
Jos kaikki tai edes osa tekisivät, niin varmasti olisi vaikutusta.
Pari ulahdusta pääsi, ja kerran kirosin puoliääneen. Huutaminen haittaa rentona oloa ja rentona olo jouduttaa avautumista ja vähentää kipua, joten yritin välttää metelöintiä. Mutta kyllähän synnytys sattuu, ei siitä mihinkään pääse.
Itse en muista, mutta ei huutoa vaan kuulemma jotain alkukantaista syvää murinaa.