Kaikki elämäntapavalmentajat yms. ovat itse aivan sekaisin

No, ylipäätään ihmiset joilla on krooninen tarve neuvoa muita ihmisiä, ovat sellaisia että he ovat saaneet valaistuksenomaisia ymmärryksen kokemuksia asioista, jotka ovat normaalissa kasvuympäristössä kasvaneille tasapainoisille ihmisille itsestäänselviä, Ja koska ne ovat itsestäänselviä, niistä ei papateta jatkuvasti.

Suurin ongelmahan näissä on se että ne ei tajua miten pihalla on itse. Päihde tai mt-perheistä olevat saattaa olla esim. raivoraittiita ja kauhistella joidenkin muutamaa lasillista koska ”riippuvuus” ja he eivät itse huomaa olevansa riippuvaisia esim. muiden ihmisten asioihin sekaantumiseen, johonkin ruokavalioon tai tapaan pyöritellä asioita päässä. Käytöksessä ja elämässä on paljon pakkomielteisiä piirteitä.

Elämäntapavalmentajille on kovasti kysyntää.  Kaikki haluavat neuvoja kaikkeen.  Näkyyhän se tälläkin palstalla ja jopa Hesarissa.

Vierailija kirjoitti:

No, ylipäätään ihmiset joilla on krooninen tarve neuvoa muita ihmisiä, ovat sellaisia että he ovat saaneet valaistuksenomaisia ymmärryksen kokemuksia asioista, jotka ovat normaalissa kasvuympäristössä kasvaneille tasapainoisille ihmisille itsestäänselviä, Ja koska ne ovat itsestäänselviä, niistä ei papateta jatkuvasti.

Suurin ongelmahan näissä on se että ne ei tajua miten pihalla on itse. Päihde tai mt-perheistä olevat saattaa olla esim. raivoraittiita ja kauhistella joidenkin muutamaa lasillista koska ”riippuvuus” ja he eivät itse huomaa olevansa riippuvaisia esim. muiden ihmisten asioihin sekaantumiseen, johonkin ruokavalioon tai tapaan pyöritellä asioita päässä. Käytöksessä ja elämässä on paljon pakkomielteisiä piirteitä.

Yksi sana: rajattomuus. Pidetään muiden asioita omina ja luullaan että omat huomiot muista oikeuttaa niiden sanomiseen ja ”korjaamiseen”. Sekaannutaan parisuhteisiin remontteihin ja ruokavalioihin ym ym. Normaali aikuinen ihminen käytöstavoilla ymmärtää että neuvominen varataan siihen että joku kysyy neuvoa.

Saman havainnut julkkisten kohdalla. Kouluttamattomat ihmiset eivät jaksa opiskella tai viitsi tehdä töitä, joihin omat kyvyt riittävät ryhtyvät elämäntapavalmentajiksi. Mitään oikeaa koulutusta ei tietenkään hankita, taustalla ei ole mitään sopivaa kokemusta mistään tai koskaan ole edes ollut ihmissuhdetyössä ja käydään jotain lyhyitä kursseja. Ja kuten AP mainitsi, oma elämä on enemmän tai vähemmän sekavaa.

AP kuvaili varsin hyvin, mitä on tuloksena.

Ja miten monta elämäntapavalmentajaa Suomeen tarvitaan?

Suutarin lapsella ei ole kenkiä jne. 

Jep, olin just työharjottelussa, missä katkera vanhempi naisohjaaja alko puuttumaan mun ulkonäköön, liialliseen ahkeruuteen, sekä jopa puhetyyliin. Kun sitten sanoin suoraan että menee yli, niin kerrottiin kuinka hän on pätevä kertomaan mulle nämä asiat, koska hän on käynyt maksullisen elämäntaitokurssin 🙈🙈🙈

Vierailija kirjoitti:

No, ylipäätään ihmiset joilla on krooninen tarve neuvoa muita ihmisiä, ovat sellaisia että he ovat saaneet valaistuksenomaisia ymmärryksen kokemuksia asioista, jotka ovat normaalissa kasvuympäristössä kasvaneille tasapainoisille ihmisille itsestäänselviä, Ja koska ne ovat itsestäänselviä, niistä ei papateta jatkuvasti.

Suurin ongelmahan näissä on se että ne ei tajua miten pihalla on itse. Päihde tai mt-perheistä olevat saattaa olla esim. raivoraittiita ja kauhistella joidenkin muutamaa lasillista koska ”riippuvuus” ja he eivät itse huomaa olevansa riippuvaisia esim. muiden ihmisten asioihin sekaantumiseen, johonkin ruokavalioon tai tapaan pyöritellä asioita päässä. Käytöksessä ja elämässä on paljon pakkomielteisiä piirteitä.

Hyviä pointteja. Tuo että että normaalissa kasvuympäristössä oleville ihmisille jotkin asiat ovat itsestäänselviä ja näille tyypeille ei, kääntyy myös toiseen suuntaan. Eli nämä muiden elämää mielellään guruilevat haluavat usein uskotella, että tavallisilla ihmisillä on oltava joku ongelma/trauma, joka kaipaa (heidän) korjaamistaan. Näitä ongelmia ja traumoja sitten kehitellään asioista, joissa ei sellaisia ole.

Yksi entinen ystäväni esimerkiksi aina yritti kylvää myrkyllisiä ajatuksia siitä, että lapsuuden eroperhe-elämän melko tavalliset asiat ovat todellisuudessa jättänyt minuun trauman jota en vain itse jotenkin "näe", ja että onnellisessa avioliitossani on oltava jotain mieheeni liittyviä salattuja ongelmia. Ilmeisesti omien ongelmien takia ei vain pysty käsittämään, että joku voi elää ihan onnellista ja tasapainoista elämää, vaikka välillä jotain takaiskuja ja vastoinkäymisiä kävisikin. Hän oli vakuuttunut, että en oikeasti voi olla ok ja yritti lietsoa draamaa ja "prosessointia". Varmaan jonkinlainen käsittelyyn rohkaisu voi olla paikallaan jos ihminen on aivan lukossa. Mutta en kyllä antaisi rahojani tätä varten ihmiselle, joka tuntuu olleen viimeisen 15 vuotta kroonisessa itse lietsotussa kriisissä.

Mun mielestä on hassu ajatus, että ihmisen pitäisi olla elänyt täydellinen elämä auttaakseen muita. Ei se tee ihmisestä sen huonompaa, että on kokenut elämässä kovia tai tehnyt virheitä, tärkeätä on se miten on niistä selvinnyt. Usein ne joilla on takana myrkyllisiä ihmissuhteita, burn outeja, keskeytyneitä opintoja, mokaamisia työelämässä ovat parhaita neuvomaan näissä asioissa, koska heillä on henkilökohtaista kokemusta miten voi päästä yli vaikeistakin asioista ja he ymmärtävät millaista tuntuu olla itse siellä pohjalla. 

Vierailija kirjoitti:

Saman havainnut julkkisten kohdalla. Kouluttamattomat ihmiset eivät jaksa opiskella tai viitsi tehdä töitä, joihin omat kyvyt riittävät ryhtyvät elämäntapavalmentajiksi. Mitään oikeaa koulutusta ei tietenkään hankita, taustalla ei ole mitään sopivaa kokemusta mistään tai koskaan ole edes ollut ihmissuhdetyössä ja käydään jotain lyhyitä kursseja. Ja kuten AP mainitsi, oma elämä on enemmän tai vähemmän sekavaa.

AP kuvaili varsin hyvin, mitä on tuloksena.

Ja miten monta elämäntapavalmentajaa Suomeen tarvitaan?

Yksi tällainen tuntemani ihminen on itse asiassa keskitason julkisuuden henkilö. Tämä henkilö on julkisesti  muuttanut elämäntapahtumiaan todellista dramaattisemmiksi. Paljon asioiden värittämistä, koskettavien mutta keksittyjen yksityiskohtien lisäämistä, jopa ihan suoranaista valehtelua. Tuntuu tosi hämmentävältä lukea naistenlehdistä haastatteluja, joissa kertoo juttuja joiden minä ja moni muu tietää täydellä varmuudella olevan valheellisia. Kai nämä liittyy siihen oman henkilöbrändin rakentamiseen, jolla saadaan herutettua empatiaa, huomiota ja sympatiaa. AP

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on hassu ajatus, että ihmisen pitäisi olla elänyt täydellinen elämä auttaakseen muita. Ei se tee ihmisestä sen huonompaa, että on kokenut elämässä kovia tai tehnyt virheitä, tärkeätä on se miten on niistä selvinnyt. Usein ne joilla on takana myrkyllisiä ihmissuhteita, burn outeja, keskeytyneitä opintoja, mokaamisia työelämässä ovat parhaita neuvomaan näissä asioissa, koska heillä on henkilökohtaista kokemusta miten voi päästä yli vaikeistakin asioista ja he ymmärtävät millaista tuntuu olla itse siellä pohjalla. 

Ymmärrän tämän pointin; esimerkiksi joskus eronnut parisuhdeterapeutti voi hyvin olla tullut eron myötä vain paremmaksi työssään, ja ylipainosta kärsinyt ravitsemusterapeutti tai PT ymmärtää asiakastaan 4ever fitneskissaa paremmin. Täydellinen tausta on meillä harvalla. 

Mutta – jos hehkuttaa voivansa auttaa ihmisiä parantamaan elämänsä, mutta purjehtii itse omassaan kriisistä kriisiin, niin tulee kyllä olo että minäkuva on vain jotenkin valheellinen ja vääristynyt, ja tämä johtaa omien toimintatapojen opettamiseen muille. Yksi esimerkki vaikka nuo ihmissuhteet. Moni meistä kohtaa tällaisia muutaman kerran elämässään. Ne on hyvä tunnistaa ja kyetä katkaisemaan tarvittaessa. Nämä "gurut" puolestaan törmäävät  jotenkin kummallisesti aivan jatkuvasti "hyväksikäyttäjiin"/narsisteihin/henkiseen väkivaltaan/myrkyllisiin ihmisiin/jotenkin muulla tavalla vääränlaisiin tyyppeihin, joihin sitten suurieleisesti katkaistaan välit oman hyvinvoinnin vaalimisen ja henkisen kasvun nimissä. Tähän rohkaistaan myös niitä omia seuraajia. Mutta jos omat perhe- ja ystävyyssuhteet jatkuvasti katkeavat dramaattisesti ja päättyvät välirikkoihin, voisiko syy löytyä näiden muiden "myrkyllisyyden" tunnistamisen sijaan löytyä peilistä? 

Pitänyt kolme vuotta blogia niin se antaa pätevyyden melkein mihin tahansa ja sitten "julkkiksena" haluaa jakaa sitä upeaa tietotaitoaan niille säälittävämmille ihmisille jotka eivät ihan niin upeita ja julkkiksia ole. 

Tämä on kyllä yksi ihmiskunnan hulluimpia aikakausia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, ylipäätään ihmiset joilla on krooninen tarve neuvoa muita ihmisiä, ovat sellaisia että he ovat saaneet valaistuksenomaisia ymmärryksen kokemuksia asioista, jotka ovat normaalissa kasvuympäristössä kasvaneille tasapainoisille ihmisille itsestäänselviä, Ja koska ne ovat itsestäänselviä, niistä ei papateta jatkuvasti.

Suurin ongelmahan näissä on se että ne ei tajua miten pihalla on itse. Päihde tai mt-perheistä olevat saattaa olla esim. raivoraittiita ja kauhistella joidenkin muutamaa lasillista koska ”riippuvuus” ja he eivät itse huomaa olevansa riippuvaisia esim. muiden ihmisten asioihin sekaantumiseen, johonkin ruokavalioon tai tapaan pyöritellä asioita päässä. Käytöksessä ja elämässä on paljon pakkomielteisiä piirteitä.

Hyviä pointteja. Tuo että että normaalissa kasvuympäristössä oleville ihmisille jotkin asiat ovat itsestäänselviä ja näille tyypeille ei, kääntyy myös toiseen suuntaan. Eli nämä muiden elämää mielellään guruilevat haluavat usein uskotella, että tavallisilla ihmisillä on oltava joku ongelma/trauma, joka kaipaa (heidän) korjaamistaan. Näitä ongelmia ja traumoja sitten kehitellään asioista, joissa ei sellaisia ole.

Yksi entinen ystäväni esimerkiksi aina yritti kylvää myrkyllisiä ajatuksia siitä, että lapsuuden eroperhe-elämän melko tavalliset asiat ovat todellisuudessa jättänyt minuun trauman jota en vain itse jotenkin "näe", ja että onnellisessa avioliitossani on oltava jotain mieheeni liittyviä salattuja ongelmia. Ilmeisesti omien ongelmien takia ei vain pysty käsittämään, että joku voi elää ihan onnellista ja tasapainoista elämää, vaikka välillä jotain takaiskuja ja vastoinkäymisiä kävisikin. Hän oli vakuuttunut, että en oikeasti voi olla ok ja yritti lietsoa draamaa ja "prosessointia". Varmaan jonkinlainen käsittelyyn rohkaisu voi olla paikallaan jos ihminen on aivan lukossa. Mutta en kyllä antaisi rahojani tätä varten ihmiselle, joka tuntuu olleen viimeisen 15 vuotta kroonisessa itse lietsotussa kriisissä.

Niin no siis nimenomaan tää. Ja vaikka itse olisi isossa muutoksen tilassa ja avoin erilaisille muutoksille niin ei tajuta että se mihin omat asiat loppuu, se vasta on se piste missä muiden asiat alkaa. Ja tämä sekaantuminen naamioidaan ”auttamiseksi” ja ”välittämiseksi” vaikka oikeastaan kyse on sen oman muutoshurmoksen lypsämisestä muiden ihmisten kautta. Kyse on itsestä.

Minulla on tällainen tuttava joka kokee tietävänsä kaiken sinusta ja hänellä on ”velvollisuus” auttaa kun on niin etevä jne. Mutta hänellä menee ihmisten kanssa välit poikki lopullisesti ja siitä ei suostu puhumaan. Jos yritän niin vaihtaa puheenaihetta jne. Ja silti ei ymmärrä muissa ihmisissä sitä mitä itsessään on; muutos alkaa kiinnostaa sitten kun se alkaa, ei muiden tuputtamana.

Tämä persoonallinen lääkäri Mikael Kivivuori, joka tuolla mielenosoituksissa heiluu vastustamassa lääketiedettä, on myös olevinaan joku valmentaja. En ehkä hänen valmennettavaksi menisi

Sama kun joku joka laihduttaa tai treenaa, heti hirveä tuputuputupu, tee säkin näin!!! Niin siis miksi? Koska sinä teit? Anteeksi, sinä ja sun tekemiset ei kosketa mun elämää pskaakaan ... *peukku*

up

kai se antaa omissa sekoiluissa kadonnutta hallinnantunnetta, kun pätee muille.

Aika monelta elämäntapavalmentajalta lopulta kaatuu kulissi. Hyvänä esimerkkinä Rachel Hollis. Näitä kirjoja taidetaan myydä Suomessakin.

Miljoonat kääri mm. avioliittovalmennuksillaan. Oikeasti liitto oli vaikeuksissa vuosikausia ja nyt on jo otettu avioero. Jo koko suhteen alkutaival vaikuttaa huonolta kirjoissaan. Nyt ei ole edes somea pystynyt päivittämään viikkokausiin, koska ihmiset vielä vihaisia viimeisimmästä purkauksesta, jolla nöyryytti pienituloista siivoojaa ja rinnasti itseään historian merkittäviin naisiin. Moni on luonnehtinut häntä narsistiksi. Silti on yksi menestyneimmistä elämäntapavalmentajista ja kirjoja myyty miljoonia ja käännetty vaikka mille kielille.

Saako sanoa suoraan nimeltä, että Maria Nordin paitsi myy ihmisille huuhaata, on myös selvästi onneton omassa liitossaan? Kyllä sekä Iholla-sarjasta aikanaan että Maria Veitola yökylässä-jaksosta kävi ilmi, että Reino Nordin on ihan narsisti joka kohtelee häntä huonosti. Sitten pitää hehkuttaa sitä miten hyvää seksi on, hankkia lisää lapsia ja ylipäätään hymyillä kuin koko elämä olisi mielettömän upeaa. 

Koko se filosofia, että jos psyykkaat itsesi siihen että kaikki on hyvin, se myös on hyvin. Tämä toimii vain pienessä osassa tapauksia. Jos olet oikeasti tosi sairas, niin se on kurjaa vaikka miten psyykkaisit. Jos olet huonossa parisuhteessa, toisen käytös satuttaa vaikka miten yrittäisit kieltää sitä. 

Vierailija kirjoitti:

Saman havainnut julkkisten kohdalla. Kouluttamattomat ihmiset eivät jaksa opiskella tai viitsi tehdä töitä, joihin omat kyvyt riittävät ryhtyvät elämäntapavalmentajiksi. Mitään oikeaa koulutusta ei tietenkään hankita, taustalla ei ole mitään sopivaa kokemusta mistään tai koskaan ole edes ollut ihmissuhdetyössä ja käydään jotain lyhyitä kursseja. Ja kuten AP mainitsi, oma elämä on enemmän tai vähemmän sekavaa.

AP kuvaili varsin hyvin, mitä on tuloksena.

Ja miten monta elämäntapavalmentajaa Suomeen tarvitaan?

Aika monta että ongelmat jotka niitä synnyttää voi kaatua.

Vierailija kirjoitti:

Saako sanoa suoraan nimeltä, että Maria Nordin paitsi myy ihmisille huuhaata, on myös selvästi onneton omassa liitossaan? Kyllä sekä Iholla-sarjasta aikanaan että Maria Veitola yökylässä-jaksosta kävi ilmi, että Reino Nordin on ihan narsisti joka kohtelee häntä huonosti. Sitten pitää hehkuttaa sitä miten hyvää seksi on, hankkia lisää lapsia ja ylipäätään hymyillä kuin koko elämä olisi mielettömän upeaa. 

Koko se filosofia, että jos psyykkaat itsesi siihen että kaikki on hyvin, se myös on hyvin. Tämä toimii vain pienessä osassa tapauksia. Jos olet oikeasti tosi sairas, niin se on kurjaa vaikka miten psyykkaisit. Jos olet huonossa parisuhteessa, toisen käytös satuttaa vaikka miten yrittäisit kieltää sitä. 

Toisaalta tutkimusten mukaan onnellisimpia ovat ihmiset, jotka ovat taitavia valehtelemaan itselleen. Masentuneet sen sijaan usein näkevät asiat realistisesti.