Lue keskustelun säännöt.
Kaikki elämäntapavalmentajat yms. ovat itse aivan sekaisin
02.05.2021 |
Olen viimeisen 15 vuoden aikana nähnyt useamman tutun, työkaverin ja (entisen) ystävän ryhtyvän jonkinlaiseksi hyvinvoinnin, henkisen kasvun tai muun self help -genren valmentajaksi. Usein nämä tyypit yhdistelevät jonkinlaista nee age -spirituaalisuutta itse opiskeltuun "psykologiaan" ja tarjoavat palveluitaan somen kautta. Kyse ei siis missään nimessä ammattimaisesti psykologiaa opiskelevista ihmisistä.
Yhteistä näille tyypeille on, että he ovat itse aivan sekaisin. Useimmilla taustalla runsaasti myrkyllisiä ihmissuhteita, poltettuja siltoja, burn outeja, keskeytyneitä opintoja, mokaamisia työelämässä ja manipuloivaa käytöstä, joka kuorrutetaan mairealla hymyllä, markan aforismeilla ja kyvyllä suoltaa sellaista muka-psykologista paskaa joka muuttaa mustan valkoiseksi. Monilla on myös suoranaista valehtelua; esim. asiat joiden olen itse todistanut menneen tavalla X, muunnellaan omissa kanavissa ja henkilöbrändin rakentamisessa olevan Y. Kiusaajista tulee kiusattuja, lapsia vihanneet muka kärsivät lapsettomuudesta, hirveitä parisuhteita / kumppaneita silotellaan ja aivan tavallisia dramatisoidaan...
Hirvittää, että tallaiset tyypit sitten "valmentavat" muita, elämässään suuntaa etsiviä ihmisiä. Ehkä alalla on joitain tyyppejä, jotka eivät vain ole harhaisia tai narsistisia itsensäkoristajia jotka ajavat omaa agendaa. Omat havainnot vain ovat täysin päinvastaisia.
Oletteko osallistuneet joihinkin tällaisiin valmennuksiin? Onko niistä ollut hyötyä? Uskotteko tietävänne jonkun tällaisen valmentajan, joka ei olisi todellisuudessa kiero ja narsistinen?
Kommentit (97)
Vierailija kirjoitti:
"Kaikkein helpointa masentuneena on ryhtyä erakoksi, mutta siitäkin syyllistetään ja käsketään "tulemaan sieltä kolosta ihmisten ilmoille". Mutta kun ihan oikeasti ne ihmisten ilmat ja ihmiset on juuri se mikä masentaa."
BOOM! Tässä se totuus on. Olen elämäni varrella kärsinyt muutamia masennusjaksoja. Yleensä ne on laukaisseet kuormittavat tilanteet ihmissuhteissa. Se ensimmäinen masennus tuli parisuhteessa alkoholistin kanssa joka manipuloi ja mm. uhkaili itsemurhalla.
Vuosia elellyt itsenäistä elämää, perustyytyväisenä, ilman masennusta, en ollut itkenyt vuosiin, elämässä oli hyvä vire, virtaa ja iloa, ei masennusta.
Noh, ajattelin self helpmäisesti, että "pitää poistua mukavuusalueelta" jne. ja aloitin uuden ihmissuhteen ja aloin liikkumaan enemmän ihmisten parissa. Lopputulos oli varmaan jo kliinistä lähtentelevä raju masennus, jota yritän nyt työstää pois, ko
Samat fiilikset. Olen jo 40+, enköhän olisi jo lyönyt läpi jos minulla jotain piileviä kykyjä olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just oli Terapeutti-Ville lukioikäisen tyttärensä kanssa Ylen Perjantaissa. Tytär kertoi joutuneensa koko ikänsä selvittämään vanhempiensa riitoja.
Vierailija kirjoitti:
Just oli Terapeutti-Ville lukioikäisen tyttärensä kanssa Ylen Perjantaissa. Tytär kertoi joutuneensa koko ikänsä selvittämään vanhempiensa riitoja.
Tyttäreltä ja isältä kysyttiin, mitä hyvää toisessa on. Tytär kehui isän ominaisuuksia. Isä sanoi, että tytär on tehnyt hänestä paremman ihmisen. Eli tytär on olemassa vanhempiaan varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija wrote:
Kaffebulla wrote:
Vierailija kirjoitti:
On huvittavaa, kun esimerkiksi julkkikset jokaisen kaatuneen suhteen, tai liiton jälkeen antavat haastatteluja, miten ovat oppineet ja kasvaneet. Ehkä kirjoittavat kirjan. Kunnes löytävät itsensä tismalleen samasta tilanteesta vuoden, tai parin päästä.
Tulee mieleen Rakel Lignell ja ikuinen laihdutus. Vähintään kerran vuodessa on jossain lehdessä selittämässä, miten vasta nyt on löytänyt tasapainon.
Täällä oli pitkä ketju Anna Liljeroosin 400€ lihavien vertaistukiryhmästä. Hän siis itse on jojoillut vuosikausia ja kävi vasta lihavuusleikkauksessa eikä ole vielä lähelläkään terveitä elämäntapoja ja painon tasaus- ja ylläpitovaihetta.
Ketju on vielä olemassa ja sielläkin verr
Nyt Piia Penttala poseeraa alasti Hesarissa. Hän on siis lasten ja nuorten TERAPEUTTI.
Kyllä purskahtaisi kahvit Hesarille, jos terapeuttini poseeraisi alasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan samoja ajatuksia ap:n kanssa. Ja huom! Turha tulla mollaamaan esim Terapeutti-Villeä, jolla on asianmukainen ja lain silmissä hyväksytty koulutus.
Mulla on ollut pari alkuun hyvin katismaattisrlta vaikuttavia ja hyvillä puhelahjoilla varustettua työkaveria, jotka ovat muutaman self-help kirjan luettuaan pistäneet pystyyn oman yrityksen. Toisella on taustalla ainakin adhd ja vakava masennus, toisella myös masennusta, alkoholismia ja muuta mt-ongelmaa. Oma elämä ei kummallakaan ole sieltä tasapainoisimmasta päästä enkä oikein ymmäerä mikä heitä ajaa "auttamaan" muita, kun ovat itsekin kovin haavoittuvaisen oloisia.
Auttajia on kahdenlaisia:
niitä jotka hakeutuvat auttajiksi koska tiedostamattaan parantavat omia ongelmiaan muissa, ja niitä jotka tietävät omat sudenkuoppansa ja ovat tehneet paljon työtä niiden kanssa jotta eivät toistaisi omia virheitään.
Ensimmäiset käyttävät toisten auttamista tapana viedä huomio pois omista ongelmista ja niiden ratkaisemisesta. Siksi heillä on edelleen "oma elämä sekaisin", ja toisten auttaminen on helpompaa kuin omien ongelmien hoitaminen kuntoon. Jälkimmäiset pystyvät auttamaan muita koska ovat kokeneet samat vaikeudet kuin asiakkaansa ja tietävät mistä ne omalla kohdalla aiheutuivat, ja oppivat toimimaan toisin.
Varmasti molemmat auttajatyypit pystyvät auttamaan muita ihan ammattimaisesti, esim. ratkaisukeskeinen valmennus on tietynlainen kognitiivinen menetelmä lähestyä haasteita ja sitä voi soveltaa toisten auttamiseen ihan hyvin vaikka oma elämä ei sujuisikaan oppien mukaan.
Itse ottaisin valmentajan jolla on ollut oma elämä "sekaisin" edes joskus. Ne joilla on ollut tasapainoinen ja turvallinen lapsuus, ja jotka saavuttaneet hyvän elämänsä perheessä opittujen toimivien ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitojen avulla ilman isompia traumoja, ovat usein valitettavan epäempaattisia toisten ongelmia kohtaan (etenkin jos heidän mielestään ne ovat ns. "itseaiheutettuja").
En siis sano että kannattaa mennä valmentajalle jolla on edelleen msssiivisia oman elämän ongelmia. Mutta kyllä se kokemus usein tekee hyvän auttajan ja rinnallakulkijan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa näistä on niin selvästi sekaisin kuin seinäkellot.
No juu, vaikka nyt Nanna ja Martina 😂 No mutta tyhmä ei ole se joka pyytää..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On totta, että siitä puhem mistä puute. Iso osa ihmisistä tekee erilaisia asioita, koska yrittää parantaa itseään.
Uskon myös, että suurin osa on liikkeellä auttamismielessä. He oikeasti tahtovat auttaa. niin kyyninen en ole, että uskoisin narsisimiin.
Monilla on ongelmia, joihin on hakenut ensin itse apua siitä valmentajaksi kouluttautumisestaan, ja sitten kuveittelee, että pystyy auttamaan muita. Mutta usein on yhä oman ongelmansa pauloissa, ei ole saanut sitä kunnolla ratkaistua, vaikka omasta mielestään paremmin selviäisikin.
Monen pitäisi hyväksyä, että ensin oma elämä kunnolla kuntoon, sitten vasta voi aidosti auttaa muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terapeutti-Villestä tulee todella falski vaikutelma. Ei tee mieli avautua sellaiselle mistään.
Voisiko näillä ihmisillä olla omien traumojensa ja vaillejäämistensä takia halu asettua toisten yläpuolelle, tietäjän asemaan, saada tavallaan todistettua muille, että olikin jotain suurta? Että vaikka heitä on aiemmin elämässään poljettu, nyt heillä on jotain, mitä muut tulevat heiltä hakemaan. Pätevöitymiseksi riittää heille tosiaan pari self help -kirjaa ja kuviteltu toipuminen niiden avulla. Sanon kuviteltu, koska ainakin minun tuntemallani palveluntarjoajalla traumat ja niiden tuottamat käyttäytymismallit on edelleen vahvoina olemassa, vaikka omasta mielestään on kaikesta vapautunut luettuaan ne kirjat ja tehtyään joitain harjoituksia. Kyse ei ainakaan hänellä ole siitä, että aidosti olisi pohtinut, kohdannut ja työstänyt ongelmiaan vaan nimenomaan vippaskonsteista. Kuitenkin on omasta mielestään niin eheytynyt, että voi ohjata muutkin samalle polulle. Suoraan sanottuna olen pohtinut sitäkin, onko tässä täydellisessä kritiikittömyydessä ja itsereflektion puutteessa kyse jonkinlaisesta yksinkertaisuudestakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisiko näillä ihmisillä olla omien traumojensa ja vaillejäämistensä takia halu asettua toisten yläpuolelle, tietäjän asemaan, saada tavallaan todistettua muille, että olikin jotain suurta? Että vaikka heitä on aiemmin elämässään poljettu, nyt heillä on jotain, mitä muut tulevat heiltä hakemaan. Pätevöitymiseksi riittää heille tosiaan pari self help -kirjaa ja kuviteltu toipuminen niiden avulla. Sanon kuviteltu, koska ainakin minun tuntemallani palveluntarjoajalla traumat ja niiden tuottamat käyttäytymismallit on edelleen vahvoina olemassa, vaikka omasta mielestään on kaikesta vapautunut luettuaan ne kirjat ja tehtyään joitain harjoituksia. Kyse ei ainakaan hänellä ole siitä, että aidosti olisi pohtinut, kohdannut ja työstänyt ongelmiaan vaan nimenomaan vippaskonsteista. Kuitenkin on omasta mielestään niin eheytynyt, että voi ohjata muutkin samalle polulle. Suoraan sanottuna olen pohtinut sitäkin, onko tässä täydellisessä kritiikittömyydes
Ainakin näillä kahdella tuntemallani työkavereilla on niin, että ei ole hyväksytty täysin omien traumojen ym. vaikutusta elämään ja korvikkeeksi yritetään hakea kunniaa muiden auttajana. Nämä tyypit ei myöskään koulutuksen puutteen takia tunnista, että se mikä on auttanut itselle, ei välttämättä toimi muille. Pahimmillaan self-help guruihin tukeutuminen saattaa viivästyttää ammattiavun hakemista.
En todellakaan tarkoita sitä, että terapeuttien tai vastaavien pitäisi olla täydellisiä ihmisiä mutta on huolestuttavaa, jos ulkopuolisetkin näkee, että nyt ei ole omia ongelmia käsitelty riittävästi ja silti lähdetään muita neuvomaan.
Ei välttämättä halutakaan hakea ammattiapua, koska se on kuulemma vanhanaikaista ja tehotonta. Kuitenkaan näillä omilla keinoillaan ei silminnähden ole toipunut mihinkään, vaikka näin väittääkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, ylipäätään ihmiset joilla on krooninen tarve neuvoa muita ihmisiä, ovat sellaisia että he ovat saaneet valaistuksenomaisia ymmärryksen kokemuksia asioista, jotka ovat normaalissa kasvuympäristössä kasvaneille tasapainoisille ihmisille itsestäänselviä, Ja koska ne ovat itsestäänselviä, niistä ei papateta jatkuvasti.
Suurin ongelmahan näissä on se että ne ei tajua miten pihalla on itse. Päihde tai mt-perheistä olevat saattaa olla esim. raivoraittiita ja kauhistella joidenkin muutamaa lasillista koska riippuvuus ja he eivät itse huomaa olevansa riippuvaisia esim. muiden ihmisten asioihin sekaantumiseen, johonkin ruokavalioon tai tapaan pyöritellä asioita päässä. Käytöksessä ja elämässä on paljon pakkomielteisiä piirteitä.
Yksi sana: rajattomuus. Pidetään muiden asioita omina ja luullaan että omat huomiot muista oikeuttaa niiden sanomiseen ja
Nimenomaan rahattomuus. Amen. Yksi merkki rakattomuudesta on vaikkapa lapsilukuun puuttuminen. Outoa käytöstä.
Siis rajattomuus, ei rahattomuus 😄
No joihinkin self helppoihin ei sitten kannata vetää väkisin mukaan ketään ilman henkilön suostumusta. Voi tulla tehdyksi törkyrikoksia samalla. Suomessa on lait olemassa kaikkeen terveydenhuoltoon. Jos niitä ei ole noudatettu epäilisin toimien tarkoitusta "hyvänä ja auttavana". Jos jotain ei ole voitu tehdä niin kuin pitäisi, siihen on yleensä syitä, kuten ei olisi voitu tehdä lakien mukaan ja sitten taas, no miksikä ei ole? Kyllä meillä on toimivat lait joka tilanteeseen olemassa. Jos halutaan tehdä rikoksia, toki niitä ei voi soveltaa.
Minua huvitti suuresti, kun Jutta G (vai mikä Larm hän onkaan nykyään). kertoi jossain lehdessä olevansa esivaihdevuosissa, eli on alkanut olla lieviä hormonaalisiin muutoksiin liittyviä oireita (muistaakseni mainitsi sen, että heräilee yöllä eikä ihan jaksa treenata enää niin kovaa kuin aiemmin). Ja tokihan heti seuraavassa lauseessa kertoi, että hänellä on nyt valmennus vaihdevuosi-ikäisille naisille!!!!
Eli kun on itselle tullut muutama esivaihtarioire, niin hän on nyt sitten pätevä luotsaamaan ja valmentamaan muita vaihdevuosi-ikäisiä... Tokihan nyt sentään!
Treeni- ja ravitsemusasioissa varmaan ihan osaava valmentaja, mutta mutta.
Voi osata opettaa, vaikka itse ei osaa tehdä. Ehkä nämä elämäntapavalmentajat valmentavat itseään.
Jos toiselle on apua neuvoista, niin mikäs siinä.