Ylipainoisten lasten äiti rutisee Iltalehdessä
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1c40091d-0599-4e0a-aeea-4c2b…
”Vanhemmalla pojallani on diagnosoitu ADHD ja nuoremmallakin epäillään sitä. Impulssikontrolli vaikuttaa poikieni syömiseen, Anna sanoo.”
Miten nämä kultalusikkavanhemmat aina onnistuvat pistämään asian kuin asian ”ADHD:n” piikkiin. Käytöshäiriöt, laiskuuden, lihavuuden… Miksi ei voi myöntää sen johtuvan kasvatuksesta.
Kommentit (179)
Vierailija kirjoitti:
En aivan ymmärtänyt tätä äidin lausahdusta että kouluikäisten vanhemmat eivät voi mitenkään kontrolloida kuinka paljon lapset ostavat karkkia koulun jälkeen. Miten niin eivät voi? Mistä ne lapset saa ne rahat? Aivan oikein, vanhemmilta. Eli jos ei osaa käyttää rahalla sovitulla tavalla ja omaa terveyttään vaarantamatta niin lapselle ei silloin anneta rahaa omaan käyttöön. Lapsella voi siis olla edelleen vaikka viikkoraha mutta rahat on silti vanhemman takana ja niillä saa ostaa sitten vain kun toinen vanhemmista on mukana ja hän määrittelee mitä voi ostaa.
Ja kavereilta.
Ei ole kovin kehopositiivisia kommenteja täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö Sinkkonen muutama vuosi sitten sanonut, että valtaosa adhd diagnooseista johtuu kasvatuksesta. Ei niinkään siitä, että lapsessa olisi lähtökohtaisesti mitään poikkeavaa.
En tajua, miten hän noin voi päätellä. Mistä ne perheet muka käy ne diagnoosit vaan hankkimassa?
Niin päin voi ajatella, että ihannetilanteessa adhd-lapsen kanssa pärjää kasvattaja niin hyvin, että mitään diagnoosia ja lääkitystä ei tarvita. Mutta kaikilla ei ole se tilanne, että riittäisi resurssit erittäin hyvin erityislapsen tukemiseen arjessa.
Jari Sinkkonen on täysin oikeassa. Nykyaikaisen lepsun kasvatuksen takia lapsista tulee levottomia häiriköitä (koska vanhemmat eivät aseta rajoja eivätkä pidä kuria). Huonosti kasvatetun lapsen käytös muistuttaa erittäin paljon ADHD-potilaan käytöstä joten luonnollisesti huonosti kasvatetulle lapselle sitten annetaan "nykypäivän standardien" mukaisesti ADHD-diagnoosi jonka varjolla myös vanhemmat pääsevät pois vastuustaan. ADHD diagnosoidaan käytöksestä, ei mistään muusta.
Bodyshaming kirjoitti:
Ei ole kovin kehopositiivisia kommenteja täällä.
Onko positiivista olla ylipainoinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kuulemma pullonpalautusrahoilla on syöty niin paljon karkkia, että nyt on bmi 30. Kuka tuonkin uskoo. Varsinkin kun äiti oli itse hyvin ylipainoinen... Eiköhän ne herkut löydy ihan sieltä omista kaapeista. Eihän nyt kukaan anna ekaluokkalaisten roikkua kaikkia iltoja jossain pulloja keräämässä (paino oli alkanut nousta, kun koulu alkoi).
Jotta saisi niin paljon pulloja kerättyä, että saa kilokaupalla karkkia, pitäisi varmaan liikkuakin melko laajalla alueella.
Nyt ei mamma vaan halua peiliin katsoa.
Ja onko ADHD-lapsella pitkäjännitteisyyttä kerätä pulloja niin isoja määriä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö Sinkkonen muutama vuosi sitten sanonut, että valtaosa adhd diagnooseista johtuu kasvatuksesta. Ei niinkään siitä, että lapsessa olisi lähtökohtaisesti mitään poikkeavaa.
En tajua, miten hän noin voi päätellä. Mistä ne perheet muka käy ne diagnoosit vaan hankkimassa?
Niin päin voi ajatella, että ihannetilanteessa adhd-lapsen kanssa pärjää kasvattaja niin hyvin, että mitään diagnoosia ja lääkitystä ei tarvita. Mutta kaikilla ei ole se tilanne, että riittäisi resurssit erittäin hyvin erityislapsen tukemiseen arjessa.Jari Sinkkonen on täysin oikeassa. Nykyaikaisen lepsun kasvatuksen takia lapsista tulee levottomia häiriköitä (koska vanhemmat eivät aseta rajoja eivätkä pidä kuria). Huonosti kasvatetun lapsen käytös muistuttaa erittäin paljon ADHD-potilaan käytöstä joten luonnollisesti huonosti kasvatetulle lapselle sitten annetaan "nykypäivän standardien" mukaisesti ADHD-diagnoosi jonka varjolla myös vanhemmat pääsevät pois vastuustaan. ADHD diagnosoidaan käytöksestä, ei mistään muusta.
Tähän Sinkkonen taisi viitata ja kuulostaa mielestäni ihan järkevältä. Tämä myös selittäisi sen että jotkut adhd:t saavat selittämättömiä hepulikohtauksia (esim pukemistilanteessa aloittavat pukemaan, sitten yhtäkkiä tekevät jotain ihme kevätjuhlaliikkeitä ja taas jatkavat pukemista), kun taas valtaosa näyttää vain käyttäytyvän huonosti. Usein jälkimmäisillä on sellaiset vanhemmat, että diagnoosin takia ei voi mitään, kuin ymmärtää.
Lihomista tapahtuu, kun syö enemmän kuin kuluttaa. Ei se mitään rakettitiedettä ole.
Yksi ylipainoinen mamma kehuskeli että heillä syödään sipsejä vain viikonloppuisin. Vain?
Ei meillä syödä edes kerran kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö Sinkkonen muutama vuosi sitten sanonut, että valtaosa adhd diagnooseista johtuu kasvatuksesta. Ei niinkään siitä, että lapsessa olisi lähtökohtaisesti mitään poikkeavaa.
En tajua, miten hän noin voi päätellä. Mistä ne perheet muka käy ne diagnoosit vaan hankkimassa?
Niin päin voi ajatella, että ihannetilanteessa adhd-lapsen kanssa pärjää kasvattaja niin hyvin, että mitään diagnoosia ja lääkitystä ei tarvita. Mutta kaikilla ei ole se tilanne, että riittäisi resurssit erittäin hyvin erityislapsen tukemiseen arjessa.
Oletettavasti perustaa puheensa siihen, että on toiminut lasten ja perheiden parissa pitkään, tietää miltä oirekuva näyttää ja mitä muutoksia ajan saatossa on tapahtunut. En kyseenalaistaisi Ammattilaista vain siksi, ettei hänen puheensa kuulosta kivalta.
Oliskohan niin että perheen aikuiset kittaa limua ja kaljaa, ja lapset pistetään viemään tyhjät tölkit kauppaan lupauksella että saavat käyttää niistä saadut rahat. Kas kummaa, samalla reissulla kakarat ostaa koko rahalla karkkia. Kiva noidankehä 😂
Vierailija kirjoitti:
Yksi ylipainoinen mamma kehuskeli että heillä syödään sipsejä vain viikonloppuisin. Vain?
Ei meillä syödä edes kerran kuussa.
Sitten vielä se, että syödäänkö viikonloppuna niitä sipsejä kuinka paljon. Tuttava perheessä karkkipäivä tarkoittaa sitä, että lapset vetävät parin kilon karkkipussia koko päivän. Meillä se tarkoittaa max 100g karkkia elokuvan kanssa.
Hankala aihe. En lukenut itse juttua, mutta hyvin hoikan ADD tytön äitinä myönmän, että ruokaan liittyvä nirsoilu ja samanaikainen impulssikontrollin puute on hankala yhdistelmä.
Nirsoilu näkyy niin, että ruokiin totuttelu saattaa viedä kymmeniäkin maistelukertoja.
Toisaalta hän on nirso myös herkuissa jogurteista vain vaniljajogurtti kelpaa, karkeista ei muutama maku.
Meillä ei voi olla kaapissa muroja, jääkaapissa limsaa, pakastimessa jätskiä tai hedelmäkulhossa viinirypäleitä. Tyttömme syö niitä ruuan korvikkeena. Vaikka hän syö ruoka-aikoina, niin herkkuja kyllä uppoaa. Tosin hän on ikiliikkuja.
Me vanhemmat olemme töissä ja sisarukselle ei voi sälyttää syömisen vahtijan roolia.
Karkkia meillä on viikonloppuisin, kun pystyn seuraaamaan niiden käyttöä. Kaupasta ostan ne yhdet jäätelöt kullekin. Vaakakupissa on myös tavallinen lapsemme, jolle en halua syömisongelmaa, tämän toisen tyttäremme takia.
Kouluun lapsi ei saa ottaa rahaa. Mutta olipa tytär sitten ostanut kotikatumme jäätelöautosta omilla rahoillaan jäätelöä. Sitä en ollut kieltänyt, kun ei tullut mieleen, että hän niin tekisi. Ja tiesin jo etukäteen, että siinä kävi niin kuin kävi. Jäätelöitä syotiin kolme päivässä, kun vanhemmat oli töissä.
Tiedän vain hoikkia ADHD-lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En aivan ymmärtänyt tätä äidin lausahdusta että kouluikäisten vanhemmat eivät voi mitenkään kontrolloida kuinka paljon lapset ostavat karkkia koulun jälkeen. Miten niin eivät voi? Mistä ne lapset saa ne rahat? Aivan oikein, vanhemmilta. Eli jos ei osaa käyttää rahalla sovitulla tavalla ja omaa terveyttään vaarantamatta niin lapselle ei silloin anneta rahaa omaan käyttöön. Lapsella voi siis olla edelleen vaikka viikkoraha mutta rahat on silti vanhemman takana ja niillä saa ostaa sitten vain kun toinen vanhemmista on mukana ja hän määrittelee mitä voi ostaa.
Ja kavereilta.
Kuinka monella lapsella on kuitenkaan niin paljon rahaa jaella kavereille että pelkästään sillä lapsi lihoisi ylipainoiseksi. Ja vanhempi voi aina kieltää lasta menemästä kauppaan koulun jälkeen. Sehän olisi sinäänsäkin ihan perusteltua, että koulun vakuutukset eivät kata enää koulumatkaa jos on poistunut reitiltä esim. kauppaan. Koulumatkat kodin ja koulun välillä kuuluvat koulupäivän piiriin mikäli lapsi ei poikkea reitiltä.
Lasten lihavuuteen on tavallisesti syynä lihava äiti. Jos kotona syödään kuin norsut niin aika vaikea on lasten pysyä hoikkana vaikka liikkuisi paljon.
"Toinen Annan pojista on alakoululainen ja toinen 7. luokalla. Vanhempi poika on alkanut puhua hiljattain itse siitä, että voisi tehdä elintapamuutoksen ja käy kuntosalilla. Annaa mietityttää se, ettei painosta tule pojalle liian isoa kysymystä ja pysyykö mahdollinen elintapamuutos varmasti terveellisenä." Mistä tämä pelko kumpuaa pitäisi kyllä äidin terapiassa selvittää....eikä kuulosta että poika saisi tukea tähän muutokseen mitenkään.
" hyväkuntoinen nuori ohjaaja teetti lihavilla lapsilla harjoituksia, joissa heidän oli vaikea onnistua.
– Liikkeet olivat ohjaajalle itselleen helppoja. Osa lapsista väsyi tunneilla kovasti ja siitä tulikin heille epäonnistumisen kokemuksia, kun pitäisi saada kokea onnistumisia liikunnassa. " Tässä sama, ei saa tuntea yhtään epämukavuutta tai negatiivia tunteita? Kyllä meidän monta kertaa viikossa treenaavat lapset menee juuri niin että harjoitellaan kunnes onnistutaan. Siinä että tehdään vaan sitä mikä ihan kokoajan onnistuu, ei kasvata mitään itsetuntoa. Ei kuulosta että näiltä lapsila on vaadittu koskaan mitään.
Surullista, mutta kyllä tässä Annassa on hyvä esimerkki siitä että mistä se kiikastaa, pään välistä ( ja olen itse ollut aina ylipainoinen, ja tiedän että mullakin se on kiinni pään välistä, nyt olen taas saanut - 25kg vuodessa...)
Äityli kantaa limua kaupasta ja lapsoset vaihtavat tyhjät karkkiin kaupassa.
Vierailija kirjoitti:
Lasten lihavuuteen on tavallisesti syynä lihava äiti. Jos kotona syödään kuin norsut niin aika vaikea on lasten pysyä hoikkana vaikka liikkuisi paljon.
Niin, isä ei ikinä ole. Vaikka äiti olis kuollut tai asuu 500 km päässä lapsista niin silloinkin se jotenkin on äidin vika.
Mä olen kyl sitä mieltä, että jotkut vanhemmat on parempia kasvattajia. Ja juurikin parempia kasvattaa niitä AdHd - lapsia. Kaikille ei passaa samat asiat, mutta nämä vanhemmat tuntevat lapsensa ja laittavat sen mukaan tilanteen järjestykseen. Kuuntelin yhtä unitutkija, joka kertoi, että lapsen nukkumisen ja Adhd välillä on löytynyt linkki. Näyttäisi siltä, että jos lapsi nukkuisi paremmin niin Adhd oireet katoaisivat tai pysyisivät ainakin paremmin hallinnassa.
Siis tuo äiti on vielä itsekin läski ja silti pätemässä.
Jotta saisi niin paljon pulloja kerättyä, että saa kilokaupalla karkkia, pitäisi varmaan liikkuakin melko laajalla alueella.
Nyt ei mamma vaan halua peiliin katsoa.