Lue keskustelun säännöt.
Mies kiinni lapsuudenperheessään
01.05.2021 |
Voi vttu. Ollaan lapseton aikuinen pariskunta. Mies on edelleen niin kiinni lapsuudenperheessään, että ei tosikaan. Vappuaattona piti syödä kahdestaan ja tänään lähteä hotelliin. Pitkiä päiviä ollaan töissä molemmat tehty viime viikkoina, eli ei oo yhteistä aikaa ollut.
Eilen mies kävi vanhemmillaan hoitamassa yhden asia. Siellä oli sitten molemmat siskot perheineen käymässä ja päätti jäädä sinne syömään. Klo 21 oli kotona. Laittoi kyllä mulle sieltä viestiä ja pyysi, että tulisin myös, mutta kun vastasin että en tuu, sanoi olevansa hetken ja tulevansa sitten kotiin. Hetki oli neljä tuntia.
Mä sitten yksin söin ja join kuoharit. Ja tänään lähdin yksin sinne hotelliin ja sanoin miehelle, että älä laita edes viestejä. Tajusi kyllä mokanneensa, mutta vappu meni jo pilalle.
Ja ei kiitos jss viestejä. Tiedän sen vaihtoehdon itsekin.
Kommentit (206)
Vierailija kirjoitti:
Joo aika lapsekas ap. Et voivoi. Tää lumihiutalesukupolvi on tottunut kaiken saamaan klikkaamalla j vähän tykkäämällä peukaloilla. Jessus mitä lapsellista sakkia koko nykypolvi. Ja köytöstapoja ei sovi odottaa heiltä saati vastavuoroista kohteliaisuutta ja muiden huomioimista, paitsi sen oman napanöyhtän.
Odotetaan lahjoja, koskaan ei kiitetä saati muisteta saati muisteta vastavuoroisesti takaisinpäin.
Grow up teenynweeny
Mitäs jos mies olisi luvannut äidilleen tulla kotiin syömään, mutta sitten joskus myöhemmin vain laittanut viestiä, että näki kavereita eikä nyt tulekaan? Haukkuisitko siinä tapauksessa äidin, joka pettyi, kun lapsi teki oharit eikä pitänyt lupaustaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Been there....
Mun hälytyskellojen olis pitänyt soida jo ekojen 5v aikana, kun aloin exän kanssa seurustelemaan. Äidin soitosta ex lähti lähes heti 50km päähän auttamaan ja mitä milloinkin. Äiti oli hänen elämänsä nainen, mikä lopulta koituikin (muiden haasteiden ohella) avioliittomme kohtaloksi.
Asuu tänäkin päivänä vanhempiensa kanssa :(
Mullakin oli tuollainen exä, 50 km lähti ajamaan heti kun äitinsä soitti. Ei ehditty kuin muutama kuukausi seurustelemaan kun päätin että mulle riitti. Äitinsä soitti joka viikonloppu heti kukonlaulun aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Nykymuijat ja miniät tekee ison virheen siinä että haluavat irrottaa perheyhteyden vanhaan ydinperheeseen. Toki sitten lastenhoitoapua ollaan anelemassa. Mutta kun perheyhteydet on siskoihin veljiin äitiin vs anoppiin katkaistu ei niitä enää takaisin saa.. jos ja KUN muija käyttänyt miehen loöpuun tossukkana, joka ei omaa alkuperhettään kunnioitanut ja ollut heidän tukenaan MYÖS samoin kun uuden sukuuntulijan.
Rajat toki on, mutta erottelu tuhoaa nykyparisuhteet nopeasti.Entiselämä, jossa isot perheyhteydet olivat suurta rikkautta ja turvaa. Se hetken p aneminen ja astutus on vain välivaihe. Ihmiset on luotu auurempiin kokonaisuuksiin, vaan nykylapset eivät sukuaan opi tuntemaan juurikin siksi, että on tullut tämä femi nismi ja sen mukana äksyt ja omistushaluiset mustasukkaiset muijat.
Kaikki vapaa-aika täyttyy näistä lapsuuden perheyhteyksistä, niin että oman perheen kanssa ei ehdi olla. Montako ydinperhettä voi parisuhteessa olla? Kolmeko?
Ei ole tarkoitus olla kurja Ap. Itse olen kuitenkin sellaisessa tilanteessa, jossa vanhempieni kanssa vietetty aika on minulle mieluisampaa kuin puolison kanssa vietetty aika. Puolisoni on nykyään tosi negatiivinen ihminen, eikä hänen kanssa vietetty aika minua ainakaan piristä. Olen itse nainen, 32v. Toki ikävää että hän teki oharit, mutta uskon tuossa olevan taustalla jotain isompaa. Teidän pitää varmaan jutella miksei hän halua sinun kanssa aikaa viettää. Aika hyvin pätee simppeli fakta, että hän kyllä varmana olisi kanssasi jos haluaisi.
Mun mies meni vappuaattona ex tempore mun sukulaisille grillaamaan! Siskoni tuli pitämään mulle ja mun lapsille seuraa. Yksi lapsi tosin livahti sinne grillauspaikkaan. Simahdin siinä 20 maissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Been there....
Mun hälytyskellojen olis pitänyt soida jo ekojen 5v aikana, kun aloin exän kanssa seurustelemaan. Äidin soitosta ex lähti lähes heti 50km päähän auttamaan ja mitä milloinkin. Äiti oli hänen elämänsä nainen, mikä lopulta koituikin (muiden haasteiden ohella) avioliittomme kohtaloksi.
Asuu tänäkin päivänä vanhempiensa kanssa :(
Mullakin oli tuollainen exä, 50 km lähti ajamaan heti kun äitinsä soitti. Ei ehditty kuin muutama kuukausi seurustelemaan kun päätin että mulle riitti. Äitinsä soitti joka viikonloppu heti kukonlaulun aikaan.
Lucky you, että ymmärsit nopsaan lopettaa suhteen. Mulla siihen meni "vain" 20v :(
"Mies vielä äitinsä tississä/hameenhelmassa kiinni"
Mitä varten vain miehistä kirjoitetaan näin? Naisilla samaa varmaan kutsutaan siksi että ollaan vain hyvissä väleissä vanhempien kanssa.. sama se, kuinka paljon tavataan tai soitellaan, mutta herra sentään jos mies on liikaa yhteyksissä äitiinsä, niin on tississä kiinni. Että mitähän vittua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Mies vielä äitinsä tississä/hameenhelmassa kiinni"
Mitä varten vain miehistä kirjoitetaan näin? Naisilla samaa varmaan kutsutaan siksi että ollaan vain hyvissä väleissä vanhempien kanssa.. sama se, kuinka paljon tavataan tai soitellaan, mutta herra sentään jos mies on liikaa yhteyksissä äitiinsä, niin on tississä kiinni. Että mitähän vittua.
Oletko kuullut sanonnan essunhelmoissa kiinni, sopii niin tyttäriin kuin poikiinkin.
täällä täysin toinen tilanne: lapsi ei saa pitää yhteyttä muutamiin harvoihin elossa oleviin sukulaisiinsa, löysi sellaisen naisen joka arvostaa ainoastaan omia ystäviään ja sukulaisiaan, niinpä kaikki juhlat ja kissanristiäiset vietetään vain naisen sukulaisilla kuten myös kaikki viikonloput, joulut jne. Koskaan ei pyydä kylään muita. Koronatilanne oikein avasi silmät huonolle käytökselle, kun turhaan odottaa kutsua jota ei koskaan tule. Kyllä myös jotkut puolisot osaavat syrjiä. Ja elossa olevia sukulaisia miehellä ei ole montaakaan enää, mutta hänen nainen on päättänyt että yhteyttä (ja kyläpyyntöjä) annetaan vain hänen sukulaisilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tenavilla on tenavien ongelmat näköjään. Odota vain Ap, kyllä sinullekin vielä oikeitakin ongelmia tulee elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Tenavilla on tenavien ongelmat näköjään. Odota vain Ap, kyllä sinullekin vielä oikeitakin ongelmia tulee elämässä.
Kun niitä tulee, ei miehestä saa tukea, kun hän pistää lapsuudenperheen etusijalle. Ap:n parisuhteessa on tungosta, joten hänen kannattaa ihan suosiolla häippästä muualle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
täällä täysin toinen tilanne: lapsi ei saa pitää yhteyttä muutamiin harvoihin elossa oleviin sukulaisiinsa, löysi sellaisen naisen joka arvostaa ainoastaan omia ystäviään ja sukulaisiaan, niinpä kaikki juhlat ja kissanristiäiset vietetään vain naisen sukulaisilla kuten myös kaikki viikonloput, joulut jne. Koskaan ei pyydä kylään muita. Koronatilanne oikein avasi silmät huonolle käytökselle, kun turhaan odottaa kutsua jota ei koskaan tule. Kyllä myös jotkut puolisot osaavat syrjiä. Ja elossa olevia sukulaisia miehellä ei ole montaakaan enää, mutta hänen nainen on päättänyt että yhteyttä (ja kyläpyyntöjä) annetaan vain hänen sukulaisilleen.
Pyytääkö poikasi? Ja kokkaako vieraille? Jos on vain tumput suorana istuu, ei ihme ettei vaimo tämän puolesta mitään tee.
Nyt on kumpikin mokannut. Miehen olisi pitänyt tulla kotiin, kun vaimo oli nähnyt vaivaa sovitun kivan illan järjestämisessä. Mutta ap:n marttyyrimäinen itsesääli "en mäkään nyt enää ikinä tee mitään miehen hyväksi sit" ei sekään vie asiaa hyvään suuntaan. Entä jos yrittäisit rauhoittua ja soittaisit miehelle, että tulee kanssa hotelliin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on typerä ja lapsellinen akka.
Sanoisin, että sovituista asioista pidetään kiinni. Vähän pitää kuitenkin joustaa. Tiesikö mies, että teet erityistä syötävää? Joskushan tällaiset jutut jää vähän epäselviksi. Hassua, että lähdit yksin hotellille. Sekin oli yhdessä sovittu juttu.
Mun miehen toinenkin vanhempi on kuollut jo 10 vuotta sitten. Hänelle ”perhe” on edelleenkin se lapsuuden perhe, ei tämä meidän yhteinen jo pari vuosikymmentä rakennettu. Heidän kuviaan hän rekonstruoi, tallentaa yhdeltä alustalta toislle, kerää heidän historiaansa ja he ovat ainoat tärkeät ihmiset. Miettii, että miten he olisivat toimineet tai ajatelleet asiasta. Hyväksyy tai paheksuu mm. minun tekemisiäni vanhempien ajatusten mukaisesti.
Ei sen puoleen, mies on muutenkin aika erikoinen nykyään. Tämäkin piirre on vahvistunut viime vuosina. Ikäö jo melkein 60 v.
Kummallisia kommentteja. On aloittajan reaktio voimakas, mutta mieskin oli törppö. Ei sovittuja juttuja noin vain muuteta yksipuolisella ilmoituksella ilman varoitusaikaa. Varsinkin jos noin on käynyt usein, voi kyseessä olla se ”viimeinen pisara”.
Sekä minä että poikaystäväni ollaan lämpimissä väleissä omien perheidemme kanssa ja säännöllisesti vietämme aikaa lapsuudenkodeissa. Silti ei tulisi mieleenkään, että voisin vain perua yhteisen jutun ilman varoitusaikaa, koska vanhempien/sisarusten/ystävien luona on niin kivaa. Sellainen on törkeää puolisoa kohtaan. Tässähän isoin asia oli se, että toiselle tehdään oharit (mahdollisesti taas?). Jos asiasta oltaisiin keskusteltu hyvissä ajoin, ei varmaan olisi ongelmaa. Mutta nyt yhtäkkiä asiat muuttuivat niin, että toisella on vain vaihtoehtoina mukautua tai jäädä yksin. Kun vapunvietto on jo käynnissä, ei muuta vappuseuraa (esim. ystävistä) ihan noin vain saa. Kaikki ovat jo omissa menoissaan.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että sovituista asioista pidetään kiinni. Vähän pitää kuitenkin joustaa. Tiesikö mies, että teet erityistä syötävää? Joskushan tällaiset jutut jää vähän epäselviksi. Hassua, että lähdit yksin hotellille. Sekin oli yhdessä sovittu juttu.
Mun miehen toinenkin vanhempi on kuollut jo 10 vuotta sitten. Hänelle ”perhe” on edelleenkin se lapsuuden perhe, ei tämä meidän yhteinen jo pari vuosikymmentä rakennettu. Heidän kuviaan hän rekonstruoi, tallentaa yhdeltä alustalta toislle, kerää heidän historiaansa ja he ovat ainoat tärkeät ihmiset. Miettii, että miten he olisivat toimineet tai ajatelleet asiasta. Hyväksyy tai paheksuu mm. minun tekemisiäni vanhempien ajatusten mukaisesti.
Ei sen puoleen, mies on muutenkin aika erikoinen nykyään. Tämäkin piirre on vahvistunut viime vuosina. Ikäö jo melkein 60 v.
Juuri tuollaista se on, jos mies ei ole itsenäistynyt.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että sovituista asioista pidetään kiinni. Vähän pitää kuitenkin joustaa. Tiesikö mies, että teet erityistä syötävää? Joskushan tällaiset jutut jää vähän epäselviksi. Hassua, että lähdit yksin hotellille. Sekin oli yhdessä sovittu juttu.
Mun miehen toinenkin vanhempi on kuollut jo 10 vuotta sitten. Hänelle ”perhe” on edelleenkin se lapsuuden perhe, ei tämä meidän yhteinen jo pari vuosikymmentä rakennettu. Heidän kuviaan hän rekonstruoi, tallentaa yhdeltä alustalta toislle, kerää heidän historiaansa ja he ovat ainoat tärkeät ihmiset. Miettii, että miten he olisivat toimineet tai ajatelleet asiasta. Hyväksyy tai paheksuu mm. minun tekemisiäni vanhempien ajatusten mukaisesti.
Ei sen puoleen, mies on muutenkin aika erikoinen nykyään. Tämäkin piirre on vahvistunut viime vuosina. Ikäö jo melkein 60 v.
Ketäs te muut sitten olette, kämppiksiä? Eikö tuon yhden kämppiksen voisi ulkoistaa omilleen ihailemaan rekontruoimiaan valokuvia mammasta ja papasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että sovituista asioista pidetään kiinni. Vähän pitää kuitenkin joustaa. Tiesikö mies, että teet erityistä syötävää? Joskushan tällaiset jutut jää vähän epäselviksi. Hassua, että lähdit yksin hotellille. Sekin oli yhdessä sovittu juttu.
Mun miehen toinenkin vanhempi on kuollut jo 10 vuotta sitten. Hänelle ”perhe” on edelleenkin se lapsuuden perhe, ei tämä meidän yhteinen jo pari vuosikymmentä rakennettu. Heidän kuviaan hän rekonstruoi, tallentaa yhdeltä alustalta toislle, kerää heidän historiaansa ja he ovat ainoat tärkeät ihmiset. Miettii, että miten he olisivat toimineet tai ajatelleet asiasta. Hyväksyy tai paheksuu mm. minun tekemisiäni vanhempien ajatusten mukaisesti.
Ei sen puoleen, mies on muutenkin aika erikoinen nykyään. Tämäkin piirre on vahvistunut viime vuosina. Ikäö jo melkein 60 v.
Juuri tuollaista se on, jos mies ei ole itsenäistynyt.
Tässä on kyllä jotain outoa. Mies on nimittäin varsin itsenäinen (ja itsepäinen). Tämä henkilöpalvonta on tullut kuvioihin viimeisen n. 7 vuoden aikana ja tuntuu voimistuvan. Ensin se koski jo kyllä aiemmin kuollutta vanhempaa ja nyt sitten molempia. Poikkipuolista sanaa ei voi sanoa vanhempien toimista tai mistään. He olivat täydelliset vanhemmat. Tosin seurustellessamme ja avioliiton alkuaikoina kertoi asioita, jotka eivät olleet ihan niin täydellisiä ja osin myös oli ilmiselvää lapsen laiminlyöntiä ja pahoinpitelyä (sekä fyysistä että henkistä).
Tuttu juttu, samoin oli mun exällä. Tosin kyllä isälle ja siskollekin soitettiin kymmeniä kertoja päivässä. Ne tiesi paljon enemmän miehen asioista kuin minä. Anoppia lähdettiin vaikka kesken saunomisen jelppaamaan, mutta kotona sai apuja turhaan pyytää. Appiukko sanoikin erottuamme, että ei liitto olisi koskaan voinut onnistuakaan, kun siinä oli kahden sijasta kolme ihmistä.