PAS/IVF/ICSI viikolla 37-38, muita?

Siis olen NIIIIIIIIN varma, että huomenna tulee lunta tupaan ja ämpärillinen kylmää vettä niskaan ja että tää hoito on nyt tässä ennen kuin edes oikeasti piinailemaan päästiinkään!

Viikonloppu on mennyt tähän iltaan asti ihan hyvin, eilen vielä punktiosta toipuessa ja muutenkin siellä täällä heiluessa ja tänään aamusta alkuiltaan koiranäyttelyssä. Mutta kun sieltä pääsin kotiin, niin epätoivo valtasi mielen. Voi kumpa huominen ei tulisi koskaan, ettei tarttisi niitä p**koja uutisia kuulla ikinä!



Epätoivon syövereissä täällä Auringonkukka =(

Onko teillä muilla piinailijoilla käsittämättömiä itkupäiviä tai kohtauksia? Mulla on toinen tämmönen päivä menossa, kun koko ajan itkettää. Siis aivan koko ajan :(



Nuo luget on ennenkin aiheuttaneet mielialanmuutoksia, mutta ei nyt ihan näin paljoa. Mietinkin, että alkaakohan tässä kohta olla jaksaminen nollissa tämän lapsettomuuden ja hoitojen kanssa. Reilut kuusi vuotta tätä rumbaa ja näitä ajatuksia ja pettymyksiä on käyty läpi, pakkohan sen jaksamisen kai on jossain vaiheessa loppuakin...

Onneksi ei sentään ihan lunta tullut tupaan tänään. Vielä ainakaan.



Perjantaina saaduista 13 munasolusta 10 oli ollut kypsiä ja näistä kymmenestä ICSIllä oli hedelmöittynyt normaalisti 7kpl, jotka kaikki olivat lähteneet myös jakautumaan. 2 näistä ei ollut enää eilisen jälkeen jakautunut (3- ja 4-soluiset) mutta 5 kpl oli tänään siinä kunnossa, että niille voitiin tehdä alkiodiagnostiikka.



Nyt siis täytyy toivoa täysillä, että nuo viisi alkiota eivät tuosta biopsiasta liikoja häiriintyisi ja jaksaisivat jatkaa jakautumistaan ja kehittymistään blastokysteiksi. Diagnostiikan tulokset saadaan ehkä huomenna, ja voi että toivon, että meille jäisi nyt tästä hoidosta edes se yksi siirtokelpoinen alkio! Jos niin onnellisesti käy, niin se päässee muuttamaan yksiöönsä keskiviikkona.



Mutta summa summarum, uutiset olisivat voineet olla paaaljon huonompia tänään, joten vielä en suostu heittämään kirvestä kaivoon vaikka kaivonkansi ehkä jo vähän raollaan onkin.



Mitenkäs Reetunan ja Plumerian (?) punktiot?

Tulkaahan kertomaan uutisia kun jaksatte könytä koneelle sohvan pohjalta! =)

Tarkemman selostuksen löydätte viikon 40 pinosta, mutta pikaisesti punktio meni hyvin. Saalis ei mikään paras mahdollinen, kuin vain 9 munasolua, mutta olen siihen kyllä tyytyväinen :) Siirot siirtyi torstaille, koska haluavat varmistaa, että parhaat yksilöt pääsevät siirtoon kun toi tuoresiirto on enemmän meidän juttu, kuin Pas:si...



no mutta lukekaa tarkemmat sepostukset tuolta toisesta pinosta jos kiinnostaa :)



Aurinkoisin mielin Reetuna



ps. jaksuja kaikille piinailijoille!!!

Pidän peukut ja varpaat pystyssä teidän pikkuisten alkioiden puolesta, toivottavasti olisivat vaikka kaikki terveitä! Tai ainakin se yksi, joka tarvitaan onnellisen raskauden aikaan saamiseen...

Tsempit vielä muillekin piinailijoille!

Hei!



Vielä ei piinapinkkaan olla siirrytty, mutta toivottavasti kovaa vauhtia ollaan sinne menossa! Minäkin olen Reetunan lailla kirjoitellut kuulumisia tuohon vko 40 pinoon, sieltä löytyy enemmänkin tämän viikon punktiolaisia...



Punktio meni hyvin, 12 munasolua tuli saaliiksi. Lääkäri kylläkin käyttäytyi hieman tylysti kun ennen punktiota jo tokaisi kuinka huono määrä follikkeja minulla on. En kylläkään antanut sen minua häiritä, olihan tulos lähes tuplat parempi kuin edellisellä kerralla, jolloin lopputuloksena saatiin 7 munasolua, joista 4 hedelmöittyi ja yksi selvisi siirtoon saakka. Siihen nähden tämä kerta on mennyt huomattavasti paremmin!



Nyt pitää toivoa ennustajaeukkomieheltäni uusi uni, jossa meille syntyy pikkuinen ja terve vauva! Ennustus kun on tähän mennessä pitänyt paikkansa.



Meillä onkin Auringonkukalla samana päivänä siirto. Sinulla onkin ollut lupaava väliaikatilanne, eiköhän ainakin se yksi sieltä selviä. En ole vielä ehtinyt jännittämään hedelmöittyneiden solujen määrää ja jakautumisen alkamista, mutta tässähän on koko päivä aikaa!



Koittakaa muutkin piinailijat jaksaa, käytte rankkaa vaihetta läpi!



Etenkin Miina_H. Olet varmasti fyysiseti ja psyykkisesti ihan puhki, onhan elimistösi tehnyt juuri mielettömän suorituksen munasolujen tuottamisessa. Lugesteronit varmasti vaikuttavat myös.



Mutta totta on, että jatkuva onnistumisen toivo on henkisesti äärettömän rankkaa. Itse olen päättänyt, että tämän toisen IVF:n jälkeen istutaan alas lääkärin kanssa ja mietitään kannattaako enää jatkaa. Ennen hoitojen aloitusta olin jotenkin tasapainossa tämän lapsettomuuden kanssa, vaikkakin toivo aina taustalla oli. Kun hoidot aloitettiin, alkoivat myös tunteet mellestämään. Enää ei ollutkaan niin helppoa hyväksyä oma lapsettomuus ja suunnata ajatusta kohti adoptiota. Me kun olemme mieheni kanssa sopineet, että lapsia kotiimme tulee joka tapauksessa, jos ei hoitojen kautta, niin sitten adoptoidaan.



Ehkäpä tähän tunnemeren alkamiseen vaikutti se, että tutkimusten edetessä löydettiin minussa piilleet ongelmat, kun taas mieheni on täysin terve ja lisääntymiskykyinen. Mieleeni hiipi ajatuksia siitä, että riistän häneltä hänen oikeutensa saada omia lapsia. Hän on kyllä vakaasti ilmoittanut minulle, että hän on valinnut minut lastensa äidiksi eikä hän ketään muuta siihen tehtävään halua. Ihana mies...



Mutta, Miina_H, yritä jaksaa. Toivotaan että tämä on hetkellinen hormonaalinen jakso, joka menee ohi. Voihan olla, että päätätte että tämä on viimeinen IVF, mutta onhan teillä vielä isosti toivoa jäljellä! Ja jos ei onnistu, surekaa rauhassa miehenne kanssa, jonka jälkeen suunnatkaa katse tulevaisuuteen.



Ja anopilta voisit kysyä että mistä lähtien ihmisten arvo on lähdetty mittaamaan lapsien määrällä? Mielestäni häneltä törkeää käytöstä! Sinä et ole yhtään sen huonompi ihminen kuin muutkaan miniät, vaikka et lapsia saisikaan. Viisainta kuitenkin olisi ottaa kommentit yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos, vaikka tässä vähän kuumeilenkin puolestasi. Et kuitenkaan ole mennyt anoppisi kanssa naimisiin vaan miehesi, onneksi!

Täytyy varmaan munkin sitten siirtyä tonne viikon 40 pinoon, jos sieltä löytyy samanajan piinaajia enemmän:) Punktio oli tänään ja sieltä löytyikin 21 Follikkelia joista tosin saatiin vain 12 munasolua, mutta sekin on parempi kuin edellisellä kerralla. Toivottavasti tulee paljon hyviä alkioita!

menossa pp 6 ja oireet ruenneet jo hellittämään. Liekkö vielä ollut ns. hyperin taantumia. Rinnat kyllä on ruenneet aristamaan eneemään aamuisin ja pari päivää nyt on ollut sellaisia viiltäviä menkkamaisia vihlaisuja alavatsassa kun äkkäsee itsensä liian nopeasti liikkeelle. Menee kyllä ohi ihan itsestään. Mielialat pysyneet aika toiveikkaana vaikkaakaan en usko plussan tulevan. Voiko muuten luget nostattaa lämpöä kun tajuton palelu on välillä ja ruumiinlämpö on 37.?



Mites muilla piinalijoilla menee tai samaan sakkiin tulevilla?



Toivo78 ja pp6

Hienoa että punktio meni hyvin! Meillä tulikin sitten munasoluja sama määrä. Tervetuloa vko 40 pinoon, vaikka kyllähän täälläkin käydään välillä Reetunan kanssa kurkkimassa :o)



Tänään saadaan kuulla hedelmöitysten tulokset, jännittää...

Laitanpa tähän vielä kuulumisia ennen piinapinkkaan siirtymistä. Tähän asti on tällä kertaa ollut onnea hoidossamme. Toivotaan, että hyvää tuuria olisi nyt jatkossakin.



Viidestä alkiosta siis onnistuttiin tekemään diagnostiikka ja näistä 4 alkiota jatkoi jakautumistaan vielä alkiobiopsian jälkeenkin. Yhdestä diagnosoidusta alkiosta ei saatu tulosta, mutta koska se on jatkanut kehitystään, se testataan vielä uudestaan ja pakastetaan, jos tulos on ok. Ja mikä on tärkeintä: yksikään näistä tämän satsin alkioista, joista tulos saatiin, EI ollut sairas! =)=)=)=)=)=)=)=)=)



Eilen siis sitten yksi hieno blastokysti siirrettiin. Pari alkiota oli jatkanut vielä kehitystään, mutta hieman hitaammin, ja nekin pakastetaan tänään, jos ovat tänään ok.



Olen niin super onnellinen ja kiitollinen HYKSille ja meitä hoitaneille lääkäreille ja biologeille jo siitä, että olemme päässeet tänne asti. Että alkiodiagnostiikka saatiin kehitettyä, että meidän hoitomme onnistui suunnitelmien mukaan ja että päästiin siirtoon! Jos vielä pakkaseenkin joku alkio päätyy, niin se kaikki on vaan extrabonusta. Ja vaikka tästä piinailusta tuloksena olisikin nega, niin SILTIKIN olemme nyt niin paljon pidemmällä kuin ennen hoitoa, ja tiedämme, että toivoa todella nyt on meidänkin vielä joskus saada enkelitytöllemme terveitä sisaruksia.



Nyt ei auta kun taas mennä tämä askel eteenpäin rauhallisin mielin ja odottaa testipäivää joka on jo ensi viikon perjantaina.



Tsempit kaikille perässätulijoille ja muille piinailijoille tietysti myös! =)



Nyt hyvillä mielin,



Auringonkukka ja " Toivo" =)

pp1/pp4 (' normaaliaikataulun' tuo jälkimmäinen)

Auringonkukk@70! Silloin kun odotukset ovat pienimmillään tulee yleensä nämä hienot uutiset. Lääketiede on kyllä ihmeellistä, toivottavasti se teillä johtaa toivottuun lopputulokseen.



Minulle siirrettiin eilen kaksi alkiota, yksi top-luokan ja toinen II luokan nelisoluinen. Pakkaseen emme saaneet yhtään. Tuosta reissusta olen kertonut enemmän vko 40 pinossa. Huutelin siellä myös Plumerian perään :o)



Pitäisiköhän ilmoittautua piinapinoon...?



Terkuin



Marvik, pp1

Ilman muuta mukaan piinapinoon!!! =)



Kurja juttu, että teillä lopulta kato kävi, vaikka muniksia tuli niin hyvin. Mutta tärkeintä on nyt se että sait kaksi hienoa alkiota mukaan! Niihin uskotaan nyt eikä murehdita turhia, eikös juu?!



Auringonkukka =)

x