Anoppi tyrkyttää meille kaikkia vanhoja astioita, mies ei uskalla kieltäytyä
Olisin halunnut uusia meidän vanhan astiaston kokonaan. Olin jo etsinyt netistä kivan setin ja tilaamassa kunnes mies meni kertomaan tästä äidilleen. Anoppi sanoi, että ottakaa noi jumalattoman vanhat astiastot meiltä, ne jotka ovat olleet komerossa kohta 15 vuotta ja joilta mies lapsena söi aamupuuronsa. Eilen mies sitten mitään sanomatta oli käynyt vanhemmillaan ja kantoi kotiin jostain 70-luvulta peräisin olevat lautaset ja haarukat + lusikat. Veitset olivat jo sen verran ruosteessa, että anoppi oli heittänyt ne pois. Nyt meillä on sitten "upeita" 70-luvulta tuttuja kukkalautasia kaapit täynnä. Kestävät kuulemma "ikuisuuden vielä" eli mitään omaa ei voi hetkeen ostaa, koska anoppi pahottaisi muuten mielensä.
Seuraavaksi voisimme kuulemma ottaa miehen isovanhempien vanhan kahvisetin, sekin kun vaan seisoo anopin nurkissa turhaa.
Kommentit (1054)
Vierailija kirjoitti:
Annas kun minä ennustan: sinulle sattuu ikävä tapaturma, jossa astiat tippuvat pihakivetykselle ja menevät rikki. Onneksi ihmisille ei käy mitään.
Hylly pettää ja menee kaksi hyllyllistä rikki. Tai astianpesukoneessa putoaa kori alas. Hupsii
Vierailija kirjoitti:
Tämä sama ketju on ollut täällä jo monta kertaa, hiukan erilaisina variaatioina. Milloin anoppi tuo leivonnaisia liikaa, milloin halpaa joulukrääsää, milloin kirpputoriostoksiaan, huonoja halpoja lahjoja ja milloin mitäkin. Ja aina tulee toistatuhatta haukkumaviestiä koska mammat menevät halpaan. Lisäksi moni viesti on selvästi saman kirjoittajan. Mitä ihmeen anoppivihaa aloittaja oikein haluaa lietsoa? Vai onko aloittaja katkera kun oma anoppisuhde on heikko ja haluaa manipuloida muutkin anoppiaan vastaan. Suurin osa meistä tulee kuitenkin TODELLA hyvin toimeen anoppinsa kanssa, esimerkiksi minun tuttavapiirissäni ei kenelläkään ole ongelmia appisten kanssa.
Minäkin tulen oikein hyvin toimeen anoppini kanssa, mutta en minä silti epäile etteikö jollain voisi olla vaikeuksia. Esim. oma mummoni on voinut olla aika raskas anoppi, onneksi miniänsä on napakka ja varmaan sanonut anopille painavan sanan. Mummolla oli toisaalta kuulemma aikanaan pahoja vaikeuksia oman anoppinsa kanssa, joka vielä asui saman katon alla... Ei kaikki vaan ole helppoja ihmisiä, erilaisia ongelmatapauksia on kyllä, myös anopeissa. Ja toki myös niissä miniöissä. Suurimmalla osalla ei ongelmia ole, mutta tietenkin näitä aloituksia tekee ne, jotka kaipaavat jonkinlaista tukea omaan hankalaan tilanteeseensa. Sitä vartenhan nämä palstat on, voi anonyymisti keskustella eri aiheista, myös niistä vaikeista.
Tiskikaapissakin voi ylähylly kahvikuppien painosta pettää ja siinä hajoaa sitten tavarat alahyllyltäkin, kun rysähtää sekin alas. Ja mulle kävi näin, eli kokemusta on! Meni useampi Kastehelmi-lautanen- paskaks......ja mua oikeasti harmitti.
Minkäs teet, kun hyllynkiinnikkeet on niin heikot.
Ja toinen vaihtoehto on sanoa, että ne ei olleet ihan sinun makusi mukaiset astiat, mutta näytit niitä työkaverille, joka lahjoitti ne tyttärelleen, joka ihastui niihin. (= roudaat Fidalle vaikka ja kerrot valkoisen valeen)
Eikä noista ostoista ole pakko kertoa miehelle jos se kertoo kaiken äidilleen
Mä en ymmärrä anopin syyttelyä. Totta kai tarjoaa vanhoja astioitaan, jos ajattelee että niistä voisi olla hyötyä. Eihän niitä ole mikään pakko ottaa vastaan. Törkeämpää olisi kai heittää menemään ne tarjoamatta teille.
Itsekin tarjoan lamppuja tms. jos joku on muuttamassa isompaan asuntoon tai puhuu tarvitsevansa jotain. En kyllä pahastu, jos ei halua ottaa vastaan. Pidän kuitenkin huonompana käytöksenä sitä, että myyn alihintaan Torissa hyvää tavaraa, jonka voisin antaa tutulle suoraan. Risat, ruosteiset tavarat toki aivan oma lukunsa. Niitä en tarjoa kenellekään riesaksi.
Mun puolison anoppipa antoi pari joulua sitten joululahjaksi meille "ylimääräiset" aterimet: kuuden hengen setti; Chippendalea, klassisen kaunista. Hyvin kelpasivat - varsinkin kun tuli tarkistettua yksittäisen aterimen kappalehinta (noin 150 euroa). :D
Vierailija kirjoitti:
Mun puolison anoppipa antoi pari joulua sitten joululahjaksi meille "ylimääräiset" aterimet: kuuden hengen setti; Chippendalea, klassisen kaunista. Hyvin kelpasivat - varsinkin kun tuli tarkistettua yksittäisen aterimen kappalehinta (noin 150 euroa). :D
Puolison anoppi, siis sinun äitisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun puolison anoppipa antoi pari joulua sitten joululahjaksi meille "ylimääräiset" aterimet: kuuden hengen setti; Chippendalea, klassisen kaunista. Hyvin kelpasivat - varsinkin kun tuli tarkistettua yksittäisen aterimen kappalehinta (noin 150 euroa). :D
Puolison anoppi, siis sinun äitisi?
Nimenomaan😊
Vierailija kirjoitti:
Mun puolison anoppipa antoi pari joulua sitten joululahjaksi meille "ylimääräiset" aterimet: kuuden hengen setti; Chippendalea, klassisen kaunista. Hyvin kelpasivat - varsinkin kun tuli tarkistettua yksittäisen aterimen kappalehinta (noin 150 euroa). :D
Romuhopeana niiden hinta on jotain 30snt/g. Ei kukaan niistä sulle uuden hintaa maksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun puolison anoppipa antoi pari joulua sitten joululahjaksi meille "ylimääräiset" aterimet: kuuden hengen setti; Chippendalea, klassisen kaunista. Hyvin kelpasivat - varsinkin kun tuli tarkistettua yksittäisen aterimen kappalehinta (noin 150 euroa). :D
Romuhopeana niiden hinta on jotain 30snt/g. Ei kukaan niistä sulle uuden hintaa maksa.
Lahjan idea onkin siinä, ettei tarvitse ostaa itse n. 1800 euron aterinsarjaa.
Mutsi roudaa laatikkokaupalla vanhoja astiastoja, joulukoristeita, verhoja ja ties mitä roinaa kuukausi otisensa jälkeen. Aina edes katsomatta sisältöä pistän suoraan roskiin. :D
Vierailija kirjoitti:
No olipas hyvä että avasin tämän ketjun sillä olinkin ajatellut antaa vanhoja astioita miniälle mutta hyvä tietää että ovat pelkkää arvotonta rojua. Nyt osaan viedä ne suoraan kaatopaikalle tai ehkä joku hyväntekeväisyyskirppis ne huolii kun kuitenkin ovat kaikki ehjiä vaikka ovatkin joitakin kymmeniä vuosia vanhoja. Meillä kun kahvi juodaan ruusukupeista niin on nuo muumimukit jääneet käyttämättä mutta mitäpä niitä säästelemään, roskaa kun kerran ovat. Kiitos tiedosta aloittajalle niin en vaivaa miniää turhan takia.
🤭 Mikäpä hauskempaa kuin mielikuvitusanopin marttyyrinärkästys kun pääsee päättelemään av-palstan aloituksen perusteella ettei mielikuvitusminiänsä huoli hänen mielikuvitusastioitaan. Tätä jo vähän odottelinikin kun ketjua selailin. 😁🤞
Juuri näin toivonkin että minun lapset sanovat minulle, jos eivät jotain halua mitä tyrkytän ja ovat sanoneetkin. Tästä ei voi loukkaantua kukaan, tai sitten jos loukkaantuu, on itse tutkiskelun paikka.
Se, että sinulla ja sinun tuttavapiirissäsi kenelläkään ei ole ongelmia anopin ja appiukon kanssa, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi ongelmia appivanhempiensa kanssa. Appivanhemmat aiheuttavat paljon erimielisyyksiä parisuhteessa, perheessä ja lastenkasvatuksessa. Appivanhemmat ovat usein juurisyy pariskuntien perheriitoihin ja jopa avioeroihin.
Mikähän siinä on, että näitten 1940- ja 1950-luvulla syntyneiden, Besserwisser-appivanhempien pitää yrittää väkisin tunkea aikuisten lastensa perheisiin ja koteihin pätemään? Anoppi, joka ei ole koskaan imettänyt omia lapsiaan, tietää tasan tarkkaan, miten miniän pitäisi imettää ja hoitaa lapsiaan. Omituista. Minä imetin lapsentahtisesti ja luin ohjeita Ritva Kuusiston imetyskirjoista. En kuunnellut anopin ohjeita lapsen ruokkimisesta neljän tunnin välein.
Anopin mielestä vauvalle voi juottaa tuttipullosta neljän tunnin välein laimennettuja lehmänmaitoseoksia. Lähinnä äidinmaitoa muistuttava seos on ½ maitoa, ½ kauralientä tai vettä ja 5 % sokeria. Anopin mielestä vauvalle voi antaa myös tuoremehua, hunajaa ja banaania. Vauvaa pitää huudattaa, jotta lapsen keuhkot vahvistuvat huutamisesta. Appivanhempien mielestä vauvaa voi myös nukuttaa mahallaan.
Anoppi on vienyt omat lapsensa mummoloihin hoidettavaksi, vaikka on itse ollut 24/7 kotona. Anopin mielestä äidin ja isän pitää päästä myös Lappiin ja etelänmatkalle ilman lapsia. Minä en ole vienyt enkä vie lapsia mummoloihin hoidettavaksi, vaan hoidan lapseni ihan itse. Lapset ovat mukana matkalla eikä lapsia hylätä mummolaan matkan ajaksi.
Lapsen laiminlyönti, kaltoinkohtelu, alistaminen, nöyryyttäminen ja lapsen ruumillinen kuritus ovat olleet "kasvatusperiaatteita" 1960-1980-luvulla. 1940- ja 1950-luvulla syntyneet vanhemmat ovat surkeimpia vanhempia ja lastenkasvattajia. Monet suurten ikäluokkien edustajien lapset ovat traumatisoituneet lapsuudessaan vakavasti ja hakevat terapiasta apua karuihin lapsuuskokemuksiinsa.
Ap:n anoppi voi kuljettaa 70-luvulta peräisin olevat lautaset ja haarukat + lusikkansa kierrätyskeskukseen. Ja mies voi opetella laittamaan äidilleen rajat!