Lue keskustelun säännöt.
Suomessa opetetaan kieliä ihan nurinkurisesti!
27.04.2021 |
Tajusin tän vasta, kun menin Venäjälle opiskelemaan venäjää. Suomessa aloitetaan aina kieliopista, mikä on ihan älytöntä! Kielissä, joissa on erilaiset kirjaimet, lyödään nenän eteen koko litania uusia kirjaimia ja käsketään opetella ne ulkoa tuosta vaan, vaikkei opiskelija osaa vielä ainoatakaan sanaa!
Venäjällä aloitetaan puheesta. Perus ilmaisuista. Kirjoituksen kanssa sanoista, joissa on vain muutamia kirjaimia. Ei heti edes näytetä kaikkia kirjaimia, vaan ne tulee pikku hiljaa. Kielioppi tulee aika myöhään, kun osataan jo joitain sanontoja joissa niitä muotoja on käytetty.
Tää on paljon käytännöllisempää ja HELPOMPAA! Tosi nopeasti pystyy jo käymään lyhyitä keskusteluja ja osaa jokapäiväistä sanastoa.
En tajua tätä suomalaista systeemiä. Sen tuloksena saadaan vaan tosi paljon keskeytyksiä!
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on oikeassa. Olen oppinut venäjänkielen vuodessa opiskellessani siellä. En tajua, miten pielessä on suomenkielen opettaminen n.k . kotouttamisessa, kun ulkomaalaiset junnaavat kursseilla vuosia eivätkä opi puhumaan..
Kaikenmaalaiset ulkomaalaiset ovat samassa ryhmässä, mitään tukikieltä kielen opetukseen ei ole, vaan puhutaan vain suomea. Ja sen pitäisi siitä sitten jotenkin maagisesti imeytyä päähän.
Fiksuinta on opetus niin, että se tehdään opettelijan äidinkielellä tai erittäin vahvasti omaksumalla kielellä ja opettaja osaa sekä opetuskielen että opittavan kielen kieliopin, joten hahmottaa niiden erot ja yhteneväisyydet ja osaa käyttää sitä tietoa hyväksi opetuksessa.
Niinhän se olisi. Mutta käytännössä suomen opetus ulkomaalaisille ei mene niin.
Ja oppilasparat luulevat sen johtuvan suomen vaikeudesta eikä huonosta opetusmetodista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on oikeassa. Olen oppinut venäjänkielen vuodessa opiskellessani siellä. En tajua, miten pielessä on suomenkielen opettaminen n.k . kotouttamisessa, kun ulkomaalaiset junnaavat kursseilla vuosia eivätkä opi puhumaan..
Kaikenmaalaiset ulkomaalaiset ovat samassa ryhmässä, mitään tukikieltä kielen opetukseen ei ole, vaan puhutaan vain suomea. Ja sen pitäisi siitä sitten jotenkin maagisesti imeytyä päähän.
Fiksuinta on opetus niin, että se tehdään opettelijan äidinkielellä tai erittäin vahvasti omaksumalla kielellä ja opettaja osaa sekä opetuskielen että opittavan kielen kieliopin, joten hahmottaa niiden erot ja yhteneväisyydet ja osaa käyttää sitä tietoa hyväksi opetuksessa.
Niinhän se olisi. Mutta käytännössä suomen opetus ulkomaalaisille ei mene niin.
Voiskohan olla vaikka ihan pätevien opettajien määrän rajallisuus sekä muutenkin yleisesti resurssien rajallisuus tässä esteenä. Vähän voi myös opetella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen joka on kerrankin koulussa käynyt on aina se paras ja kaikkitietävin opetuksen asiantuntija.
Eiköhän jokaisella ole ne omat kokemuksensa siitä miten itse parhaiten oppii.
Voisko kuitenkin olla kaks eri asiaa kuinka esim opettaa asioita luokalliselle teini-ikäisiä kuin että kuinka yksi aikuinen jolla on kaikki resurssit ja tietotaito käytettävissä oppii hyvin motivoituneena.
Oho, kylläpäs täällä nyt joku kieltenopettaja vetää pyöreitä asioita nenään kaikista kommenteista. Silti väitän että jo teini-ikäisenä olisin oppinut paremmin kieltä käyttämällä enkä sillä kieliopin jankkaamisella. Se on varmasti tarpeen jos haetaan pidemmällä tähtäimellä lähes täydellistä kielitaitoa, mutta suurimmalle osalle olisi hyödyllisempää selvitä helpoista arkipäivän tilanteista vaikka sitten taivuttamalla sanoja väärin.
Tämä on nykykoulussa ihan tuntuva ongelma. Oppilaat eivät harjoittele tai opettele mitään koulun ulkopuolella ja sitten itketään, että opettaja ei osaa opettaa, kun ei osata mitään. Anna mun kaikki kestää.
Olen itse yrittänyt opetella viittomakieltä niin, että opettaja ei selittänyt lainkaan sen kielioppia. Oppiminen niin oli uskomattoman vaikeaa. Opin kyllä joukon yksittäisiä viittomia, mutta en vieläkään osaa muodostaa niistä kunnolla lauseita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen joka on kerrankin koulussa käynyt on aina se paras ja kaikkitietävin opetuksen asiantuntija.
Eiköhän jokaisella ole ne omat kokemuksensa siitä miten itse parhaiten oppii.
Voisko kuitenkin olla kaks eri asiaa kuinka esim opettaa asioita luokalliselle teini-ikäisiä kuin että kuinka yksi aikuinen jolla on kaikki resurssit ja tietotaito käytettävissä oppii hyvin motivoituneena.
Oho, kylläpäs täällä nyt joku kieltenopettaja vetää pyöreitä asioita nenään kaikista kommenteista. Silti väitän että jo teini-ikäisenä olisin oppinut paremmin kieltä käyttämällä enkä sillä kieliopin jankkaamisella. Se on varmasti tarpeen jos haetaan pidemmällä tähtäimellä lähes täydellistä kielitaitoa, mutta suurimmalle osalle olisi hyödyllisempää selvitä helpoista arkipäivän tilanteista vaikka sitten taivuttamalla sanoja väärin.
Mitä väliä sillä on jos olisit joskus 15-vuotiaana osannut jotkut pari fraasia vaikka sitä saksaa tai ruotsia paremmin lausua kun et sinä sitä kieltä kuitenkaan enää tänä päivänä osaisi jos et olisi sitä käyttänyt. Nyt sinulla jäi ainakin vahva muistikuva siitä minkälaista kielioppi ja sen opiskelu ovat. Sitähän joutuu opettelemaan missä tahansa kielessä jos haluaa johonkin hieman yli turistitasolle kielen opetella.
Enkä minä mitään herneitä ole vetänyt nenään kunhan vaan aikani kuluksi oion ihmisten naiveja käsityksiä koulutuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nykykoulussa ihan tuntuva ongelma. Oppilaat eivät harjoittele tai opettele mitään koulun ulkopuolella ja sitten itketään, että opettaja ei osaa opettaa, kun ei osata mitään. Anna mun kaikki kestää.
Olen osallistunut usealle aikuiselle tarkoitetulle kielikurssille, ja niillä on puolestaan se ongelma, että opettajat eivät anna kunnon kotitehtäviä. Korkeintaan tulee yhdellä viikolla jokin puolen sivun juttu, jossa pitää täydentää aukkokohtiin oikeat sanat tai muut jutut.
Voihan sitä toki harjoitella kotona ominpäin, mutta olisi paljon tehokkaampaa, jos opettaja antaisi tehtäviä, jotka suoraan harjoituttaisivat ja laajentaisivat juuri opiskeltua asiaa, eikä oppilaan tarvitsisi itse etsiä sopivaa harjoittelumateriaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen joka on kerrankin koulussa käynyt on aina se paras ja kaikkitietävin opetuksen asiantuntija.
Eiköhän jokaisella ole ne omat kokemuksensa siitä miten itse parhaiten oppii.
Voisko kuitenkin olla kaks eri asiaa kuinka esim opettaa asioita luokalliselle teini-ikäisiä kuin että kuinka yksi aikuinen jolla on kaikki resurssit ja tietotaito käytettävissä oppii hyvin motivoituneena.
Oho, kylläpäs täällä nyt joku kieltenopettaja vetää pyöreitä asioita nenään kaikista kommenteista. Silti väitän että jo teini-ikäisenä olisin oppinut paremmin kieltä käyttämällä enkä sillä kieliopin jankkaamisella. Se on varmasti tarpeen jos haetaan pidemmällä tähtäimellä lähes täydellistä kielitaitoa, mutta suurimmalle osalle olisi hyödyllisempää selvitä helpoista arkipäivän tilanteista vaikka sitten taivuttamalla sanoja väärin.
Mitä väliä sillä on jos olisit joskus 15-vuotiaana osannut jotkut pari fraasia vaikka sitä saksaa tai ruotsia paremmin lausua kun et sinä sitä kieltä kuitenkaan enää tänä päivänä osaisi jos et olisi sitä käyttänyt. Nyt sinulla jäi ainakin vahva muistikuva siitä minkälaista kielioppi ja sen opiskelu ovat. Sitähän joutuu opettelemaan missä tahansa kielessä jos haluaa johonkin hieman yli turistitasolle kielen opetella.
Enkä minä mitään herneitä ole vetänyt nenään kunhan vaan aikani kuluksi oion ihmisten naiveja käsityksiä koulutuksesta.
Eli turha opettaa teineille mitään hyödyllistä kun ne unohtavat sen kuitenkin? Mielenkiintoinen lähtökohta opetukselle. Jäi tosiaan sellainen muistikuva että sitä järjetöntä jankkaamista en halua aikuisena vapaaehtoisesti tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on oikeassa. Olen oppinut venäjänkielen vuodessa opiskellessani siellä. En tajua, miten pielessä on suomenkielen opettaminen n.k . kotouttamisessa, kun ulkomaalaiset junnaavat kursseilla vuosia eivätkä opi puhumaan..
Kaikenmaalaiset ulkomaalaiset ovat samassa ryhmässä, mitään tukikieltä kielen opetukseen ei ole, vaan puhutaan vain suomea. Ja sen pitäisi siitä sitten jotenkin maagisesti imeytyä päähän.
Fiksuinta on opetus niin, että se tehdään opettelijan äidinkielellä tai erittäin vahvasti omaksumalla kielellä ja opettaja osaa sekä opetuskielen että opittavan kielen kieliopin, joten hahmottaa niiden erot ja yhteneväisyydet ja osaa käyttää sitä tietoa hyväksi opetuksessa.
Niinhän se olisi. Mutta käytännössä suomen opetus ulkomaalaisille ei mene niin.
Voiskohan olla vaikka ihan pätevien opettajien määrän rajallisuus sekä muutenkin yleisesti resurssien rajallisuus tässä esteenä. Vähän voi myös opetella.
Varmasti on resurssien rajallisuus tekijänä, mutta nykyisellä systeemillä ei nykyistä parempia tuloksia ole odotettavissa. Ja itsenäinen opettelu edellyttää sitä, että on opiskelutaidot. Kaikilla muualta tulevilla ei ole edes niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kielioppi ja sanasto kulkevat käsi kädessä alusta asti. Näin on kaikissa kielissä. Olin aika huono englannissa koulussa. Kun muutin Englantiin, hämmästyin, kuinka paljon itse asiassa osasin kieltä muihin ulkomaalaisiin kieltä opiskelleisiin verrattuna. Puhuin englantia melkoisen sujuvasti jo kuukauden kuluttua ja puolen vuoden päästä useampi paikallinen luuli minua britiksi. Keskinkertainenkin kouluenglantini oli siis jo hyvä pohja kielen oppimiseen.
Eihän nyt please muistella kymmenien vuosien takaisia omia koulumuistoja kielten tunneista ja kuvitella; että edelleen vedetään niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen joka on kerrankin koulussa käynyt on aina se paras ja kaikkitietävin opetuksen asiantuntija.
Eiköhän jokaisella ole ne omat kokemuksensa siitä miten itse parhaiten oppii.
Voisko kuitenkin olla kaks eri asiaa kuinka esim opettaa asioita luokalliselle teini-ikäisiä kuin että kuinka yksi aikuinen jolla on kaikki resurssit ja tietotaito käytettävissä oppii hyvin motivoituneena.
Oho, kylläpäs täällä nyt joku kieltenopettaja vetää pyöreitä asioita nenään kaikista kommenteista. Silti väitän että jo teini-ikäisenä olisin oppinut paremmin kieltä käyttämällä enkä sillä kieliopin jankkaamisella. Se on varmasti tarpeen jos haetaan pidemmällä tähtäimellä lähes täydellistä kielitaitoa, mutta suurimmalle osalle olisi hyödyllisempää selvitä helpoista arkipäivän tilanteista vaikka sitten taivuttamalla sanoja väärin.
Mitä väliä sillä on jos olisit joskus 15-vuotiaana osannut jotkut pari fraasia vaikka sitä saksaa tai ruotsia paremmin lausua kun et sinä sitä kieltä kuitenkaan enää tänä päivänä osaisi jos et olisi sitä käyttänyt. Nyt sinulla jäi ainakin vahva muistikuva siitä minkälaista kielioppi ja sen opiskelu ovat. Sitähän joutuu opettelemaan missä tahansa kielessä jos haluaa johonkin hieman yli turistitasolle kielen opetella.
Enkä minä mitään herneitä ole vetänyt nenään kunhan vaan aikani kuluksi oion ihmisten naiveja käsityksiä koulutuksesta.
Eli turha opettaa teineille mitään hyödyllistä kun ne unohtavat sen kuitenkin? Mielenkiintoinen lähtökohta opetukselle. Jäi tosiaan sellainen muistikuva että sitä järjetöntä jankkaamista en halua aikuisena vapaaehtoisesti tehdä.
Haha. Päinvastoin. Eikös se ole hyvä että se kielioppi opeteltiin koulussa niin pitkälle niin nyt voit vapaasti opetella niitä fraaseja kun olet niin innokas kielen oppija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on oikeassa. Olen oppinut venäjänkielen vuodessa opiskellessani siellä. En tajua, miten pielessä on suomenkielen opettaminen n.k . kotouttamisessa, kun ulkomaalaiset junnaavat kursseilla vuosia eivätkä opi puhumaan..
Kaikenmaalaiset ulkomaalaiset ovat samassa ryhmässä, mitään tukikieltä kielen opetukseen ei ole, vaan puhutaan vain suomea. Ja sen pitäisi siitä sitten jotenkin maagisesti imeytyä päähän.
Fiksuinta on opetus niin, että se tehdään opettelijan äidinkielellä tai erittäin vahvasti omaksumalla kielellä ja opettaja osaa sekä opetuskielen että opittavan kielen kieliopin, joten hahmottaa niiden erot ja yhteneväisyydet ja osaa käyttää sitä tietoa hyväksi opetuksessa.
Niinhän se olisi. Mutta käytännössä suomen opetus ulkomaalaisille ei mene niin.
Voiskohan olla vaikka ihan pätevien opettajien määrän rajallisuus sekä muutenkin yleisesti resurssien rajallisuus tässä esteenä. Vähän voi myös opetella.
Varmasti on resurssien rajallisuus tekijänä, mutta nykyisellä systeemillä ei nykyistä parempia tuloksia ole odotettavissa. Ja itsenäinen opettelu edellyttää sitä, että on opiskelutaidot. Kaikilla muualta tulevilla ei ole edes niitä.
Äh sori, jäi oma korjausehdotuksesi huomaamatta. Mitä siis itse ehdotat että opetuksessa tehtäisiin paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on oikeassa. Olen oppinut venäjänkielen vuodessa opiskellessani siellä. En tajua, miten pielessä on suomenkielen opettaminen n.k . kotouttamisessa, kun ulkomaalaiset junnaavat kursseilla vuosia eivätkä opi puhumaan..
Kaikenmaalaiset ulkomaalaiset ovat samassa ryhmässä, mitään tukikieltä kielen opetukseen ei ole, vaan puhutaan vain suomea. Ja sen pitäisi siitä sitten jotenkin maagisesti imeytyä päähän.
Fiksuinta on opetus niin, että se tehdään opettelijan äidinkielellä tai erittäin vahvasti omaksumalla kielellä ja opettaja osaa sekä opetuskielen että opittavan kielen kieliopin, joten hahmottaa niiden erot ja yhteneväisyydet ja osaa käyttää sitä tietoa hyväksi opetuksessa.
Niinhän se olisi. Mutta käytännössä suomen opetus ulkomaalaisille ei mene niin.
Voiskohan olla vaikka ihan pätevien opettajien määrän rajallisuus sekä muutenkin yleisesti resurssien rajallisuus tässä esteenä. Vähän voi myös opetella.
Varmasti on resurssien rajallisuus tekijänä, mutta nykyisellä systeemillä ei nykyistä parempia tuloksia ole odotettavissa. Ja itsenäinen opettelu edellyttää sitä, että on opiskelutaidot. Kaikilla muualta tulevilla ei ole edes niitä.
Äh sori, jäi oma korjausehdotuksesi huomaamatta. Mitä siis itse ehdotat että opetuksessa tehtäisiin paremmin.
Tuo ketjussa jo aiemmin mainittu, kieltä opetetaan tukikielen (äidinkielen tai lähes sen tasoisen) avulla. Ainakin suurimmille ulkomaalaisryhmille.
A1 kieli (useimmin englanti) aloitetaan nykyään ekaluokalla, heti elokuussa. Tämä muutos on astunut voimaan 1.1.2020, eli tämän hetken ekaluokkalaiset ovat ensimmäisiä, jotka ovat aloittaneet vieraan kielen heti koulupolkunsa alussa.
Ensimmäisen vuoden aikana kielen opiskelu on vain ja ainoastaan leikkejä, lauluja sekä vähitellen sanojen ja helppojen fraasien opettelua matkimisen ja runsaiden toistojen kautta. Siis pelkkää puhuttua kieltä, ei kirjoittamista ollenkaan. Mitä muuta se voisikaan olla, kun moni ekaluokkalainen ei osaa lukea tai kirjoittaa edes suomea. Suosikkileikkejä ovat mm. kim-leikki, muistipelit, poison eli myrkkysieni ja kärpäslätkäleikki (lyö lätkällä open sanomaa sanaa).
Toisella luokalla mukaan voi jo ottaa tuttujen ja yksittäisten sanojen kirjoittamistakin, esim. sanaristikoita tai vastaavia lapset tykkäävät tehdä. Fraaseja opetellaan edelleen leikkien ja laulujen kautta, puhumaan rohkaistaan kaikin tavoin. Edelleenkään ei opeteta kielen rakenteita muutoin kuin mallista oppimalla ja toistamalla.
Vasta 3. luokalla siirrytään tutustumaan kielioppiin, toki edelleen pääpaino koko alakoulun ajan on sanaston kasvattamisella ja lyhyiden kappaleiden kautta kielen käytänteiden ja fraasien oppimisella. Ensimmäisiä asioita ovat mm. monikon s ja olla-verbin taivutus yksikössä. Molemmat asiat ovat moneen kertaan käytyjä ja tuttuja niistä leikeistä ja lauluista, mutta 3. luokalla ne "opetetaan" virallisesti ensimmäistä kertaa. Vasta 3. luokalla on myös ensimmäiset englannin sanakokeet ja isot kokeet.
En siis tunnista yhtään väitettä, että kieltä opetettaisiin kieliopin kautta.
T. Englannin aineenopettaja ja alkuopetuksen luokanopettaja
No ei opeteta ainakaan nurinkurisesti. Paitsi ehkä joskus 70-luvulla, minulla ei valitettavasti ole siitä kokemusta vaikka tiedän että nämä sen ajan taitavat opet vetelevät viimeisiä vuosiaan oppilaitoksissa :) Eri puolilla Eurooppaa turismin alalla työskennellessäni huomasin että kyllä suomalaiset osaavat ja käyttävät eri kieliä oikein mielellään, varsinkin kun on ollut mahdollisuus ja halu (ei pakko!) opiskella niitä. Tämä on kyllä ollut sikäläisille tosi iso ihmetyksen aihe. Venäläisten kanssa 20 vuotta työskennelleenä kyllä venäjän osaaminen on vain ja ainoastaan plussaa, kannatan! Mutta en itse kyllä ole nähnyt kielten opetuksen erityistä tehokkuutta Venäjällä käytännössä.
No ei todellakaan tämä pidä paikkaansa. Ap ei voi perustella koko maan kieltenopetusta omasta kokemuksesta.
t.kielten ope lukiosta, jossa opetellaan ihan kaikkea monipuolisesti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri ihmisille sopivat erilaiset tavat. Minusta on tosi vaikeaa, jos pitää opetella ulkoa lauseita ja sanontoja ilman, että selitetään sitä logiikkaa, johon ne perustuvat.
Samoin uusien sanojen oppiminen on minulle paljon helpompaa, kun näkee ne kirjoitettuna verrattuna siihen, että pitäisi opetella niitä korvakuulolta. Venäjän kirjaimien lukemisen opetteluun minulta meni alle 5 tuntia.
Oho! Oliko sinulla aiemmin kokemusta slaavilaisista kielistä tai osasitko esim. kreikan kirjaimet? Mitä teit oppiaksesi kyrilliset aakkoset viidessä tunnissa? Kiinnostaa oikeasti, opiskelen itse venäjää yliopistossa. :) (Olen muuten viestisi perusteella samanlainen oppija, kuin sinäkin.)
Olen eri vastaaja mutta opin itsekkin korean aakkoset parissa tunnissa. Katsoin jonkun "learn hangul in one hour" videon youtubesta, missä selitetään jokainen kirjain erikseen ja sitten vain harjoittelin sen perusteella. Venäjän aakkoset opin koulussa mutta eipä siihenkään kauaa mennyt.
No monille suomalaisille on tuolla menetelmällä mennyt maagisesti uusi kieli päähän (ja vielä ilman mitään kurssitusta) esim Suomesta Ruotsiin, USAhan, Saksaan ...muuttaneille, joista monilla ei aikoinaan ollut mitään muuta kuin sen aikainen kansakoulu tautalla ja sekin ajalta, kun vieraita kieliä ei opetettu.
Mutta tämä on kyllä merkillistä, etteivät nämä Suomessa syntyneet ja päiväkodit ym käyneet osaa vielä peruskoulun lopussakaan sen vertaa suomea, etteivät tarvitsisi tulkkia. On, on kyllä outoa. Jotenkin hämärää, että tällaiset voivat sitten olla kympin oppilaita, jotka pyrkivät samoihin lukioihin suomalaisten kanssa. Vähän ihmettelee, että mitenkähän paljon se tulkki siinä itseasiassa avittaa ylimääräisin selityksin esim kokeissa jne.