Lue keskustelun säännöt.
Suomessa opetetaan kieliä ihan nurinkurisesti!
27.04.2021 |
Tajusin tän vasta, kun menin Venäjälle opiskelemaan venäjää. Suomessa aloitetaan aina kieliopista, mikä on ihan älytöntä! Kielissä, joissa on erilaiset kirjaimet, lyödään nenän eteen koko litania uusia kirjaimia ja käsketään opetella ne ulkoa tuosta vaan, vaikkei opiskelija osaa vielä ainoatakaan sanaa!
Venäjällä aloitetaan puheesta. Perus ilmaisuista. Kirjoituksen kanssa sanoista, joissa on vain muutamia kirjaimia. Ei heti edes näytetä kaikkia kirjaimia, vaan ne tulee pikku hiljaa. Kielioppi tulee aika myöhään, kun osataan jo joitain sanontoja joissa niitä muotoja on käytetty.
Tää on paljon käytännöllisempää ja HELPOMPAA! Tosi nopeasti pystyy jo käymään lyhyitä keskusteluja ja osaa jokapäiväistä sanastoa.
En tajua tätä suomalaista systeemiä. Sen tuloksena saadaan vaan tosi paljon keskeytyksiä!
Kommentit (59)
Kieliä oppisi parhaiten kuulemalla pienissä paloissa, eli fraaseja, lausahduksia kuunnellen ja seuraten pieniä keskusteluita. Niin me opimme kieliä. Jostain syystä niitä opetetaan ”systeemien” mukaan. Ihan samaa mieltä, surkea juttu. Terv nimin laudatur ranskasta, ehkä osaa puhua ollenkaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja on oikeassa. Olen oppinut venäjänkielen vuodessa opiskellessani siellä. En tajua, miten pielessä on suomenkielen opettaminen n.k . kotouttamisessa, kun ulkomaalaiset junnaavat kursseilla vuosia eivätkä opi puhumaan..
Vierailija kirjoitti:
Kieliä oppisi parhaiten kuulemalla pienissä paloissa, eli fraaseja, lausahduksia kuunnellen ja seuraten pieniä keskusteluita. Niin me opimme kieliä. Jostain syystä niitä opetetaan ”systeemien” mukaan. Ihan samaa mieltä, surkea juttu. Terv nimin laudatur ranskasta, ehkä osaa puhua ollenkaan
Et osaa puhua ollenkaan ranskaa mutta kuitenkin tiedät kuinka sitä pitäisi parhaiten opettaa?
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ihmetellyt juuri samaa asiaa kuin aloittajakin. Opin todella nopeasti äänteiden ja puhumisen perusteella (ts. matkimalla). Hirvittää opetella jotain kielioppia heti kärkeen. Mutta ymmärrän, että se on tietysti jatkon kannalta myös oleellista. Olisi silti hyvä ottaa huomioon opetuksessa monipuolisemmin erilaiset tavat oppia. Itse olen käynyt kouluni 90-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella. Ja ainakin tuolloin kielten opetus oli todella tylsää.
Juu niin tuo kielten teorian opiskelu on juuri se akateeminen, oikea tapa oppia kieltä. Halpis kielikursseilla voi sitten opiskella kielen 30 päivässä (vai mitä lupaavatkaan) jollekin käyttöasteelle ilman että edes tarvitsee ymmärtää sen kielen perusteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri ihmisille sopivat erilaiset tavat. Minusta on tosi vaikeaa, jos pitää opetella ulkoa lauseita ja sanontoja ilman, että selitetään sitä logiikkaa, johon ne perustuvat.
Samoin uusien sanojen oppiminen on minulle paljon helpompaa, kun näkee ne kirjoitettuna verrattuna siihen, että pitäisi opetella niitä korvakuulolta. Venäjän kirjaimien lukemisen opetteluun minulta meni alle 5 tuntia.
Oho! Oliko sinulla aiemmin kokemusta slaavilaisista kielistä tai osasitko esim. kreikan kirjaimet? Mitä teit oppiaksesi kyrilliset aakkoset viidessä tunnissa? Kiinnostaa oikeasti, opiskelen itse venäjää yliopistossa. :) (Olen muuten viestisi perusteella samanlainen oppija, kuin sinäkin.)
Kyllä itsekin opin makedonian kirjaimet jossain parissa tunnissa ja nehän eivät venäjästä juuri poikkea. Se on sitten eri asia miten sitä kieltä kirjoitetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin koulussa kielissä lahjakas, mutta mitään ei jäänyt kunnolla mieleen. Vasta älypuhelinten aikaan sovelluksia käyttäessä olen voinut kunnolla oppia. Saa opiskella omaan tahtiin eikä jumiudu luokkatilassa haaveilemaan kun sovellus vaatii kaiken huomion.
Siihen päälle youtubesta löytää omaan kieleen liittyvää materiaalia kuten vaikka leffoja, musiikkia tai kokkailuvideoita ja netissä on muutenkin paljon kaikkea tutkittavaa. Parissa kuukaudessa olen oppinut saman kuin koulussa vuodessa tai jopa parissa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri ihmisille sopivat erilaiset tavat. Minusta on tosi vaikeaa, jos pitää opetella ulkoa lauseita ja sanontoja ilman, että selitetään sitä logiikkaa, johon ne perustuvat.
Samoin uusien sanojen oppiminen on minulle paljon helpompaa, kun näkee ne kirjoitettuna verrattuna siihen, että pitäisi opetella niitä korvakuulolta. Venäjän kirjaimien lukemisen opetteluun minulta meni alle 5 tuntia.
Oho! Oliko sinulla aiemmin kokemusta slaavilaisista kielistä tai osasitko esim. kreikan kirjaimet? Mitä teit oppiaksesi kyrilliset aakkoset viidessä tunnissa? Kiinnostaa oikeasti, opiskelen itse venäjää yliopistossa. :) (Olen muuten viestisi perusteella samanlainen oppija, kuin sinäkin.)
Olen eri vastaaja, mutta lapsena keksin useita mielikuvitusaakkosia, tai muistaakseni kutsuin niitä salapoliisikieliksi. Ei siinä kauan mennyt kun olin oppinut jokaiselle aakkoselle määräämäni koukeron ja kirjoittelin pieniä viestejä. Voi olla, etten aikuisena enää oppisi yhtä hyvin, mutta lapsena se oli helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kieliä oppisi parhaiten kuulemalla pienissä paloissa, eli fraaseja, lausahduksia kuunnellen ja seuraten pieniä keskusteluita. Niin me opimme kieliä. Jostain syystä niitä opetetaan ”systeemien” mukaan. Ihan samaa mieltä, surkea juttu. Terv nimin laudatur ranskasta, ehkä osaa puhua ollenkaan
Jos osaat kirjoittaa ja kuunnella muttet sanaakaan puhua et voi kyllä syyttää ketään muuta kuin itseäsi. Vai oletko edes koskaan yrittänyt?
Vierailija kirjoitti:
Jokainen joka on kerrankin koulussa käynyt on aina se paras ja kaikkitietävin opetuksen asiantuntija.
Eiköhän jokaisella ole ne omat kokemuksensa siitä miten itse parhaiten oppii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olin koulussa kielissä lahjakas, mutta mitään ei jäänyt kunnolla mieleen. Vasta älypuhelinten aikaan sovelluksia käyttäessä olen voinut kunnolla oppia. Saa opiskella omaan tahtiin eikä jumiudu luokkatilassa haaveilemaan kun sovellus vaatii kaiken huomion.
Siihen päälle youtubesta löytää omaan kieleen liittyvää materiaalia kuten vaikka leffoja, musiikkia tai kokkailuvideoita ja netissä on muutenkin paljon kaikkea tutkittavaa. Parissa kuukaudessa olen oppinut saman kuin koulussa vuodessa tai jopa parissa!
Hahaha. Ensiksi saat maailman huipputasoista koulutusta ja sitten kun sen päälle osaat itse opiskella aikuisena ja hyvin motivoituneena alat vähättelemään koulujärjestelmää.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ihmetellyt juuri samaa asiaa kuin aloittajakin. Opin todella nopeasti äänteiden ja puhumisen perusteella (ts. matkimalla). Hirvittää opetella jotain kielioppia heti kärkeen. Mutta ymmärrän, että se on tietysti jatkon kannalta myös oleellista. Olisi silti hyvä ottaa huomioon opetuksessa monipuolisemmin erilaiset tavat oppia. Itse olen käynyt kouluni 90-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella. Ja ainakin tuolloin kielten opetus oli todella tylsää.
Oppituntien määrä on niin rajallinen että hyvä vaan jos siellä keskitytään perusasioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on oikeassa. Olen oppinut venäjänkielen vuodessa opiskellessani siellä. En tajua, miten pielessä on suomenkielen opettaminen n.k . kotouttamisessa, kun ulkomaalaiset junnaavat kursseilla vuosia eivätkä opi puhumaan..
Kaikenmaalaiset ulkomaalaiset ovat samassa ryhmässä, mitään tukikieltä kielen opetukseen ei ole, vaan puhutaan vain suomea. Ja sen pitäisi siitä sitten jotenkin maagisesti imeytyä päähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen joka on kerrankin koulussa käynyt on aina se paras ja kaikkitietävin opetuksen asiantuntija.
Eiköhän jokaisella ole ne omat kokemuksensa siitä miten itse parhaiten oppii.
Voisko kuitenkin olla kaks eri asiaa kuinka esim opettaa asioita luokalliselle teini-ikäisiä kuin että kuinka yksi aikuinen jolla on kaikki resurssit ja tietotaito käytettävissä oppii hyvin motivoituneena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totta, uskon että Suomen opetustyyli saa myös aikaan sen että tosi moni voi osata kieltä lähes täydellisesti mutta ei silti uskalla puhua sitä. Pelätään virheiden tekemistä ihan liikaa niin sitten ollaan vaan hiljaa.
Näin on käynyt mulle ranskan kanssa ja sentäs yliopistotasolla sitä opiskelin...
Jos nyt ei puhuta siitä, että joku kieli pitäisi oppia niin, että siitä saa tutkinnon, Duolingo on aika hyvä tapa aloittaa. Sitten siihen päälle kieliopin opiskelua jostain muusta lähteestä sopivassa vaiheessa ja sanavaraston laajentamista.
Vierailija kirjoitti:
Ja se on ollut ennen vielä pahempaa.. kieliopin tankkaaminen puhumisen kustannuksella siis.
No kuule, jos aiot oppia kielen kunnolla, niin silloin se kielioppi on kyllä ihan pakollinen. Mikä siinä nyt on niin vaikeaa? Ei mikään. Sen kun opettelet.
Olen joutunut katselemaan opiskelijoita, joita on tullut kummastakin tuutista. Ne jotka saavuttavat paremman kielitaidon tulevat kylläkin siitä tuutista, missä käydään läpi myös kielioppi. Kun sen hallitsee, on sanasto helppo aina tarpeen mukaan kasata sen päälle ja sen voi tehdä ihan itsekin.
Kauheata kuunneltavaa (ja kirjoitettu tekstihän on sitten vielä kauheampaa), jos kielioppi ei ole hallussa vaan mongerrellaan lauseita, joissa ei ole päätä eikä häntää, vaan kuuntelija joutuu ihan itse tekemään lausutuista sanoista lauseen joka ehkä on se mitä tarkotettiin mutta koskaanhan ei tiedä.
Se on sitten ihan sama, millä menetelmällä opettelette puhumaan, jos keskustelunne on vain äänen pitämistä jonkun yhtä tasokkaan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on oikeassa. Olen oppinut venäjänkielen vuodessa opiskellessani siellä. En tajua, miten pielessä on suomenkielen opettaminen n.k . kotouttamisessa, kun ulkomaalaiset junnaavat kursseilla vuosia eivätkä opi puhumaan..
Kaikenmaalaiset ulkomaalaiset ovat samassa ryhmässä, mitään tukikieltä kielen opetukseen ei ole, vaan puhutaan vain suomea. Ja sen pitäisi siitä sitten jotenkin maagisesti imeytyä päähän.
Fiksuinta on opetus niin, että se tehdään opettelijan äidinkielellä tai erittäin vahvasti omaksumalla kielellä ja opettaja osaa sekä opetuskielen että opittavan kielen kieliopin, joten hahmottaa niiden erot ja yhteneväisyydet ja osaa käyttää sitä tietoa hyväksi opetuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on oikeassa. Olen oppinut venäjänkielen vuodessa opiskellessani siellä. En tajua, miten pielessä on suomenkielen opettaminen n.k . kotouttamisessa, kun ulkomaalaiset junnaavat kursseilla vuosia eivätkä opi puhumaan..
Kaikenmaalaiset ulkomaalaiset ovat samassa ryhmässä, mitään tukikieltä kielen opetukseen ei ole, vaan puhutaan vain suomea. Ja sen pitäisi siitä sitten jotenkin maagisesti imeytyä päähän.
Fiksuinta on opetus niin, että se tehdään opettelijan äidinkielellä tai erittäin vahvasti omaksumalla kielellä ja opettaja osaa sekä opetuskielen että opittavan kielen kieliopin, joten hahmottaa niiden erot ja yhteneväisyydet ja osaa käyttää sitä tietoa hyväksi opetuksessa.
Niinhän se olisi. Mutta käytännössä suomen opetus ulkomaalaisille ei mene niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri ihmisille sopivat erilaiset tavat. Minusta on tosi vaikeaa, jos pitää opetella ulkoa lauseita ja sanontoja ilman, että selitetään sitä logiikkaa, johon ne perustuvat.
Samoin uusien sanojen oppiminen on minulle paljon helpompaa, kun näkee ne kirjoitettuna verrattuna siihen, että pitäisi opetella niitä korvakuulolta. Venäjän kirjaimien lukemisen opetteluun minulta meni alle 5 tuntia.
Oho! Oliko sinulla aiemmin kokemusta slaavilaisista kielistä tai osasitko esim. kreikan kirjaimet? Mitä teit oppiaksesi kyrilliset aakkoset viidessä tunnissa? Kiinnostaa oikeasti, opiskelen itse venäjää yliopistossa. :) (Olen muuten viestisi perusteella samanlainen oppija, kuin sinäkin.)
Slaavilaisista kielistä minulla ei ollut mitään taustaa, mutta fysiikan opiskelijana kreikkalaiset kirjaimet olivat tuttuja. En siis osaa lainkaan kreikkaa, mutta fysiikassa käytetään kreikkalaisia kirjaimia, ja niistä puhutaan niiden nimillä. Tästä oli varmaan jonkin verran apua.
Mitäkö tein: ensin yhdellä oppitunnilla (1,5 h) venäläiset kirjaimet käytiin läpi, ja sitten harjoittelin pari tuntia kirjoittamalla ihan suomalaisia nimiä kyrillisillä aakkosilla kaunokirjoituksella. Sen jälkeen pystyin helposti lukemaan venäläistä tekstiä ilman, että piti pysähtyä miettimään, mitä äännettä jokin painettu kirjain merkitsi. En toki sano, että ääntäisin virheettömästi, mutta periaatteessa tiedän, miten mikin merkki pitäisi ääntää (jos tavujen painoista johtuvia eroja ei oteta huomioon).
Vähintään yhtä paljon kuin kreikan aakkosten osaamisesta minusta oli hyötyä englannin taidosta. Englannin kielessä olevien erilaisten ässien (tavallinen s, soinillinen s, suhu-s, soinillinen suhu-s) kautta oli helppo hahmottaa myös venäjän erilaisia ässiä kuvaavat merkit.
Ja olin toki jo opiskelija silloin, kun menin venäjän alkeiskurssille. Joltain alakoululaiselta menee varmasti kauemmin kirjainten opetteluun.
Itse olen ihmetellyt juuri samaa asiaa kuin aloittajakin. Opin todella nopeasti äänteiden ja puhumisen perusteella (ts. matkimalla). Hirvittää opetella jotain kielioppia heti kärkeen. Mutta ymmärrän, että se on tietysti jatkon kannalta myös oleellista. Olisi silti hyvä ottaa huomioon opetuksessa monipuolisemmin erilaiset tavat oppia. Itse olen käynyt kouluni 90-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella. Ja ainakin tuolloin kielten opetus oli todella tylsää.