Lue keskustelun säännöt.
Vaikea asumisongelma (poika sanoo että hänen on jo pakko saada oma huone)
27.04.2021 |
Meillä on kiva asunto, kivalla paikalla lähellä kouluja ja mun työpaikkaa. Lasten koulureitti on suht. turvallinen ja naapurissa asuu koulukavereita.
Ainoa miinus on tämän asunnon koko. Meillä on vaan kaks makuuhuonetta (vanhemmilla toinen ja pojilla toinen). Vanhempi poika on jo muutaman kerran kunnolla raivostunut siitä kun kokee ettei koskaan saa omaa rauhaa ja että tarvii oman huoneen. Kolkuttelee jo murrosikää, ens syksynä lähtee seiskalle.
Asutaan helsingissä ja jos isompi asunto halutaan on oikeastaan pakko muuttaa halvemmalle alueelle, täältä ei ole varaa isompaa hankkia. Sitten vaan poikien kaverit jää tänne. En tiedä miten koulujutukin menisi ja kaikki on auki. Toisaalta en edes haluaisi tästä muuttaa ja välillä v*tuttaa kun poika vaatii, mutta oikeesti ymmärrän kyllä että haluaa omaakin tilaa. En tiedä mitä teen, mies on sitä mieltä että hänelle on ihan sama (vuokralla tässäkin asutaan), että oikeastaan hänelle olisi parempikin muuttaa koska työpaikka olisi ehkä sitten lähempänä. Mä oon kuulema tässä se hankala. En tiedä..
Kommentit (673)
Vierailija kirjoitti:
Miksi vanhemmat ei muuta olohuoneeseen?
Täysin hölmö kysymys. Vanhemmilla on ehdottomasti oikeus omaan, rauhalliseen makuuhuoneeseen ja vielä lukkoon sen ovella. Yhteisen ajan laadusta ei pidä tinkiä! Sinne voi sitten vetäytyä, milloin ikinä tarvetta tulee ja siellä on hyvä käydä ne keskustelut, joita ei ole tarkoitus toitottaa koko porukalle.
On hyvä, että perheellä on myös huone, joka ei ole kenellekään merkattu, vaan todellakin yhteinen ja jonne myös voidaan kutsua vieraita (myös lapsille).
Ehkä kannattaisi kysyä lapsiltakin, mitä ajattelevat noista muuton kääntöpuolista eli koulun vaihtamisesta, kavereiden (todennäköisestä) vaihtumisesta jne. - Ilmeisesti olette jo itse seuranneet asuntotilannetta omilla nurkillanne ja muilla alueilla. Kun on selvää, mitä kukakin haluaa ja mitä ei haluaisi, niin sittenhän sitä voi oikein suunnata hakunsa. Ja antakaa vähän aikaa sille asunnon löytymiselle, ehkä hyvinkin nappaa juuri semmoinen, josta haaveilette.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksiä voi harrastaa saunavuorolla. Alatte vain saunoa ahkerasti. Lenkille joka päivä, saunajuomat kylmään ja lenkkisauna lämpiämään.
Ai missä se meidän sauna on :O ?
Miten niin missä? Kylppärin yhteydessä. Ei kai siellä huutaa tarvitse? Meillä ei saa pesuhuoneen ovea lukkoon, mutta eihän teinit aikuisten saunavuorolle enää tule.
Aika harvassa niitä saunoja on esim näissä Helsingin keskustan asunnoissa. Toinen vessakin olisi jo luksusta. Ja vuokra-asunnoissa todella harvoin?
Jos ei ole omaa saunaa, on taloyhtiön sauna ja saunavuoro. Perheellinen on yleensä tyytyväinen, jos kerran viikossa saa jopa tunnin verran kahden kesken seksiä varten.
Entäs jos ne pienemmät lapsetkin haluavat tulla sille perheen saunavuorolle? Ja ei se nyt minusta niin nautinnollista ole saunassa, eikä pesuhuoneessakaan paneskella.
Ihme vänkäystä. Meillä on aina naitu, oli lapset minkä ikäisiä tahansa. Joka päivä. Aina on löytynyt paikka. Ja on nautittu. Mutta jos ei halua, tai kiinnosta, niin älkää sitten naiko, mutta turhaa väittelyä. Ne ketkä haluaa, löytää varmasti paikan, ja ajan. Ja ne joille se on liian hankalaa on sitten selibaatissa.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat nukkui aikoinaan pari vuotta vaatehuoneessa, johon sopi just ja just 120 cm sänky. Ja ala-asteella luokkakaverilla oli huone joka oli tehty vaatehuoneeseen tms. ylös oli rakennettu parvisänky ja sen alle sopi minipieni pöytä ja jotain hyllyjä, hyvin viihdyttiin siellä ikkunattomassa kopissa :D.
Olivat aikaansa edellä. Nyt näyttää olevan juuri tuollaisia pieniä ikkunattomia huoneita uusissa asunnoissa nimellä alkovi. Esim Kalasataman uusissa taloissa on tuommoisia sängyn kokoisia liukuovella varustettuja alkoveja.
Vierailija kirjoitti:
Jos teini ei saa kotona omaa rauhaa, hän viettää aikansa ulkona. Helsingin kantakaupungissa (missä AP ilmeisesti asuu kun ei ole varaa edes kolmioon) ulkona hengailu tapahtuu ikävän usein asemalla, Oodissa, Kampissa ym levottomissa paikoissa, joihin kerääntyy tietyntyyppistä jengiä. Siellä on huumekauppaa, ryöstöjä ja kaikkea pienempääkin rötöstelyä. Vaikka ei itse osallistuisi on riski joutua uhriksi.
Kyllähän tämä on nimenomaan kolmio. 2 makuuhuonetta plus olohuone. Toki muualla maailmassa koko ilmoitetaan makuuhuoneiden ja kylppärien määrän mukaan.
Miksi esiteini ei voisi saada vanhempien makkaria? Aikuisten makuuhuonehan on yleensä aika turha huone, siellä vaan säilytetään sänkyä silloin kun siellä ei nukuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä näin moni ehdottaa vanhempia muuttamaan olohuoneeseen? Tekee varmaan tosi hyvää parisuhteelle ja perhe-elämälle, kun vanhemmat ovat jatkuvasti muiden jaloissa. Ei voi edes seksiä harrastaa. Se että kaksi lasta asuu samassa huoneessa on täysin normaalia. Kyllä pitää omaa sisarusta sen verran kestää. Sitten kun menee lukioon, olisi oma huone toivottu. On sitten rauhaa opiskella. Mutta silloinkaan se ei vain kaikille perheille ole mahdollista. Ellei pojilla ole todella huomattava ikäero sanoisin, että lakkaa valittamasta. Se on toki ymmärrettävää, ettei 13-vuotias jaksa jotain 8-vuotiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vanhemmat ei muuta olohuoneeseen?
Asumisen maksajat laitettaisiin olohuoneeseen, vaikka nyt asujia on molemmissa makuuhuoneissa 2?
No se on voi voi.. Kun hankkii lapsia, niin on velvollinen ajattelemaan asioita lastensa parhaaksi. Omassa kodissanikin aikoinaan (rivarikolmio) meidän vanhemmat nukkuivat olohuoneessa levitettävässä vuodesohvassa ja minä ja siskoni saimme pitää omat huoneemme. Ja hyvin viihdyttiin, eivät vanhemmatkaan valitelleet. Eihän vanhemmat muutenkaan siellä makkarissaan aikaa vietä kuin öisin enimmäkseen. Teinille taas on melkeinpä välttämätöntä saada omaa rauhaa ja tila, johon voivat vetäytyä itsekseen ja kavereineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyttäreni koulukaverin 5-henkinen perhe asuu kaksiossa niin, että kolme lasta ovat samassa huoneessa. Sinne perheeseen ei koskaan voi mennä käymään tai leikkimään, koska asuntoon ei yksinkertaisesti mahdu. Itse en tällaista järjestelyä ymmärrä, mutta kyseinen perhe itse vaikuttaa tyytyväiseltä.
Toisaalta monet asuvat riittävän suurissa neliöissä ja huonemäärissä, mutta ei niihinkään voi mennä leikkimään tai käymään. On ns sattuneita syitä ja sitten on se, että kaikki eivät halua vieraita kakaroita kylään kun niistä lähtee ääntä ja muutenkin vieraat häiritsee.
Tätä monet ihmettelevätkin, miten ennen niitä kavereita todellakin saattoi kutsua pieneenkin kämpään, mutta nykyään ei.
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätöntä, miten moni ajattelee, että oma huone on automaattinen oikeus? Tiedän monia perheitä, joilla ei lapsilla ole omia huoneita ja usein on niin, että ovat sopuisampia ne lapset kuin nämä, jotka ovat saaneet eristäytyä omaan huoneeseen. Pakotettu yhdessäolo myös kasvattaa. Joutuu ratkomaan ristiriidat, ei voi lakaista mitään maton alle ja mennä omaan huoneeseen mököttämään. Maalla on ihan tavallista, että samaa sukupuolta olevat lapset jakavat huoneen aikuisuuteen saakka. Se vaatii erilaista asennetta vanhemmilta ja lapsilta. Enemmän sellaista ”me-henkeä” ja vähemmän sellaista ”minä-henkeä”. Ei onnistu kaikilta, ei.
Yleensä kyllä "maalla" on enemmän tilaa taloissa kuin kauoungissa. En tiedä yhtään perhettä joka asuisi niin ahtaasti, ettei kaikille riitä omaa makuuhuonetta. Useimmilla on myös työhuone ja vierashuonekin tämän lisäksi. Sun täytyy olla lesta ,että on 15 kakaraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä näin moni ehdottaa vanhempia muuttamaan olohuoneeseen? Tekee varmaan tosi hyvää parisuhteelle ja perhe-elämälle, kun vanhemmat ovat jatkuvasti muiden jaloissa. Ei voi edes seksiä harrastaa. Se että kaksi lasta asuu samassa huoneessa on täysin normaalia. Kyllä pitää omaa sisarusta sen verran kestää. Sitten kun menee lukioon, olisi oma huone toivottu. On sitten rauhaa opiskella. Mutta silloinkaan se ei vain kaikille perheille ole mahdollista. Ellei pojilla ole todella huomattava ikäero sanoisin, että lakkaa valittamasta. Se on toki ymmärrettävää, ettei 13-vuotias jaksa jotain 8-vuotiasta.
No aika surullista, jos vanhempien seksielämä menee tärkeysjärjestyksessä teinien tarpeiden edelle... Olisiko kannattanut sitten aikanaan miettiä, että kuinka isoon asuntoon on varaa ja sen mukaan suunnitella lapsiluku, jos se oma etu on tärkein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minä en ainakaan suostuisi nukkumaan olohuoneessa, teen vuorotyötä, en todellakaan voisi olohuoneessa nukkua.
useimmissa asunnoissa kulku mm vessaan ja keittiöön on niin että olohuoneessa ei todellakaan ole mitään nukkumarauhaa paitsi ehkä aamukolmelta.
mutta jos asuu helsingissä niin kaupunginosan vaihto ei liene iso ongelma, julkinen liikenne kulkee eikä matkat ole kovin pitkiä kaupunginosien välillä pyöräilläkään, tai kävellä.
Nimenomaan Helsingissä kaupunginosan vaihto voi olla ongelma. Käytännössä se tarkoittaisi luultavasti kivalta ja rauhallisemmalta alueelta muuttoa rauhattomammalle ja epäviihtyisälle alueelle. Kyllä itse ainakin mieluummin nukkuisin olohuoneessa kivalla alueella kuin muuttaisin ongelmalähiöön.
Ja onhan se hankalaa muuttaa esim kolmen kouluikäisen kanssa, kun lapsilla kaverit, koulut ja harrastukset tietyllä alueella. Ei ne pienet lapset osaa vielä matkustella julkisilla eikä ole edes turvallista.
Pitäisi muuttaa jo ennen kuin lapset aloittavat koulun käymisen. Tottakai se myös onnistuu, jos on pakko, mutta työssäkäyvänä vanhempana sitä vaikka tinkii omasta mukavuudestaan kuin näkee lasten pahan mielen, jos pitää muuttaa. Siitäkin on kokemusta lähipiirissä, kun avioeron takia perheen kuviot menivät täysin uusiksi.
Kuka pakottaa, jollekin toiselle alueelle muuttamaan.? Miksei se muuttaminen isompaan onnistu ihan siinä samassa naapurustossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä näin moni ehdottaa vanhempia muuttamaan olohuoneeseen? Tekee varmaan tosi hyvää parisuhteelle ja perhe-elämälle, kun vanhemmat ovat jatkuvasti muiden jaloissa. Ei voi edes seksiä harrastaa. Se että kaksi lasta asuu samassa huoneessa on täysin normaalia. Kyllä pitää omaa sisarusta sen verran kestää. Sitten kun menee lukioon, olisi oma huone toivottu. On sitten rauhaa opiskella. Mutta silloinkaan se ei vain kaikille perheille ole mahdollista. Ellei pojilla ole todella huomattava ikäero sanoisin, että lakkaa valittamasta. Se on toki ymmärrettävää, ettei 13-vuotias jaksa jotain 8-vuotiasta.
Vanhemmat ovat yleensä muiden jaloissa ison osan päivää joka tapauksessa, koska harvat vanhemmat harrastavat seksiä lasten ollessa hereillä ja hengaillessa ympäri kämppää, mahdollisesti kavereittensa kanssa. Luulisi, että aikuiset ihmiset osaavat hoitaa parisuhdettaan muutenkin kuin päivällä makuuhuoneessa. Ja kyllähän seksiä voi harrastaa silloin, kun lapset ovat harrastuksissa, kavereiden luona, nukkuvat - tai sitten voi välillä ottaa hotellihuoneen. Tai töistä pari vapaatuntia keskellä päivää (jos mahdollista). Lapsille voi myös välillä sanoa, että nyt pitää ulkoilla vähän, ja sopia että lapset menevät vaikka pelaamaan jalkapalloa tunniksi tai pariksi. Ja sitten vastavuoroisesti vanhemmat lähtevät lenkille (tai sinne hotelliin) pariksi tunniksi, niin eivät ole "muiden jaloissa".
Eikö tätä toisaankaan osattu ennustaa silloin kun asuntoa etsittiin? Jos minun olisi pitänyt jakaa huone sisaruksen kanssa, olisin varmaan aika äkkiä päätynyt köyden jatkeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on ehdotettu, että lapselle rajataan olohuoneeseen nukkumanurkkaus. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että vanhemmat elävät lapsen rytmissä. Olohuoneessa ei seurustella eikä katsota telkkaria, kun lapsi tekee koulutehtäviä tai nukkuu. Vanhemmat ovat sitten keittiössä tai kököttävät omassa huoneessa.
Suurin osa aikuisista varmaan ei ole sellaisia yökukkujia, että tällainenkaan muodostuisi ongelmaksi. Vai miten villiä yöelämää kaikki muka harrastavat?
Totta. Se telkkariKin voi olla vanhempien makuuhuoneessa
Olen ehkä hemmoteltu kun olen asunut lapsuuteni talossa, jossa oli 7 huonetta ja keittiö ja jokaisella omat huoneet, mutta kyllähän lapset nyt omat huoneet tarvitsevat ja tarvitsette muutenkin tilaa. Muutto isompaan kämppään ja sitten kun toinen tai molemmat lapset ovat lentäneet pesästä niin muutatte pienempään asuntoon lähemmäs keskustaa. Kyllä yhteys kavereihin säilyy, vaikka muuttaisitte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minä en ainakaan suostuisi nukkumaan olohuoneessa, teen vuorotyötä, en todellakaan voisi olohuoneessa nukkua.
useimmissa asunnoissa kulku mm vessaan ja keittiöön on niin että olohuoneessa ei todellakaan ole mitään nukkumarauhaa paitsi ehkä aamukolmelta.
mutta jos asuu helsingissä niin kaupunginosan vaihto ei liene iso ongelma, julkinen liikenne kulkee eikä matkat ole kovin pitkiä kaupunginosien välillä pyöräilläkään, tai kävellä.
Nimenomaan Helsingissä kaupunginosan vaihto voi olla ongelma. Käytännössä se tarkoittaisi luultavasti kivalta ja rauhallisemmalta alueelta muuttoa rauhattomammalle ja epäviihtyisälle alueelle. Kyllä itse ainakin mieluummin nukkuisin olohuoneessa kivalla alueella kuin muuttaisin ongelmalähiöön.
Ja onhan se hankalaa muuttaa esim kolmen kouluikäisen kanssa, kun lapsilla kaverit, koulut ja harrastukset tietyllä alueella. Ei ne pienet lapset osaa vielä matkustella julkisilla eikä ole edes turvallista.
Pitäisi muuttaa jo ennen kuin lapset aloittavat koulun käymisen. Tottakai se myös onnistuu, jos on pakko, mutta työssäkäyvänä vanhempana sitä vaikka tinkii omasta mukavuudestaan kuin näkee lasten pahan mielen, jos pitää muuttaa. Siitäkin on kokemusta lähipiirissä, kun avioeron takia perheen kuviot menivät täysin uusiksi.
Kuka pakottaa, jollekin toiselle alueelle muuttamaan.? Miksei se muuttaminen isompaan onnistu ihan siinä samassa naapurustossa?
Eikös se tullut aiemmissa viesteissä selväksi: omalla alueella isommat asunnot ovat niin kalliita, ettei niihin ole varaa.
Niin mitä se poika on itse siitä mieltä, että muuttaisitte jollekkin toiselle asuinalueelle?
Vierailija kirjoitti:
Olen ehkä hemmoteltu kun olen asunut lapsuuteni talossa, jossa oli 7 huonetta ja keittiö ja jokaisella omat huoneet, mutta kyllähän lapset nyt omat huoneet tarvitsevat ja tarvitsette muutenkin tilaa. Muutto isompaan kämppään ja sitten kun toinen tai molemmat lapset ovat lentäneet pesästä niin muutatte pienempään asuntoon lähemmäs keskustaa. Kyllä yhteys kavereihin säilyy, vaikka muuttaisitte.
Et ehkä hahmota tähän liittyvää ongelmaa, kun se ei selvästi ole konkretisoitunut kohdallasi. Mutta se muutto isompaan tarkoittaa käytännössä Helsingissä asuinalueen tasosta tinkimistä. Se ei tarkoita vain tylsempiä maisemia, vaan esimerkiksi sosiaalisia ongelmia, huumeita, eri ihmisryhmien välistä kyräilyä, turvattomuuden kokemusta pimeällä, nuorisojengejä ja vetelehtiviä aikuisia. Jos omalla alueella suurin ongelma on nuorison metelöinti jalkapallokentällä, voi olla ettei sitä ihan mieluusti vaihtaisi siihen ongelmaan, että joutuu jännittämään, löytääkö oma teini naapuruston huumehuuruiseen veitsijengiin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en nyt ymmärrä ollenkaan. Vanhemmat määrittelevät sen, mikä tila lapsella on ja akhden pojan kyllä pitäisi mahtua samaan huoneeseen, jos tilaa ei ole.
Eihän se nyt niin mene, että tuittuileva teini määrittelee, missä koko perhe asuu!
Jos se tuittuilija saa tahonsa perille, niin hyvä opetus hänelle siitä, että kiukuttelemalla ja muita ajattelmalla saa mitä haluaa. Jatkaa sitten sitä linjaa aikuisuudessa.
Kiukuttelevalle lapselle pitää selittää rauhallisesti tuhansia kertoja sama asia, että oppi menee perille. Yleensä se on rankkaa vanhemmalle, mutta väistämätöntä, jotta lapsi oppii käyttäytymään. Missään tapauksessa ei lähdetä muuttamaan toisen lapsen koulua ja kaveripiiriä sen takia, että yksi käyttäytyy huonosti. Itse en muuttaisi edes olohuoneeseen.
Tuossa vaan käy helposti niin, että se tuittuileva teini alkaa mieluummin viihtyä ties missä kaupungilla väärässä seurassa kun ei kerran kotonakaan viihdy. En näe mitä pahaa olisi siinä että hänen kanssaan keskustelee asiasta ja miettii yhdessä vaihtoehtoja.
Teini viihtyy ja tulee viihtymään vielä vanhempana kaupungilla joka tapauksessa, oli oma huone tai ei. Siellä ulkona kaikki tapahtuu, eikä kotosalla. Toki jos haluaa kasvattaa peliriippuvaisen uuninpankkopojan, niin sittenhän se kotikolo on tosi tärkeä.
Eikä kaupungillakaan päädy huumejengeihin, vaan siellä ollaan niiden fiksujen omien kavereitten kanssa.
Vai olitko itse koko teini-ikäsi kotona omassa huoneessa etkä koskaan mennyt mihinkään?
No meille ainakin on lasten kaverit olleet tervetulleita niin ettei ole tarvinnut jossain steissillä pyöriä mummeleiden ja potkimassa. Kolme lasta, joilla jokaisella oma huone.
Mun vanhemmat nukkui aikoinaan pari vuotta vaatehuoneessa, johon sopi just ja just 120 cm sänky. Ja ala-asteella luokkakaverilla oli huone joka oli tehty vaatehuoneeseen tms. ylös oli rakennettu parvisänky ja sen alle sopi minipieni pöytä ja jotain hyllyjä, hyvin viihdyttiin siellä ikkunattomassa kopissa :D.