Lue keskustelun säännöt.
Vauvan sukupuoleen pettyminen
24.04.2021 |
Lueskelin tästä olleen jo useampia ketjuja aiemmin mutta halusin silti aloittaa uuden keskustelun ja toivoisin muiden kokemuksia, erityisesti sitä miten olette selvinneet näistä tunteista?
Eli toiveissa ollut tyttö ja poikavauva on tulossa. Luulin jo selviytyneeni pahimmasta ja olevani valmis vastaanottamaan pojan, mutta nyt aivan synnytyksen kynnyksellä pettyneet ja latistuneet tunnelmat ovat taas palanneet ja valtaavat aika-ajoin rankasti mielen.
En tiedä miten paljon tilanteeseen vaikuttaa että yöunet ovat menneet todella surkeiksi tässä loppumetreillä, vain 3-4h/yö ja siksi koko raskaus tuntuu uuvuttavalta. Viime yönä heräsin taas klo3 ja aamuyön murehtiessani kaikkea mahdollista, tuntuivat taas odotukset poikaa kohden synkkääkin synkemmiltä. Mielen valtasi taas pelot siitä miten ”hankala” ja raisu poika tulee olemaan ja ajatukset menevät jo ihan naurettavuuksiin asti siitä miten hän syrjäytyy yhteiskunnasta ja käyttää päihteitä.
Pelkään ensi viikolla saavani viimein vauvan syliini mutta kokevani vain tätä synkkää pettymystä. Aivan järkyttävän pelottava ja latistava ajatus.
Onko muita poikien odottajia joilla vielä lopussakin näin synkät tunnelmat ja sitten kuitenkin olisi kääntynyt paremmaksi ja aito ilo pojasta sen synnyttyä herännyt? Haitko ja saitko jotain apua tilanteeseen?
Kommentit (306)
Liity Poikien äidit -ryhmään Facebookissa. Ryhmä on avoin kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt on sinun ajateltava positiivisesti ja puhua sievästi lapselle. Lapsi imee itseensä sinun surut jo tuossa vaiheessa.
Otapa ja adoptoi pois lapsi ja sterilisoi itsesi.
Kamalaa luettavaa. Että lapsi ei ole toivottu , ei tervetullut.....
Vierailija kirjoitti:
Se pikkuinen poikavauva on yhtä söpö ja ihana kuin tyttövauva olisi, ja jos sun hormonit ja psyyke toimii suht ”normaalisti” niin rakastut siihen aika heti kun saat sen syliisi. Jos ei toimi, niin voit saada apua siihen. Ja rakkaus ikään kuin voi lisääntyä kun lapsi kasvaa ja muodostat siihen persoonallisemman ihmissuhteen. Jotain samantyyppistä olen siis itse kokenut!
Tällä palstalla näkee kuinka moni polika voi huonosti . Nyt riittää. Jotain täytyy tehdä.
Yleensä ap se on niin että poika halutaan ja tyttö saadaan. Edelleen. Siitä olen saanut kuulla koko ajan, olen 3 tytön äiti. En saisi olla onnellinen lapsistani poikien äitien mielestä. Itse olen todella onnellinen kolmen prinsessan äiti.
Joten ole ap iloinen, tulet saamaan pelkkiä onnitteluja ja tukea muilta. Pojat pyörittävät maailmaa edelleen, juuri eilen oli 10 v tyttöäni eräs suomalainen poika haukkunut huo..ksi. Tyttö ei edes tiennyt mitä sana tarkoittaa:/ja tiedän tämän jatkuvan koko nuoruuden.
Jotenkin tuo sukupuolen toivominen on ihan vinksahtanutta. Aina muutenkin kaikki naiset toivovat tyttöä, että saadaan lapsesta pieni nukke jota puetaan röyhelöihin, pinkkiin ja kutsutaan prinsessaksi. Häntä ei pidetä omana erillisenä ihmisenä, vaan jonain asusteena. Nämä omat sisäiset ongelmat pitäisi hoidattaa ennen lapsen tekoon ryhtymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sehän tässä onkin ironista: lasta on todella toivottu ja yritetty, hoitojen kautta. Tyttölapsen toiveen intensiivisyys yllätti itsenikin. En ollut edes tiedostanut olettaneeni niin paljon odottavani tyttöä ennen rakenneultraa.
Kokemukset pojista on vähäisiä ja ei nyt negatiivisia, mutta kyllä ”vieraita”. En osaa yhtään samaistua siskoni poikien jatkuvaan painimiseen ja loputtomaan häsläämiseen. En ymmärrä mitään päristelyn ja legojen päälle. Totta kai he ovat ihania lapsia, mutta en osaa yhtään eläytyä siihen maailmaan ja oman lapsen kohdalla nimenomaan se jakaminen olisi kaiken vuorovaikutuksen olennaisin juttu.
Tässä loppua kohden yhden sukulaisen seuraaminen kahden pojan kanssa on tuonut lisää ahdistusta: toisella on levotonta häiriökäyttäytymistä koulussa ja siitä jatkuvasti adhd-selvittelyjä, vanhempi poika taas on isossa syrjäytymisriskissä yläasteen pian päättyessä. Kummankaan kanssa olen ollut vähäisesti tekemisissä, mutta se vähäinen kokemukseni on että heihin on vaikea saada kontaktia ja äitinsä ilmeisesti kokee samaa keinottomuutta ja on pyytänyt lastensuojelusta apua esikoisensa yhteiskuntaan mukaan auttamiseksi.
Omissa mielikuvissani tytön kanssa läheisyys syntyisi itsestään ja jakaisin hänen kanssaan niitä samoja asioita joita mummo ja äiti aikanaan minun kanssani:
askartelimme tarroilla ja kiiltokuvilla, marjastimme, hoidimme eläimiä, ratsastimme, leivoimme...kaikkea sitä ”vaaleanpunaista äiti-tytär-aikaa” mitä en ilmeisesti saa koskaan itse kokea.Joku rohkaisi ajattelemaan asiaa puolisoni kautta, se oli kyllä hyvä vinkki... Hän on hieno mies ja todella hyvä miehen malli ja samaistumispinta kasvulle. Ehkäpä yritän siihen ja meidän kahden väliseen rakkauteen luottaa tänä vaikeana aikana enemmän.
Ap
Ymmärrän ap. Itse nautin juuri tuollaisista asioista tyttöjeni kanssa ja poikien maailma tuntuu tosi vieraalta. Minullekin on mummo tärkeä, ollut aina. Olen itse päiväkodissa töissä ja hyvin harvassa ovat ne pojat jotka ovat erilaisia kuin ne streotypiset pojat, vaikka tarjoan koti ja nukkeleikkiä.pojat valitsevat toiset leikit. Näin ollut jo koko 20v urani ajan. Päiväjodissa nimenomaan kannustetaan streotypioiden murtamiseen leikeissä mutta kyllä se biologia jotain vaikuttaa kun ne leikit vaan edelleen jakautuvat.
Lohdutan sinua sillä että poikien kanssa on helpompaa ja heidät hyväksytään paremmin yhteiskuntaan. Suurin osa esim harrastuspaikoista on poikajoukkueille ( oma tyttöni harrastaa jalkapalloa ja ringetteä). Tytöt saavat ns jämävuorot ja joukkueita on muutama. Kaikki kuntien rakentamat jää ja kuplahallit on pojille.
Vierailija kirjoitti:
Säälittää syntyvän lapsesi puolesta.
Olen kahden pojan ylpeä äiti ja en voi ymmärtää sinua lainkaan.
Jos tuntisin ilmoittaisin heti lastensuojeluvirastoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä ap se on niin että poika halutaan ja tyttö saadaan. Edelleen. Siitä olen saanut kuulla koko ajan, olen 3 tytön äiti. En saisi olla onnellinen lapsistani poikien äitien mielestä. Itse olen todella onnellinen kolmen prinsessan äiti.
Joten ole ap iloinen, tulet saamaan pelkkiä onnitteluja ja tukea muilta. Pojat pyörittävät maailmaa edelleen, juuri eilen oli 10 v tyttöäni eräs suomalainen poika haukkunut huo..ksi. Tyttö ei edes tiennyt mitä sana tarkoittaa:/ja tiedän tämän jatkuvan koko nuoruuden.
Ja minun tuttavan poika oli pieksetty ja ryöstetty eräältä ulkomaalaisjengiltä.Takki ja mobiili vietiin sekä nöyryytettiin lasta .
Mä ymmärrän että naisella voi olla helpompi asettua tytön maailman ja näin ollen ajatus tytöstä on läheisempi.
Mutta en vaan ymmärrä sukupuolipettymystä. Siis kun ruvetaan tekemään lasta, eikö asiaa olla ajateltu loppuun asti? Että sieltä voi tulla kumpi tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on just tämä, että kun ihminen purkaa pahaa oloa niin hän ei saa tukea vaan hänet lytätään.
Joko paperitehtaalta irtisanottuja on alettu haukkua, hehän kuuluvat nyt luuseri työttömiin?
Kauniit ihmiset saavat enemmän tyttöjä. Ootte puolisosi kanssa susirumia, ei sille mitään voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on just tämä, että kun ihminen purkaa pahaa oloa niin hän ei saa tukea vaan hänet lytätään.
Joko paperitehtaalta irtisanottuja on alettu haukkua, hehän kuuluvat nyt luuseri työttömiin?
Jos täällä joku mies kertoisi olevansa pettynyt tyttöön niin lauma naisia hyökkäisi kimppuun samantien. Onhan se nähtykin. Poikaan saa kyllä pettyä, mutta toisinpäin se on silkkaa naisvihaa.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on just tämä, että kun ihminen purkaa pahaa oloa niin hän ei saa tukea vaan hänet lytätään.
Joko paperitehtaalta irtisanottuja on alettu haukkua, hehän kuuluvat nyt luuseri työttömiin?
Voi voi, saavat ansiosidonnaista puolitoista vuotta ja sen jälkeen työmarkkinatuki 530 netto ja jos 2 lasta niin 660. Valitettavasti eivät saa muita tukia, jos on asuntolainaa eli leipäjonoon vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on just tämä, että kun ihminen purkaa pahaa oloa niin hän ei saa tukea vaan hänet lytätään.
Joko paperitehtaalta irtisanottuja on alettu haukkua, hehän kuuluvat nyt luuseri työttömiin?
Niin nämä paperimiehet kuuluvat sohvalla makoilijoihin, kyllähän sen tiesi ettei heitä työt kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä ap se on niin että poika halutaan ja tyttö saadaan. Edelleen. Siitä olen saanut kuulla koko ajan, olen 3 tytön äiti. En saisi olla onnellinen lapsistani poikien äitien mielestä. Itse olen todella onnellinen kolmen prinsessan äiti.
Joten ole ap iloinen, tulet saamaan pelkkiä onnitteluja ja tukea muilta. Pojat pyörittävät maailmaa edelleen, juuri eilen oli 10 v tyttöäni eräs suomalainen poika haukkunut huo..ksi. Tyttö ei edes tiennyt mitä sana tarkoittaa:/ja tiedän tämän jatkuvan koko nuoruuden.
Tästä kirjoituksesta huokuu joku ihme katkeruus miessukupuolta kohtaan. Ja typerää yleistämistä poikien äideistä. Ja typerää myös sukupuolien asettamien vastakkain ja yleistäminen, että tytöillä olisi muka vaikeampaa elämä. Sukupuolilla on eri haasteet ja ongelmat elämässään. Tytöt saattavat kohdata jo aika nuoresta asti tuollaista häirintää ja ulkonäköpaineetkin tulevat teininä, naisena tiedän nämä.
Se pojan saamisessa stressasikin, en tunne pojan kokemus maailmaa, en tiedä poikia ja miehiä kohtaavista paineista ja ongelmista tarpeeksi. Tytön kohdalla olisin osannut neuvoa ja tukea oikealla tavalla ja tarjota sellaista tukea, mitä itse olisin tyttönä ja teininä kaivannut. Näistä syistä toivoin tyttöä ja petyin kun kuulin että tulee poika. Tyttö toiveeseen ei liittynyt mikään, että nyt en voi sisustaa vaaleanpunaisella ja pukea lasta mekkoon, en ole ikinä ollut kovin kiinnostunut kauneudenhoidosta tai pukeutumisesta.
Esikoinen oli poika ja petyin myös litrassa. Lasta oli yritetty pitkään ja ajatuksena oli silloin vain yksi lapsi. Hylkäsin siis silloin myös haaveen olla tytön äiti.
Nyt kun olen miettinyt tuota aikaa, oli pettymys ehkä enemmän sitä pelkoa, pelkoa tuleeko meistä lapsen kanssa läheisiä kun en osaa poikien juttuja.
Mutta jestas, tuo pieni poika todellakin varasti sydämeni. On ollut kunnia saada tutustua myös siihen poikien maailmaan, päristellä pikkuautoilla ja oppia dinosauruksista.
On ollut myös ihana huomata että hän nauttii äidin kanssa leipomisesta, askartelusta yms.
Nykyisin meillä on myös tyttö mutta täytyy sanoa että pojat ovat jotenkin enemmän äidissä kiinni kuin tytöt.
Uskon että kun saat vauvan syliisi niin hän hurmaa sinut täysin. Onnea loppuodotukseen ❤️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on just tämä, että kun ihminen purkaa pahaa oloa niin hän ei saa tukea vaan hänet lytätään.
Joko paperitehtaalta irtisanottuja on alettu haukkua, hehän kuuluvat nyt luuseri työttömiin?
Voi voi, saavat ansiosidonnaista puolitoista vuotta ja sen jälkeen työmarkkinatuki 530 netto ja jos 2 lasta niin 660. Valitettavasti eivät saa muita tukia, jos on asuntolainaa eli leipäjonoon vaan.
Juu, loppuu lapsilta harrastukset ja vaatteet kirpputorilta ja vuokralle asumaan.
Minä toivoin 2 tyttöä parin vuoden ikäerolla ja ne sain! :)
On ihan luonnollista pohtia noita asioita ennen lapsen syntymää. Eihän siinä vaiheessa ole mitään tietoa siitä millainen persoona sieltä on tulossa. Neuvolassa sanottiin, että loppujen lopuksi vanhemmuuteen kasvun kannalta voi olla jopa hyväkin käydä läpi myös niitä negatiivisia fiiliksiä ja pelkoja. Jos olisitkin saamassa tyttöä, sinulla olisi jo valmiiksi isot odotukset sille millainen suhde teillä olisi ja mitä tekisitte lapsen kanssa. Pettymys voisi olla suuri, jos kuvitelmasi eivät toteutuisikaan. Nyt ehdit pohtia näitä asioita jo raskausaikana ja lapsi saa syntyä ilman suurempia odotuksia olla tietynlainen. Itse ainakin aion leipoa poikani kanssa, askarrella, marjastaa ja sienestää.
Vanhempana minä opetan tietyt arvot lapselleni ja ne eivät ole sukupuolisidonnaisia. Se mitä he päätyvät harrastamaan tai mistä pitävät on sitten heidän oma asiansa. Vierastan kyllä tiettyjä harrastuksia, jotka ovat tyypillisesti enemmän poikien juttu mutta ehkä innostun niistä itsekin, eihän sitä koskaan tiedä.
Se pikkuinen poikavauva on yhtä söpö ja ihana kuin tyttövauva olisi, ja jos sun hormonit ja psyyke toimii suht ”normaalisti” niin rakastut siihen aika heti kun saat sen syliisi. Jos ei toimi, niin voit saada apua siihen. Ja rakkaus ikään kuin voi lisääntyä kun lapsi kasvaa ja muodostat siihen persoonallisemman ihmissuhteen. Jotain samantyyppistä olen siis itse kokenut!