Sosiologian asiantuntija kertoo miten tunnistat oman yhteiskuntaluokkasi
Sosiologian professori Terhi-Anna Wilskalta IS:n Menaiset-artikkelissa käy läpi ne kovat todisteet joista oman keskiluokkaisuuden pystyy tunnistamaan ja kumoaa liudan Vauva-palstalla esiintyviä uskomuksia ja esitettyjä väitteitä:
https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000007935557.html
Kommentit (167)
Vierailija kirjoitti:
Wilskan kuvaus on ihan osuvaa. Monella palstamammalla on omituisia käsityksiä.
Itse ajattelen, että yhteiskuntaluokka liittyy vapauteen ja valtaan sekä toisaalta kulttuuriin. Kulttuurisia piirteitä artikkelissa käsiteltiin aika hyvin, taloudellisia ja vapauteen liittyviä vähemmän.
Esimerkki taloudellisesta, valtaan ja vapauteen liittyvästä seikasta: yläluokalla ja ylemmällä keskiluokalla on mahdollisuus valita asuinpaikkansa melko vapaasti: asuuko Suomessa vai jossain muussa maassa, kaupungissa vai maalla, lähiössä omakotitalossa vai keskustassa kerrostalossa. Alaluokka puolestaan asuu siellä, mistä kaupunki antaa vuokra-asunnon.
Paitsi, että kaupunki antaa asunnon sieltä mistä hakija keksii pyytää. Tämä stadissa.
Vierailija kirjoitti:
Jutun luettuani olen vakuuttunut siitä, että tuolla professorilla on "keskiluokan" määritelmät paljon paremmin hallussa kuin av-ketjussa. Kuinka moni taatusti kaikkien kriteerien mukaan keskiluokkaan kuuluva suomalainen ei ole koskaan kuullutkaan wolttaamisesta, saati sitten sitä tehnyt?
Useimmat tämän palstan ketjussa mainitut asiat liittäisin pikemminkin nousukkuuteen tai juppiuteen ( jota nuoremmat mammat eivät varmaan tiedä). Sehän on selvää, että matemaattisesti keskiluokkaa on se kansanosa, joka ei millään perusteella kuulu ala- eikä yläluokkaan.
Kulttuurinen pääoma ja hyvä maku - no joo, ensimmäistä ei kovin paljon keskiluokkaiselta vaadita. Riittääkö kulttuuriseksi pääomaksi ja sivistykseksi se, että tervehtii työpaikkansa siivoojaa? Oikeasti eräässä isossa työpaikassa sen luonteen vuoksi jatkuvasti vaihtuvista päälliköistä myös siivoojaa tervehti vain vanhan kulttuurisuvun jälkeläinen. Hyvä maku taas on sekä kulttuurisidonnainen että tulkinnanvarainen.
Hyvä maku on myös yhteiskuntaluokkasidonnainen.
Mihin kuuluu rahallisesti köyhä mutta paljon henkistä pääomaa ja sivistystä omaava työtön/pätkätyöläinen maisteri tai tohtori?
Mua harmittaa, että kieli poskessa tehdyt vauva.fi-keskustelut yritetään kääntää joksikin "tutkimukseksi". Ja pitää jonkun yliopistoitasoisen asiantuntijan tlla oikaisemaan ettei vaan kukaan luule mitään väärää ja tee vääriä johtopäätöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi ummehtunut kirjoitus. Kävin lukemassa. Siis mikä ihmeen fossiili se on?
Mitä odotit kun juttu julkaistaan Iltasanomien me naiset-osiossa?
No niinpä! Mutta en arvannut saavani eteeni NOIN ummehtunutta settiä.
Jutun luettuani käsitykseni vahvistui. Siis siitä, että toimittajat avaavat täällä keskusteluja ja me ilmaiseksi annamme aineistoa juttuihin. Tätä palstaa käyttävät Hesarin ja muut Sanona Oy:n toimittajat sekä Seiska-lehden julkkisreportterit. 👍
Vierailija kirjoitti:
Jutun luettuani olen vakuuttunut siitä, että tuolla professorilla on "keskiluokan" määritelmät paljon paremmin hallussa kuin av-ketjussa. Kuinka moni taatusti kaikkien kriteerien mukaan keskiluokkaan kuuluva suomalainen ei ole koskaan kuullutkaan wolttaamisesta, saati sitten sitä tehnyt?
Useimmat tämän palstan ketjussa mainitut asiat liittäisin pikemminkin nousukkuuteen tai juppiuteen ( jota nuoremmat mammat eivät varmaan tiedä). Sehän on selvää, että matemaattisesti keskiluokkaa on se kansanosa, joka ei millään perusteella kuulu ala- eikä yläluokkaan.
Kulttuurinen pääoma ja hyvä maku - no joo, ensimmäistä ei kovin paljon keskiluokkaiselta vaadita. Riittääkö kulttuuriseksi pääomaksi ja sivistykseksi se, että tervehtii työpaikkansa siivoojaa? Oikeasti eräässä isossa työpaikassa sen luonteen vuoksi jatkuvasti vaihtuvista päälliköistä myös siivoojaa tervehti vain vanhan kulttuurisuvun jälkeläinen. Hyvä maku taas on sekä kulttuurisidonnainen että tulkinnanvarainen.
Eikö siivooja voi kuulua keskiluokkaan?
Vierailija kirjoitti:
Sosiologian asiantuntijalle voisi joku kertoa, että Suomessa ei ole niin yksiselitteisiä yhteiskuntaluokkia kuin eräissä muissa maissa. Täällä yhteiskuntaluokat ovat jokseenkin horoskooppimerkkeihin verrattavia. Sosioekonominen asema on helpommin määriteltävissä, mutta ei helppo sekään.
Olen täysin valmis haastamaan tuon asiantuntijan, pitkäaikaisella elämän ja av-palstan kokemuksella sekä sosiologian 15 ov:n perusopinnoilla ja sosiaalityön 5 op:n johdantokurssilla.
Suomalaiselle yhteiskunnalle on tyypillistä yhteiskuntaluokkien jyrkkä kiistäminen.
Ne kertovat epätasa-arvosta ja epätasa-arvoa pidetään pahana. Suomalaisen yhteiskunnan kuvitellaan olevan tasa-arvoisen.
Vierailija kirjoitti:
Henkkoht en ole kiinnostunut sitten yhtään mihin yhteiskuntaluokkaan kuulun. Viisinumeroisesta palkkakuitista huolimatta olen enemmänkin maalaisjuntti joka yrittää vältellä kaikkia niitä asioita mihin vähän parempi liksa "velvoittaa" - suurin osa ulkoisia tunnusmerkkejä kuten vaatetus, auto ja turhat (eli lähes kaikki) sosiaaliset tapaamiset.
Ninhän tuossa sanottiin, ettei palkkakuitti kerro luokkaa. Sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma merkkaavat.
Sosiologit on aina puhuneet yhteiskuntaluokista tai yhteiskuntaryhmistä. Mutta sitten jos tuota tietoa lähdetään popularisoimaan, päädytään todella kummallisiin keskusteluihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokkaisuuden tunnistaa vain, jos ei ole keskiluokkainen itse. Niin se pitkälti menee.
Jos et ole ulkopuolinen jostain, niin et näe sitä minkä osa olet.
Keskiluokkaisuudelle on viralliset tulorajat määritelty, mutta mielestäni kyseessä on lähinnä ajattelutapa. Keskiluokkainen ei pidä työväenluokkaisuudesta eikä työväenluokkaisista ihmisistä lapsi täytyy saada parempaan kouluun kun siellä on köyhien lapsia, jne. Se on keskiluokkaisuutta.
Keskiluokkaisina itseään pitävät ovat snobeja, omahyväisiä, elitistisiä ja narsistisia apinoita sillä mitään yhteiskuntaluokkia ei tämän päivän Suomessa enää ole. Kaikki yhteiskuntaluokat lakkautettiin lailla Suomen itsenäistymisen aikoihin.
Nyt on jäänyt opinnot vakavasti ymmärtämättä. On olemassa sääty-yhteiskunta, joka on historiallinen käsite. Sääty-yhteiskunnassa oli viralliset säädyt, joilla oli erilaisia oikeuksia mm. aatelistolla verovapaus. Valtiollinen päätöksenteko hoitui siten, että säädyt sisällään tekivät päätöksiä ja näitä sitten säätyjen kesken päätettiin. Ei ollut vaaleja tai demokratiaa. Tällä ei ole mitään tekemistä yhteiskuntaluokkien kanssa, jotka kuvaavat enemmänkin ajattelutapojen, elämäntapojen eroavaisuuksia. Lääkäriperheessä eletään erilaista elämää kuin putkimiesperheessä ja molemmat ovat yhtä arvokkaita, mutta erilaisia. Taivas, että ihmisten sivistystaso on romahtanut tässä maassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutun luettuani olen vakuuttunut siitä, että tuolla professorilla on "keskiluokan" määritelmät paljon paremmin hallussa kuin av-ketjussa. Kuinka moni taatusti kaikkien kriteerien mukaan keskiluokkaan kuuluva suomalainen ei ole koskaan kuullutkaan wolttaamisesta, saati sitten sitä tehnyt?
Useimmat tämän palstan ketjussa mainitut asiat liittäisin pikemminkin nousukkuuteen tai juppiuteen ( jota nuoremmat mammat eivät varmaan tiedä). Sehän on selvää, että matemaattisesti keskiluokkaa on se kansanosa, joka ei millään perusteella kuulu ala- eikä yläluokkaan.
Kulttuurinen pääoma ja hyvä maku - no joo, ensimmäistä ei kovin paljon keskiluokkaiselta vaadita. Riittääkö kulttuuriseksi pääomaksi ja sivistykseksi se, että tervehtii työpaikkansa siivoojaa? Oikeasti eräässä isossa työpaikassa sen luonteen vuoksi jatkuvasti vaihtuvista päälliköistä myös siivoojaa tervehti vain vanhan kulttuurisuvun jälkeläinen. Hyvä maku taas on sekä kulttuurisidonnainen että tulkinnanvarainen.
Eikö siivooja voi kuulua keskiluokkaan?
Ei, keskiluokan työt ovat siistejä sisätöitä, joissa työtä ei tehdä niinkään fyysisesti.
Tein testin.
Ilmoitin tämän keskustelun asiattomaksi ja sitten pari muutakin. Ne muut poistuivat, tämä ei.
Tästä voimme siis päätellä, että tämä on toimittajien omaa mainosta jutulleen.
En suoraan sanoen ihan ymmärrä, mikä on motiivi luokitella ihmisiä. Koskee myös tuota jutun sosiologia.
Ensin vedetään hilseestä jotkin tietyn luokan merkit ja sitten tehdään niistä elämää isompi asia.
Vierailija kirjoitti:
En suoraan sanoen ihan ymmärrä, mikä on motiivi luokitella ihmisiä. Koskee myös tuota jutun sosiologia.
Ensin vedetään hilseestä jotkin tietyn luokan merkit ja sitten tehdään niistä elämää isompi asia.
Onhan se ihan kiinnostavaa tutkia. Ja asiantuntija vastasi, kun toimittaja kysyi. Ei niitä ole hilseestä vedetty, toisin kuin sun kommentti.
Vierailija kirjoitti:
En suoraan sanoen ihan ymmärrä, mikä on motiivi luokitella ihmisiä. Koskee myös tuota jutun sosiologia.
Ensin vedetään hilseestä jotkin tietyn luokan merkit ja sitten tehdään niistä elämää isompi asia.
Yhteiskunnan ymmärtäminen on tärkeää. Eri yhteiskuntaluokat arvostavat erilaisia asioita ja mm. politiikassa on merkitystä minkä luokan ajamat asiat saavat kannatusta. Ylempi keskiluokka esimerbkiksi ei välttämättä laita lapsiaan samoihin kouluihin ja päiväkoteihin kuin esim. työväenluokka. On sitten eri asia ajatellaanko sen olevan hyvä vai huono asia.
Ensinnäkin tuon palkkamääritelmä keskiluokasta sisältää noin 90% kokopäiväisistä palkansaajista ja ulkopuolella on lähinnä pienipalkkaiset sekä kourallinen suurituloisia.
Toiseksi sosiologilla on aikamoiset ennakkoluulot kun tuo luokittelee (hyväksytyksi) kulttuuriksi vain oman näkemyksensä kulttuurista eikä esim. autoharrastusta tai liian nopeaa veneilyä. Seuraavaksi tuo vähemmän loogisesti selittää että harrastuksiin ja harrastusvälineisiin sijoittaminen on keskiluokkaista. Mutta tää ei ilmeisesti sitten koske autoja tai liian nopeita veneitä?
Lähinnä tuo näyttää luokittelevan keskiluokkaisiksi ne jotka koittaa elää hänen positiivisiksi katsomallaan tavalla varojensa mukaan mutta ei arvosta niitä rahankäyttötapoja joita tuo ei itse katso positiivisiksi.
Eli siis jos kaksi henkilöä tienaa tasan saman verran, toinen ostaa marimekkoa ja harrastaa jotain hyväksyttävää ja ekologista kuten joogaa ja pyöräilyä ja syö kasviksia, toinen pukeutuu farkkuihin, syö välillä pikaruokaa ja muutenkin liharuokia ja harrastaa vanhoja autoja niin vain eka on keskiluokkainen noilla kriteereillä ja toka duunarijuntti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suoraan sanoen ihan ymmärrä, mikä on motiivi luokitella ihmisiä. Koskee myös tuota jutun sosiologia.
Ensin vedetään hilseestä jotkin tietyn luokan merkit ja sitten tehdään niistä elämää isompi asia.
Onhan se ihan kiinnostavaa tutkia. Ja asiantuntija vastasi, kun toimittaja kysyi. Ei niitä ole hilseestä vedetty, toisin kuin sun kommentti.
Arviointikriteerien pitäisi olla kuitenkin neutraalit eikä noinkin (arvioijan omiin) arvoihin sidotut kuten tuolla sosiologilla.
Itse luokittelisin keskiluokan pelkkien tulojen mukaan, vaikka suomessa verotuksen jälkeen skaala on niin kapea että käytännössä melkein kaikki on samassa luokassa. Eri asia sitten on mihin kukin tulonsa käyttää.
Lähinnä keskiluokan alarajaksi voisi määrittää sen että tuloista jää pakollisten menojen jälkeen merkittävästi ylimääräistä rahaa käyttää elämänlaadun parantamiseen, investointiin asumiseen tai muuhun ja harrastuksiin. Yläraja voisi sitten olla siinä että tienataan tuloja merkittävä osa muuten kuin palkasta, esim. sijoitusasunnosta tai pörssisijoittamisesta, optioista tms.
En tunnista noita luokkia. Joten kuulunko sitten niihin kaikkiin? Näin sosiologi ohjeisti jutussa.