Kuinka luodaan työpaikkoja Suomeen? Anna vinkkisi.
Raipat ja ansiosidonnaisen porrastus eivät luo työpaikkoja. Se vähentää niitä entisestään. Yhä pienempi osa selviytyy pakollisista menoista, yhä pienempi osa pystyy käyttämään palveluja, tai ostamaan muuta kuin makaronia Lidl:stä. Tämä vie alkuun kädestä suuhun elävät pienyritykset konkkaan ja suuremmat seuraa myöhemmin.
Kerro keinosi työpaikkojen luomiseen.
Kommentit (787)
Työttömien Keskusjärjestön Eväitä Elämälle 2.0 -hankkeessa (2020–2021) on mukana seuraavat jäsenyhdistykset:
Eväitä Elämään ry (Ylivieska), Ivalon Seudun Työttömät ry, Jyvässeudun työllistämisyhdistys – JST ry, Kajaanin Työvoimayhdistys ry, Kankaanpään Toimitupa ry, Kouvolan Seudun Työttömät ry, Lappeenrannan Seudun Työnhakijat ry, Lempäälän–Vesilahden Työttömät ry, Loimaan Seudun Työttömät ry, Meri-Vuosaaren Työttömät ry (Helsinki), Mikkelin Työttömät ry, Oljenkorsi ry (Ylöjärvi), Porin Seudun Työttömät ry, Porvoon Seudun Työnhakijat ry, Saarijärven Työttömät ry, Suolahden Työttömät ry, Teemana Muutos – TeeMu ry (Kangasala), Turun Seudun TST ry sekä Työpajayhdistys TEKO ry (Savonlinna).
Hankkeelle ollaan hakemassa jatkoa: Eväitä Elämälle 3.0 (2021-2022).
Työttömien Keskusjärjestö
https://tyottomat.fi/
Mikä on tosiasiallisesti työkyvyttömän tilanne yhteiskunnassa? Jos ei kykene töihin, eikä eläkkeelle pääse. Aiheesta kirjoittaa ylilääkäri, neurologian erikoislääkäri, professori Olli Tenovuo.
Selkeintä on nostaa heti ”kissa pöydälle”: Nykyisin terveydenhuollossa tapaa paljon potilaita, jotka ovat ja tulevat olemaan työkyvyttömiä, mutta joille kuitenkaan ei ole myönnetty työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai joskus edes sairauspäivärahaa.
Olen oheiseen taulukkoon listannut työkyvyttömän työttömän asian eri osapuolia, sekä niitä negatiivisia seurausvaikutuksia, joita aiheutuu, kun työkyvytön henkilö katsotaan järjestelmässämme työkykyiseksi.
Onko jollekin taholle sitten hyötyä siitä, että työkyvytöntä henkilöä ”roikotetaan” tilastoissamme työnhakijana? Epäilemättä työeläkelaitokselle on edullista, että henkilölle ei tarvitse maksaa kuntoutustukea/eläkettä, vaan hänen toimeentulonsa kustannetaan muualta. Se saattaa tätä kautta olla edullista myös työnantajille pienempinä palkan sivukuluina.
Yhteiskuntamme kuitenkin toimii vähän kuin aivojen hermoverkko: ongelma jossain kohdin vaikuttaa lopulta tavalla tai toisella etäämmällä oleviin toimijoihin. Kun kustannukset eivät kohdistu suoraan, vaan usein monenkin mutkan kautta, niiden todellinen vaikutus hämärtyy.
.tyottomat.fi/
Suomessa on kymmeniätuhansia työkyvyttömiä työttömiä.
Työttömien Keskusjärjestön Eläke mahdollisuutena -seminaarissa huhtikuussa käsiteltiin tosiasiallisesti työkyvyttömien asemaa. Sosiaalilääketieteen dosentti, psykiatrian erikoislääkäri Ilkka Taipale painottaa, että sosiaalilääketieteellinen eläkeselvittely eli ELMA-projekti tulee käynnistää uudelleen.
Työkyvyttömien joukkoa ei tunnisteta terveydenhuollossa
Työttömien joukossa työhön kykenemättömien henkilöiden määrä kasvaa vuosittain.
Työkyvyttömien joukkoa ei tunnisteta terveydenhuollossa, eikä heitä ohjata oikeisiin tutkimuksiin. Eivätkä asiakastyöryhmät ole riittävä malli työkykyselvitykselle. Työttömien terveystarkastukset painottuvat terveyden edistämiseen ja työkyvyn ylläpitoon. Ne eivät toimi työkyvyn arvion kehyksenä nykyisellään, Taipale selvittää näkemystään.
Eläkekriteerejä tulee myös muuttaa. Työelämä on muuttunut ratkaisevasti 30 vuodessa mutta eläkekriteerejä ei ole muutettu nykyelämän näkökulmiin. Aiemmin oli sellaisia töitä, joissa saattoi pärjätä heikommillakin taidoilla tai kunnolla. Nyt työelämän vaatimukset ovat aivan muuta luokkaa, Taipale toteaa.
.tyottomat.fi
Maksuton toinen aste lisää koulumatkatuen saajia erityisesti pääkaupunkiseudulla
Maksuton toinen aste tuo entistä useammalle oikeuden koulumatkatukeen. Suurinta kasvua saajien määrässä odotetaan pääkaupunkiseudulla.
Koulumatkatuen ehtoihin tulee muutoksia 1.8.2021 alkaen. Ehdot ovat maksuttoman toisen asteen koulutukseen oikeutetuilla opiskelijoilla osittain erilaiset kuin muilla opiskelijoilla. Maksuttomaan koulutukseen oikeutetuilla opiskelijoilla koulumatkatukeen oikeuttava koulumatkan pituus on 7 kilometriä eikä matkoissa ole enää omavastuuosuutta.
Kaikkia koskeva muutos on se, että tukea voi saada, vaikka ei matkustaisi kouluun päivittäin. Jos opiskelijalla on 15 matkapäivää kalenterikuukaudessa, tuki on täysimääräinen. Jos matkapäiviä on 10–14, tuki on puolet täysimääräisestä.
Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat samassa pöydässä
Koronapandemia on tuonut mukanaan massiivisen työttömyyden kasvun. Hoitovelka on kasvanut, mielenterveysongelmat lisääntyneet. Palveluita on siirretty yhä enemmän verkkoon, mikä on hankaloittanut monen digitaalisesta kehityksestä syrjässä olevan asiointia. Jo aiemmin heikossa asemassa olevat ovat entistäkin ahtaammalla. Miltä näyttää korona-ajan köyhyys ja miten sitä voitaisiin vähentää? Tätä pohtivat yhdessä köyhyyttä kokeneet ihmiset ja päättäjät kansallisessa köyhyyttä kokeneiden kuulemistapahtumassa
Kuulemistapahtuma järjestetään kolmatta kertaa.
Sen järjestävät Kirkkohallitus, Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto, Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin ja Työttömien Keskusjärjestö ry.
Aluksi köyhyyttä kokeneet henkilöt tuovat pienryhmissä esiin köyhyysongelman oman kokemuksensa pohjalta.
https://tyottomat.fi/
Heikoimpien tukemisessa epäonnistuttu
Tuore sosiaalibarometri (3/21) kertoo, että koronavuonna heikoimmassa asemassa olevien tukemisessa on epäonnistuttu. Mitä vaikeampia ja monisyisempiä henkilön ongelmat ovat, sitä heikommin hänelle pystyttiin koronakriisissä tarjoamaan apua.
Erityisen huonosti pystyttiin vastaamaan mielenterveyspalveluihin pääsyä odottavien ja muuten toimintakyvyltään heikkojen ihmisten tarpeisiin. Myös henkilöt, jotka eivät pystyneet hyödyntämään etä- ja digipalveluita jäivät laajasti tuen ulkopuolelle.
äänelläsi torjutaan köyhyyttä ja pidetään jokaisesta huolta
Vierailija kirjoitti:
Kevennetään verotusta merkittäväksi jolloin ihmisten palkkarahat eivät mene suoran veroina tehottoman ja mitään tuottamattoman julkishallinon pyörittämiseen vaan kulutukseen. Kulutuksen kasvun myötä syntyy lisää työpaikkoja. Veronmaksajien määrä lisääntyy ja kulutusverojen määrä kasvaa jolloin myös valtion verokertymä kasvaa vaikka veroprosenttia onkin pienennetty. Esimerkiksi autoveron poistaminen vapauttaisi nopeasti valtavan määrän rahaa kansantalouteen kiertoon.
Julkisen hallinnon toiminnoissa on myös merkittävästi tehostamisen varaa ja kehitettävää. Kunnilla ja kaupungeilla on valtava määrä suojatyöpaikkoja mistä ei ole mitään käytännön hyötyä ja byrokratia työllistää itse itsensä vaikkei ulkopuolelta tulisi mitään käsiteltävää. Tämä asia kuntoon niin kokonaisveroaste voi pienentyäkin vastaavasti.
Pitäisi siis lopettaa kommunismi ja siirtyä markkinatalouteen? Suomessa? Tuskin tulee tapahtumaan...
Se on vain hyväksyttävä, että tuottavien työpaikkojen määrä tuskin on kasvamaan päin Suomen ja Euroopan TKI investointien määrällä. Koska Kiina ja Yhdysvallat vie ja Eurooppa vikisee perässä, tämä heijastuu väkisin mediaaniostovoimaan, työllisyysasteeseen ja siihen, että palvelusektorin perustason työntekijät tarvitsevat tulonsiirtoja. Ei auta kepit, ei porkkanat, muualla kuin eduskunnan palopuheissa ja ministeriön muistioissa.
Laillistetaan kannabis Hollannin mallin mukaan. Suomessa sille tietysti samanlainen raippavero kuin alkoholille. Verotulot kasvavat ja ohjautuvat valtiolle rikollisten sijasta ja lisää varmasti myös turismia. En ole kyseistä ainetta koskaan kokeillut mutta Amsterdamissa olen käynyt useasti ja vaikuttaa hyvin harmittomalta aineelta. Ainakin alkoholiin verrattuna. Jengi ei sekoile, rähise eikä oksentele ja kuseksi ympäriinsä mutta hauskaa näyttää olevan.
Vierailija kirjoitti:
Laillistetaan kannabis Hollannin mallin mukaan. Suomessa sille tietysti samanlainen raippavero kuin alkoholille. Verotulot kasvavat ja ohjautuvat valtiolle rikollisten sijasta ja lisää varmasti myös turismia. En ole kyseistä ainetta koskaan kokeillut mutta Amsterdamissa olen käynyt useasti ja vaikuttaa hyvin harmittomalta aineelta. Ainakin alkoholiin verrattuna. Jengi ei sekoile, rähise eikä oksentele ja kuseksi ympäriinsä mutta hauskaa näyttää olevan.
Saattaisi myös pienentää alkoholin terveyshaittoja koska olisi korvaava aine jota monet pitävät muutenkin parempana vaihtoehtona. Näin valtion kulut ja verojen tarve pienenisivät. Ei välttämättä kokonaisuudessa iso asia mutta kaikki kotiin päin.
Yrittäminen helpommaksi ja niin ettei jokaisesta jonkun asian tekemisestä maksua vastaan katsota heti yrittäjäksi tai tule heti karenssi tms. Siis kaikenlainen työttömyyden ja osa-aikatyön ja yrittäjyyden yms. yhdistäminen pitäisi olla helpompaa. Jotain veroetuja kai pitäisi antaa että yrittäminen ei olisi niin suuri riski. Työntekijän palkkaamisesta pitäisi tehdä helpompaa ja halvempaa, niin ettei palkkaaminen olisi niin kauhea riski. Vastaavasti työstä irtisanoutuminen ilman karenssia pitäisi olla helpompaa, että ihmiset uskaltaisivat kokeilla erilaisia töitä. Halpatyövoiman tuominen ulkomailta pois kokonaan, sen sijaan kunnolliset palkat näihin töihin joissa halpatyövoimaa on käytetty, niin että ne työt elättäisivät ihan Suomessa asuvia ihmisiä kunnolla. Jotain tukia ja verohelpotuksia kai siihenkin tarvittaisiin että tämä kannattaisi. Lisäksi kotimainen ja lähellä tuotettu tuote pitäisi aina olla halvempi kuin muualta tuotu, en ymmärrä että Kiinasta tms. tuotu tuote on halvempi kuin kotikylällä tehty vastaava. Pitäisi aina olla niin että mitä kauempaa tuote tulee, sitä kalliimpi. Eikä sellaisia tuotteita, joita Suomessakin pystytään valmistamaan/tuottamaan, pitäisi tuoda ulkomailta ollenkaan.
Työpaikkoja kyllä on. Raipalla porukka vaan töihin.
Vierailija kirjoitti:
Yrittäminen helpommaksi ja niin ettei jokaisesta jonkun asian tekemisestä maksua vastaan katsota heti yrittäjäksi tai tule heti karenssi tms. Siis kaikenlainen työttömyyden ja osa-aikatyön ja yrittäjyyden yms. yhdistäminen pitäisi olla helpompaa. Jotain veroetuja kai pitäisi antaa että yrittäminen ei olisi niin suuri riski. Työntekijän palkkaamisesta pitäisi tehdä helpompaa ja halvempaa, niin ettei palkkaaminen olisi niin kauhea riski. Vastaavasti työstä irtisanoutuminen ilman karenssia pitäisi olla helpompaa, että ihmiset uskaltaisivat kokeilla erilaisia töitä. Halpatyövoiman tuominen ulkomailta pois kokonaan, sen sijaan kunnolliset palkat näihin töihin joissa halpatyövoimaa on käytetty, niin että ne työt elättäisivät ihan Suomessa asuvia ihmisiä kunnolla. Jotain tukia ja verohelpotuksia kai siihenkin tarvittaisiin että tämä kannattaisi. Lisäksi kotimainen ja lähellä tuotettu tuote pitäisi aina olla halvempi kuin muualta tuotu, en ymmärrä että Kiinasta tms. tuotu tuote on halvempi kuin kotikylällä tehty vastaava. Pitäisi aina olla niin että mitä kauempaa tuote tulee, sitä kalliimpi. Eikä sellaisia tuotteita, joita Suomessakin pystytään valmistamaan/tuottamaan, pitäisi tuoda ulkomailta ollenkaan.
Sitä yrittämistä tuskin voi kovin paljon helpommaksi enää tehdä. Mikä siinä on vaikeaa? Siitä tuskin pääsee eroon, että kirjanpito täytyy hoitaa ja verot maksaa.
Asennekasvatuksella. Pitäisi ymmärtää, että vastavalmistunut tai konkurssissa työpaikkansa menettänyt ei menetä osaamistaan ja koulutustaan yhdessä yössä, jos ei saa heti töitä.
Muutetaan korvaus palkaksi ja perustetaan yhdistyksiin oikeita työpaikkoja, joita joku koordinoi, yksi työnjohtaja voi olla useassa yhdistyksessä. Näin saadaan yhdistyksistä nämä lyhytaikaiset työkokeilut töiksi. Rahat tähän korvauksista ja yhdistyksillä saisi olla pieni velvollisuus osallistua itsekin, kyllä se onnistuu, esim. sivukuluja tiettyyn pisteeseen saakka. Tällä ei nyt montaa paikkaa saada, mutta pienistä puroista jne..
Yrittäjyyttä kohtaan Suomessa on nihkeä asenne. Ehkä jonkinlaisia osuuskuntia, joissa voisi kokeilla "onko minusta yrittäjäksi", pienellä riskillä. Esim. pieni laina valtion takaamana, kohtuullinen tietysti.
Otetaan määrärahoja pois joutavista hyvävelisaunailloista ja työllistetään niillä ihmisiä aloille, joilla on pulaa, uudelleen koulutuksen kautta.
Vierailija kirjoitti:
Jollain on lääkkeet ottamatta
Aivan mahdollista että näin on.
Rikkaat nostaa sostukia yhtäpaljon kuin köyhät!
Varakkaimmat nostavat Suomessa sosiaalitukia melkein yhtä paljon kuin köyhimmät!!
Suomessa rikkain viidennes saa noin 17 prosenttia sosiaalituista ja köyhin viidennes noin 25 prosenttia.
Suomessa varakkain viidennes nostaa melkein yhtä paljon sosiaalitukia (17% tuista) kuin köyhin viidennes (25% tuista). Täytyy muistaa, että varakkaat eivät tarvitse sosiaalitukia, mutta he nostavat niitä mielellään. Multimiljonäärit Antti Herlin ja Björn Wahlroosin poika saavat vuosittain 250 000 maataloustukeakin, ollen Suomen suurimmat tuensaajat. Varakkaat saavat maataloustukien lisäksi mm. Lapsilisät, kotihoidon tuen, äitiyspäivärahaa, ansiosidonnaista päivärahaa, sairauspäivärahaa, opintolainaa, ilmaisen terveyden hoidon, kotitalousvähennyksen, lapsivähennyksen, matkavähennyksen, lääkekorvauksia, lääkevähennyksen, asuntolainavähennyksen, eläkkeen, sairaseläkkeen.
Köyhempi puolisko(50%) suomalaisista omistaa Suomen varallisuudesta 6%. Rikkaampi puolisko omistaa Suomen varallisuudesta 94%. Rikkain 10% suomalaisista omistaa varallisuudesta 45%. Rikkaimman osan varallisuus on kasvanut samaa tahtia, kun köyhemmän puoliskon varallisuus on kutistunut, kertoen tuloerojen kasvusta. Tätä vasten hyväosaisten palkansaajien veronapina tuntuu naurettavalta, Rikkailla menee kuitenkin paremmin kuin koskaan ja he maksavat vähemmän veroja, kuin pieni- ja keskituloiset.jne...