Lue keskustelun säännöt.
Riidellään miehen kanssa kokoajan, voiko suhde vielä parantua?
23.04.2021 |
Ollaan seurusteltu n. 3 vuotta. Ei asuta yhdessä. Pari ensimmäistä vuotta riitoja oli vähemmän ja näimmekin lähes päivittäin, nyt tuntuu että tapellaan kokoajan.
Kysyn mieheltä melkein joka toinen päivä, että olemmeko enää yhdessä. Minua siis pelottaa, että hän ei ole tosissaan kanssani, koska tämä ei tunnu oikealta parisuhteelta. Ja tämä asia myös aiheuttaa paljon riitoja. Nähdään nykyään vain n. kerran viikossa. Jos sovitaan, että nähdään esim. Viikonloppuna, mies monesti saattaa rikkoa lupauksen. Jos riitaa tulee viesteillä, mies saattaa yhtäkkiä ignoorata minut vuorokaudeksi (ei siis edes avaa viestejäni ennen seuraavaa iltaa), jolloin aina pelkään, että tuliko ero. Tämä myös vaikeuttaa riidan sopimista, kun ei päästä heti puhumaan.
Riitoja tulee monesti ihan pienistä ja tyhmistäkin jutuista, vikaa on siis minussakin että suutun ns. turhasta. Mutta taustalla on pitkälti tämä turhautuminen siihen, kun minusta tämä ei ole oikea parisuhde kun nähdään niin harvoin eikä esim vietetä kokonaisia päiviä yhdessä. Toki ymmärrän, että tämä jatkuva riitelykin voi olla syy siihen, miksi mies ei halua enää niin usein nähdä. Ja yritän käytöstäni kyllä parantaa ja aion pyytää anteeksi.
Minusta tuntuu, että olen aina se joka yksin yrittää korjata asioita ja keskustella. Olisi paljon helpompaa, jos mieskin haluaisi aina sopia riidat heti ja viettää aikaa enemmän kanssani..
Eroa ollaan mietitty monta kertaa, minä sitä turhautuneena olen useasti ehdottanut, ja tiedän että on väärin vilkuttaa ero korttia, kun kuitenkin oikeasti haluaisin miehen kanssa olla, jos tämä olisi enemmän oikean parisuhteen kaltainen. Mies on sanonut myös että ei jaksa tätä jatkuvaa riitelyä, mutta silti aina sanonut myös että haluaa olla kanssani eikä lopettaa. Sanoo myös "olet rakas" lähes aina kun nähdään.
Eilen taas tuli riitaa (minulla oli typerä syy suuttua, mutta olin loukkaantunut kun mies rikkoi lupauksen pari päivää sitten eikä nähnytkään minua, mutta eilen sitten kuitenkin näki ystäväänsä) ja kysyin että eikö siis ollakaan yhdessä, mies vastasi siihen vaan "häh" eikä loppuiltana avannut viestejäni. Taas pelkään tuliko ero ja saadaanko enää puhuttua.. Haluaisin vain ne vanhat ajat takaisin, kun mieskin panosti suhteeseen paljon enemmän, nähtiin usein ja hän halusi aina puhua jos tuli riitaa, ei ignoorannut ikinä viestejäni.
Onko teillä ollut tilannetta, että riitelette jatkuvasti, mutta olisitte saaneet suhteen korjattua?
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Sun täytyy hyväksyä, että miehesi kaipaa noinkin paljon omaa tilaa. Miehesi taas tulee hyväksyä, että sinä kaipaat enemmän yhteistä aikaa.
Pitkällä keskustelulla ja harjoittelulla voitte löytää balanssin, mikä edellyttää siis sitä, että kumpikin joustaa omista tarpeistaan toisen vuoksi. Jos ette ole valmiita tähän, ero on lopulta ainut ratkaisu.
Nythän tilanne on se, että sinun käytöksesi saa miehesi vetäytymään entistä enemmän, mikä taas lietsoo epävarmuuttasi entistä enemmän. Loputon kierre, johon kumpikin olette yhtä syyllisiä.
Monihan eroaa tuossa vaiheessa, kun alkuhuuma on ohi.
Mies vetäytyy siksi että haluaa. Jos mies olisi tosissaan, hän vastaisi ap:n erokyselyyn tavalla, joka saisi ap:n rauhoittumaan. Nyt mies päinvastoin lisää ap:n epävarmuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin ihan samanlainen kuin sinä - 15- vuotiaana! Silloinen poikaystävä oli 18- vuotias ja kesti kiukutteluani, typeryyksiäni ja rakkaudentunnustusten rukoilemista siinä välissä, muutaman vuoden, mutta ei loputtomiin ja erohan siinä tuli. Onneksi, sanon nyt. En ollut kypsä vakituiseen suhteeseen, minulla oli liian vähän elämää suhteessa vellomisen ulkopuolella.
Erotkaa ja opetelkaa kumpikin tahollanne ihmissuhdetaitoja ja miten parisuhteessa suhtaudutaan toiseen kunnioittavasti. Kukaan ei halua elää suhteessa, jossa draamaa syntyy tyhjästä päivittäin ja toista pommitetaan jatkuvasti viesteillä.
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea loppuun asti, mutta itsellä oli riitaisa vaihe suhteessa. Lopulta en jaksanut enää toisella ja annoin asioiden olla. Riidat loppuivat ja oli seesteistä yhdessäoloa, mutta tajusin, että mies ei ole sellainen ihminen kenestä haluan itselleni elämänkumppanin.
Eli ne riidat on kyllä aina punainen lippu.
Kyllähän se ap:n riitely kertpo, ettei hän voi suhteeasa hyvin eikä myöskään ala voida sillä, että ottaa pahat mielet vastaan näyttämättä sitä.
Minä jätin miehen pari kertaa ja tilanne oli tosi solmussa. Lopulta saatiin lopetettua haitallinen käytös puolin ja toisin. Minä kerroin, mitä minä tarvitsen ollakseni aidosti tyytyväinen ja huutamatta ja hän suostui muuttamaan käytöstään ja antamaan sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun täytyy hyväksyä, että miehesi kaipaa noinkin paljon omaa tilaa. Miehesi taas tulee hyväksyä, että sinä kaipaat enemmän yhteistä aikaa.
Pitkällä keskustelulla ja harjoittelulla voitte löytää balanssin, mikä edellyttää siis sitä, että kumpikin joustaa omista tarpeistaan toisen vuoksi. Jos ette ole valmiita tähän, ero on lopulta ainut ratkaisu.
Nythän tilanne on se, että sinun käytöksesi saa miehesi vetäytymään entistä enemmän, mikä taas lietsoo epävarmuuttasi entistä enemmän. Loputon kierre, johon kumpikin olette yhtä syyllisiä.
Monihan eroaa tuossa vaiheessa, kun alkuhuuma on ohi.
Mies vetäytyy siksi että haluaa. Jos mies olisi tosissaan, hän vastaisi ap:n erokyselyyn tavalla, joka saisi ap:n rauhoittumaan. Nyt mies päinvastoin lisää ap:n epävarmuutta.
Et näe aloittajassa yhtään mitään vikaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun täytyy hyväksyä, että miehesi kaipaa noinkin paljon omaa tilaa. Miehesi taas tulee hyväksyä, että sinä kaipaat enemmän yhteistä aikaa.
Pitkällä keskustelulla ja harjoittelulla voitte löytää balanssin, mikä edellyttää siis sitä, että kumpikin joustaa omista tarpeistaan toisen vuoksi. Jos ette ole valmiita tähän, ero on lopulta ainut ratkaisu.
Nythän tilanne on se, että sinun käytöksesi saa miehesi vetäytymään entistä enemmän, mikä taas lietsoo epävarmuuttasi entistä enemmän. Loputon kierre, johon kumpikin olette yhtä syyllisiä.
Monihan eroaa tuossa vaiheessa, kun alkuhuuma on ohi.
Mies vetäytyy siksi että haluaa. Jos mies olisi tosissaan, hän vastaisi ap:n erokyselyyn tavalla, joka saisi ap:n rauhoittumaan. Nyt mies päinvastoin lisää ap:n epävarmuutta.
Et näe aloittajassa yhtään mitään vikaa?
No, jos epävarmuus on vika niin sitten. Mies tietenkin aiheuttaa epävarmuuden käytöksellään, mutta olisi ap:n varmaan pitänyt jo lähteä tuosta. Mutta tuollainen miehen venkoilu on kyllä vastuun pakoilua.
Yleensä nämä jutut menevät niin, että naisen odotetaan ottavan tilanne haltuun, selvittävän riidan syyt, hillitsevän kaikki tunteensa ja johtavan rakentavaa keskustelua. Miehen tehtävä on olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun täytyy hyväksyä, että miehesi kaipaa noinkin paljon omaa tilaa. Miehesi taas tulee hyväksyä, että sinä kaipaat enemmän yhteistä aikaa.
Pitkällä keskustelulla ja harjoittelulla voitte löytää balanssin, mikä edellyttää siis sitä, että kumpikin joustaa omista tarpeistaan toisen vuoksi. Jos ette ole valmiita tähän, ero on lopulta ainut ratkaisu.
Nythän tilanne on se, että sinun käytöksesi saa miehesi vetäytymään entistä enemmän, mikä taas lietsoo epävarmuuttasi entistä enemmän. Loputon kierre, johon kumpikin olette yhtä syyllisiä.
Monihan eroaa tuossa vaiheessa, kun alkuhuuma on ohi.
Mies vetäytyy siksi että haluaa. Jos mies olisi tosissaan, hän vastaisi ap:n erokyselyyn tavalla, joka saisi ap:n rauhoittumaan. Nyt mies päinvastoin lisää ap:n epävarmuutta.
Et näe aloittajassa yhtään mitään vikaa?
No, jos epävarmuus on vika niin sitten. Mies tietenkin aiheuttaa epävarmuuden käytöksellään, mutta olisi ap:n varmaan pitänyt jo lähteä tuosta. Mutta tuollainen miehen venkoilu on kyllä vastuun pakoilua.
Yleensä nämä jutut menevät niin, että naisen odotetaan ottavan tilanne haltuun, selvittävän riidan syyt, hillitsevän kaikki tunteensa ja johtavan rakentavaa keskustelua. Miehen tehtävä on olla.
Aloittaja haastaa riitaa tyhjästä. Oletko sä sokea vai muuten vaan uhriuja?
Vierailija kirjoitti:
Minä olin ihan samanlainen kuin sinä - 15- vuotiaana! Silloinen poikaystävä oli 18- vuotias ja kesti kiukutteluani, typeryyksiäni ja rakkaudentunnustusten rukoilemista siinä välissä, muutaman vuoden, mutta ei loputtomiin ja erohan siinä tuli. Onneksi, sanon nyt. En ollut kypsä vakituiseen suhteeseen, minulla oli liian vähän elämää suhteessa vellomisen ulkopuolella.
Erotkaa ja opetelkaa kumpikin tahollanne ihmissuhdetaitoja ja miten parisuhteessa suhtaudutaan toiseen kunnioittavasti. Kukaan ei halua elää suhteessa, jossa draamaa syntyy tyhjästä päivittäin ja toista pommitetaan jatkuvasti viesteillä.
Onko sinusta tyhjää draamaa pitää toista jatkuvassa epävarmuudessa? Tottakai riitaa syntyy jatkuvasti kun sitä ei ikinä selvitetä. Se sama riita nousee pintaan aina uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun täytyy hyväksyä, että miehesi kaipaa noinkin paljon omaa tilaa. Miehesi taas tulee hyväksyä, että sinä kaipaat enemmän yhteistä aikaa.
Pitkällä keskustelulla ja harjoittelulla voitte löytää balanssin, mikä edellyttää siis sitä, että kumpikin joustaa omista tarpeistaan toisen vuoksi. Jos ette ole valmiita tähän, ero on lopulta ainut ratkaisu.
Nythän tilanne on se, että sinun käytöksesi saa miehesi vetäytymään entistä enemmän, mikä taas lietsoo epävarmuuttasi entistä enemmän. Loputon kierre, johon kumpikin olette yhtä syyllisiä.
Monihan eroaa tuossa vaiheessa, kun alkuhuuma on ohi.
Mies vetäytyy siksi että haluaa. Jos mies olisi tosissaan, hän vastaisi ap:n erokyselyyn tavalla, joka saisi ap:n rauhoittumaan. Nyt mies päinvastoin lisää ap:n epävarmuutta.
Et näe aloittajassa yhtään mitään vikaa?
No, jos epävarmuus on vika niin sitten. Mies tietenkin aiheuttaa epävarmuuden käytöksellään, mutta olisi ap:n varmaan pitänyt jo lähteä tuosta. Mutta tuollainen miehen venkoilu on kyllä vastuun pakoilua.
Yleensä nämä jutut menevät niin, että naisen odotetaan ottavan tilanne haltuun, selvittävän riidan syyt, hillitsevän kaikki tunteensa ja johtavan rakentavaa keskustelua. Miehen tehtävä on olla.
Aloittaja haastaa riitaa tyhjästä. Oletko sä sokea vai muuten vaan uhriuja?
Olet oikea malliesimerkki naisvihaajasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun täytyy hyväksyä, että miehesi kaipaa noinkin paljon omaa tilaa. Miehesi taas tulee hyväksyä, että sinä kaipaat enemmän yhteistä aikaa.
Pitkällä keskustelulla ja harjoittelulla voitte löytää balanssin, mikä edellyttää siis sitä, että kumpikin joustaa omista tarpeistaan toisen vuoksi. Jos ette ole valmiita tähän, ero on lopulta ainut ratkaisu.
Nythän tilanne on se, että sinun käytöksesi saa miehesi vetäytymään entistä enemmän, mikä taas lietsoo epävarmuuttasi entistä enemmän. Loputon kierre, johon kumpikin olette yhtä syyllisiä.
Monihan eroaa tuossa vaiheessa, kun alkuhuuma on ohi.
Mies vetäytyy siksi että haluaa. Jos mies olisi tosissaan, hän vastaisi ap:n erokyselyyn tavalla, joka saisi ap:n rauhoittumaan. Nyt mies päinvastoin lisää ap:n epävarmuutta.
Et näe aloittajassa yhtään mitään vikaa?
Joo, sen että hän reagoi epätyydyttävän ihmissuhteen aiheuttamaan stressiin ei-rakentavalla tavalla. Vikaa on siis molemmissa. Tosin tuo ap:n vika lakkaa, kun ihmissuhde lakkaa stressaamasta häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
aloittaja haastaa riitaa, ahdistelee miestä ja ajaa näin miehen vaan kauemmaksi.
onko ikää jopa 18v?
Hanki oma elämä. Jos mies ottaa yhteyttä niin ottaa.
Tiedän minussa olleen vikaa, pyydän mieheltä anteeksi riitelystä. Toivon, että hänkin haluaisi vielä puhua.
- Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän minussa olleen vikaa, pyydän mieheltä anteeksi riitelystä. Toivon, että hänkin haluaisi vielä puhua.
- Ap
Miten se mies edes ikänä tajuaisi minkään olevan pielessä, jos et toisi ärtymystä julki? Mitä anteeksi pyydeltävää siinä on?
Vierailija kirjoitti:
Tiedän minussa olleen vikaa, pyydän mieheltä anteeksi riitelystä. Toivon, että hänkin haluaisi vielä puhua.
- Ap
Nyt lopeta tuo ja pysähdy miettimään.
Miksi sinä käyttäydyt kuten käyttäydyt? Siksi, että sinulla on paha olla teidän suhteessa.
Jos sinulla olisi hyvä ja läheinen ihmissuhde, olisitko samanlainen? Jos olisit, mene itseesi.
Jos et olisi, tajua, että suhde tuollaisena ei tee sinulle hyvää vaan tekee sinusta huonostikäyttäytyvän hermoraunion, jolla ei ole hyvä olla. Ja sitä sitten pyytelet anteeksi mieheltä, vaikka sinun pitäisi keskittyä miettimään millaisessa elämässä sinulla olisi tasapainoinen ja hyvä olo ja voiko ja haluaako tuo mies sitä tarjota vai onko tuo nykyinen se mitä on tarjolla ja haluatko sinä sitä oikeasti, kun elämää voi elää toisinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tää kommentoijien mielestä ok, että ap vaan pyytelee aina lopulta anteeksi pettymystään, kun mies ignoraa ja ghostaa? Aina ap päätyy pyytämään anteeksi, ja mies tuhahtelee, eikä ymmärrä että omassakin käytöksessä olisi parannettavaa. Kuten joku mainitsikin, niin apn reagointi muuttuisi kun ongelma vaan katoaisi.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän minussa olleen vikaa, pyydän mieheltä anteeksi riitelystä. Toivon, että hänkin haluaisi vielä puhua.
- Ap
Liika sovinnollisuus estää ikinä pääsemästä maaliin. Miehet tajuavat vasta kun on kova kovaa vastaan.
Onpa lapsellista touhua. Jatkuvalla loukkaantumisesta ei tule kenenkään kanssa kunnos suhdetta. Kasva aikuiseksi ensin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän minussa olleen vikaa, pyydän mieheltä anteeksi riitelystä. Toivon, että hänkin haluaisi vielä puhua.
- Ap
Miten se mies edes ikänä tajuaisi minkään olevan pielessä, jos et toisi ärtymystä julki? Mitä anteeksi pyydeltävää siinä on?
No esim. Eilen ainakin viesteissä suutuin täysin turhasta, ei minulla ollut syytä suuttua siitä kun hän sanoi että nähdään huomenna ja on tällä hetkellä kaverinsa kanssa. Eikä minulla ollut syytä oikeastaan edes kysyä sitä, että eikö ollakaan yhdessä. Jotenkin vain sillä hetkellä ärsytti se, kun oli sitä kaveriaan näkemässä, vaikka minulle rikkoi lupauksen pari päivää sitten eikä olla sen jälkeen nähty. Aion keskustella tämän asian jos mies joskus vastaisi.. Voi toki olla mahdollista, että sai jo lopullisesti tarpeekseen. En tiedä miten paha tämä mokani oli.
Toki en ole läheskään aina ärtynyt noin turhasta, jos esim lupauksia rikotaan niin toki siitä on syytä suuttua, ja mies silloin pari päivää sitten pyysi itsekin anteeksi minulta.
- Ap
Tuota noin. Parisuhde perustuu vapaaseen tahtoon ja siihen, että tuetaan toista. Toki siinä voi roikkua.
Jos mun pitää kysyä, että ollaanko me yhdessä, niin kai mä jo päässäni itse tiedän, että ei me olla yhdessä, vaan että mä roikun josssin mielikuvassa.
Mä itse en ole sitoutunut ja mä olen epävarma myös toisesta.
Etsi sinä ittelles parempi kumppani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tää kommentoijien mielestä ok, että ap vaan pyytelee aina lopulta anteeksi pettymystään, kun mies ignoraa ja ghostaa? Aina ap päätyy pyytämään anteeksi, ja mies tuhahtelee, eikä ymmärrä että omassakin käytöksessä olisi parannettavaa. Kuten joku mainitsikin, niin apn reagointi muuttuisi kun ongelma vaan katoaisi.
edelleenkin, aloittajassa ei ole taas palstan ulinaisten mielestä mitään vikaa?
olette te kyllä ihan helvetin uskomattomia
Kyllä, alottajassa on vikaa. Suhteessa on vikaa, miehessä on vikaa. Ap on ainoa, joka edes yrittää tehdä asialle jotain. Tosin miehen mielestä suhteessa ei ehkä ole vikaa, joten siinä tapauksessa suhde kannattaa lopettaa.
Jos joku lyö sinua ja sinä lyöt takaisin, ihan kohtuutonta keskittyä vain sinun väkivaltaisuuteesi ilman kokonaistilanteen tarkastelua.
Mulla oli noin 18-vuotiaana tuon tyyppinen suhde. Poikkis oli koko ajan vetäytyvämpi ja vetäytyvämpi, minä hätäilin koko ajan suhteemme kestävyyttä. Lopulta sain kysymykseen ”ollaanko me erottu?” vastauksen: ”Haloo, ei me nyt enää yhessäkään olla!”
Eli tätä exääni ei kiinnostanut senkään vertaa, että olisi edes suoraselkäisesti jättänyt minut. Itsehän olin suunnitellut meille jo lapset yms.