huhtikuisia??

Haluan aivan uhmallakin :) aloittaa tämän pinon näin pian plussasta, että pääsee ainakin hetkeksi nauttimaan ja kokemaan raskaana olemisen!!

Tiedän toki miten riskiä tämä on, mutta ymmärrätte varmaan :) :)!

En kuulu tänne, mutta piti käydä kurkkimassa. Täällähän se sinun hoitohistoriasi lukeekin, on aina erityisen kiinnostavaa kuulla plussanneista, joilla on paljon hoitoja takana. Antaa toivoa. Ymmärrän intosi plussasta, on se hieno juttu.

HEIPS!!



Net-ta ilmoittaa viim.menkkojen mukaan lasketuksi ajakseen 1.4. saa siis nähdä saako lähetellä ensi vuonna kunnon aprilli ylläri viestit - ei tosin pilaviestiä! :D Äiti kyllä meinas, et mikäli yhtään olen äitiini ja hänen sukuunsa tullut, niin aprillipäivänä vietetään melkein jo ristiäisiä. Mutta sinne on vielä pitkä matka! Toivottavasti on supertarrasukat masussa mukana!!!



Ja meidän tarina onkin melko nopea juttu. Marraskuussa 2005 jätettiin lopullisesti ehkäisy, pillerit jo 8/05. Maaliskuussa menin gynelle ihmettelemään menkkoja, joista viimeiset oli olleet joulukuun lopulla. No, sieltä tuli PCO-diagnoosi ihan yllärinä. Miehellä onneksi on kaikki kunnossa, jotn ongelmana on se ettei ovulaatiota tapahdu. Joulukuussa se kuitenkin oli, koska silloin luulin ovulaatio-oireita raskausoireiksi - ja petyin hurjasti! Toukokuussa käytiin lapsettomuuspolilla julkisella ja saatiin Lugesteronit (ilmeisesti = Terolut) kiertoa tasaamaan/tuomaan. Syyskuulle suunnitteluaika.



Heinäkuun alkupuoliskolla aloin tunnustelemaan oloani, ja pongasin ihan selvät ovari oireet, joten hommiin! Itse asiassa ehdittiin peiton alle toimiin vain kerran reilun viikon sisään, ja voitteko uskoa tuosta tärppäsi!!! Eli periaatteessa kai lasketan ihan luomuksi tämä meidän raskaus. Ja nyt meneillään rv 7+3. Että kyllä näitä onnistumisiakin näköjään luoja suo! Vielä kun olis onnea loppuun saakka!!! Anoppi toi onnen enkelin, kun olivat kylässä. Tippa tuli linssiin... :)



Aina mulle käy näin, alan kirjoittaa juttua ja sit kirjoita romaanin saman tien.. Mut vielä omaan napaan... Väsyttää ihan hirveästi ja huimaa melkoisesti. Tosin huimaus tuntuu vähän hälvenneen ja tilalle on astunut ikävä aavistus pahoinvoinnista.. Mut väliaikaistahan tämä vain on! Ja mielelläni vaikka oksennan päivittäin, jos vain pienen saan keväällä syliin!!! Nukkua täytyy ihan hirvittävän paljon, mut saa sanoa, et " lääkärit määrää" .. Ja muutenkin on ajatusta vaikea pitää kasassa, töissäkään ei meinaa tulosta tulla millään...



Mutta että sellasta.. Toivottavasti saadaan paljon lisää plussia tässä piakkoin! Huhtikuulaiset kaikki eivät taida vielä edes tilastaan tietää!?! Mä sain tuloksen jo niiiiiin varhaisesssa vaiheessa, että en oikein tiedä missä " normaalisti" mennään. Olihan tarpeeksi epäselvästi sanottu!?! :) Kuulumisiin myös muut! Ja kerrohan sinäkin Annme olostasi vähän, onko samanlaisia fiiliksiä!?!



Net-ta

en kyllä minäkään ole pätevä. Mutta eiköhän tänne vielä saada lisää väkeä, kun uskaltautvat muutkin plussanneet ilmoittautua! Tosi tosi tosi huonoa tuuria kyllä on jos ei kellään muulla ole viime aikoina tärpännyt.. Eli uusia (ja pinonpäivittäjää) odotellessa, ehkä jätskiannos iltapalaksi... :)



Net-ta rv7+3

MOI!

Mulla la 22.4.07 (netin laskurilla)... Tein pari testiä muutama päivä sitten peräkkäisinä päivinä ja haaleet viivat... Tänään aamulla jo tummempi viiva...!!! Mulla vielä opiskelut kesken, toki valmistun jouluksi. Ollaan mieheni kanssa ajateltu, että vauva saa tulla kun on tullakseen. Ja oikeastaan vasta kuukausi yritetty oikein oikeasti... Mulla todettiin kans kolme kuukautta sitten lievä PCO. Ja annettiin Terolutit, mutta kapinallisena ajattelin, että en vielä niitä ala... Lääkäri sanoi, että voi olla vaikeuksia tulla raskaaksi, mutta tämä kävikin odotettua helpommin!! Mutta vielä on pitkä matka huhtikuuhun, toivottavasti kaikki menee hyvin! Muutama kysymys teille huhtikuiset!

Koska aiotte ottaa yhteyttä neuvolaan?

Ja oletteko jo kertoneet lähimmille ihmisille asiasta?

Tiedän, että otan oikein megalomaanisen riskin, mutta hittojako siitä. Minulla siis la myös huhtikuussa, mutta tarkempaa on vielä aikaista sanoa.



Tämä tuntuu isolta riskiltä lähinnä siksi, että pp15 tuli haalea viiva ja tänään, pp16 myöskin aika haalea. En siis todellakaan uskalla tuuletella vielä. Mutta kyllä siellä raskaushormonia on, joten ainakin yksi taso on saavutettu.



Meillä sellainen tausta, että clomipoika syntyi 01/05 ja 12kuukautta ehdittiin toivoa pikkukakkosta. Toisesta clomikierrosta (mukana myös menogon ja pregnyl) tämä tärppi nyt sitten tuli.



Kahden viikon päästä on ultra -jos sinne asti päästään ilman vuotoja ja kipuja. Turha varmaan sanoakaan, että huomenna testaan taas :o)



No, iloitaan nyt kun voidaan. Kaikki voi vielä mennä pieleen mutta toivotaan toki, ettei näin käy!



Terkkusin Jepuli + santtu 1v7kk ja rv4+?

Ensinnäkin suuret onnittelut plussasta!



Mä oon viime ajat kirjoitellut tonne Pirkanmaalaisten pinoon. Nyt on meillekin käynyt niin, että neidistä on tulossa isosisko! Jos siis hyvin käy. Mä en vielä tiedä onko mun LA maalis-vai huhtikuussa. Menkkojen mukaan laskettuna nyt ois 7+6 ja ultran mukaan 7+4.



Olisi kiva pitää taas yhteyttä. En edes tiedä mihin yhteydenpito kaatui, toivottavasti en ole loukannut tai mitään, ei ainakaan ole koskaan ollut tarkoitus...



Vielä kerran onnea teidän perheelle!! :)



v, typsy 8,5kk ja rv7+

Kiitos onnitteluista! Onhan tämä aika ihmejuttu... Tai no mikä ihme se on tekemällä tehdään. Mutta siis aika rutosti pelottaa ja lannistunut fiilis on ainakin tällä hetkellä. On ollut väsymystä ja rinnat todella kipeät, mutta nyt ei ole kumpaakaan.



Pelkään siis, että se vuoden 2003 km-hässäkkä tässä toistuu.



No, sitä on vielä aikaista sanoa. Täytyy koettaa asennoitua niin, että jos tämä tästä kesken menee, niin ainakin tiedämme millä reseptillä raskaus alkoi.



Onnea sinullekin hurjasti, luinkin eilen kuulumisesi kun surffailin aikani kuluksi palstalla. Upea juttu!



Mä en tässä viitsi isompia ruotia, mutta on ollut niin todella rankka reilu puolivuotta mulla, että en ole jaksanut paljon pitää yhteyttä kehenkään. No, etpä ole pitänyt sinäkään :o)



Tsemppiä nyt meille kummallekin ja kaikille alkutaipaleen kulkijoille. Jospa se tästä vaikka epäilyttääkin...



jeppis

(Sorry kun terrorisoin tätä pinoa, mutta voi olla että itsekin kuulun tänne :))



Mä tiedän ton pelon ja kaiken oireiden miettimisen tms.... Mä osasin hieman epäillä olevani raskaana mutten halunnut testata kovin aikaisin kun alkuviikot on aina niin stressaavia.



Haluan lohduttaa sua sillä, että oireista ei voi päätellä mitään. Eikä myöskään viivan vahvuuksista. Typsystä mulla katos oireet yhtäkkiä ja olin VARMA km:sta... niin ei kuitenkaan käynyt ja siitä lähtien päätin olla huolehtimatta oireista/oireettomuudesta.



Jos haluat/ehdit joskus jutella mesessä niin mun osoite on etunimi.sukunimi@jippii.fi :) Ja sähköpostia saa laittaa samaan osoitteeseen. ;) Totta on, etten mäkään mikään paras yhteydenpitäjä oo ollut.... mutta jos sen vaikka saisi korjattua!



Tsemppiä ja koitahan jaksella kaikesta huolimatta!



v

Mä sain juuri tinkasen kiinni ja sain lähetteen veritestiin huomiselle. Eli sitten tietää ainakin missä mennään.



Kyllähän mä tiedän tän kaiken jo ennestään mutta minkäs teet... Huomenna sitä ollaan sitten ehkä ainakin jonkunverran viisaampia. Toivon ainakin.



Katsellaan josko sitä innostuisi ilmoittelemaan itsestään paremmin. Huominen testitulos vaikuttaa varmaan mun mielialaan piiiiiiitkäksi aikaa!



Näkyillään, Jeppis

Ja JOS asiat eivät ole niin kuin pitäisi, niin ymmärrän tosi hyvin jos et jaksa/halua olla heti yhteyksissä.



Mä pidän peukkuja ja varpaita pystyssä!! Ilmoittele sitten miten kävi, olen hengessä mukana :)



v

Ensiksikin oikein suuret onnittelut teille Net-ta, kesä1999, jepuli, violet82 ja tervetuloa mukaan huhtikuun mammoihin!



JEPULI: Meillähän näyttäis olevan jepuli samat piinapäivät menossa - mulla myös pp16 ja siis raskaus on nyt mulla 4+5. Ja ilman muuta nyt tänne vain piinaileen :), me ollaan nyt raskaana ja piste.



Kesä1999: laskurin mukaan mulla on LA myös 22.4...Se saattaa tietty muuttua sitten ultrassa käydessäni, menen ultraan heti viikolla 7, eli syyskuun alussa (enää pari viikkoa :)).



Net-ta&Violet: Teillähän on todella pitkällä jo raskautenne :)!!Ihanaa! Pysykää vain tässä huhtikuisissa, meitä on niin vähän vielä :)! Ja Net-ta, sulla on kyllä ihanan ajattelevainen anoppi!



Mulla nyt ollut alamahassa painontunnetta, väsyttänyt, nippaillut mahaa ja välillä tavallaan sellaista poltetta mahassa...Alaselkäkin välillä polttavantuntoinen...Tiedä sitten mitä sekin tarkoittaa :).

Mutta todellakin, nyt on koko kohdunympärys tavallaan " hellänä" ...

Onkos muilla tällaisia oireita??





Me ei olla vielä kerrottu kenellekään - vaikka hirveästi haluttaisi kun ensimmäinen vasta tulossa. Milloin tosiaan aiotte kertoa???



Aurinkoisia päiviä kaikille!



T.Annme (vk 4+5)

Hei!

Pitäsköhän meidän esitellä ittemme toisillemme?

Minä olen 27v, toinen puolisko 28v.Kummallakaan ei aiempia lapsia.

Ehkäisy lopetettu noin vuonna 2000...(aiemmin välillä muutaman kuukauden kausia ilman ehkäisyä, ei toivottua vauvatulosta, lopulta kokonaan pois). Ukon kanssa oltu yhdessä jouluna 9 vuotta.



Asutaan lähempänä etelää kuin pohjoista :) näin kierrelen sanottuna.

Nyt siis eka plussa. Ja ajateltiin anoppilassa vanhuksille kertoa tässä lähipäivinä kun olis niille toinen lapsenlapsi, eli kaivattu!!!Vaikka uhkarohkeata voi olla.



Kertokaa jotakin itsestänne jos haluatte :)

Alkuun pikaesittäytyminen. Vauvaa alettiin toivoa 08/02, minulla pco ja sanottiin että ilman hoitoja ei lasta tule. Hoitona 4xclomifen, 2xclomifen+menogon, 1xIUI -> kaikista negaa. Clomeilla ei saatu edes ovista aikaan. Tulin raskaaksi syksyllä 04, mutta se meni kesken rv7+. Melkein heti sen jälkeen tulin uudelleen raskaaksi ja aloin odottaa meidän tyttöä, joka syntyi 12/05. Synnytyksen jälkeen ehti yhdet menkat tulla ja sitten... +++ Eli meille olisi kaikesta huolimatta tulossa toinen luomuvauva!!



Ajattelin itse elellä ultran antamien viikkojen mukaan eli nyt siis 7+4. Neuvola laskee varmasti menkkojen mukaan, mutta ei sen väliä. Oireina on arat rinnat, kuvotus ja järkyttävä väsymys.



annme: Mulla ainakin polttelee välillä mahaa, samoin oli esikoisen raskaudessa. Kaikenlaisia muitakin kipuja mulla on/oli viimeksikin, joten tällä kertaa olen päättänyt olla niistä stressaamatta.



Me ei olla kerrottu kun mun äidille, siskolle ja parille läheiselle ystävälle jotka on muutenkin vuosien varrella olleet suurena tukena. Jos jotakin sattuisi nämä olisivat ne ihmiset joille kertoisin joka tapauksessa ja joilta tiedän saavani tukea. " Julkisesti" eli miehen vanhemmille ja sisaruksille sekä muille kavereille ajateltiin kertoa np-ultran jälkeen rv13.



Tosin en tiedä onnistuuko tiedon pimittäminen pitkään kun mun maha on jo valtava!! Tytön syntymän jälkeen en oo treenannut yhtään vatsalihaksia ja edellisen raskauden jäämiä on muutenkin hieman tossa vyötäröllä... Mahdun enää YKSIIN omiin housuihini... En haluaisi vielä alkaa mammavaatteita käyttämään, niitä ehtii kyllä käyttää ihan kyllästymiseen asti.



hmm.. Nyt en muista oliko jollainen vielä jotain kysymyksiä... Mutta palailen asiaan myöhemmin, nyt menen touhuilemaan tytön kanssa kun taas vaihteeksi jaksan ;)





v, typsy 8,5kk ja rv7+4

Minä olen 24v ja mies 29v. Meidän hoitotausta tulikin jo edellisessä viestissäni. Meillä siis 8,5kk ikäinen suloinen tyttönen, jollaista jossain vaiheessa en koskaan uskonut saavani :) Miehen kanssa ollaan oltu naimisissa 5 vuotta ja elellään Tampereella.



v

Eli vahvasti raskaana ollaan! Jos katsoin oikein, viitearvot olivat noin 4-600 näille päiville. (jos jollakulla joku hyvä taulukko, laita näkyviin.)



Kivut ovat edelleen melko sietämättömiä, joten en uskalla vieläkään tuulettaa. Mutta toistaiseksi siis odotamme pikkukakkosta syntyväksi huhtikuun lopussa! Sain määräyksen täydelliseen lepoon, jotta mahdollinen alkava keskenmeno asettuisi. Kivut voivat olla joko myöhäisiä kiinnittymiskipuja, kohdun kasvukipuja tai sitten sitä pahinta... Mutta toistaiseksi aion uskoa, että kaikki on hyvin!



Ja jospa esittelen itseni samalla. Olemme siis 28vee kihlapari ja rakas esikoisemme syntyi 02/01. Lapsettomuutta takana vuosia ja mieskin vaihtui matkan varrella. Esikoisemme lähti pelkällä clomikuurilla, kolmannesta kierrosta. Asumme Tampereella.



Yksi asia minua edelleen mietityttää, nimittäin nuo vaaleat testiviivat. Kun nyt tiedän faktana, että hormonia veressä on niin kummastuttaa miksi viivat eivät ole tuon tummempia. Kolme testiä siis takana ja tänä aamuna viimeisin. Tein veritestistä huolimatta, koska ei ollut takeita saanko arvon tietoon tänään. Kaikissa siis yhtä haalea mutta selvästi näkyvä viiva.



No, OLKOON! Nyt painun kehotuksesta maate ja koetan relata. Soittoaika on polille maanantaina ja silloin päätetään kontrolloidaanko hcg:n nousu vai odotellaanko vain rauhassa(?) ultraa, joka on 30.8.



Hauskaa viikonloppua kaikille. Käyn kurkkimassa kuulumisia aina välillä...



Terkkusin iloinen Jepuli rv 4+2 (tekayn mukaan)

Onnea nyt vielä uudelleen! :) Mielestäni tuo hormonimäärä kuulostaa suurelta! Ettei vaan olis 2 tulossa?? :D Mä löysin tälläsen taulukon: http://www.advancedfertility.com/earlypre.htm



Siellä sanotaan (jos minun englannin kielen taitoni riittää ;)), että keskiarvo tulos 16pv oviksesta ois 95!! Ja Suuri tulos on 223! Että näin :) Sieltä sivuilta voi katsoa myös kaksosraskauden hcg-arvoja.



Nyt vaan lepäilet kunnolla ja yrität ottaa ihan rauhassa.



Omaan napaan ei kuulu mitään uutta. Paha olo jatkuu, enkä kyllä enää jaksaisi... Onneksi se on kuitenkin hieman lieventynyt hexavitin ansiosta!



Välillä tunnen kauheaa syyllisyyttä siitä että esikoinen on meidän ainokainen niin vähän aikaa... Olisin halunnut " panostaa" tyttöön ihan täysillä ja laittaa kaiken energiani häneen, mutta tässä kunnossa en siihen pysty. Ja sitten kun/jos vauva syntyy niin se on tytön ajasta pois. Olen myös kovasti miettinyt miten ihmeessä rakkauteni riittää kahdelle lapselle??! (Ja jos jepuli pystyisit vastaamaan, sillä olet varmasti miettinyt samoja juttuja ennen hoitoihin lähtöä?) Ehkä tyhmiä ajatuksia, mutta tällä hetkellä pyörittelen niitä päässäni.



Pakko vielä loppuun kertoa, että kävimme tytön kanssa tänään ostamassa vauvalle kotiintulovaatteet :)



Nyt laitan tuon pienen kiukkupussin nukkumaan. Vointeja kaikille!!



v, rv 7+5

että millä testillä/testeillä testasit?



v

Tein jo viime sunnuntaina ensimmäisen positiivisen testin pp9, mutta se oli niin hailakka etten uskaltanut vielä luottaa siihen. Tänään kävin sitten veritestissä ja hcg oli 298! Tänään siis pp14. Tuon taulukon (en muista kuka laittoi, sorry!) mukaan arvo olisi todella korkea mutta hoitaja puhelimessa sanoi että viitearvo on 69-400 pp14. Oikein hyvä arvo joka tapauksessa!!!



Taustaa: vauvaa yritetty elokuusta 2004, 1. ivf helmi-maaliskuussa 2006 -> hcg 104 pp14, meni kesken. Passiin ei päästy, saatiin vain kolme alkiota ja yksi siirrettiin, kaksi pakastettuja oli huonoja eikä selvinneet sulatuksesta. Nyt sitten 2. icsi tuoresiirrosta plussa, toivotaan että tämä kestää!! Kaksi alkiota siirrettiin.



Laskettu aika on näiden sivujen laskurin mukaan 22.4 ja sen mukaan etenen ensimmäiseen ultrakäyntiin asti, siellä varmasti selviää tarkempi LA. Ensimmäinen ultra on 11.9.



Kommentoin muiden kirjoituksia myöhemmin, nyt olen niin onnesta soikeana etten pysy koossa=) Ja mieskin on tentissä, hän soittaa heti kun sieltä pääsee ja saa kuulla ilouutisen. Sanoi ettei mitenkään pysty siellä keskittymään kun koko ajan miettii miten kävi..=)



-Possukka ja pikku-possu(t) rv 4+5 (ilmoitan tonkin nyt menkkojen mukaan ennen ultraa)

Kiitosta vaan... :D!

Vai että kaksi... hehheh! Kun nyt edes yksi. Mulla oli 15mm johtofollikkeli silloin ultrassa kp9 oikealla puolella ja 13mm vasemmalla. Mutta tuskin nyt kahta kuitenkaan!



Kiitos taulukosta, se olikin ihan havainnollinen. Kyllä mä tulin samaan tulokseen kuin sä, että keskiarvo 95. Ainakin sen yli sitten, hyvä niin!



Tuosta syyllisyydestä sen verran, että en oikeastaan missään vaiheessa ole surrut sitä -olen luottanut, että luonto hoitaa. Santtu on huhtikuussa jo niin iso poika, että hirvittää. Meidän kummitytöllä ja pikkuveljellään on tasan sama ikäero kuin mitä nyt tulisi santulle ja pikkuiselle, joten heidän esimerkkinsä on ollut rohkaiseva. Kummityttö on jo päiväkuiva, puhuu, syö itse ja pukee osittain. Joten eiköhän se suju.



Kuulemme se niin menee, että rakkauden määrä vaan multiploituu ja rakastat kumpaakin vähintään hirveästi :o)!



No niin, näin se palstapinoterrosisointi on saatu vauhtiin, toivottavasti saamme jatkaa tätä huhtikuulle asti. Tervetuloa vaan muutkin juttuun mukaan!



Nyt kanasalaatin tekoon ja sohvalle huilimaan kun ukko kotiutuu.



Jeppis