Kerro mielestäsi kaikkein tärkein kasvatusvinkki, vain yksi!

Rakasta lasta ja hyväksy hänet omana itsenään.

Tuomas Epäileväinen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet kieltänyt jotain, lapsen kohdalla ei ei saa muuttua jooksi, kun tarpeeksi kiukuttelee. Vaikka ajattelet, että no annetaan nyt periksi, kun asia ei ole niin tärkeä, lapsi ei ajattele samoin. Hän oppii, että kiukuttelu, hankalaksi heittäytyminen ja mankuminen kannattaa.

Pätee ehkä ihan pienen kanssa.

Tai en tiedä?

Se että on järkkymätön auktoriteetti joka ei anna piiruakaan periksi kasvattaa sitä kapinamieltä jossain vaiheessa.

Kun joustaa itse niin sitä joustoa löytyy sitten puolin ja toisin. Ja komprimissit ovat myös hyvä ja niihin päästään keskustelemalla. Jyrkkä "ei ei" ei ehkä ole se rakentavin tapa.

Toki on asioita mistä ei voi neuvotella mutta maalaisjärki peliin.

Tjaa, selkeys? Kun lapsi oppii että on sääntöjä mitä ei rikota ja on sääntöjä mistä voi neuvotella. Ja ehkä tärkein ettei kaikkeen ole sääntöjä annettu eikä anneta. Olen joskus sanonut että et tee niinku muuta vaan aina mietit ensin teetkö ite.

Mun mielestä on ollut tärkeää näyttää lapsille myös oma inhimillisyys. Mulla on ADHD, olen äkkipikainen, ja oma malli lapsuudesta on ollut sellainen " lapsen tahto on nujerrettava", mikä ei itselläni tuonut kuin halveksuntaa ja kapinaa vanhempia kohtaan.

Omien kohdalla selkäytimestä tosi usein tulee ladeltua ankaria rangaistuksia, ja hirveä suuttumus siitä, jos lapsi ei taivu mun vihan alla. Onneksi tätä on jo paljon vähemmän, mutta yksi ihan selkeä asia on se, että kun oma suuttumukseni on mennyt ohi, niin olen lasten kanssa keskustellut, että MINÄ olin tilanteessa ihan kohtuuton, ja ne rangaistukset mitä latelin, oli ihan kohtuuttomia. Että olen pahoillani omasta käytöksestäni. MUTTA että myös lapset olivat tilanteessa ( jos siis olivat) käyttäytyneet väärin, ja sitten keskustellaan siitä, miten itse kunkin pitäisi toimia.

En mä halua että mun lapsista tulee joustamattomia pökkelöitä. Mitä jos ne toimisi kuten tässä ehdotetaan? Että jos jotain sanovat minulle suutuspäissään, niin eivät ikinä anna periksi tai pyörrä sanojaanO 

Oma kasvatukseni ei tainnut mennä nappiin, joten älä multa kysy. Molemmilla lapsilla on korkeakoulutus, mutta molemmat on ilkeitä pissapäitä myös kaikkien ex-kumppaniensa, eikä vain minun mielestä. Ei aavistusta miten tässä näin kävi. Annoin molemmille paljon aikaa ja tuin kaikessa. Yritin kasvattaa myös huomioimaan muita, muttei kyllä uponnut hedelmälliseen maaperään.

Uusimpien tutkimusten mukaan kasvatuksella on vain 5% vaikutusta ihmisen käytökseen/luonteeseen ym. 50% tulee geeneistä ja 45% asuinympäristöstä, ystävistä ja muista ympärilläolevista aikuisista, kuin omista vanhemmista. Koulu vaikuttaa ja kaikki elämänkokemukset vaikuttavat. Mutta on sulla tuo 5%mahdollisuus.

Uusimpien tutkimusten mukaan kasvatuksella on vain 5% vaikutusta ihmisen käytökseen/luonteeseen ym. 50% tulee geeneistä ja 45% asuinympäristöstä, ystävistä ja muista ympärilläolevista aikuisista, kuin omista vanhemmista. Koulu vaikuttaa ja kaikki elämänkokemukset vaikuttavat. Mutta on sulla tuo 5%mahdollisuus.

Rakasta ❤️

Älä koskaan kysy lapselta mielipidettä mihinkään.

Terveen itsetunnon rakentaminen ja että kotiin voi aina tulla.

Riippuu niin lapsesta:

Rohkaise ja kannusta arkaa ja hyvin "järkeään" käyttävää.

Hillitse liikaa impulsiivisia ratkaisuja tekevää.

Anna ikätasolleen sopivaa vinkkiä tekemiseensä.

Ole aina se johon hän voi luottaa ja kysyä ihan mikä hällä miele päällä, vaikka olisi jokin mennyt päin ...

"Liian" kiltille lapselle pitää opettaa että sano omakin mielipide äläkä anna toisten pompottaa

Oppi karmasta, sama löytyy kristinuskosta ja kaikista uskonnoista ja eettisyyden perusteista. Tee itsellesi se, mitä haluat toisille tehtävän ja sama toisin päin. Eli ei pidä uhriutua tai uhrautua, vaan rakastaa itseään mutta ei ylitse muiden.  Eikä ketään tulisi rakastaa yli itsensä. :)

Myönnä omat virheesi.

Vierailija kirjoitti:

Uusimpien tutkimusten mukaan kasvatuksella on vain 5% vaikutusta ihmisen käytökseen/luonteeseen ym. 50% tulee geeneistä ja 45% asuinympäristöstä, ystävistä ja muista ympärilläolevista aikuisista, kuin omista vanhemmista. Koulu vaikuttaa ja kaikki elämänkokemukset vaikuttavat. Mutta on sulla tuo 5%mahdollisuus.

Mikä tämä tämmöinen tutkimus on? Tähän asti tulokset ovat nimen omasn olleet, että geenit eivät ihmistä (tai esim rottakokeissa rottia ohjaa) vaan sosiaalinen ympäristö. Esim jos adoptoit lapsen Afrikan slummista, niin hän kasvaa meidän ympäristön ja perheensä kasvatuksessa eri ihmiseksi kuin siellä slummin kovassa ytimessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uusimpien tutkimusten mukaan kasvatuksella on vain 5% vaikutusta ihmisen käytökseen/luonteeseen ym. 50% tulee geeneistä ja 45% asuinympäristöstä, ystävistä ja muista ympärilläolevista aikuisista, kuin omista vanhemmista. Koulu vaikuttaa ja kaikki elämänkokemukset vaikuttavat. Mutta on sulla tuo 5%mahdollisuus.

Mikä tämä tämmöinen tutkimus on? Tähän asti tulokset ovat nimen omasn olleet, että geenit eivät ihmistä (tai esim rottakokeissa rottia ohjaa) vaan sosiaalinen ympäristö. Esim jos adoptoit lapsen Afrikan slummista, niin hän kasvaa meidän ympäristön ja perheensä kasvatuksessa eri ihmiseksi kuin siellä slummin kovassa ytimessä.

Etsipä HS.n artikkeleista. Ei kiinnosta keksiä tuollaisia, muttei myöskään vängätä ihmisten kanssa, jotka eivät itse seuraa aikaansa. En ole opettajasi, enkä äitisi.

Vierailija kirjoitti:

Oppi karmasta, sama löytyy kristinuskosta ja kaikista uskonnoista ja eettisyyden perusteista. Tee itsellesi se, mitä haluat toisille tehtävän ja sama toisin päin. Eli ei pidä uhriutua tai uhrautua, vaan rakastaa itseään mutta ei ylitse muiden.  Eikä ketään tulisi rakastaa yli itsensä. :)

❤️

Opettaa rakastamaan itseään ja muita.

Johdonmukaisuus, aina.

Pyyteetön rakkaus rajoineen.

oo mukana lapsen tekemisissä, elä vaan

etäältä koita ohjeistaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uusimpien tutkimusten mukaan kasvatuksella on vain 5% vaikutusta ihmisen käytökseen/luonteeseen ym. 50% tulee geeneistä ja 45% asuinympäristöstä, ystävistä ja muista ympärilläolevista aikuisista, kuin omista vanhemmista. Koulu vaikuttaa ja kaikki elämänkokemukset vaikuttavat. Mutta on sulla tuo 5%mahdollisuus.

Mikä tämä tämmöinen tutkimus on? Tähän asti tulokset ovat nimen omasn olleet, että geenit eivät ihmistä (tai esim rottakokeissa rottia ohjaa) vaan sosiaalinen ympäristö. Esim jos adoptoit lapsen Afrikan slummista, niin hän kasvaa meidän ympäristön ja perheensä kasvatuksessa eri ihmiseksi kuin siellä slummin kovassa ytimessä.

kulttuurisidonnaista. On muutakin kuin länsimainen kulttuuri. Geenit vaikuttavat silti vahvasti osansa. Epäeettiset kaksostutkimukset kertovat silti lapsuuden perheen suuresta vaikutuksesta. Mutta niinkuin sanoin, kulttuurisidonnaista. Jossain kylä kasvattaa, jossain perhe jne