Vain yläluokka jutut - listataan yläluokan statussymboleita

Vierailija kirjoitti:

Kesämökki ja talvimökki ovat erikseen. Kesällä mennään Hangon saariston huvilalle veneilemään ja talvella jonkun hiihtokeskuksen (Levi, Ruka, Ylläs) keskustassa olevalle 250m2 kelohonkamökille hiihtämään.

Eikö nuo ole nousukkaiden juttuja? Kuten Kolbe tuossa toteaa, Suomessa luokka määritellään sivistyksen avulla.

Tutkinto, kielitaito, soittotaito, purjehdus- tai piirustustaito. Noista se lähtee.

Vierailija kirjoitti:

Kesämökki ja talvimökki ovat erikseen. Kesällä mennään Hangon saariston huvilalle veneilemään ja talvella jonkun hiihtokeskuksen (Levi, Ruka, Ylläs) keskustassa olevalle 250m2 kelohonkamökille hiihtämään.

Mutta nuo eivät ole statussymboleja vaan tavallisia asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyisi ensin tietää, mikä on yläluokka.

Opinnot ja ansiot ovatolleet tie eliittiin

Suomessa yläluokkaisuus on perustunut pitkälti meritokratiaan: eliittiin päästäkseen on opiskeltava ja tehtävä töitä. Sivistyneistö syrjäytti aatelivallan jo 1800-luvun lopulla. Eliittiin kuuluu esimerkiksi tuomareita, lääkäreitä ja erityisasiantuntijoita.

– Venäläistä oligarkiaa tai amerikkalaisia itseriittoisia money making -tyyppejä ei suomalaisessa yhteiskunnassa juuri näy, Kolbe sanoo kirjassaan.

Presidentitkin ovat olleet enimmäkseen nousukkaita, jotka ovat päässeet tehtäväänsä poliittisen tai yhteiskunnallisen osaamisensa takia.

Teollisuusyritysten näkyvät patruunat, pankinjohtajat ja vuorineuvokset poistuivat julkisuudesta 1990-luvun talouden romahduksen jälkeen. Meritokratia otti vallan myös talouselämässä, ja yritysten johtoon alkoi nousta korkeakoulutettua väkeä.

Yksi osoitus meritokratiasta on se, että 2000-luvun alussa suuryritysten johtajilta ei löytynyt yhteistä nimittäjä. He eivät olleet käyneet samoja kouluja tai pyörineet samoissa seurapiireissä. Heidän taustoistaan löytyi niin vanhaa porvaristoa, maanviljelijöitä kuin työväestöäkin.

Esimerkiksi Ruotsissa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa eliittiasemaan nousseiden sukunimet ovat tutkimuksen mukaan pitkälti samoja kuin 80 vuotta sitten: aateliset ja vanhat porvarilliset sukunimet hallitsevat. Suomessa on toisin. Eliitin sukunimien jakauma on noudattanut itsenäistymisen ja sotien jälkeen väestön yleistä jakaumaa.

Meritokratia on Kolben mukaan murentumassa, kun kuilu globaalin eliitin ja kansallisen keskiluokan välillä kasvaa. Eliitti ei enää kuulukaan "meihin".

1960-luku antoi Kolben mukaan pohjan uusille eliiteille, joita yhdisti elintason nousu. Uusi "säätyjako" kulki vähänkoulutettujen ansiotyön tekijöiden ja koulutettujen henkisen työn tekijöiden välillä, ja koulutus oli avain eliittiin pääsemiseksi. Suomeen syntyi ensimmäistä kertaa vasemmistolainen keskiluokkaisuus.

Bobot (boheemit porvarit) edustavat Kolben mukaan nykyisin uutta yläluokkaa. Heidän arvoissaan porvarillisiin ihanteisiin yhdistyvät urbaani elämäntapa ja 60-luvun talouskriittisyys. Heille on tärkeämpää elää hyvä elämä kuin kasvattaa varallisuutta.

Bobot ovat lähellä klassisen luokkateorian ydintä, Kolbe sanoo. Teorian mukaan yläluokassa yhdistyvät kulttuurinen ja taloudellinen pääoma.

Jos bopot ovat suomalaista yläluokkaa, niin täältä tulee tuntomerkkejä.

-Koti entisessä työväen kaupunginosassa.

-Akustinen piano.

-Seinillä taiteilijoiden omistuskirjoituksella varustettuja tauluja.

- Paljon kirjoja.

- Rähjäinen ulkomuoto.

- Lapset luokkansa priimuksia.

- Kasvisruokaa pöydässä.

- Lyhennetty työaika omasta toiveesta.

- Pazka auto (tai ei ollenkaan).

Vihervasemmisto ei ole yläluokkaa, vaikka olisi yliopistotutkintokin.

Asuu ulkomailla. Asunut pois Suomesta jo pitkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Palstanaiset eivät osaa listata kuin keskiluokan statussymboleja.

"Yläluokan" statussymboleja eivät ole ne autot, kalusteet, kirjastohuoneet ja viinikellarit.

Sellaisia ovat esimerkiksi todella menestyvä perheyritys, täydellisesti restauroitu historiallinen kartano meren rannalla, Donald Trump henkilökohtaisena ystävänä, tms.

Höpö höpö.

1212 oli kyllä ihan oikeassa. "Yläluokan" statussymboleja eivät tietenkään ole asiat jotka ovat keskiluokkaisenkin hankittavissa.

Joku kartanoprojekti on statussymboli ei vain koska se maksoi useamman miljoonan ja restaurointiin upposi vastaava summa, vaan koska siihen liittyy joku saavutus eli se kunnostusprojekti.

Sama pätee noihin kahteen muuhunkin esimerkkiin.

Yläluokkaisuus on Suomessa sivistystä. Menestyvä perheyritys ei tee kenestäkään yläluokkaista, ja suomalaiselle yläluokalle ajatus ystävyydestä Trumpin kanssa on kauhistus. Kartano voi symboloida yläluokkaisuutta, jos se on peritty tai pelastettu ja kunnostettu perinnemenetelmin, ja sitä avataan ajoittain myös ympäröivän yhteisön käyttöön.

Luokittaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyisi ensin tietää, mikä on yläluokka.

Opinnot ja ansiot ovatolleet tie eliittiin

Suomessa yläluokkaisuus on perustunut pitkälti meritokratiaan: eliittiin päästäkseen on opiskeltava ja tehtävä töitä. Sivistyneistö syrjäytti aatelivallan jo 1800-luvun lopulla. Eliittiin kuuluu esimerkiksi tuomareita, lääkäreitä ja erityisasiantuntijoita.

– Venäläistä oligarkiaa tai amerikkalaisia itseriittoisia money making -tyyppejä ei suomalaisessa yhteiskunnassa juuri näy, Kolbe sanoo kirjassaan.

Presidentitkin ovat olleet enimmäkseen nousukkaita, jotka ovat päässeet tehtäväänsä poliittisen tai yhteiskunnallisen osaamisensa takia.

Teollisuusyritysten näkyvät patruunat, pankinjohtajat ja vuorineuvokset poistuivat julkisuudesta 1990-luvun talouden romahduksen jälkeen. Meritokratia otti vallan myös talouselämässä, ja yritysten johtoon alkoi nousta korkeakoulutettua väkeä.

Yksi osoitus meritokratiasta on se, että 2000-luvun alussa suuryritysten johtajilta ei löytynyt yhteistä nimittäjä. He eivät olleet käyneet samoja kouluja tai pyörineet samoissa seurapiireissä. Heidän taustoistaan löytyi niin vanhaa porvaristoa, maanviljelijöitä kuin työväestöäkin.

Esimerkiksi Ruotsissa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa eliittiasemaan nousseiden sukunimet ovat tutkimuksen mukaan pitkälti samoja kuin 80 vuotta sitten: aateliset ja vanhat porvarilliset sukunimet hallitsevat. Suomessa on toisin. Eliitin sukunimien jakauma on noudattanut itsenäistymisen ja sotien jälkeen väestön yleistä jakaumaa.

Meritokratia on Kolben mukaan murentumassa, kun kuilu globaalin eliitin ja kansallisen keskiluokan välillä kasvaa. Eliitti ei enää kuulukaan "meihin".

1960-luku antoi Kolben mukaan pohjan uusille eliiteille, joita yhdisti elintason nousu. Uusi "säätyjako" kulki vähänkoulutettujen ansiotyön tekijöiden ja koulutettujen henkisen työn tekijöiden välillä, ja koulutus oli avain eliittiin pääsemiseksi. Suomeen syntyi ensimmäistä kertaa vasemmistolainen keskiluokkaisuus.

Bobot (boheemit porvarit) edustavat Kolben mukaan nykyisin uutta yläluokkaa. Heidän arvoissaan porvarillisiin ihanteisiin yhdistyvät urbaani elämäntapa ja 60-luvun talouskriittisyys. Heille on tärkeämpää elää hyvä elämä kuin kasvattaa varallisuutta.

Bobot ovat lähellä klassisen luokkateorian ydintä, Kolbe sanoo. Teorian mukaan yläluokassa yhdistyvät kulttuurinen ja taloudellinen pääoma.

Jos bopot ovat suomalaista yläluokkaa, niin täältä tulee tuntomerkkejä.

-Koti entisessä työväen kaupunginosassa.

-Akustinen piano.

-Seinillä taiteilijoiden omistuskirjoituksella varustettuja tauluja.

- Paljon kirjoja.

- Rähjäinen ulkomuoto.

- Lapset luokkansa priimuksia.

- Kasvisruokaa pöydässä.

- Lyhennetty työaika omasta toiveesta.

- Pazka auto (tai ei ollenkaan).

Vihervasemmisto ei ole yläluokkaa, vaikka olisi yliopistotutkintokin.

Bopot on eri asia kuin vihervasemmisto. Jos tätä et tiedä, ei ehkä luokkakeskusteluun kannata lusikkaansa työntää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Palstanaiset eivät osaa listata kuin keskiluokan statussymboleja.

"Yläluokan" statussymboleja eivät ole ne autot, kalusteet, kirjastohuoneet ja viinikellarit.

Sellaisia ovat esimerkiksi todella menestyvä perheyritys, täydellisesti restauroitu historiallinen kartano meren rannalla, Donald Trump henkilökohtaisena ystävänä, tms.

Höpö höpö.

1212 oli kyllä ihan oikeassa. "Yläluokan" statussymboleja eivät tietenkään ole asiat jotka ovat keskiluokkaisenkin hankittavissa.

Joku kartanoprojekti on statussymboli ei vain koska se maksoi useamman miljoonan ja restaurointiin upposi vastaava summa, vaan koska siihen liittyy joku saavutus eli se kunnostusprojekti.

Sama pätee noihin kahteen muuhunkin esimerkkiin.

Yläluokkaisuus on Suomessa sivistystä. Menestyvä perheyritys ei tee kenestäkään yläluokkaista, ja suomalaiselle yläluokalle ajatus ystävyydestä Trumpin kanssa on kauhistus. Kartano voi symboloida yläluokkaisuutta, jos se on peritty tai pelastettu ja kunnostettu perinnemenetelmin, ja sitä avataan ajoittain myös ympäröivän yhteisön käyttöön.

Jos olet sivistynyt mutta ammatiltasi luokanopettaja tms, et ole yläluokkaa kuin omissa harhaisissa kuvitelmissasi.

kaikista kallein,

parhaan näkönen nainen

tiukin pee mitä tullu

vastaan

kaikki positiiviset

ääripäät

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Palstanaiset eivät osaa listata kuin keskiluokan statussymboleja.

"Yläluokan" statussymboleja eivät ole ne autot, kalusteet, kirjastohuoneet ja viinikellarit.

Sellaisia ovat esimerkiksi todella menestyvä perheyritys, täydellisesti restauroitu historiallinen kartano meren rannalla, Donald Trump henkilökohtaisena ystävänä, tms.

Höpö höpö.

1212 oli kyllä ihan oikeassa. "Yläluokan" statussymboleja eivät tietenkään ole asiat jotka ovat keskiluokkaisenkin hankittavissa.

Joku kartanoprojekti on statussymboli ei vain koska se maksoi useamman miljoonan ja restaurointiin upposi vastaava summa, vaan koska siihen liittyy joku saavutus eli se kunnostusprojekti.

Sama pätee noihin kahteen muuhunkin esimerkkiin.

Yläluokkaisuus on Suomessa sivistystä. Menestyvä perheyritys ei tee kenestäkään yläluokkaista, ja suomalaiselle yläluokalle ajatus ystävyydestä Trumpin kanssa on kauhistus. Kartano voi symboloida yläluokkaisuutta, jos se on peritty tai pelastettu ja kunnostettu perinnemenetelmin, ja sitä avataan ajoittain myös ympäröivän yhteisön käyttöön.

Jos olet sivistynyt mutta ammatiltasi luokanopettaja tms, et ole yläluokkaa kuin omissa harhaisissa kuvitelmissasi.

Sinusta sivistys tarkoittaa luokanopettajan tutkintoa? Minä ehkä ajattelin pikemminkin väitöskirjaa ja opintoja osin ulkomailla.

Musta plussakortti

Jos yläluokkaan kuulumisessa ei edellytetä useampien sukupolvien kautta kertynyttä varallisuutta ja asemaa, vaan voi olla ns. self-made-man, niin silloin minun vanhempani kuuluvat yläluokkaan.

Tuntomerkkejä:

- korkea koulutus

- taloudellisesti poikkeuksellinen menestynyt työura, sijoittuminen ylimpään tulocentiiliin

- arvoasunto ja useita vapaa-ajan asuntoja Suomessa ja ulkomailla

- laaja sijoitusportfolio

- arvostavat ja kuluttavat taidetta (mm. konsertit, museot, näyttelyt, kotona arvostettujen taiteilijoiden teoksia, kirjallisuutta sekä niteinä että sähköisesti)

- aktiivinen ja liikkuva elämäntapa

- kaikissa kulutustottumuksissa painottuu laatu, ei hinta tai ulkoinen brassailu

Perityt metsästysvaatteet ja -aseet.

Palstan (etenkin naisten) mielestä yläluokkaisuuden tärkein elementti on yliopistokoulutus ja kultturellit harrastukset. Tätä taustaa vasten olen mielummin varakas nousukas, mikä antaa mahdolisuuden taloudelliseen riippumattomuuteen ja sitä kautta mahdollistaa haaveideni toteuttamisen. 🤑

Paljon perittyä rahaa eli esimerkiksi se kartano maaseudulla ja kaupunkiasunto Helsingin vanhassa arvotalossa, lisäksi vielä kesäpaikka jossakin saaristossa ja toinen asunto Portugalissa, Ranskassa tms.

Yliopistokoulutus, kielitaito, suhteita ulkomaille, osa perheestä opiskelee Euroopan tai Yhdysvaltojen hyvissä yliopistoissa, vapaa-aikana purjehditaan, ratsastetaan, pelataan tennistä ja golfia, metsästetään.

Tällaisia vanhan rahan yläluokkaisia sukuja on Suomessa kyllä todella vähän, väitän että puhutaan muutamista kymmenistä ihmisistä.  

Vierailija kirjoitti:

Paljon perittyä rahaa eli esimerkiksi se kartano maaseudulla ja kaupunkiasunto Helsingin vanhassa arvotalossa, lisäksi vielä kesäpaikka jossakin saaristossa ja toinen asunto Portugalissa, Ranskassa tms.

Yliopistokoulutus, kielitaito, suhteita ulkomaille, osa perheestä opiskelee Euroopan tai Yhdysvaltojen hyvissä yliopistoissa, vapaa-aikana purjehditaan, ratsastetaan, pelataan tennistä ja golfia, metsästetään.

Tällaisia vanhan rahan yläluokkaisia sukuja on Suomessa kyllä todella vähän, väitän että puhutaan muutamista kymmenistä ihmisistä.  

Naurattaa ajatus tällaisesta tyypistä suomalaisessa metsästysseurassa.

Onko yläluokka sama kuin eliitti?

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/tutkimus-tallainen-on-suomalai…

- korkea koulutus

- ammattina professori, kansanedustaja, kirjailija, oopperalaulaja, teatterialan ammattilainen, neuvos, piispa

- sukuniminä nykyeliitillä Mäkelä, Korhonen, Hämäläinen, Lehtonen, Laine, Seppälä, Järvinen, Kallio, Mäkinen ja Koskinen

Yläluokalla talon / asunnon kiinteät sisärakenteet edustavat aina rakennusaikaa, oli rakennusaikakausi mikä vain. Esim. väliovia ei vaihdeta valkoisiin pahvioviin, vaan kunnostetaan vanhat, metsästetään vastaavat tai teetetään puusepällä vanhan mallin mukaan. Sama koskee lattioita, komeroja, keittiön kaapistoja.

Yläluokkainen keittiö on toiminnallinen ja kestää kovaa käyttöä. Tasot ovat kestävät, kiveä tai puuta, ja pohja hyvin suunniteltu. Ei mitään melamiinipaskaa mallilla kaapistoseinä isolla laminaattisaarekkeella. Luksusta tuo keittiön suuri koko ja jykevät materiaalit sekä taitava puusepäntyö.

Tämä taisi nyt kyllä mennä sivuraiteille. Nämä ovat oikeastaan yläluokan perusjuttuja, eivät statussymboleja. Vaikea keksiä, millä yläluokka haluaisi viestiä statuksestaan. Ehkä oma saari voisi olla kehumisen aihe, ei ainoastaan kalleudella brassailun takia vaan oman saaren mahdollistaman elämäntyylin hehkutuksen. Toisiin rikkaisiin on aika vaikea tehdä vaikutusta jollain kalliilla autolla tai shamppanjalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljon perittyä rahaa eli esimerkiksi se kartano maaseudulla ja kaupunkiasunto Helsingin vanhassa arvotalossa, lisäksi vielä kesäpaikka jossakin saaristossa ja toinen asunto Portugalissa, Ranskassa tms.

Yliopistokoulutus, kielitaito, suhteita ulkomaille, osa perheestä opiskelee Euroopan tai Yhdysvaltojen hyvissä yliopistoissa, vapaa-aikana purjehditaan, ratsastetaan, pelataan tennistä ja golfia, metsästetään.

Tällaisia vanhan rahan yläluokkaisia sukuja on Suomessa kyllä todella vähän, väitän että puhutaan muutamista kymmenistä ihmisistä.  

Naurattaa ajatus tällaisesta tyypistä suomalaisessa metsästysseurassa.

Luulenpa, että metsästävät omilla maillaan ja omissa porukoissaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljon perittyä rahaa eli esimerkiksi se kartano maaseudulla ja kaupunkiasunto Helsingin vanhassa arvotalossa, lisäksi vielä kesäpaikka jossakin saaristossa ja toinen asunto Portugalissa, Ranskassa tms.

Yliopistokoulutus, kielitaito, suhteita ulkomaille, osa perheestä opiskelee Euroopan tai Yhdysvaltojen hyvissä yliopistoissa, vapaa-aikana purjehditaan, ratsastetaan, pelataan tennistä ja golfia, metsästetään.

Tällaisia vanhan rahan yläluokkaisia sukuja on Suomessa kyllä todella vähän, väitän että puhutaan muutamista kymmenistä ihmisistä.  

Naurattaa ajatus tällaisesta tyypistä suomalaisessa metsästysseurassa.

Luulenpa, että metsästävät omilla maillaan ja omissa porukoissaan. 

Parasta metsästää sitten jotain oikein hidasta eläintä, joka ei pomppaa naapurin puolelle. Sen verran paljon on Suomen historiassa noita maanjakoja tehty.

Vaimolla silikonitissit ja täytetyt huulet.