Vain yläluokka jutut - listataan yläluokan statussymboleita

Isot kirjahyllyt kotona. Kirjastohuone. 

Vierailija kirjoitti:

Isot kirjahyllyt kotona. Kirjastohuone. 

Tablettiin mahtuu kymmenien kirjastojen kirjat.

Onko amis yläluokkaa, jos on sijoittanut itsensä taloudellisesti vapaaksi?

Sivistyneistö lukee mutta yläluokka ei välttämättä.

Ei meillä ole yläluokkaa kuin Nalle Wahlroos ja sekin häipyi Ruotsiin 😁

Viinikellari, tai muu asianmukainen ja iso säilytystila laadukkaille vuosikertaviineille.

Täytyisi ensin tietää, mikä on yläluokka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isot kirjahyllyt kotona. Kirjastohuone. 

Tablettiin mahtuu kymmenien kirjastojen kirjat.

Yläluokalla on isot perityt kirjamäärät ja tilaa pitää niitä, ei tarvitse tabletteja. 

Vierailija kirjoitti:

Täytyisi ensin tietää, mikä on yläluokka.

Opinnot ja ansiot ovatolleet tie eliittiin

Suomessa yläluokkaisuus on perustunut pitkälti meritokratiaan: eliittiin päästäkseen on opiskeltava ja tehtävä töitä. Sivistyneistö syrjäytti aatelivallan jo 1800-luvun lopulla. Eliittiin kuuluu esimerkiksi tuomareita, lääkäreitä ja erityisasiantuntijoita.

– Venäläistä oligarkiaa tai amerikkalaisia itseriittoisia money making -tyyppejä ei suomalaisessa yhteiskunnassa juuri näy, Kolbe sanoo kirjassaan.

Presidentitkin ovat olleet enimmäkseen nousukkaita, jotka ovat päässeet tehtäväänsä poliittisen tai yhteiskunnallisen osaamisensa takia.

Teollisuusyritysten näkyvät patruunat, pankinjohtajat ja vuorineuvokset poistuivat julkisuudesta 1990-luvun talouden romahduksen jälkeen. Meritokratia otti vallan myös talouselämässä, ja yritysten johtoon alkoi nousta korkeakoulutettua väkeä.

Yksi osoitus meritokratiasta on se, että 2000-luvun alussa suuryritysten johtajilta ei löytynyt yhteistä nimittäjä. He eivät olleet käyneet samoja kouluja tai pyörineet samoissa seurapiireissä. Heidän taustoistaan löytyi niin vanhaa porvaristoa, maanviljelijöitä kuin työväestöäkin.

Esimerkiksi Ruotsissa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa eliittiasemaan nousseiden sukunimet ovat tutkimuksen mukaan pitkälti samoja kuin 80 vuotta sitten: aateliset ja vanhat porvarilliset sukunimet hallitsevat. Suomessa on toisin. Eliitin sukunimien jakauma on noudattanut itsenäistymisen ja sotien jälkeen väestön yleistä jakaumaa.

Meritokratia on Kolben mukaan murentumassa, kun kuilu globaalin eliitin ja kansallisen keskiluokan välillä kasvaa. Eliitti ei enää kuulukaan "meihin".

1960-luku antoi Kolben mukaan pohjan uusille eliiteille, joita yhdisti elintason nousu. Uusi "säätyjako" kulki vähänkoulutettujen ansiotyön tekijöiden ja koulutettujen henkisen työn tekijöiden välillä, ja koulutus oli avain eliittiin pääsemiseksi. Suomeen syntyi ensimmäistä kertaa vasemmistolainen keskiluokkaisuus.

Bobot (boheemit porvarit) edustavat Kolben mukaan nykyisin uutta yläluokkaa. Heidän arvoissaan porvarillisiin ihanteisiin yhdistyvät urbaani elämäntapa ja 60-luvun talouskriittisyys. Heille on tärkeämpää elää hyvä elämä kuin kasvattaa varallisuutta.

Bobot ovat lähellä klassisen luokkateorian ydintä, Kolbe sanoo. Teorian mukaan yläluokassa yhdistyvät kulttuurinen ja taloudellinen pääoma.

Tutkinto Ivy League -yliopistosta.

Ei meillä ole yläluokkaa.

Sortsit nyt vaan mutta pakko fiilistellä brittien monarkiaa jos sellaista kaipaa.

Muut kuin samaan luokkaan kuuluvat eivät ymmärrä niitä, joten ihan turha tähän listata alapeukutettavaksi.

Ciao, nyt uimaan, molskis.

Yläluokka ei tarvitse statussymboleita. Yläluokka itse symboloi statusta.

Oikeinkirjoitus hallussa esim. yläluokkajutut, ei yläluokka jutut

Mökki Levillä, huvila Hangossa ja huo ra kainalossa, tietty.

Palstanaiset eivät osaa listata kuin keskiluokan statussymboleja.

"Yläluokan" statussymboleja eivät ole ne autot, kalusteet, kirjastohuoneet ja viinikellarit.

Sellaisia ovat esimerkiksi todella menestyvä perheyritys, täydellisesti restauroitu historiallinen kartano meren rannalla, Donald Trump henkilökohtaisena ystävänä, tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyisi ensin tietää, mikä on yläluokka.

Opinnot ja ansiot ovatolleet tie eliittiin

Suomessa yläluokkaisuus on perustunut pitkälti meritokratiaan: eliittiin päästäkseen on opiskeltava ja tehtävä töitä. Sivistyneistö syrjäytti aatelivallan jo 1800-luvun lopulla. Eliittiin kuuluu esimerkiksi tuomareita, lääkäreitä ja erityisasiantuntijoita.

– Venäläistä oligarkiaa tai amerikkalaisia itseriittoisia money making -tyyppejä ei suomalaisessa yhteiskunnassa juuri näy, Kolbe sanoo kirjassaan.

Presidentitkin ovat olleet enimmäkseen nousukkaita, jotka ovat päässeet tehtäväänsä poliittisen tai yhteiskunnallisen osaamisensa takia.

Teollisuusyritysten näkyvät patruunat, pankinjohtajat ja vuorineuvokset poistuivat julkisuudesta 1990-luvun talouden romahduksen jälkeen. Meritokratia otti vallan myös talouselämässä, ja yritysten johtoon alkoi nousta korkeakoulutettua väkeä.

Yksi osoitus meritokratiasta on se, että 2000-luvun alussa suuryritysten johtajilta ei löytynyt yhteistä nimittäjä. He eivät olleet käyneet samoja kouluja tai pyörineet samoissa seurapiireissä. Heidän taustoistaan löytyi niin vanhaa porvaristoa, maanviljelijöitä kuin työväestöäkin.

Esimerkiksi Ruotsissa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa eliittiasemaan nousseiden sukunimet ovat tutkimuksen mukaan pitkälti samoja kuin 80 vuotta sitten: aateliset ja vanhat porvarilliset sukunimet hallitsevat. Suomessa on toisin. Eliitin sukunimien jakauma on noudattanut itsenäistymisen ja sotien jälkeen väestön yleistä jakaumaa.

Meritokratia on Kolben mukaan murentumassa, kun kuilu globaalin eliitin ja kansallisen keskiluokan välillä kasvaa. Eliitti ei enää kuulukaan "meihin".

1960-luku antoi Kolben mukaan pohjan uusille eliiteille, joita yhdisti elintason nousu. Uusi "säätyjako" kulki vähänkoulutettujen ansiotyön tekijöiden ja koulutettujen henkisen työn tekijöiden välillä, ja koulutus oli avain eliittiin pääsemiseksi. Suomeen syntyi ensimmäistä kertaa vasemmistolainen keskiluokkaisuus.

Bobot (boheemit porvarit) edustavat Kolben mukaan nykyisin uutta yläluokkaa. Heidän arvoissaan porvarillisiin ihanteisiin yhdistyvät urbaani elämäntapa ja 60-luvun talouskriittisyys. Heille on tärkeämpää elää hyvä elämä kuin kasvattaa varallisuutta.

Bobot ovat lähellä klassisen luokkateorian ydintä, Kolbe sanoo. Teorian mukaan yläluokassa yhdistyvät kulttuurinen ja taloudellinen pääoma.

Jos bopot ovat suomalaista yläluokkaa, niin täältä tulee tuntomerkkejä.

-Koti entisessä työväen kaupunginosassa.

-Akustinen piano.

-Seinillä taiteilijoiden omistuskirjoituksella varustettuja tauluja.

- Paljon kirjoja.

- Rähjäinen ulkomuoto.

- Lapset luokkansa priimuksia.

- Kasvisruokaa pöydässä.

- Lyhennetty työaika omasta toiveesta.

- Pazka auto (tai ei ollenkaan).

121212 kirjoitti:

Palstanaiset eivät osaa listata kuin keskiluokan statussymboleja.

"Yläluokan" statussymboleja eivät ole ne autot, kalusteet, kirjastohuoneet ja viinikellarit.

Sellaisia ovat esimerkiksi todella menestyvä perheyritys, täydellisesti restauroitu historiallinen kartano meren rannalla, Donald Trump henkilökohtaisena ystävänä, tms.

Höpö höpö.

Illuminatin jäsenyys.

Kesämökki ja talvimökki ovat erikseen. Kesällä mennään Hangon saariston huvilalle veneilemään ja talvella jonkun hiihtokeskuksen (Levi, Ruka, Ylläs) keskustassa olevalle 250m2 kelohonkamökille hiihtämään.

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Palstanaiset eivät osaa listata kuin keskiluokan statussymboleja.

"Yläluokan" statussymboleja eivät ole ne autot, kalusteet, kirjastohuoneet ja viinikellarit.

Sellaisia ovat esimerkiksi todella menestyvä perheyritys, täydellisesti restauroitu historiallinen kartano meren rannalla, Donald Trump henkilökohtaisena ystävänä, tms.

Höpö höpö.

1212 oli kyllä ihan oikeassa. "Yläluokan" statussymboleja eivät tietenkään ole asiat jotka ovat keskiluokkaisenkin hankittavissa.

Joku kartanoprojekti on statussymboli ei vain koska se maksoi useamman miljoonan ja restaurointiin upposi vastaava summa, vaan koska siihen liittyy joku saavutus eli se kunnostusprojekti.

Sama pätee noihin kahteen muuhunkin esimerkkiin.