Lue keskustelun säännöt.
Missä iässä mukavuus menee ulkonäön edelle?
20.04.2021 |
Olen itse 28-vuotias ja oleskelen kotona farkut päällä, en ikinä lähtisi edes lähikauppaan verkkarit jalassa (en tosin edes omista moisia), eikä minulla ole kuin yksi urheiluun tarkoitettu hupullinen takki. Huputhan ei ole mitenkään tyylikkäitä, pelkästään käytännöllisiä.
Äitini aina sanoo että jossain vaiheessa mukavuus menee ulkonäön edelle ja mietin että koska niin käy itselleni. Ei ainakaan vielä.
En keksinyt enempää esimerkkejä, varmasti näitä on useampi.
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Koko elämäni, olen outo nainen :) En voi sietää epämukavia vaatteita, en silti pukeudu perunasäkkiin. Mutta en käytä kireitä vaatteita enkä korkokenkiä kuin joskus harvoin juhlissa jos tuntuu kivalta laittaa. Arkena en koskaan kun työssä voin pukeutua rennosti, varsinkin nyt etäaikaan.
Täällä samoin, koko elämäni!!!
En meikkaa, mukavuus on vaatteissa erittäin korkealla arvoasteikossa. Siis se, miltä vaatteet tuntuvat, etteivät häiritse, materiaali jne.
Oon kyllä myös vähän ns."aistiyliherkkä" tai kinesteettinen ja hermostossakin vähän vikaa, mikä selittänee osittain tätä "vaateahdistusta". :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
44-vuotiaana lopetin töissä farkkujen ja ripsivärin päivittäisen käytön.
En omista verkkareita, mutta mulla on monet mukavat farkut.
Mulla vaihtelee tyyliin kuukausittain että miten panostan. Nykyään kuitenkin enemmän ja enemmän keskimäärin. Nuorempana mulla oli myös ihan eri tyyli kuin nykyään. Nyt paljon naisellisempi. N39
Noin 22-vuotiaana vaihdoin farkut mukaviin kangashousuihin, rintsikat kaarituettomiin pehmeisiin ja lopetin meikkaamisen harvoja erityistilanteita lukuunottamatta. Esim. korkkareita en ole koskaan käyttänytkään. Tuntuukin enemmän omalta itseltä tämä rennompi meininki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla se alkoi nelikymppisenä, olen nyt 46. Farkut painaa mahaa ja on muutenkin epämukavat, mielummin legginsit. Iso villatakki johon voi oikein kietoutua tai pitkä löysä huppari, ei enää mitään kittanoita trikoopaitoja joissa maha vilkkuu, hyi. Mielummin tennarit kuin korkkarit joissa saa pelätä, että nilkat vääntyy. Ei mulla ole enää erikseen baari ja leikkipuisto-kenkiä, menen samoissa Adidaksen superstareissa joka paikkaan. Talvella sitten Kuomat.
Meikata ei enää nykyään jaksa, kulmat on kestovärjätty. Isot värikkäät silmälasit ja pieni tatuointi ohimolla korvaavat meikin. Hiukseni ovat peppuun yltävät, punaisiksi värjätyt rastat joten ovat kivat ja näyttävät ilman laittamistakin.
Olkalaukunkin korvasin repulla, kun olkapää alkoi vihoitella. Reppuun myös mahtuu enemmän tavaraa.
30vuotiaana luovuin strigeistä ja siirryin mukaviin mummoalkkareihin. 40vuotiaana luovuin rintaliiveistä kokonaan muualla, kuin salilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla tulee aina niin hyvä mieli, kun näen naisia jotka uskaltaa ottaa rennosti . ihailen sellaisia naisia jotka käy marjametsällä puutarhatöissä ym.. ei tarvi yrittää olla eikä esittää mitään .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla se tapahtui joskus 49+.
Siis 40+.
Vierailija kirjoitti:
Siinä iässä kun lihominen alkaa.
En ymmärrä miksi tätä on alapeukutettu, koska pitää paikkansa. Itsellekin kävi niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valitettavan monilla siinä vaiheessa, kun saavat lapsen.
Ei ehtinyt eikä jaksanut kiinnittää ulkonäköön kauheasti huomiota, kun pikkulapset vei ajan ja jaksamisen. Nyt kun lapset on jo isompia, on itselläänkin aikaa harrastaa, lenkkeillä, käydä kampaajalla jne. Elämä alkoi uusiksi.
Osittain nelikymppisenä. Mut yhä edelleen jos lähden ihmisten ilmoille, mulla on aina hame, alakorsetti, korkkarit ja meikkiä. Tykkään pukeutua naisellisesti ja oon turhamainen. Kun tätivatsan alku ja näkyy, niin olen hankkinut tiukemman korsetin. Lisäksi mulla on mieheni vanha lääkinnällinen korsetti, jossa on paksut metallilevyt ohuiden tukimukset lisäksi. Kun sen pukee väärinpäin eli metalliosat eteen, niin saa vatsan kiristettyä kokonaan piiloon ja saa vyötärön hyvin esiin. Kyseinen korsetti nostaa rinnatkin esiin. Toki hengittäminen on sen kanssa pinnallista, eikä koskaan tunnu saavan keuhkoja ”täyteen” mutta en ole vielä pyörtynyt :D Joskus voi ulkonäön takia hiukan kärsiä.