En tullut valituksi McDonald'siin! Mihin enää kelpaan!?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et mihinkään. Onneksi olkoon, loppuelämäsi on henkistä kidutusta ja pahoinpitelyä. Olet loppuikääsi pelkkää roskaa jonka päälle syljetään. Eikös olekin upeaa.

Katsos, töitä saa tosta noin vaan kun hakee.

Mutta ei huolta. Pian kokoomus ja persut vie sinulta viimeisetkin tuet ja sitten voit alkaa haaveilla, että joku päivä pääsisit edes vankilaan. Edes talveksi.

Jos verotus olisi matalampi ja vähemmän kaikenlaista sääntöjä, niin työpaikkoja syntyisi enemmän.

Ei julkinen puoli voi luoda tuottavaa työtä.

Totta kai julkinen puoli tekee paljon tuottavaakin työtä, esim. koulutus ja terveydenhuolto on varmasti suurelta osin tuottavaa työtä.

Niin ja se kaikki pyörii rahalla, joka alunpitäen tulee yksityiseltä puolelta. Ei voi olla hyvinvointivaltiota ilman vahvaa yksityistä sektoria. Mitä vahvempia ykstyinen sektori, niin sitä paremmin hyvinvointi voidaan taata niille, jotka tarvitsevat apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet hyvässä työiässä, joten mitä jos työllistäisit itse itsesi eli ryhdyt yrittäjäksi tai freelanceriksi?

Tai opiskelet vaikkapa hoitoalan perustutkinnon? Työt ei lopu kesken.

Pakko tässä on lähteä opiskelemaan jotain, jos kulttuurialan työllisyysnäkymät ovat näin katastrofaaliset. Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei ketään voi pakottaa hoitoalalle, jos hoitoalaan ei ole vähäisintäkään kiinnostusta. Kuka haluaisi olla sellaisen ihmisen hoidettavana, joka on pakotettu työhönsä? Itselläni hoitotyössä haasteena voisi olla se, että pyörryn joka kerta, kun näen verta ja oksennan, jos joku oksentaa. Toki alalle lähden, jos muuta en saa. Pyörtymään ja oksentamaan.

ap

Mutta onhan lähihoitajilla myös muita suuntauksia kuin hoitotyö, kuten esim. varhaiskasvatus ja nuorisotyö

Onko pakollisina sitten näissäkin noita hoitotyön opintoja, niin en osaa sanoa.

Nainen ei yleensä kelpaa mihinkään. Olen myös kulttuurialan maisteri, olin Sarasen kautta yhdessä it-alan firmassa UX-suunnittelijana ja mun kans firmaan tuli 2 muuta miestä. He saivat työsopimuksen 5 kk ilmaisen työskentelyn päätteeksi, minä en. 

Parempi olla rehellisesti työtön mitä mennä esim. nähin "rekrytoiviin" koulutuksiin. Mullakin alkaa olla jo ikää, olen 31-vuotias ja työkokemus pelkkää silppua ja ilmaisia harjoitteluja. On käynyt mielessä että opiskelen lähihoitajaksi tai sairaalan välinehuoltajaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Jos lähihoitajakouluun ei pääse niin sitten on kyllä jo ihmisessä jotain vikaa. Sinne pääsee kokemukseni perusteella ihan kaikki hyvin suomea puhuvat normaalijärkiset ihmiset.

Minä en aikanaan päässyt.  Sitemmin olen opiskellut maisteriksi mutta ämä huomauus ei kyllä aida kertoa muua kuin, etttä ihan "thmä" ole, mutta näin huomauttessani kyllä antanen tahtomaani istssäni tyhmän mielikuvan - Toki hakemisesani enntänyt kulua jo yli kymmenen vuotta aikaa. En toivo omasta puolestani vaan yleisemmin, että lähihoitajakoulutukseen ei vastaisuudessakaan oteta ketä hyvänsä hakijaa. Kyse on kuitenkin alasta, niinkuin joku täällä joskus kuvasi "ala" jonka edustaja/t ovat usein kirjaimellisesti ihmisen iholla. - Lienenkö säikky mutta en minä, ainakaaan halua iholleni ketä hyvänsä.  

Vierailija kirjoitti:

Et pääse töihin siksi, ettet vakuuta työnantajaa haastattelu tilanteessa.

Työnantaja ei luota sinuun jostakin syystä.  Vaikea sanoa sivullisena miksi, mutta tämä on yksi suuri syy miksi hakemus ja haastattelu hylätään.

Korkeakoulutettuja ei oteta useistakaan syistä siivoushommiin, koska katsotaan että hänestä ei todennäköisesti ole vakituiseksi työntekijäksi.  Ja toisaalta siksikin, ettei hänellä ole mitää alan työkokemusta eikä näin ollen osaamistakaan.

Ja aloitus on niin selkeä provo, kuin vain olla voi!

Ei ole provo, mutta olen samaa mieltä kanssasi, etten vakuuta työnantajia haastattelussa. Esimerkiksi McDonald'sin työhaastattelussa se itseäni noin 20v nuorempi sälli tenttasi motivaatiotani ruoka-alalle ylipäätään. Että onko ruoanlaitto intohimoni ja näenkö itseni ruoka-alalla joskus tulevaisuudessa. Sanoin, etten näe. Haen töitä ja teen työni hyvin ja luotettavasti, mutten voi sanoa rehellisesti, että haaveilisin mistään kokin tai tarjoilijan työstä. Olisinko sitten saanut työn, jos olisin valehdellut, että rakastan hampurilaisravintoloiden rasvankäryä ja roskaruokaa yli kaiken? 

Vaikea on myöskään peitellä omaa ikää tai kokemusta. Kyllä minusta näkee, että olen nelikymppinen. Jos tuleva työnantaja kysyy, niin mieluummin kerron työtaustastani ja koulutuksestani kuin sanoisin, etten ole tehnyt oikein mitään viimeiseen 20 vuoteen. Olisinko silloin jotenkin paremmassa asemassa työnhakijana, jos olisin vain hengannut kotona?

ap

Vierailija kirjoitti:

Jos lähihoitajakouluun ei pääse niin sitten on kyllä jo ihmisessä jotain vikaa. Sinne pääsee kokemukseni perusteella ihan kaikki hyvin suomea puhuvat normaalijärkiset ihmiset.

Nooh, eipä sen suomenkaan tarvitse kauhean hyvin taittua... 

Kulttuuriala on viimeisen vuoden ajan ollut jäissä, joten siitä on turha itseänsä ruoskia.

Osaatko hyvin noita kieliä? Olisiko kääntäjän pätevyyden hankkiminen iso urakka? Voisit tehdä niitä hommia freelancerina, samalla kun etsit muita töitä. Olisi hyvä lisä CV:hen.

Teknistä kääntämistä tyyliin pakkausselosteet ja ohjeet voi hyvin tehdä ilman kääntäjän tutkintoa. Ei nyt ehkä sun unelmajobi, mutta osaamistasi hyödyntävää mielekästä työtä kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet hyvässä työiässä, joten mitä jos työllistäisit itse itsesi eli ryhdyt yrittäjäksi tai freelanceriksi?

Tai opiskelet vaikkapa hoitoalan perustutkinnon? Työt ei lopu kesken.

Pakko tässä on lähteä opiskelemaan jotain, jos kulttuurialan työllisyysnäkymät ovat näin katastrofaaliset. Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei ketään voi pakottaa hoitoalalle, jos hoitoalaan ei ole vähäisintäkään kiinnostusta. Kuka haluaisi olla sellaisen ihmisen hoidettavana, joka on pakotettu työhönsä? Itselläni hoitotyössä haasteena voisi olla se, että pyörryn joka kerta, kun näen verta ja oksennan, jos joku oksentaa. Toki alalle lähden, jos muuta en saa. Pyörtymään ja oksentamaan.

ap

Mutta onhan lähihoitajilla myös muita suuntauksia kuin hoitotyö, kuten esim. varhaiskasvatus ja nuorisotyö

Onko pakollisina sitten näissäkin noita hoitotyön opintoja, niin en osaa sanoa.

Kasvatukseen ja ohjaukseen on nykyään oma tutkintonsa. Sillä pääsee päiväkotiin tai voi jatkaa esim. nuoriso-ohjaajaksi (toki kaikilta aloilta voi suunnata sinne).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lähihoitajakouluun ei pääse niin sitten on kyllä jo ihmisessä jotain vikaa. Sinne pääsee kokemukseni perusteella ihan kaikki hyvin suomea puhuvat normaalijärkiset ihmiset.

Onneksi nykyään ei kuka tahansa pääse lähihoitajakouluun. Monet myös ”jäävät kiinni” harjoittelussa, kun pitää osata esim. jakaa lääkkeet. Jos ei näitä osaa tehdä, ei opiskelut jatku. Meidänkin luokalta aikanaan viisi lopetti kesken, kun ei onnistunut lääkelaskut/lääkkeiden jakaminen.

Niin ja vaikka jotenkin läpäisisi lähihoitajakoulun, niin senkään jälkeen työpaikan saanti ei käy tuosta vain, vaikkakin kyllä työnsaantimahdollisuudet kyllä paranevat varmaan ihan olennaisesti.

Opiskele uusi ammatti: bussikuski, putkimies, sähkömies tms. Tarvetta on.

Ei kannata ottaa super-henkilökohtaisesti jos teitä ei oteta vastaan punaisella matolla koulutuksestanne huolimatta. Työnantaja etsii sopivaa työntekijää joka viihtyy työssään pitkään ja jonka kanssa tulee hyvin toimeen. Se on vain bisnestä.

Mitä aiempaa työkokemusta sinulla on? Itse keskittyisin sen tapaisiin paikkoihin, totta kai matalapalkka-aloillekin otetaan ennemmin joku joka tietää jotain työtehtävästä jo valmiiksi. Jos olet aiemmin kaivanut hautoja se ei välttämättä pätevöitä sinua Mäkkärille vaikka olisitkin maisteri.

Miksi joillakin on kova hinku päästä matalapalkkatöihin? Sen ymmärtäisin että olisi kova halua päästä töihin jossa maksetaan hyvää palkkaa mutta sitä en että joku haluaa paskahommiin paskalla palkalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et pääse töihin siksi, ettet vakuuta työnantajaa haastattelu tilanteessa.

Työnantaja ei luota sinuun jostakin syystä.  Vaikea sanoa sivullisena miksi, mutta tämä on yksi suuri syy miksi hakemus ja haastattelu hylätään.

Korkeakoulutettuja ei oteta useistakaan syistä siivoushommiin, koska katsotaan että hänestä ei todennäköisesti ole vakituiseksi työntekijäksi.  Ja toisaalta siksikin, ettei hänellä ole mitää alan työkokemusta eikä näin ollen osaamistakaan.

Ja aloitus on niin selkeä provo, kuin vain olla voi!

Ei ole provo, mutta olen samaa mieltä kanssasi, etten vakuuta työnantajia haastattelussa. Esimerkiksi McDonald'sin työhaastattelussa se itseäni noin 20v nuorempi sälli tenttasi motivaatiotani ruoka-alalle ylipäätään. Että onko ruoanlaitto intohimoni ja näenkö itseni ruoka-alalla joskus tulevaisuudessa. Sanoin, etten näe. Haen töitä ja teen työni hyvin ja luotettavasti, mutten voi sanoa rehellisesti, että haaveilisin mistään kokin tai tarjoilijan työstä. Olisinko sitten saanut työn, jos olisin valehdellut, että rakastan hampurilaisravintoloiden rasvankäryä ja roskaruokaa yli kaiken? 

Vaikea on myöskään peitellä omaa ikää tai kokemusta. Kyllä minusta näkee, että olen nelikymppinen. Jos tuleva työnantaja kysyy, niin mieluummin kerron työtaustastani ja koulutuksestani kuin sanoisin, etten ole tehnyt oikein mitään viimeiseen 20 vuoteen. Olisinko silloin jotenkin paremmassa asemassa työnhakijana, jos olisin vain hengannut kotona?

ap

Jos sanoit, että et näe itseäsi tulevaisuudessa ruoka-alalla, pelasit kyllä itse itsesi ulos työpaikkahaastattelussa. Kyllä noissa purilaispaikoissakin on ihan urakiitoa tarjolla, parissa vuodessa voi päästä vuoropäälliköksi, sitten ravintolapäälliköksi ja vielä siitä eteenpäin. Selvästi fiksu ja koulutettu hakija voisi olla hyvä kandidaatti esimieshommiin alalla, ja vähän korkeampi ikä voisi olla siinä pelkkää plussaa. Mut jos itse sanoit että et aio pysyä alalla niin - noh, palkkaisitko itse?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et pääse töihin siksi, ettet vakuuta työnantajaa haastattelu tilanteessa.

Työnantaja ei luota sinuun jostakin syystä.  Vaikea sanoa sivullisena miksi, mutta tämä on yksi suuri syy miksi hakemus ja haastattelu hylätään.

Korkeakoulutettuja ei oteta useistakaan syistä siivoushommiin, koska katsotaan että hänestä ei todennäköisesti ole vakituiseksi työntekijäksi.  Ja toisaalta siksikin, ettei hänellä ole mitää alan työkokemusta eikä näin ollen osaamistakaan.

Ja aloitus on niin selkeä provo, kuin vain olla voi!

Ei ole provo, mutta olen samaa mieltä kanssasi, etten vakuuta työnantajia haastattelussa. Esimerkiksi McDonald'sin työhaastattelussa se itseäni noin 20v nuorempi sälli tenttasi motivaatiotani ruoka-alalle ylipäätään. Että onko ruoanlaitto intohimoni ja näenkö itseni ruoka-alalla joskus tulevaisuudessa. Sanoin, etten näe. Haen töitä ja teen työni hyvin ja luotettavasti, mutten voi sanoa rehellisesti, että haaveilisin mistään kokin tai tarjoilijan työstä. Olisinko sitten saanut työn, jos olisin valehdellut, että rakastan hampurilaisravintoloiden rasvankäryä ja roskaruokaa yli kaiken? 

Vaikea on myöskään peitellä omaa ikää tai kokemusta. Kyllä minusta näkee, että olen nelikymppinen. Jos tuleva työnantaja kysyy, niin mieluummin kerron työtaustastani ja koulutuksestani kuin sanoisin, etten ole tehnyt oikein mitään viimeiseen 20 vuoteen. Olisinko silloin jotenkin paremmassa asemassa työnhakijana, jos olisin vain hengannut kotona?

ap

Ruoanlaitto pitää olla intohimo nykyään jossain Mäkkärissä? Mitä viiiiitttua????? Ihan niin kuin olisi hakemassa Michelin-ravintolaan kokiksi. Eihän mulla pysyisi edes pokka tuollaisessa haastattelussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et pääse töihin siksi, ettet vakuuta työnantajaa haastattelu tilanteessa.

Työnantaja ei luota sinuun jostakin syystä.  Vaikea sanoa sivullisena miksi, mutta tämä on yksi suuri syy miksi hakemus ja haastattelu hylätään.

Korkeakoulutettuja ei oteta useistakaan syistä siivoushommiin, koska katsotaan että hänestä ei todennäköisesti ole vakituiseksi työntekijäksi.  Ja toisaalta siksikin, ettei hänellä ole mitää alan työkokemusta eikä näin ollen osaamistakaan.

Ja aloitus on niin selkeä provo, kuin vain olla voi!

Ei ole provo, mutta olen samaa mieltä kanssasi, etten vakuuta työnantajia haastattelussa. Esimerkiksi McDonald'sin työhaastattelussa se itseäni noin 20v nuorempi sälli tenttasi motivaatiotani ruoka-alalle ylipäätään. Että onko ruoanlaitto intohimoni ja näenkö itseni ruoka-alalla joskus tulevaisuudessa. Sanoin, etten näe. Haen töitä ja teen työni hyvin ja luotettavasti, mutten voi sanoa rehellisesti, että haaveilisin mistään kokin tai tarjoilijan työstä. Olisinko sitten saanut työn, jos olisin valehdellut, että rakastan hampurilaisravintoloiden rasvankäryä ja roskaruokaa yli kaiken? 

Vaikea on myöskään peitellä omaa ikää tai kokemusta. Kyllä minusta näkee, että olen nelikymppinen. Jos tuleva työnantaja kysyy, niin mieluummin kerron työtaustastani ja koulutuksestani kuin sanoisin, etten ole tehnyt oikein mitään viimeiseen 20 vuoteen. Olisinko silloin jotenkin paremmassa asemassa työnhakijana, jos olisin vain hengannut kotona?

ap

Jos sanoit, että et näe itseäsi tulevaisuudessa ruoka-alalla, pelasit kyllä itse itsesi ulos työpaikkahaastattelussa. Kyllä noissa purilaispaikoissakin on ihan urakiitoa tarjolla, parissa vuodessa voi päästä vuoropäälliköksi, sitten ravintolapäälliköksi ja vielä siitä eteenpäin. Selvästi fiksu ja koulutettu hakija voisi olla hyvä kandidaatti esimieshommiin alalla, ja vähän korkeampi ikä voisi olla siinä pelkkää plussaa. Mut jos itse sanoit että et aio pysyä alalla niin - noh, palkkaisitko itse?

Eikös ne ole eri alojen opiskelijoita täynnä nuo Mäkkärit? Miten ihmeessä ruoka-ala voisi olla niille juuri kellekään mikään intohimo?

Mene opettajan sijaiseksi tai koulunkäyntiavustajaksi johonkin kouluun. Tai hae ulkomailta töitä.

T. Patenttiratkaisija

olen vähän samassa jamassa kuin ap. nyt tilanne menny siihen että  katselen jo roskarekankuljettajan töitä. Olen siis nainen, korkeastikoulutettu. Mutta en tietenkään pääse edes siihen kun ei ole C ajokorttia ja mitå lie muita. On tää uskomatonta. Kaikkia sekalaisia miesten raskaita töitäkin katselen, rekkakuskista traktorinkuljettajan töihin. En pääse kun ei ole kortteja, ja koulutuksia. Tehdastöitä, ei ole alan koulutusta. Turha toivo. Pikaruokaravintoloihin pitäisi olla sekä hygieniapassi että annostelupassi tai joku. Ei ole. 

Siivouksessa pitäisi olla oma auto. (usein). Oon sitäkin tehnyt, ei kiehdo.

Mäkkäriin haetaan nuoria, energisiä ja nuorekkaita. Joku liian kuivan oloinen toimistokäntty tai toisaalta lihava ja plösähtänyt ei pääse ulkoisenkaan olemuksen puolesta nuorekkuutta huokuviin paikkoihin. Voisit toki hakea Heseen töihin, jos ala kiinnostaa.

Mutta ap:n taustalla: opettajan sijainen, koulunkäyntiavustaja, kirjastotyöt voisivat olla ok. Tai opettele koodaamaan ja hae sitä kautta töitä. Puhelinmyyjäksi pääset takuuvarmasti.

Ketä ihmisiä tunnet hyvin? Tämähän se nykyään on se tärkein asia. Eli kaikki suhteet nyt ainakin peliin mitä ikinä löytyy. Niin kaikki muutkin tekevät. Mä sain nuorena ainakin kolme kesätyöpaikkaa puhtaasti suhteilla, muutamia muita hankin kyllä itsekin. Ja aikuisena erittäin tärkeän asiantuntijatyöhön liittyvän harjoittelupaikan puhtaasti suhteilla. Ilman tätä jälkimmäistä harjoittelupaikkaa, en olisi saanut mitään oikeita työsuhteita varmaan. Kaikki myöhemmät työsuhteet pohjautuivat tavalla tai toisella tähän suhteilla hankittuun ekaan harjoittelupaikkaan.