24–25-vuotiaat heteronaiset, kuinka nuorta miestä voisit harkita parisuhteeseen?
Tiedän, että riippuu aina tilanteesta ja henkilöstä, mutta mitä vastaisit intuitiivisesti? Täytän itse tänä vuonna 25, ja 21-v tänä vuonna täyttävä mies (poika) osoittaa suurta kiinnostusta. Mielestäni periaatteessa 4 vuoden ikäero ei ole mitään, mutta juuri tässä vaiheessa näin nuorina tuntuu, että omaan jo ihan erilaisen elämänkokemuksen ja perspektiivin.
20-vuotiaana neljä-viisi vuotta vanhempi mies ei ollut itselleni mikään ongelma, mutta nyt roolien ollessa näin päin epäilyttää. (Ja joo, tiedän, että olen vielä nuori itsekin, vanhemmat mammat saavat tulla mielellään antamaan minullekin perspektiiviä. :D)
Kommentit (46)
Minä olisin tuossa iässä myös ajatellut, että liian nuori. Mutta nyt minulla (olen mies) on itseäni kolme vuotta vanhempi nainen. Minä olen 35v ja toinen puolisko 38v. Jostain syystä se muutaman vuoden ikäero tuntuu niin radiaalilta alle kaksvitosena, mutta kun siitä menee joitakin vuosia eteenpäin, niin sen jälkeen kyseiselle asialle ei osaa edes ajatella merkitystä.
Joten lopputulema, ei väliä.
Vierailija kirjoitti:
Seurustelin 23-vuotiaana 19-vuotiaan miehen kanssa. Olimme hiukan eri elämäntilanteissa ja lopulta suhde kaatui siihen, että hän halusi olla vapaa ja elää nuoruuttaan.
Ja 23-vuotiaanako on aika ruveta leikkimään kotia? :D Minä olen mies, ja itse seurustelin 24-vuotiaana 20-vuotiaan naisen kanssa. Meillä taas kaatui siihen, että minä halusin elää nuoruuttaa vielä kun voin, mutta hän halusi ruveta leikkimään kotia, vaikka oli täysi kakara vielä luonteeltaankin.
Sen vaan sanon, että eläkää elämäänne ja nauttikaa nuoruudestanne vielä kun olette alle kolmekymppisiä. Silloin vielä voitte elää, nähdä kavereita ja hankkia kokemuksia. Kun olette nelikymppisiä ja ero tulee, niin voin luvata että olette siinä vaiheessa helvetin yksin. Uusia tuttavuuksia on vaikea solmia tuolla iällä ja vanhoja kavereita ei näe, kun heillä on oma elämänsä. Nauttikaa siinä iässä kun vielä voitte, nimittäin sitä ette saa myöhemmin koskaan enää takaisin.
Kokemuksen syvä rintaääni kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurustelin 23-vuotiaana 19-vuotiaan miehen kanssa. Olimme hiukan eri elämäntilanteissa ja lopulta suhde kaatui siihen, että hän halusi olla vapaa ja elää nuoruuttaan.
Ja 23-vuotiaanako on aika ruveta leikkimään kotia? :D Minä olen mies, ja itse seurustelin 24-vuotiaana 20-vuotiaan naisen kanssa. Meillä taas kaatui siihen, että minä halusin elää nuoruuttaa vielä kun voin, mutta hän halusi ruveta leikkimään kotia, vaikka oli täysi kakara vielä luonteeltaankin.
Sen vaan sanon, että eläkää elämäänne ja nauttikaa nuoruudestanne vielä kun olette alle kolmekymppisiä. Silloin vielä voitte elää, nähdä kavereita ja hankkia kokemuksia. Kun olette nelikymppisiä ja ero tulee, niin voin luvata että olette siinä vaiheessa helvetin yksin. Uusia tuttavuuksia on vaikea solmia tuolla iällä ja vanhoja kavereita ei näe, kun heillä on oma elämänsä. Nauttikaa siinä iässä kun vielä voitte, nimittäin sitä ette saa myöhemmin koskaan enää takaisin.
Olen samaa mieltä, mutta kukin tehköön kuten haluaa. Sen kuitenkin lisäisin, että kyllä sitä vakavaa parisuhdetta ja muuta kannattaa alkaa miettiä jo vähän ennen kuin on 30, mikäli haluaa lapsia. Muuten tulee kiire. Ja kun ei sen vakaan parisuhteen ja hyvän kumppanin löytäminen ole mikään itsestäänselvä ja helppo homma.
Mitä tuota turhaan mitään seurustelua. Anna sille torttua ja sillä hyvä.
Tosi monet 21-vuotiaat on vielä ulkosesti ja henkisesti lapsia. Tai teinejä. Ja myös itseäni viehättää vähän miehekkäämpi ikä. Just joku 25-35 olis itellä raja. Olen itsekin 25.