Lue keskustelun säännöt.
24–25-vuotiaat heteronaiset, kuinka nuorta miestä voisit harkita parisuhteeseen?
18.04.2021 |
Tiedän, että riippuu aina tilanteesta ja henkilöstä, mutta mitä vastaisit intuitiivisesti? Täytän itse tänä vuonna 25, ja 21-v tänä vuonna täyttävä mies (poika) osoittaa suurta kiinnostusta. Mielestäni periaatteessa 4 vuoden ikäero ei ole mitään, mutta juuri tässä vaiheessa näin nuorina tuntuu, että omaan jo ihan erilaisen elämänkokemuksen ja perspektiivin.
20-vuotiaana neljä-viisi vuotta vanhempi mies ei ollut itselleni mikään ongelma, mutta nyt roolien ollessa näin päin epäilyttää. (Ja joo, tiedän, että olen vielä nuori itsekin, vanhemmat mammat saavat tulla mielellään antamaan minullekin perspektiiviä. :D)
Kommentit (46)
Seurustelin 23-vuotiaana 19-vuotiaan miehen kanssa. Olimme hiukan eri elämäntilanteissa ja lopulta suhde kaatui siihen, että hän halusi olla vapaa ja elää nuoruuttaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 24 (täytin alkuvuodesta) ja 20+ on minusta sopiva. Pidän itse enemmän hieman nuoremmista kuin ikäistäni vanhemmista, mutta alle kaksikymppistä en ottaisi, olisi jo liian nuori. Enemmän vaikutusta on käyttäytymisellä ja elämäntilanteella kuin iällä, esim. itse vielä opiskelen enkä halua lapsia ainakaan vielä, joten perheen perustamista ja omistusasuntoa haikaileva kumppani tuntuisi itselleni tällä hetkellä vieraalta kun elämäntilanne on niin eri.
25-35. Tuossa iässä se neljä vuottakin tekee paljon, eli 21v on ihan lapsi verrattuna 25. Ja puhun siis ihan sen pohjalta, mitä olen itsestäni ja kaveripiiristäni huomannut.
Nainen 25v
Kiitos vastauksista, lukisin mielelläni lisääkin. Ikä ei epäilytä siksi, että perinteisesti mies on suhteessa vanhempi, vaikka olen kyllä samaa mieltä siitä, että naiset kypsyvät nopeammin ja siksi muutaman vuoden kompensaatio vastakkaiseen suuntaan ei lähtökohtaisesti ole pahasta.
Minua ei kiinnosta perheen perustamiset ja omistusasunnot, olen suunnitellut ihan toisenlaisen elämän itselleni. Tämä nuori mies sanoi ihan naurettavan nopeasti, että olisi valmis vakiintumaan kanssani, pitää kuulemma minusta niin paljon ja on kyllästynyt rellestämään naisten kanssa ja haluaa aitoa rakkautta. Mutta olen kauhuissani, koska raukka on salamarakastunut vailla järjen häivää ja en ymmärrä, miten hänen tunteensa ovat voineet kehittyä niin nopeasti kun mitään siihen "oikeuttavaa" ei ole tapahtunut. Kuin katsoisin muutaman vuoden takaista itseäni. Siksi mietin vakavissani, kuinka paljon hänen tunteissaan on kyse nuoruudesta ja naiiviudesta.
Mutta tarkemmin ajatellen, yrittäisin takoa järkeä hänen päähänsä vaikka olisimme samanikäisiä. En vain tiedä, käyttäytyisikö hän samalla tavalla neljä-viisi vuotta vanhempana, ja siksi mietin tätä ikäasiaa paljon.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen heteromies, mutta kuitenkin, mulla olis joku 19v tai -01 ehdoton alaraja. Täytän tuon 25 tänä vuonna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin vähän vanhempi pitää olla, en paa pahitteeksi jos useammankin vuoden. Nuoremmat ei kiinnosta ollenkaan.
N25
Itselle sopivan ikäinen on 1-10v minua vanhempi. Eli 26-35 vuotiaat miehet.
Omanikäiset vähän turhan lapsellisia ja muutenkin viehättä jos mies edes vuoden vanhempi, en osaa tarkemmin selittää.
N25
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista, lukisin mielelläni lisääkin. Ikä ei epäilytä siksi, että perinteisesti mies on suhteessa vanhempi, vaikka olen kyllä samaa mieltä siitä, että naiset kypsyvät nopeammin ja siksi muutaman vuoden kompensaatio vastakkaiseen suuntaan ei lähtökohtaisesti ole pahasta.
Minua ei kiinnosta perheen perustamiset ja omistusasunnot, olen suunnitellut ihan toisenlaisen elämän itselleni. Tämä nuori mies sanoi ihan naurettavan nopeasti, että olisi valmis vakiintumaan kanssani, pitää kuulemma minusta niin paljon ja on kyllästynyt rellestämään naisten kanssa ja haluaa aitoa rakkautta. Mutta olen kauhuissani, koska raukka on salamarakastunut vailla järjen häivää ja en ymmärrä, miten hänen tunteensa ovat voineet kehittyä niin nopeasti kun mitään siihen "oikeuttavaa" ei ole tapahtunut. Kuin katsoisin muutaman vuoden takaista itseäni. Siksi mietin vakavissani, kuinka paljon hänen tunteissaan on kyse nuoruudesta ja naiiviudesta.
Mutta tarkemmin ajatellen, yrittäisin takoa järkeä hänen päähänsä vaikka olisimme samanikäisiä. En vain tiedä, käyttäytyisikö hän samalla tavalla neljä-viisi vuotta vanhempana, ja siksi mietin tätä ikäasiaa paljon.
ap
Kyse ei liene niinkään miehen iästä kuin siitä, että hän on hullaantunut epärealistiseen mielikuvaan sinusta ja sinua hirvittää hänen tunteidensa intensiivisyys näin lyhyen tuttavuuden pohjalta. On vaikea sanoa, onko iällä mitään tekemistä asian kanssa mutta ydin tässä on se, että sinulla on asiasta epämukava olo. Tiedät varmasti jo sisimmässäsi, haluatko lähteä koittamaan parisuhdetta tämän miehen kanssa. Vinkki: koskaan ei kannata antaa päättömästi ihastuneelle mahdollisuutta, jos tunnet, että kaikki ei ole kohdallaan. Säästyt monelta ahdistuksen ja mielipahan hetkeltä, kun toimit näin.
Kyllä kaikki on yksilöitä, ei kannata noin pienen ikäeron takia epäröidä mielestäni. Jotkut on valmiita vakiintumaan 20-vuotiaana ja toiset ei vielä 40-vuotiaanakaan.
Olen itse 29v ja katselen miehiä ikävälillä 20-34. Minulle tärkeää on lähinnä, että viihtyy toisen seurassa. Itseäni vanhempaa miestä en etsi siitä syystä, että epäilyttää vanhemmat miehet, jotka haluavat vain itseään nuorempia naisia :D Muutenkin nuoria miehiä on enemmän suhteessa naisiin, joten todennäköisemmin niistä löytää vielä hyvän yksilön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytin itse vähän aikaa sitten 25 ja kyllä 21v tuntuisi parisuhteeseen liian lapselta. Ei ole iso ikäero kyllä eikä haittaisi esim. kaveruutta, mutta suhteessa kyllä. Ehkä nuorin voisi olla 23v.
Samoja fiiliksiä. Viitaten toiseen kommenttiin, kyllä 20-21-v voi olla jo "mies" joo (erittäin subjektiivinen määritelmä muutenkin), mutta monet sen ikäiset ovat vielä hyvin poikamaisia ja niin on tämä minunkin yksilöni. Toisaalta nuoresta iästään huolimatta hänellä on paljon enemmän kokemusta romanttisista suhteista kuin minulla. Silti hirvittää katsoa sitä tunteen paloa mikä hänellä on minua kohtaan, omasta mielestäni tuulesta temmattuna. Hän on todella herttainen ja vaikuttaa samantyyppiseltä ihmiseltä kanssani, mitä tapahtuu erittäin harvoin. Haluaisin uskoa unelmiin, mutta en voi sille mitään että näen katastrofin siintävän horisontissa.
ap
Jos intuitiosi sanoo noin, kuuntele sitä. Ja huom, se EI VÄLTTÄMÄTTÄ OLE HYVÄ MERKKI jos miehellä on paljon enemmän romanttista kokemusta JA tuulesta temmattuja vahvoja tunteita.
Yli 40 on jo liian vanha, mutta 30 on sopivan nuori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse halusin tuossa iässä noin 30-v. miehen. Kävi kuitenkin niin, että rakastuin 26-vuotiaana 18-vuotiaaseen mieheen. Siitä on nyt lähes 20 vuotta, ja olemme edelleen onnellisesti yhdessä.
Ei siis kannata tuijottaa pelkkää ikää.
Täytin itsekin juuri 25-vuotta ja 21-vuotias olisi kyllä liian nuori. Oma pikkuveljeni on 00 syntynyt ja täyttää 21 elokuussa. En voisi kuvitella seurustelevani hänen ikäistensä kanssa kun on nähnyt läheltä sen ikäisten poikien touhuja ja kiinnostuksenkohteita. Toki jokainen on yksilö mutta noin yleisesti en voisi.
Oon ajatellut, että se on yksilöstä kiinni. Eli kyllä joku 20-vuotiaskin voisi sopia parisuhteeseen, jos on samantapaisessa elämäntilanteessa ja samanlainen kypsyys ja elämännäkemys kuin mulla.
Oon kuitenkin huomannut, että moni tuttava näkee sellaiset ihan lapsina. Mutta nämä tuttavat ovat heitä, jotka ovat itse kehittyneet ja kypsyneet henkisesti aika myöhään. Eli ehkä peilaavat omaa henkistä kasvuprosessiaan siihen?
Ei tuohon voi sanoa intuitiivisesti mitään. Kaikki riippuu siitä, millaisia te olette ja mitä te haluatte. Ehkä ainut mitä intuitiivisesti voisi sanoa on, että jos ikä epäilyttää, harkitse vielä. Jos henkilö on oikea, iällä ei ole väliä, mihinkään suuntaan. Tietysti jos se ikä epäilyttää vain siksi, että "yleensä suhteissa mies on vanhempi" eli jonkinlaisten yleisten odotusten vuoksi eikä sinun sisimmässäsi oikeasti, niin eri asia.
Itse olin 24-vuotias kun aloin seurustelemaan 19-vuotiaan miehen kanssa ja nyt yli 10 vuotta myöhemmin olemme edelleen yhdessä. Tosin, en ollut tuon ikäisenä mitenkään aikuismainen ja perhettä perustamassa heti, vaan biletys-yms. -mieltymysten suhteen samanlainen kuin hänkin. Ylipäänsä ikää enemmän merkitsee elämäntilanne.