Mitä käytännössä tarkoittavat ne työttömien haastattelut?
Joita pitäisi siis jatkossa olla kahden viikon välein. Mitä ihmeen haastateltavaa siinä on, että joku on työtön ja joko etsii töitä tai teeskentelee etsivänsä töitä? Kuulostaa taas joltain täysin turhalta juoksuttamiselta, olis sitten te-toimistossa tai puhelimessa hoidettava asia.
Kommentit (136)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saadaan muutamalle turhakkeelle virka kun pitää näitä haastatella.
Se siinä varmaan on ainoa hyöty. Mutta mitä niissä haastatteluissa sitten olisi tarkoitus puhua?
Etenee suunnilleen näin:
Haastattelija: No, mitenkäs työnhaku edistyy
Työtön: Samalla tavalla kuin kaksi viikko sittenkin
Haastattelija: Selvä juttu. Kiitos heihei.
Ehei, ne menevät suunnilleen näin:
Mitä työpaikkoja olet kuukauden aikana hakenut ja millä tavalla? Näytätkö tekemäsi hakemukset, kiitos (katsoo asiakkaan puhelimesta näytönkuvia haetuista työpaikoista).
Millaista apua koet tarvitsevasi työnhaussa? Tehdään yhdessä hakemus haluamaasi työpaikkaan, mikä se olisi (asiakkaalla on ollut välitehtävänä etsiä itseä kiinnostava työpaikka).
Tehdään yhdessä hakemusta, mietitään sanamuotoja, tarvittaessa tehdään videohakemus. Mietitään, kannattaako soittaa työnantajalle jo ennen hakua ja kysyä tarkennusta, etsitään tietoa palkkatoivomuksesta. Käytetään myös muita työpaikkasivustoja kuin te-palvelut.fi.
Etsitään yhdessä muita sopivia työpaikkoja 1,5 h matkan etäisyydeltä, ei siis ainoastaan kotikorttelista. Etsitään ratkaisua siihen, että monessa kiinnostavassa työpaikassa tarvitaan englannin kielen taitoa, miten sitä voisi hankkia. Käydään läpi nettikurssien mahdollisuus ja ilta- sekä etälukiot. Kirjataan suunnitelmaan, että voi opiskella max 5 op/kk.
Katsotaan välitehtävät seuraavaksi 2 viikoksi eli haku 2 työpaikkaan, osallistuminen rekrymessuille ja työhyvinvointiwebinaariin sekä oman alan työnhakuryhmään.
Just tällaista ammattitaidotonta ohjeusta en ainakaan itse tarvitse. Minulla on kaksi korkeakoulututkintoja, joten en todellakaan jaksa etsiä mitään iltalukioita työkkärin virkailijan kanssa, ja mun aloilla (kummallakaan ) ei ole mitään rekry-messuilla. Ja mitä, jos ne työhakemukset eivät ole sähköpostissa? Joihinkin haetaan netissä olevalla hakulomakkeella.
Ja en ole esim. itse mikään elämäntapatyötön. Omalla alallani työllistyn pätkittäin - joka vuosi minulla on ollut useampi kuukausi töitä, pois lukien viime vuosi, jonka korona sotki. Olisi todella turhauttavaa alkaa etsiskellä työkkärihenkilön kanssa jotain suorittavia töitä, koska muunlaiseen työhönhän ei heillä riitä ymmärrys.
Itse otan mieluummin karenssin ja haen rahani toimeentulotuen muodossa kuin osallistun tuollaiseen pelleilyyn.
Nähtävästi edes kaksi korkeakoulututkintoa ei auta sinua ymmärtämään sitä, että tuo oli vain esimerkki. Sinun kanssasi keskustellaan esim. asenneongelmastasi - koetko olevasi niin valtavan hyvä, että odotat kotona kutsua työhön. Jos työhakemus ei ole sähköpostissa, sinulla on kuvakaappaus netin hakulomakkeesta ja vastaanottoilmoituksesta (mietin hetken, osaatko edes käyttää sitä puhelinta vai onko sinulla pelkästään yli-iso ego).
Et ole elämäntapatyötön, sinulla on osaaminen kunnossa, silti et työllisty. Tulevaisuudessa kanssasi keskustellaan siitä, miksi muut kaltaisesi ovat töissä, sinä vain pätkissä. Etsitään syytä siihen, että juuri sinä et pysty osoittamaan työnantajille olevasi palkkaamisen arvoinen, miksi et kykene vakuuttamaan työnantajia tuloksentekokyvystäsi.
TE-toimistossa kohtaat korkeakoulun käyneen henkilön, jonka tarkoituksena on auttaa sinua. Todennäköisesti kuulut siihen osaan työttömiä, joka segmentoidaan "omien asenteiden vuoksi heikosti työllistyväksi". Silti sinuakin pitää auttaa, vaikka se apu ei riitä, jos et itse muutu.
Sinulla on todella outo asenne itselläsi. Keskustellaan siitä, keskustellaan tästä, asenne sitä ja asenne tätä. Mikä tuon kirjoittajan asenteessa oli ongelma, en ymmärtänyt? Missä sanottiin että kaikki muut kaltaiset ovat töissä? Jos työpaikkoja on 1 kpl 20-100 hakijaa kohti, niin miten se keskustelu auttaa työnantajaa palkkaamaan nuo kaikki. Älä nyt vaan herra nähköön sano että olet minkäänlaisessa päättävässä tai esimiesasemassa saatika TE-toimistossa töissä koska kuulostat todella raskaalta.
Siis ihan mahtavaa, käynyt korkeakoulun? Tehkää tietä, niiatkaa ja kumartakaa! Aika moni muukin on käynyt korkeakoulun jos se nyt on ihmisarvon mitta, eikä koulun käyminen tee kenestäkään parempaa työllistäjää eikä työkkärivirkailijan "apu" tuo työpaikkoja.
Eniten työttömät järkyttyvät siitä, kun työkkäristä ilmoitetaan, että totta, alle 2 km päässä kodistasi on todellakin avoinna yksi ainoa sinulle sopiva työpaikka, mutta katsotaanpa 100 km säteellä ja kas, paikkojahan on tusinan verran. Ai että et halua mennä noin kauas töihin - sepä harmillista, silti sinun pitää niihin paikkoihin hakea.
Höpöhöpö!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan naurettavahan tuo uusi systeemi tulee olemaan. Ensinnäkin se pakkohaku 0-4 paikkaa kuussa, tavallaan ihan ok, mutta entä jos sopivia paikkoja ei löydy kuin vaikka 2, pitää sit laittaa jonnekin mihin ei edes haluaisi tai ole mielenkiintoa. Mutta tuo työkkärissä käynti 2 viikon välein on kyllä kaiken huippu :D
Noh, onneksi ei ole pitkä matka työkkärin tantan juttusille.
Olen töissä ja silti kykenen hakemaan 5-10 työpaikkaan kuukaudessa. Kummallisesti työssäkäynti ei estä työnhakua, työttömyys estää.
Tosin töitä hain vain 3 kk ajan, sitten olinkin jo uudessa työssä.
Työnvaihtajat työllistyvät helpommin kuin pitkäaikaistyöttömät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saadaan muutamalle turhakkeelle virka kun pitää näitä haastatella.
Se siinä varmaan on ainoa hyöty. Mutta mitä niissä haastatteluissa sitten olisi tarkoitus puhua?
Etenee suunnilleen näin:
Haastattelija: No, mitenkäs työnhaku edistyy
Työtön: Samalla tavalla kuin kaksi viikko sittenkin
Haastattelija: Selvä juttu. Kiitos heihei.
Ehei, ne menevät suunnilleen näin:
Mitä työpaikkoja olet kuukauden aikana hakenut ja millä tavalla? Näytätkö tekemäsi hakemukset, kiitos (katsoo asiakkaan puhelimesta näytönkuvia haetuista työpaikoista).
Millaista apua koet tarvitsevasi työnhaussa? Tehdään yhdessä hakemus haluamaasi työpaikkaan, mikä se olisi (asiakkaalla on ollut välitehtävänä etsiä itseä kiinnostava työpaikka).
Tehdään yhdessä hakemusta, mietitään sanamuotoja, tarvittaessa tehdään videohakemus. Mietitään, kannattaako soittaa työnantajalle jo ennen hakua ja kysyä tarkennusta, etsitään tietoa palkkatoivomuksesta. Käytetään myös muita työpaikkasivustoja kuin te-palvelut.fi.
Etsitään yhdessä muita sopivia työpaikkoja 1,5 h matkan etäisyydeltä, ei siis ainoastaan kotikorttelista. Etsitään ratkaisua siihen, että monessa kiinnostavassa työpaikassa tarvitaan englannin kielen taitoa, miten sitä voisi hankkia. Käydään läpi nettikurssien mahdollisuus ja ilta- sekä etälukiot. Kirjataan suunnitelmaan, että voi opiskella max 5 op/kk.
Katsotaan välitehtävät seuraavaksi 2 viikoksi eli haku 2 työpaikkaan, osallistuminen rekrymessuille ja työhyvinvointiwebinaariin sekä oman alan työnhakuryhmään.
Onhan tämä kirjoittamasi nyt aivan luokatonta p...kaa. Että jokaiselle työnhakijalle oma kotidemarivirkailija käymään läpi itsestäänselvyyksiä kädestä pitäen? Eihän tuohon nyt riitä mitkään julkiset varat, että jokainen puoli miljoonaa oikeasti työtöntä käy (omaa alaa tuntemattoman) virkailijan kanssa läpi joka helkkarin työpaikan ja esim. minä yhdellä yliopisto- ja yhdellä AMK-tutkinnolla tarvitsisin apua käydäkseni läpi netin koulutustarjontaa?
Kai sinä nyt ymmärrät että tuo ehdottamasi on sopiva käytäntö ehkä muutamalle prosentille, lähinnä jollekin täysin syrjäytyneelle nuorelle jolla on jäänyt koulut kesken ja on ehkä terveydellisiäkin haasteita.
Tehdään yhdessä hakemusta ja mietitään sanamuotoja:D? Millä perusteella nämä pikarekrytyt 2000 virkailijat osaavat sanamuotojen vivahteet paremmin kuin keskivertotyötön? Toki järkyttävät kielioppivirheet voivat tehdä hakijasta mölön vaikutelman tietyissä töissä mutta jossain raksalla se kymppi ei välitä hakijan hakemuksen fonttikoosta. Jos työnhakijoita on yhtä paikkaa kohden 10 rannalle jäävää niin ei se niitä työpaikkoja lisää, vaikka kaikki tekevät ysin hakemuksen sijaan kympin hakemuksen.
Mihin tarvitsee julkisin varoin palkattua ihmistä miettimään kannattaako soittaa työnantajalle vaiko eikö ja kertomaan että on olemassa duunitori työkkärin sivujen lisäksi?
Helpointa on kun nostetaan hiukan perusturvaa eikä pelotella sen poistolla. Ei mahdollisteta pitkää ansiosidonnaisella neppailua (olen itse huomannut että se passivoi jonkin verran mutta en silti olisi hakentut täysin epämieluisaa työpaikkaa) vaan pudotetaan sitä pikku hiljaa - rahan puute ajaa hakemaan töitä, ei kyttäys. Ei kytätä vaan luodaan työpaikkoja, niitä oikeita ja palkallisia ja vaikka osa-aikaisia ja tuntitöitä joista saisi leivänlisää ja aletaan karsimaan ilmaistyöpaikkoja minimiin ja jätetään vain välttämättömät. Luodaan järjestelmä joka ei houkuttele jäämään työmarkkinoiden ulkopuolelle opiskelemaan ikuisiksi ajoiksi mutta joka mahdollistaa kurssittamisen ja opiskelun ilman kyyläystä ja karensseja. Mahdollistetaan kaikille kansalaisille mahdollisuus opiskella tietty määrä päiviä vuodessa l a a d u k k a i l l a, oikeasti hyödyllisissä oman alan täydennyskoulutuksissa ja kursseilla, niillä jotka normaalisti maksavat maltaita ja joita työpaikat ostavat. Kukaan ei tarvitse noita halvatun monen kuukauden valmennuksia, vaan oikeita töitä. Puututaan ikärasismiin, tehdään palkkaaminen kannattavaksi jne.
Työttömät on pitkään valittaneet, että eivät saa työkkäristä apua, eivät halua pupukursseille, vaan ihan kahdenkeskisiä keskusteluja asiantuntijan kanssa, apua työnhakuun ja työpaikan löytämiseen. Nyt kun sitä vihdoinkin olisi tarjolla, niin työttömät aloittavat valituksen, että ei me tätä haluta, me halutaan olla rauhassa ja saada perustuloa!
Kyllä se sopii, kunhan työttömät hyväksyvät sen, että perustulo on 400 e/kk, enempään ei ole varaa eikä sen lisäksi saa toimeentulotukea eikä asumistukea, ainoastaan sairaudesta tai vammasta johtuvat apuvälineet.
Valtion tehtävänä ei ole ostaa yksityiseltä sektorilta valmennuksia ja kursseja siksi, että joku niille haluaa osallistua. Valtion pitää kilpailuttaa hankinnat ja kriteerit ovat tiukat. Yksityinen voi ostaa tuhansien eurojen kursseja miettimättä sitä, täyttääkö koulutus hankintakriteerejä. Omassa työpaikassani joutuu maksamaan saamansa koulutuksen hinnan eli 8000 e takaisin työnantajalle, jos vaihtaa työpaikkaa vuoden sisällä eli aika sitouttavia ne tuntuvat olevan.
Jos työnhakija itse etsii ja maksaa vaikka avoimen yliopiston kursseja, se ei maksa valtiolle mitään. Silt näiden sijaan tarjotaan hakijalle turhia ja vastenmielisiä työkkärin kursseja, joista koituu kuluja yhteiskunnalle, muttei välttämättä mitään hyötyä työnhakijalle. Areenassa on mielenkiintoinen jakso työttömien kursseista, kannattaa katsoa!
https://areena.yle.fi/1-4530598
Tällaisten kurssien sijaan pitäisi nimenomaan kannustaa avoimen yliopiston opintoihin, hyväksyä vapaaehtoistyö, hyväksyä omaehtoinen taiteen tekeminen (joskus se voi jollekin, ehkä yhdelle sadasta, poikia jotain, muut sitten tekisivät harrastuksekseen).
Sinulla on koska tahansa mahdollisuus opiskella työttömänä 6 kk ajan juuri niin paljon kuin ikinä haluat, miksi et siis tee niin?
Työkkäri hankkii erilaisia turhia ja vastenmielisiä ammattiopintoja samoista oppilaitoksista, joissa nuorisopuolikin opiskelee. Ei siis ihme, että nuoretkaan eivät voi suorittaa opintoja, joista tulee pääasiassa paha mieli!
Vapaaehtoistyön hyväksyminen on sama asia kuin kannustaa työttömiä palkattomaan työhön kaverin yritykseen. Ehei, en ole tässä kahvilassa töissä, teen vapaaehtoistyötä!
Sitä omaehtoista taidettakin saa tehdä, kunhan se ei haittaa työnhakua eikä siitä makseta korvauksia. Eli ihan huoleti saa koristella puiston puita patalapuilla, kunhan ei saa siitä maksua.
En opiskele avoimessa, koska ei ole nyt aikaa sellaiseen, työt pitävät kiireisenä kokopäiväisesti. Mikä ihme teillä joillain kirjoittajilla on, kun kuvittelette kaikkien kirjoittavan aina itsestään, jos johonkin asiaan ottavat kantaa tällä palstalla?
Ja mitä tuohon taiteen tekemiseen tulee, selvästi et tunne asiaa. Lukaise vaikka tuo juttu aikasi kuluksi:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietäähän sen mikä tarkoitus on käydä kahden viikon välein te-toimistossa, joka kerralla tarjoavat kuntouttavaa työtoimintaa, työkokeilua, koulutusta ja kursseja. Yrittävät painostamalla saada porukkaa pois työttömien listoilta että tilastot näyttää paremmilta ja hallitus voi kehua kuinka onnistuivat.
Todennäköisesti tarjoavat myös sitä, että työtön ilmoittaa, että ei hae mitään etuutta ja katkaisee työnhaun. Koska niinhän pitää tehdä, jos ei ole aikomustakaan työllistyä.
Höpöhöpö!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksaako noille ketjussa mainituille rekry-messuille osallistuminen? Minkä alojen töitä niillä messuilla on?
Ei maksa. Rekrymessujen sisältö vaihtelee paikkakunnittain. Niissä työnantajat kohtaavat potentiaalisia työntekijöitä ja työnhakija voi suoraa kysellä tietoja yrityksestä tyyliin "jos haen teille, saanko palkallisen kesäloman 30 vrk jo tänä vuonna".
Nyt korona aikana nuo messut järjestetään netin kautta. Minulla oli myös työhaastattelu teams-ohjelman välityksellä kotona.
Vierailija kirjoitti:
Ennen käytiin kahden viikon välein. Sitten tuli lama ja työttömien määrä moninkertaistui, joten käyntiä vähennettiin. Sitten tuli netti ja käyntejä vähennettiin taas.
Minusta silloin 80-luvulla oli kiva käydä työkkärissä. Mutta se olikin silloin työnvälitys ja sain pari hyvää paikkaa sitä kautta.
Lama tuli ja riistovalta alkoi, nykyään maamme käy kiihtyvää kuolemanmarssia, sukellus tulee varsin pian. 30 vuotisen roistovallan vahinkoja ei voi korjata, mätä on rakenteissa. Uuseliitin heivaaminen olisi ensi korjaustoimi, mutta suunta on toinen, tuo eliitti saa maamme hallintaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saadaan muutamalle turhakkeelle virka kun pitää näitä haastatella.
Se siinä varmaan on ainoa hyöty. Mutta mitä niissä haastatteluissa sitten olisi tarkoitus puhua?
Etenee suunnilleen näin:
Haastattelija: No, mitenkäs työnhaku edistyy
Työtön: Samalla tavalla kuin kaksi viikko sittenkin
Haastattelija: Selvä juttu. Kiitos heihei.
Ehei, ne menevät suunnilleen näin:
Mitä työpaikkoja olet kuukauden aikana hakenut ja millä tavalla? Näytätkö tekemäsi hakemukset, kiitos (katsoo asiakkaan puhelimesta näytönkuvia haetuista työpaikoista).
Millaista apua koet tarvitsevasi työnhaussa? Tehdään yhdessä hakemus haluamaasi työpaikkaan, mikä se olisi (asiakkaalla on ollut välitehtävänä etsiä itseä kiinnostava työpaikka).
Tehdään yhdessä hakemusta, mietitään sanamuotoja, tarvittaessa tehdään videohakemus. Mietitään, kannattaako soittaa työnantajalle jo ennen hakua ja kysyä tarkennusta, etsitään tietoa palkkatoivomuksesta. Käytetään myös muita työpaikkasivustoja kuin te-palvelut.fi.
Etsitään yhdessä muita sopivia työpaikkoja 1,5 h matkan etäisyydeltä, ei siis ainoastaan kotikorttelista. Etsitään ratkaisua siihen, että monessa kiinnostavassa työpaikassa tarvitaan englannin kielen taitoa, miten sitä voisi hankkia. Käydään läpi nettikurssien mahdollisuus ja ilta- sekä etälukiot. Kirjataan suunnitelmaan, että voi opiskella max 5 op/kk.
Katsotaan välitehtävät seuraavaksi 2 viikoksi eli haku 2 työpaikkaan, osallistuminen rekrymessuille ja työhyvinvointiwebinaariin sekä oman alan työnhakuryhmään.
Just tällaista ammattitaidotonta ohjeusta en ainakaan itse tarvitse. Minulla on kaksi korkeakoulututkintoja, joten en todellakaan jaksa etsiä mitään iltalukioita työkkärin virkailijan kanssa, ja mun aloilla (kummallakaan ) ei ole mitään rekry-messuilla. Ja mitä, jos ne työhakemukset eivät ole sähköpostissa? Joihinkin haetaan netissä olevalla hakulomakkeella.
Ja en ole esim. itse mikään elämäntapatyötön. Omalla alallani työllistyn pätkittäin - joka vuosi minulla on ollut useampi kuukausi töitä, pois lukien viime vuosi, jonka korona sotki. Olisi todella turhauttavaa alkaa etsiskellä työkkärihenkilön kanssa jotain suorittavia töitä, koska muunlaiseen työhönhän ei heillä riitä ymmärrys.
Itse otan mieluummin karenssin ja haen rahani toimeentulotuen muodossa kuin osallistun tuollaiseen pelleilyyn.
Nähtävästi edes kaksi korkeakoulututkintoa ei auta sinua ymmärtämään sitä, että tuo oli vain esimerkki. Sinun kanssasi keskustellaan esim. asenneongelmastasi - koetko olevasi niin valtavan hyvä, että odotat kotona kutsua työhön. Jos työhakemus ei ole sähköpostissa, sinulla on kuvakaappaus netin hakulomakkeesta ja vastaanottoilmoituksesta (mietin hetken, osaatko edes käyttää sitä puhelinta vai onko sinulla pelkästään yli-iso ego).
Et ole elämäntapatyötön, sinulla on osaaminen kunnossa, silti et työllisty. Tulevaisuudessa kanssasi keskustellaan siitä, miksi muut kaltaisesi ovat töissä, sinä vain pätkissä. Etsitään syytä siihen, että juuri sinä et pysty osoittamaan työnantajille olevasi palkkaamisen arvoinen, miksi et kykene vakuuttamaan työnantajia tuloksentekokyvystäsi.
TE-toimistossa kohtaat korkeakoulun käyneen henkilön, jonka tarkoituksena on auttaa sinua. Todennäköisesti kuulut siihen osaan työttömiä, joka segmentoidaan "omien asenteiden vuoksi heikosti työllistyväksi". Silti sinuakin pitää auttaa, vaikka se apu ei riitä, jos et itse muutu.
Sinulla on todella outo asenne itselläsi. Keskustellaan siitä, keskustellaan tästä, asenne sitä ja asenne tätä. Mikä tuon kirjoittajan asenteessa oli ongelma, en ymmärtänyt? Missä sanottiin että kaikki muut kaltaiset ovat töissä? Jos työpaikkoja on 1 kpl 20-100 hakijaa kohti, niin miten se keskustelu auttaa työnantajaa palkkaamaan nuo kaikki. Älä nyt vaan herra nähköön sano että olet minkäänlaisessa päättävässä tai esimiesasemassa saatika TE-toimistossa töissä koska kuulostat todella raskaalta.
Siis ihan mahtavaa, käynyt korkeakoulun? Tehkää tietä, niiatkaa ja kumartakaa! Aika moni muukin on käynyt korkeakoulun jos se nyt on ihmisarvon mitta, eikä koulun käyminen tee kenestäkään parempaa työllistäjää eikä työkkärivirkailijan "apu" tuo työpaikkoja.
Eniten työttömät järkyttyvät siitä, kun työkkäristä ilmoitetaan, että totta, alle 2 km päässä kodistasi on todellakin avoinna yksi ainoa sinulle sopiva työpaikka, mutta katsotaanpa 100 km säteellä ja kas, paikkojahan on tusinan verran. Ai että et halua mennä noin kauas töihin - sepä harmillista, silti sinun pitää niihin paikkoihin hakea.
Niin siellä 100 km päässä ei sitten ole työttömiä, kun täytyy välttämättä laittaa monen paikkakunnan takana asuva ihminen hakemaan niitä töitä? Tämä on myös yksi työkkärin älyttömyyksistä. Periaatteenkin vuoksi täytyy saada ihmiset hakemaan töitä kaukaa, vaikka takuulla löytyisi työpaikan lähelläkin asuvia työttömiä, joille tietenkin se paikka sopisi sijaintinsa puolesta paremmin. Harvemmin tällaiset työkkärin tarjoamat työt ovat niitä, joihin ainoa sopiva työntekijä löytyy vain sieltä 100 km päästä.
Ja perheelliselle ihmiselle tällainen tarkoittaa sitä, että lasten hoitopäivä päviäkodissa voi venyä jopa 11-tuntiseksi. Vaikka työmatka olisi tunnin suuntaansa, pitää sitä ennen ja sen jälkeen hoitaa päiväkotiin vienti ja sieltä haku, joten hyvinkin olla niin, että lapsi viedään hoitoon 7.30, jotta ehditään junaan klo 8. Sitten, jos juna ei lähdekään kahdeksalta, voikin tulla ongelma eteen, jos yhdeksäksi pitäisi ehtiä töihin. Jos edellinen juna lähtee vaikka 6.30 (kaikilta pikkupaikkakunnilta kun ei todellakaan mene junia 30 min välein), menee lapsi hoitoon klo 6, ja sitten hänet haetaan ehkä klo 18 mennessä, jos hyvin käy.
Entiseltä kotipaikkakunnaltani (pieni kaupunki, kesäisin vilkas lomakaupunki) on junavuoroja lakkautettu niin, ettei aikaisia junia edes lähde. Siellä jos asuisi, voisi olla autottomalle ihan mahdoton tilanne ottaa työtä 100 km päästä, jos ei saa täysin määrätä itse työaikojaan. Tietysti vastaus tähän on aina se, että aja ajokortti ja osta auto - ihan hyvä idea, onko kaikilla siihen varaa? Yleensä pitäisi ensin saada sitä palkkaa, että voi maksaa autokoulun. Vai voiko siihen saada toimeentulotukea? Entä auton ostoon? Sovitaanko, ettei auton omistaminen enää vaikuta sen jälkeen toimeentulotukeen?
En ole itse työtön, mutta sen verran tiedän noista asioista, että huomaan kyllä, ettei aina ajatella asioita siltä kannalta, mikä on oikeasti mahdollista, järkevää tai inhimillistä. Kuinka moni itse laittaisi lapsen 12 tunniksi päivähoitoon? Kuinka monen mielestä on hyvä idea hakea työpaikkaa 100 km päästä, jos sinne joutuisi kulkemaan joka aamu taksilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saadaan muutamalle turhakkeelle virka kun pitää näitä haastatella.
Se siinä varmaan on ainoa hyöty. Mutta mitä niissä haastatteluissa sitten olisi tarkoitus puhua?
Etenee suunnilleen näin:
Haastattelija: No, mitenkäs työnhaku edistyy
Työtön: Samalla tavalla kuin kaksi viikko sittenkin
Haastattelija: Selvä juttu. Kiitos heihei.
Ehei, ne menevät suunnilleen näin:
Mitä työpaikkoja olet kuukauden aikana hakenut ja millä tavalla? Näytätkö tekemäsi hakemukset, kiitos (katsoo asiakkaan puhelimesta näytönkuvia haetuista työpaikoista).
Millaista apua koet tarvitsevasi työnhaussa? Tehdään yhdessä hakemus haluamaasi työpaikkaan, mikä se olisi (asiakkaalla on ollut välitehtävänä etsiä itseä kiinnostava työpaikka).
Tehdään yhdessä hakemusta, mietitään sanamuotoja, tarvittaessa tehdään videohakemus. Mietitään, kannattaako soittaa työnantajalle jo ennen hakua ja kysyä tarkennusta, etsitään tietoa palkkatoivomuksesta. Käytetään myös muita työpaikkasivustoja kuin te-palvelut.fi.
Etsitään yhdessä muita sopivia työpaikkoja 1,5 h matkan etäisyydeltä, ei siis ainoastaan kotikorttelista. Etsitään ratkaisua siihen, että monessa kiinnostavassa työpaikassa tarvitaan englannin kielen taitoa, miten sitä voisi hankkia. Käydään läpi nettikurssien mahdollisuus ja ilta- sekä etälukiot. Kirjataan suunnitelmaan, että voi opiskella max 5 op/kk.
Katsotaan välitehtävät seuraavaksi 2 viikoksi eli haku 2 työpaikkaan, osallistuminen rekrymessuille ja työhyvinvointiwebinaariin sekä oman alan työnhakuryhmään.
Just tällaista ammattitaidotonta ohjeusta en ainakaan itse tarvitse. Minulla on kaksi korkeakoulututkintoja, joten en todellakaan jaksa etsiä mitään iltalukioita työkkärin virkailijan kanssa, ja mun aloilla (kummallakaan ) ei ole mitään rekry-messuilla. Ja mitä, jos ne työhakemukset eivät ole sähköpostissa? Joihinkin haetaan netissä olevalla hakulomakkeella.
Ja en ole esim. itse mikään elämäntapatyötön. Omalla alallani työllistyn pätkittäin - joka vuosi minulla on ollut useampi kuukausi töitä, pois lukien viime vuosi, jonka korona sotki. Olisi todella turhauttavaa alkaa etsiskellä työkkärihenkilön kanssa jotain suorittavia töitä, koska muunlaiseen työhönhän ei heillä riitä ymmärrys.
Itse otan mieluummin karenssin ja haen rahani toimeentulotuen muodossa kuin osallistun tuollaiseen pelleilyyn.
Nähtävästi edes kaksi korkeakoulututkintoa ei auta sinua ymmärtämään sitä, että tuo oli vain esimerkki. Sinun kanssasi keskustellaan esim. asenneongelmastasi - koetko olevasi niin valtavan hyvä, että odotat kotona kutsua työhön. Jos työhakemus ei ole sähköpostissa, sinulla on kuvakaappaus netin hakulomakkeesta ja vastaanottoilmoituksesta (mietin hetken, osaatko edes käyttää sitä puhelinta vai onko sinulla pelkästään yli-iso ego).
Et ole elämäntapatyötön, sinulla on osaaminen kunnossa, silti et työllisty. Tulevaisuudessa kanssasi keskustellaan siitä, miksi muut kaltaisesi ovat töissä, sinä vain pätkissä. Etsitään syytä siihen, että juuri sinä et pysty osoittamaan työnantajille olevasi palkkaamisen arvoinen, miksi et kykene vakuuttamaan työnantajia tuloksentekokyvystäsi.
TE-toimistossa kohtaat korkeakoulun käyneen henkilön, jonka tarkoituksena on auttaa sinua. Todennäköisesti kuulut siihen osaan työttömiä, joka segmentoidaan "omien asenteiden vuoksi heikosti työllistyväksi". Silti sinuakin pitää auttaa, vaikka se apu ei riitä, jos et itse muutu.
Sinulla on todella outo asenne itselläsi. Keskustellaan siitä, keskustellaan tästä, asenne sitä ja asenne tätä. Mikä tuon kirjoittajan asenteessa oli ongelma, en ymmärtänyt? Missä sanottiin että kaikki muut kaltaiset ovat töissä? Jos työpaikkoja on 1 kpl 20-100 hakijaa kohti, niin miten se keskustelu auttaa työnantajaa palkkaamaan nuo kaikki. Älä nyt vaan herra nähköön sano että olet minkäänlaisessa päättävässä tai esimiesasemassa saatika TE-toimistossa töissä koska kuulostat todella raskaalta.
Siis ihan mahtavaa, käynyt korkeakoulun? Tehkää tietä, niiatkaa ja kumartakaa! Aika moni muukin on käynyt korkeakoulun jos se nyt on ihmisarvon mitta, eikä koulun käyminen tee kenestäkään parempaa työllistäjää eikä työkkärivirkailijan "apu" tuo työpaikkoja.
Eniten työttömät järkyttyvät siitä, kun työkkäristä ilmoitetaan, että totta, alle 2 km päässä kodistasi on todellakin avoinna yksi ainoa sinulle sopiva työpaikka, mutta katsotaanpa 100 km säteellä ja kas, paikkojahan on tusinan verran. Ai että et halua mennä noin kauas töihin - sepä harmillista, silti sinun pitää niihin paikkoihin hakea.
Niin siellä 100 km päässä ei sitten ole työttömiä, kun täytyy välttämättä laittaa monen paikkakunnan takana asuva ihminen hakemaan niitä töitä? Tämä on myös yksi työkkärin älyttömyyksistä. Periaatteenkin vuoksi täytyy saada ihmiset hakemaan töitä kaukaa, vaikka takuulla löytyisi työpaikan lähelläkin asuvia työttömiä, joille tietenkin se paikka sopisi sijaintinsa puolesta paremmin. Harvemmin tällaiset työkkärin tarjoamat työt ovat niitä, joihin ainoa sopiva työntekijä löytyy vain sieltä 100 km päästä.
Ja perheelliselle ihmiselle tällainen tarkoittaa sitä, että lasten hoitopäivä päviäkodissa voi venyä jopa 11-tuntiseksi. Vaikka työmatka olisi tunnin suuntaansa, pitää sitä ennen ja sen jälkeen hoitaa päiväkotiin vienti ja sieltä haku, joten hyvinkin olla niin, että lapsi viedään hoitoon 7.30, jotta ehditään junaan klo 8. Sitten, jos juna ei lähdekään kahdeksalta, voikin tulla ongelma eteen, jos yhdeksäksi pitäisi ehtiä töihin. Jos edellinen juna lähtee vaikka 6.30 (kaikilta pikkupaikkakunnilta kun ei todellakaan mene junia 30 min välein), menee lapsi hoitoon klo 6, ja sitten hänet haetaan ehkä klo 18 mennessä, jos hyvin käy.
Entiseltä kotipaikkakunnaltani (pieni kaupunki, kesäisin vilkas lomakaupunki) on junavuoroja lakkautettu niin, ettei aikaisia junia edes lähde. Siellä jos asuisi, voisi olla autottomalle ihan mahdoton tilanne ottaa työtä 100 km päästä, jos ei saa täysin määrätä itse työaikojaan. Tietysti vastaus tähän on aina se, että aja ajokortti ja osta auto - ihan hyvä idea, onko kaikilla siihen varaa? Yleensä pitäisi ensin saada sitä palkkaa, että voi maksaa autokoulun. Vai voiko siihen saada toimeentulotukea? Entä auton ostoon? Sovitaanko, ettei auton omistaminen enää vaikuta sen jälkeen toimeentulotukeen?
En ole itse työtön, mutta sen verran tiedän noista asioista, että huomaan kyllä, ettei aina ajatella asioita siltä kannalta, mikä on oikeasti mahdollista, järkevää tai inhimillistä. Kuinka moni itse laittaisi lapsen 12 tunniksi päivähoitoon? Kuinka monen mielestä on hyvä idea hakea työpaikkaa 100 km päästä, jos sinne joutuisi kulkemaan joka aamu taksilla?
Minä olin työmarkkinatukityössä 4 tuntia päivässä, en halunnut tehdä pitempää päivää, koska siitä ei saanut palkkaa, niin tarhantäti valitti, että kun lapsilla niin lyhyt hoitopäivä. Maksettiin hoidosta 140 kuukaudessa ja tuo hoitomaksu olisi noussut, jos lapset olisivat olleet hoidossa pidempään. Kuka haluaa maksaa 640 työmarkkinatuesta ja 9 euroa/ kulukorvaus päivässä enemmän hoitomaksuja kuin 140 euroa, kun puoliso tienaa 1600 netto eikä kulukorvausta saa, jos sairastuu tai lapsi sairastuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan naurettavahan tuo uusi systeemi tulee olemaan. Ensinnäkin se pakkohaku 0-4 paikkaa kuussa, tavallaan ihan ok, mutta entä jos sopivia paikkoja ei löydy kuin vaikka 2, pitää sit laittaa jonnekin mihin ei edes haluaisi tai ole mielenkiintoa. Mutta tuo työkkärissä käynti 2 viikon välein on kyllä kaiken huippu :D
Noh, onneksi ei ole pitkä matka työkkärin tantan juttusille.
Olen töissä ja silti kykenen hakemaan 5-10 työpaikkaan kuukaudessa. Kummallisesti työssäkäynti ei estä työnhakua, työttömyys estää.
Tosin töitä hain vain 3 kk ajan, sitten olinkin jo uudessa työssä.
Sun alalla (mikä se muuten on) sitten ilmeisesti on joka kuukausi 5-10 avointa työpaikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Itse olin palkkatukitöissä, joka loppui vuosi sitten, olen ollut vuoden ansiosidonnaisella ja nyt menossa taas palkkatukitöihin. Ja 3 tutkintoa on mullakin, menen taas toimistotöihin 2200 brutto kuukaudessa saan palkkaa.
No mun työ ei ole palkkatuella. Eli näistä aktiivisista te-toimiston soitoista ei ole ollut mulle koskaan mitään hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saadaan muutamalle turhakkeelle virka kun pitää näitä haastatella.
Se siinä varmaan on ainoa hyöty. Mutta mitä niissä haastatteluissa sitten olisi tarkoitus puhua?
Etenee suunnilleen näin:
Haastattelija: No, mitenkäs työnhaku edistyy
Työtön: Samalla tavalla kuin kaksi viikko sittenkin
Haastattelija: Selvä juttu. Kiitos heihei.
Ehei, ne menevät suunnilleen näin:
Mitä työpaikkoja olet kuukauden aikana hakenut ja millä tavalla? Näytätkö tekemäsi hakemukset, kiitos (katsoo asiakkaan puhelimesta näytönkuvia haetuista työpaikoista).
Millaista apua koet tarvitsevasi työnhaussa? Tehdään yhdessä hakemus haluamaasi työpaikkaan, mikä se olisi (asiakkaalla on ollut välitehtävänä etsiä itseä kiinnostava työpaikka).
Tehdään yhdessä hakemusta, mietitään sanamuotoja, tarvittaessa tehdään videohakemus. Mietitään, kannattaako soittaa työnantajalle jo ennen hakua ja kysyä tarkennusta, etsitään tietoa palkkatoivomuksesta. Käytetään myös muita työpaikkasivustoja kuin te-palvelut.fi.
Etsitään yhdessä muita sopivia työpaikkoja 1,5 h matkan etäisyydeltä, ei siis ainoastaan kotikorttelista. Etsitään ratkaisua siihen, että monessa kiinnostavassa työpaikassa tarvitaan englannin kielen taitoa, miten sitä voisi hankkia. Käydään läpi nettikurssien mahdollisuus ja ilta- sekä etälukiot. Kirjataan suunnitelmaan, että voi opiskella max 5 op/kk.
Katsotaan välitehtävät seuraavaksi 2 viikoksi eli haku 2 työpaikkaan, osallistuminen rekrymessuille ja työhyvinvointiwebinaariin sekä oman alan työnhakuryhmään.
Haluaisinpa nähdä kun haastattelija yrittää neuvoa minua oman alani työnhaussa. Tällä alalla kun ei haeta ja tehdä vaikutusta millään pöhinäpuheella ja työkkärin työnhaun kliseillä. Voisi oikeastaan olla ihan viihdyttävääkin - tai sitten ei. Oikeastaan voisi olla todella ärsyttävää kun joku kenties merkonomin paperit omaava yrittää neuvoa minua siinä, mitä asioita oman alani työhakemukseen "kannattaa" kirjoittaa.
Se tässä hommassa aika pahasti tökkiikin, kun työkkärin ymmärrys kaikista muista paitsi suorittavista töistä on aika huono - monesta alasta työkkärissä ei ole kuin hatara aavistus. Miten siellä voidaan muka neuvoa silloin?
Miten niillä voi olla ymmärrystä vain suorittavista töistä, kun ne on käytännöss kaikki suorittaneet korkeakoulututkinnon?
Toki noissa haastatteluissa katsotaan, kuka tarvitsee pupukurssia eli kenelle riittää se henkilökohtainen neuvonta, kuka tarvitsee kaltaistensa työttömien ryhmän tukea. Sinä saisit jo toisella tapaamisella määräyksen mennä ryhmävalmennukseen miettimään, millaisella asenteella työllistyy parhaiten.
Ohis, en laske amkia käynyttä "korkeakoulutetuksi" vaan syventävän amiksen käyneeksi.
Joka tapauksessa he ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon, joka on pääsääntöisesti paljon enemmän kuin mihin asiakkaansa ovat pystyneet.
Tunnen kymmeniä akateemisia jotka ovat tai ovat olleet työttömiä. Samoin ammattikorkeasaaren käyneitä on työttömissä. Onko tämä sinulle aivan uutta tietoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saadaan muutamalle turhakkeelle virka kun pitää näitä haastatella.
Se siinä varmaan on ainoa hyöty. Mutta mitä niissä haastatteluissa sitten olisi tarkoitus puhua?
Etenee suunnilleen näin:
Haastattelija: No, mitenkäs työnhaku edistyy
Työtön: Samalla tavalla kuin kaksi viikko sittenkin
Haastattelija: Selvä juttu. Kiitos heihei.
Ehei, ne menevät suunnilleen näin:
Mitä työpaikkoja olet kuukauden aikana hakenut ja millä tavalla? Näytätkö tekemäsi hakemukset, kiitos (katsoo asiakkaan puhelimesta näytönkuvia haetuista työpaikoista).
Millaista apua koet tarvitsevasi työnhaussa? Tehdään yhdessä hakemus haluamaasi työpaikkaan, mikä se olisi (asiakkaalla on ollut välitehtävänä etsiä itseä kiinnostava työpaikka).
Tehdään yhdessä hakemusta, mietitään sanamuotoja, tarvittaessa tehdään videohakemus. Mietitään, kannattaako soittaa työnantajalle jo ennen hakua ja kysyä tarkennusta, etsitään tietoa palkkatoivomuksesta. Käytetään myös muita työpaikkasivustoja kuin te-palvelut.fi.
Etsitään yhdessä muita sopivia työpaikkoja 1,5 h matkan etäisyydeltä, ei siis ainoastaan kotikorttelista. Etsitään ratkaisua siihen, että monessa kiinnostavassa työpaikassa tarvitaan englannin kielen taitoa, miten sitä voisi hankkia. Käydään läpi nettikurssien mahdollisuus ja ilta- sekä etälukiot. Kirjataan suunnitelmaan, että voi opiskella max 5 op/kk.
Katsotaan välitehtävät seuraavaksi 2 viikoksi eli haku 2 työpaikkaan, osallistuminen rekrymessuille ja työhyvinvointiwebinaariin sekä oman alan työnhakuryhmään.
Onhan tämä kirjoittamasi nyt aivan luokatonta p...kaa. Että jokaiselle työnhakijalle oma kotidemarivirkailija käymään läpi itsestäänselvyyksiä kädestä pitäen? Eihän tuohon nyt riitä mitkään julkiset varat, että jokainen puoli miljoonaa oikeasti työtöntä käy (omaa alaa tuntemattoman) virkailijan kanssa läpi joka helkkarin työpaikan ja esim. minä yhdellä yliopisto- ja yhdellä AMK-tutkinnolla tarvitsisin apua käydäkseni läpi netin koulutustarjontaa?
Kai sinä nyt ymmärrät että tuo ehdottamasi on sopiva käytäntö ehkä muutamalle prosentille, lähinnä jollekin täysin syrjäytyneelle nuorelle jolla on jäänyt koulut kesken ja on ehkä terveydellisiäkin haasteita.
Tehdään yhdessä hakemusta ja mietitään sanamuotoja:D? Millä perusteella nämä pikarekrytyt 2000 virkailijat osaavat sanamuotojen vivahteet paremmin kuin keskivertotyötön? Toki järkyttävät kielioppivirheet voivat tehdä hakijasta mölön vaikutelman tietyissä töissä mutta jossain raksalla se kymppi ei välitä hakijan hakemuksen fonttikoosta. Jos työnhakijoita on yhtä paikkaa kohden 10 rannalle jäävää niin ei se niitä työpaikkoja lisää, vaikka kaikki tekevät ysin hakemuksen sijaan kympin hakemuksen.
Mihin tarvitsee julkisin varoin palkattua ihmistä miettimään kannattaako soittaa työnantajalle vaiko eikö ja kertomaan että on olemassa duunitori työkkärin sivujen lisäksi?
Helpointa on kun nostetaan hiukan perusturvaa eikä pelotella sen poistolla. Ei mahdollisteta pitkää ansiosidonnaisella neppailua (olen itse huomannut että se passivoi jonkin verran mutta en silti olisi hakentut täysin epämieluisaa työpaikkaa) vaan pudotetaan sitä pikku hiljaa - rahan puute ajaa hakemaan töitä, ei kyttäys. Ei kytätä vaan luodaan työpaikkoja, niitä oikeita ja palkallisia ja vaikka osa-aikaisia ja tuntitöitä joista saisi leivänlisää ja aletaan karsimaan ilmaistyöpaikkoja minimiin ja jätetään vain välttämättömät. Luodaan järjestelmä joka ei houkuttele jäämään työmarkkinoiden ulkopuolelle opiskelemaan ikuisiksi ajoiksi mutta joka mahdollistaa kurssittamisen ja opiskelun ilman kyyläystä ja karensseja. Mahdollistetaan kaikille kansalaisille mahdollisuus opiskella tietty määrä päiviä vuodessa l a a d u k k a i l l a, oikeasti hyödyllisissä oman alan täydennyskoulutuksissa ja kursseilla, niillä jotka normaalisti maksavat maltaita ja joita työpaikat ostavat. Kukaan ei tarvitse noita halvatun monen kuukauden valmennuksia, vaan oikeita töitä. Puututaan ikärasismiin, tehdään palkkaaminen kannattavaksi jne.
Työttömät on pitkään valittaneet, että eivät saa työkkäristä apua, eivät halua pupukursseille, vaan ihan kahdenkeskisiä keskusteluja asiantuntijan kanssa, apua työnhakuun ja työpaikan löytämiseen. Nyt kun sitä vihdoinkin olisi tarjolla, niin työttömät aloittavat valituksen, että ei me tätä haluta, me halutaan olla rauhassa ja saada perustuloa!
Kyllä se sopii, kunhan työttömät hyväksyvät sen, että perustulo on 400 e/kk, enempään ei ole varaa eikä sen lisäksi saa toimeentulotukea eikä asumistukea, ainoastaan sairaudesta tai vammasta johtuvat apuvälineet.
Valtion tehtävänä ei ole ostaa yksityiseltä sektorilta valmennuksia ja kursseja siksi, että joku niille haluaa osallistua. Valtion pitää kilpailuttaa hankinnat ja kriteerit ovat tiukat. Yksityinen voi ostaa tuhansien eurojen kursseja miettimättä sitä, täyttääkö koulutus hankintakriteerejä. Omassa työpaikassani joutuu maksamaan saamansa koulutuksen hinnan eli 8000 e takaisin työnantajalle, jos vaihtaa työpaikkaa vuoden sisällä eli aika sitouttavia ne tuntuvat olevan.
Jos työnhakija itse etsii ja maksaa vaikka avoimen yliopiston kursseja, se ei maksa valtiolle mitään. Silt näiden sijaan tarjotaan hakijalle turhia ja vastenmielisiä työkkärin kursseja, joista koituu kuluja yhteiskunnalle, muttei välttämättä mitään hyötyä työnhakijalle. Areenassa on mielenkiintoinen jakso työttömien kursseista, kannattaa katsoa!
https://areena.yle.fi/1-4530598
Tällaisten kurssien sijaan pitäisi nimenomaan kannustaa avoimen yliopiston opintoihin, hyväksyä vapaaehtoistyö, hyväksyä omaehtoinen taiteen tekeminen (joskus se voi jollekin, ehkä yhdelle sadasta, poikia jotain, muut sitten tekisivät harrastuksekseen).
Sinulla on koska tahansa mahdollisuus opiskella työttömänä 6 kk ajan juuri niin paljon kuin ikinä haluat, miksi et siis tee niin?
Työkkäri hankkii erilaisia turhia ja vastenmielisiä ammattiopintoja samoista oppilaitoksista, joissa nuorisopuolikin opiskelee. Ei siis ihme, että nuoretkaan eivät voi suorittaa opintoja, joista tulee pääasiassa paha mieli!
Vapaaehtoistyön hyväksyminen on sama asia kuin kannustaa työttömiä palkattomaan työhön kaverin yritykseen. Ehei, en ole tässä kahvilassa töissä, teen vapaaehtoistyötä!
Sitä omaehtoista taidettakin saa tehdä, kunhan se ei haittaa työnhakua eikä siitä makseta korvauksia. Eli ihan huoleti saa koristella puiston puita patalapuilla, kunhan ei saa siitä maksua.
Höpö höpö. Yritäpä suorittaa avoimessa jokin muu kuin valmis kokonaisuus (jotka nekin usein sitä sun tätä jonkun kokoamana) ottaen vaikka poikkitieteellisesti juuri osaamistasi parantavia kursseja - menee vaikeaksi ja vaikuttaa työkkärin sääntöihin mm. suorittamisaikoihin.. Esim.oikeustieteissä tentit ovat todella vaikeita akateemisellekin ja niitä on harvoin ja saattaa olla että puoli vuotta ei riitä läpipääsyyn. Työkkärillä on itsellään, joskaan ei kaikila virkailjoilla tarkka säännöstö opiskeluun mutta sitä ei voi järkeville ihmisille avata sivuille tiedoksi. Op-raja sivutoimisuudelle on 5 op mitä pienempiä kursseja ei juuri ole. Olen itse kysynyt työkkärin koulutusasiantuntijalta 2 kertaa voinko tehdä 5 op joka toinen kuu ja tässä meni joka lupauksesta puoli vuotta eikä luvattua vastausta tullut.
Järkevä kurssi = esim. työssä tarvittava laskenta-, projektinhallinta- tai piirrosohjelma, hygieniapassi, menetelmäkurssi ammattin opiskelleille. Työkkärin kurssit: uranostetta, voimaantumista, valmennusta, ilmaisharjoittelu puoli vuotta. Oma vapaaehtoistyö: hyväntekeväisyystöitä joita muutenkin tekisi, talkoota urheiluseuralle jota muutenkin tekisi muutaman tunnin viikossa. Ei pärjää ilmaistyö-käsitteenä työkkärin puolen vuoden palkattomille työkokeiluille ja kuntoutusorjatöille vai mitä? Parin villasukan myyminen tuskin estää kenenkään työn hakemista, hyvä 70-luku.
Työkkareissä ja sen työntekijöissä tuntuu olevan tosi paljon vaihtelua siinä, miten paljon soitellaan perään.
Itse teen kausityötä - karkeasti sanottuna 6-10kk vuodesta olen kelistä riippuen töissä ja loput vuodesta työttömänä. Olen ns. vakituinen kausityöntekijä, aina sama paikka (jo 8:ttä vuotta), mutta paikka aina määräaikainen työn kausiluonteisuuden vuoksi ja pitää hakee virallista tietä pitkin kuten kuka tahansa.
Nyt tämä viimeisin työttömyyskausi, 6kk, niin on sinä aikana soitettu 4 kertaa "mitkäs on suunnitelmat". 2 työnhakuvelvoitetta omalle alalle laitettu sellaiselle puolelle, jota en voi tehdä terveydellisistä syistä (todistus siitä on tiedossa). Lisäksi ehdoteltiin pariinkiin otteeseen, että myös kaiken maailman kursseja olis (mm. CV, "näin teet hyvä videohakemuksen") tarjolla. Lisäksi jouduin kahdesti päivittämään oman työnhakusuunnitelman itse - käytännössä muutin vain sanajärjestystä edellisestä ja se meni läpi... Tämän kauden työt tiesin jo helmikuussa, jonka ilmoitin työkkäriin saman tien, mutta viikko sitten soitettiin neljännen kerran, että vieläkö työllistyn omalle alalle vai onko tullut muutoksia työnhakuun. Kai minä niitä muutoksia ilmottaisin, jos niitä olisi pitääkseni työnhaun voimassa...?
Vuosi sitten, kun takana oli 5kk työttömyyttä ja kaava työllistymiseen sama kuin em., eli tiesin seuraavan vuoden työt jo hyvissä ajoin, niin kertaakaan ei soitettu perään tai käsketty suunnitelmia päivittämään tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksaako noille ketjussa mainituille rekry-messuille osallistuminen? Minkä alojen töitä niillä messuilla on?
Ei maksa. Rekrymessujen sisältö vaihtelee paikkakunnittain. Niissä työnantajat kohtaavat potentiaalisia työntekijöitä ja työnhakija voi suoraa kysellä tietoja yrityksestä tyyliin "jos haen teille, saanko palkallisen kesäloman 30 vrk jo tänä vuonna".
Minä olen käynyt pari kertaa rekrymessuilla (Helsingissä ja Espoossa), joita TE-toimiston sivuilla mainostetaan. Ne ovat olleet sellaisia pieniä tapahtumia, joissa on 10-20 "työnantajaa". Lainausmerkit siksi, että suunnilleen puolet näytteilleasettajista ovat juurikin rekryfirmoja, eivät varsinaisia työpaikkoja. Ei niillä mitään hommia ole tarjolla, keräävät vain henkilörekisteriä työttömistä, jotta silloin harvoin kun joku oikea firma heidän kauttaan haluaa palkata, niin voivat sanoa "meillä on tuhansia ihmisiä listoillamme".
Jouduin työttömäksi ja ajattelin, että aloitan verkkolukion oikeasti aktiivisen työnhaun lomassa (lähetin 10-25 hakemusta kk:ssa) saadakseni CV:n vähän jotain lisää, ettei tulisi kamalan isoa aukkoa, jos työttömyys jatkuu. Voimpahan laittaa ne lukio-opinnot siihen. Vaikka kyse oli kotona suoritettavasta verkkolukiosta, pakersin hyvien arvosanojen eteen 9-12h päivässä, eli en todellakaan vain maannut maholehmänä. 4 kuukautta siitä kun aloitin verkkolukion eikä vielä ollut työtä saanut, niin työkkäri pakotti lopettamaan verkkolukion, koska se lasketaan vaan harrastukseksi tai sitten se katsotaan kokoaikaiseksi opiskeluksi, jota ei kuitenkaan lasketa kokoaikaiseksi opiskeluksi Kelassa, eli ei saisi rahaa mistään. Olin että jahha, no viddu lopetetaan sitten ja maataan sitten työttömänä. Nyt joka kerta työttömäksi joutuessani (huonosti koulutettu ja työura koostuu määräaikaisista pätkätöistä, onneksi välissä yleensä vain 2-4kk työttömyyttä) työkkäri kyselee, että miksi olen lopettanut verkkolukion. Noh, en saanut viddu olla kirjoilla kouluissa teidän takia enää. Että vähän jos yrittää olla ite aktiivinen, niin raippaa lätkitään persuuksille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saadaan muutamalle turhakkeelle virka kun pitää näitä haastatella.
Se siinä varmaan on ainoa hyöty. Mutta mitä niissä haastatteluissa sitten olisi tarkoitus puhua?
Etenee suunnilleen näin:
Haastattelija: No, mitenkäs työnhaku edistyy
Työtön: Samalla tavalla kuin kaksi viikko sittenkin
Haastattelija: Selvä juttu. Kiitos heihei.
Ehei, ne menevät suunnilleen näin:
Mitä työpaikkoja olet kuukauden aikana hakenut ja millä tavalla? Näytätkö tekemäsi hakemukset, kiitos (katsoo asiakkaan puhelimesta näytönkuvia haetuista työpaikoista).
Millaista apua koet tarvitsevasi työnhaussa? Tehdään yhdessä hakemus haluamaasi työpaikkaan, mikä se olisi (asiakkaalla on ollut välitehtävänä etsiä itseä kiinnostava työpaikka).
Tehdään yhdessä hakemusta, mietitään sanamuotoja, tarvittaessa tehdään videohakemus. Mietitään, kannattaako soittaa työnantajalle jo ennen hakua ja kysyä tarkennusta, etsitään tietoa palkkatoivomuksesta. Käytetään myös muita työpaikkasivustoja kuin te-palvelut.fi.
Etsitään yhdessä muita sopivia työpaikkoja 1,5 h matkan etäisyydeltä, ei siis ainoastaan kotikorttelista. Etsitään ratkaisua siihen, että monessa kiinnostavassa työpaikassa tarvitaan englannin kielen taitoa, miten sitä voisi hankkia. Käydään läpi nettikurssien mahdollisuus ja ilta- sekä etälukiot. Kirjataan suunnitelmaan, että voi opiskella max 5 op/kk.
Katsotaan välitehtävät seuraavaksi 2 viikoksi eli haku 2 työpaikkaan, osallistuminen rekrymessuille ja työhyvinvointiwebinaariin sekä oman alan työnhakuryhmään.
Just tällaista ammattitaidotonta ohjeusta en ainakaan itse tarvitse. Minulla on kaksi korkeakoulututkintoja, joten en todellakaan jaksa etsiä mitään iltalukioita työkkärin virkailijan kanssa, ja mun aloilla (kummallakaan ) ei ole mitään rekry-messuilla. Ja mitä, jos ne työhakemukset eivät ole sähköpostissa? Joihinkin haetaan netissä olevalla hakulomakkeella.
Ja en ole esim. itse mikään elämäntapatyötön. Omalla alallani työllistyn pätkittäin - joka vuosi minulla on ollut useampi kuukausi töitä, pois lukien viime vuosi, jonka korona sotki. Olisi todella turhauttavaa alkaa etsiskellä työkkärihenkilön kanssa jotain suorittavia töitä, koska muunlaiseen työhönhän ei heillä riitä ymmärrys.
Itse otan mieluummin karenssin ja haen rahani toimeentulotuen muodossa kuin osallistun tuollaiseen pelleilyyn.
Nähtävästi edes kaksi korkeakoulututkintoa ei auta sinua ymmärtämään sitä, että tuo oli vain esimerkki. Sinun kanssasi keskustellaan esim. asenneongelmastasi - koetko olevasi niin valtavan hyvä, että odotat kotona kutsua työhön. Jos työhakemus ei ole sähköpostissa, sinulla on kuvakaappaus netin hakulomakkeesta ja vastaanottoilmoituksesta (mietin hetken, osaatko edes käyttää sitä puhelinta vai onko sinulla pelkästään yli-iso ego).
Et ole elämäntapatyötön, sinulla on osaaminen kunnossa, silti et työllisty. Tulevaisuudessa kanssasi keskustellaan siitä, miksi muut kaltaisesi ovat töissä, sinä vain pätkissä. Etsitään syytä siihen, että juuri sinä et pysty osoittamaan työnantajille olevasi palkkaamisen arvoinen, miksi et kykene vakuuttamaan työnantajia tuloksentekokyvystäsi.
TE-toimistossa kohtaat korkeakoulun käyneen henkilön, jonka tarkoituksena on auttaa sinua. Todennäköisesti kuulut siihen osaan työttömiä, joka segmentoidaan "omien asenteiden vuoksi heikosti työllistyväksi". Silti sinuakin pitää auttaa, vaikka se apu ei riitä, jos et itse muutu.
Sinulla on todella outo asenne itselläsi. Keskustellaan siitä, keskustellaan tästä, asenne sitä ja asenne tätä. Mikä tuon kirjoittajan asenteessa oli ongelma, en ymmärtänyt? Missä sanottiin että kaikki muut kaltaiset ovat töissä? Jos työpaikkoja on 1 kpl 20-100 hakijaa kohti, niin miten se keskustelu auttaa työnantajaa palkkaamaan nuo kaikki. Älä nyt vaan herra nähköön sano että olet minkäänlaisessa päättävässä tai esimiesasemassa saatika TE-toimistossa töissä koska kuulostat todella raskaalta.
Siis ihan mahtavaa, käynyt korkeakoulun? Tehkää tietä, niiatkaa ja kumartakaa! Aika moni muukin on käynyt korkeakoulun jos se nyt on ihmisarvon mitta, eikä koulun käyminen tee kenestäkään parempaa työllistäjää eikä työkkärivirkailijan "apu" tuo työpaikkoja.
Eniten työttömät järkyttyvät siitä, kun työkkäristä ilmoitetaan, että totta, alle 2 km päässä kodistasi on todellakin avoinna yksi ainoa sinulle sopiva työpaikka, mutta katsotaanpa 100 km säteellä ja kas, paikkojahan on tusinan verran. Ai että et halua mennä noin kauas töihin - sepä harmillista, silti sinun pitää niihin paikkoihin hakea.
Niin siellä 100 km päässä ei sitten ole työttömiä, kun täytyy välttämättä laittaa monen paikkakunnan takana asuva ihminen hakemaan niitä töitä? Tämä on myös yksi työkkärin älyttömyyksistä. Periaatteenkin vuoksi täytyy saada ihmiset hakemaan töitä kaukaa, vaikka takuulla löytyisi työpaikan lähelläkin asuvia työttömiä, joille tietenkin se paikka sopisi sijaintinsa puolesta paremmin. Harvemmin tällaiset työkkärin tarjoamat työt ovat niitä, joihin ainoa sopiva työntekijä löytyy vain sieltä 100 km päästä.
Tätä samaa järjettömyyttä minäkin olen kommentoinut muissa ketjuissa. Suomessa on kaikkialla työttömiä. Jos puhutaan erikoisosaamista vaativista töistä, niin ymmärrän, että velvoitetaan hakemaan kauempaakin (ja suurin osa varmasti hakee niitä ihan itsekin), mutta mitään järkeä ei ole juoksuttaa pienipalkkaista siivoojaa sadan kilometrin päähän.
Vierailija kirjoitti:
Maksaako noille ketjussa mainituille rekry-messuille osallistuminen? Minkä alojen töitä niillä messuilla on?
Eikös rekry-messuilla pyöri 16-25 -vuotiaita opiskelijoita?
Vierailija kirjoitti:
Tätä samaa järjettömyyttä minäkin olen kommentoinut muissa ketjuissa. Suomessa on kaikkialla työttömiä. Jos puhutaan erikoisosaamista vaativista töistä, niin ymmärrän, että velvoitetaan hakemaan kauempaakin (ja suurin osa varmasti hakee niitä ihan itsekin), mutta mitään järkeä ei ole juoksuttaa pienipalkkaista siivoojaa sadan kilometrin päähän.
Takavuosina eräs paikallislehden artikkeli perusteli ammattikoulun siivouslinjan perustamista, koska jossain päin itärajaa oli muutamia osa-aikaisia siivojan pestejä täyttämättä. Huutava pula kuulemma siivoojista, koska pienen syrjäkylän työpaikat olleet auki iät ja ajat. Paikkakunta ja amis olivat muuten kaukana itärajasta.
Tää finskien pöhinä työttömyyden ympärillä on tietyllä tapaa liikuttavaa. Mutta Urkki se osasi hommat, antoi potkut eduskunnalle, kun työttömyysluvut nousivat satoihin tuhansiin. Se saattas auttaa. Työttömät eivät työnhaulla nyt ainakaan uusia työpaikkoja luo.
Vierailija kirjoitti:
Monella elämäntapaintiaanilla = työtävieroksuvalla pelko persiissä, että joutuisi jotain tekemään saamiensa tukien ja korvausten vastikkeeksi. Ottaa varmaan koville.
Kuule sitä marginaalista työtöntä jota ei kiinnosta vithuakaan ei todellakaan kiinnosta uudistuksien myötä edelleenkään vithuakaan, kaikki nämä uudistukset iskee kaikista pahiten juurin siihen ryhmään, jolla on halua työllistyä ja vaikeuttaa normaalityöttömän arkea. Sama kuin niputtaisi paikallisen konkan tehneen tmi metsurin takia metsäalan tuottamattomaksi.
Todennäköisesti tarjoavat myös sitä, että työtön ilmoittaa, että ei hae mitään etuutta ja katkaisee työnhaun. Koska niinhän pitää tehdä, jos ei ole aikomustakaan työllistyä.