Mitä käytännössä tarkoittavat ne työttömien haastattelut?

Ihan turha uudistus. Eri asia, jos virkailijoilla olisi oikeasti suoria kontakteja työmaailmaan ja yrityksiin ja voisivat ohjata hakemaan sopivaan paikkaan tai vinkata oppisopimusmahdollisuuksista tai sopivista lisäkoulutuksista, mutta ei heillä ole tällaista asiantuntemusta. Osaavat vain kytätä tai pakottaa tukitoimiin, jotka lähinnä heikentävät todellisia työllistymismahdollisuuksia ohjaamalla yrityksiin, jotka hyväksikäyttävät ja kierrättävät ilmaista työvoimaa.

Niiden tarkoitus on ärsyttää työttömiä lusmuja

Minä olen se, jonka mielestä 80-luvulla oli kivaa käydä työkkärissä. Esimerkki 1: Jäin ilman opiskelupaikkaa, joten menin naapurikaupunkiin kysymään töitä kesätyöni loputtua. Sain käteen lapun, että täällä olisi sairausloman sijaisuus samaa alaa kuin missä olin kesätöissä, käypä kysymässä. Kun ei ollut kännyköitä, soitin työkkärin puhelimesta. Sitä en muista saiko siitä soittaa ilmaiseksi mutta siinä seinällä oli puhelin. Työnantajalle sopi heti, joten kävelin työpaikalle, 1,5 km työkkäristä. Viiden minuutin haastattelun jälkeen jäin töihin ja olin kuusi  viikkoa, minkä jälkeen sain kuulla, että parin kk:n päästä lähtee tyyppi eläkkeelle ja sitten tarvitaan taas. No ilmoittauduin työkkäriin ja sain siihen väliin vielä määräaikaisen paikan, lomitusta sekin. Myös sen ensimmäisen kesätyöpaikan ylioppilaskesänä sain työkkärin kautta, tai tiedot siitä. Siihen aikaan yleisesti ilmoiteltiin kesätöitä työkkäriin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AIkamoista yleistämistä.

Onhan se nyt aika selvää että siinä joukossa on niitä jotka todellisuudessa haluavat työllistyä ja niitä jotka ei, turha kaikkia samaan niputtaa.

Ne, jotka todella haluavat työllistyä, osaavat kyllä hakea töitä ilman paapomissoittojakin. Ne, jotka eivät halua työllistyä, eivät työllisty edes paapomissoittojen avulla. Täysin turhaa rahan ja ajan tuhlausta tuollainen soittelu.   

Samaa mieltä. Itse olin 3v työtön ja yhden kerran minut kutsuttiin työkkäriin. Siellä laadittiin työllisyyssuunnitelma. Onneksi virkailija oli ihan ok. Hain koko ajan töitä ilman kehotuksia mutta ikäni vuoksi niitä en tietenkään saanut. En mennyt työkkäriin pullosäkkejä heilutellen vaan laitoin astetta paremmat kuteet ja kultakorut päälleni ihan huvin vuoksi. Olen ollut yli 40v työssä joten tämä työttömyys ei paljon haitannut. Nyt olen vähän aikaa ollut eläkkeellä. Olisin kyllä ihan työkykyinen vieläkin. Meitäkin on paljon. Ihan turha valittaa huoltosuhteesta jos kaikki 50+ ikäiset ovat liian vanhoja työelämään ja nuoret menevät entistä vanhempina ensimmäiseen työpaikkaansa.

Vierailija kirjoitti:

AIkamoista yleistämistä.

Onhan se nyt aika selvää että siinä joukossa on niitä jotka todellisuudessa haluavat työllistyä ja niitä jotka ei, turha kaikkia samaan niputtaa.

Lisäksi siinä nipussa on myös ne jotka eivät pysty todellisuudessa työllistymään, kokoaikaisesti saatikka osa-aikaisesti. Sairaat, vammaiset, omaishoitajat, pienten lasten yksinhuoltajat jne.

Esim. Minä olen kahden pienen koululaisen yh-vanhempi, toinen on erityislapsi. Ei pärjää yksin kotona, on terapioita, tutkimuksia, palavereja.. minun pitää tässä yhteiskunnassa valita teenkö töitä 8h/pvä ja jätän lapset heitteille ja heidän asiat hoitamatta. Vai heittäydynkö osittain työttömäksi vaikkapa, teen lyhyitä päiviä ja hoidan lapseni siinä ohella niinkuin kuuluu. Eikä kukaan työnantaja halua työntekijää joka on jatkuvasti pois lasten menojen ja tarpeiden takia.

Meidän yhteiskunta ei todellakaan tunnusta erilaisia perhe- ja elämäntilanteita kunnolla. Se sitten kuormittaa ihan kaikkea, järjestelmää ja ennenkaikkea ihmisiä. Stressikin meinaan ennenpitkää tekee ihmisestä sairaan ja työkyvyttömän.. kun vuosikausia elät selviytymismoodilla.

Mua ei ole haastateltu 1.5v aikana kertaakaan. Mistä saavat resursseja haastatteluihin? Olen hakenut töihinkin monta kertaa työkkäriin. En edes haastatteluun pääse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saadaan muutamalle turhakkeelle virka kun pitää näitä haastatella.

Se siinä varmaan on ainoa hyöty. Mutta mitä niissä haastatteluissa sitten olisi tarkoitus puhua?

Etenee suunnilleen näin:

Haastattelija: No, mitenkäs työnhaku edistyy

Työtön: Samalla tavalla kuin kaksi viikko sittenkin

Haastattelija: Selvä juttu. Kiitos heihei. 

Ehei, ne menevät suunnilleen näin:

Mitä työpaikkoja olet kuukauden aikana hakenut ja millä tavalla? Näytätkö tekemäsi hakemukset, kiitos (katsoo asiakkaan puhelimesta näytönkuvia haetuista työpaikoista).

Millaista apua koet tarvitsevasi työnhaussa? Tehdään yhdessä hakemus haluamaasi työpaikkaan, mikä se olisi (asiakkaalla on ollut välitehtävänä etsiä itseä kiinnostava työpaikka).

Tehdään yhdessä hakemusta, mietitään sanamuotoja, tarvittaessa tehdään videohakemus. Mietitään, kannattaako soittaa työnantajalle jo ennen hakua ja kysyä tarkennusta, etsitään tietoa palkkatoivomuksesta. Käytetään myös muita työpaikkasivustoja kuin te-palvelut.fi.

Etsitään yhdessä muita sopivia työpaikkoja 1,5 h matkan etäisyydeltä, ei siis ainoastaan kotikorttelista. Etsitään ratkaisua siihen, että monessa kiinnostavassa työpaikassa tarvitaan englannin kielen taitoa, miten sitä voisi hankkia. Käydään läpi nettikurssien mahdollisuus ja ilta- sekä etälukiot. Kirjataan suunnitelmaan, että voi opiskella max 5 op/kk.

Katsotaan välitehtävät seuraavaksi 2 viikoksi eli haku 2 työpaikkaan, osallistuminen rekrymessuille ja työhyvinvointiwebinaariin sekä oman alan työnhakuryhmään.

Asiantuntijatyökokemuksella nuo kotitehtävät hoituu parissa tunnissa. Työkkärin hommahan on nöyryyttää ja puskea ihmisiä paskaduuneihin, joita kukaan ei halua.

Noiden velvollisuuksien jälkeen voikin keskittyä niiden oikeiden hommien löytämiseen ja ottaa lopun aikaa rennosti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen käytiin kahden viikon välein. Sitten tuli lama ja työttömien määrä moninkertaistui, joten käyntiä vähennettiin. Sitten tuli netti ja käyntejä vähennettiin taas. 

Minusta silloin 80-luvulla oli kiva käydä työkkärissä. Mutta se olikin silloin työnvälitys ja sain pari hyvää paikkaa sitä kautta. 

Tää kuulostaa tosi mielenkiintoiselta! Itse vasta synnyin 80-luvulla, joten en tiedä yhtään, millaista oli olla työtön tuolloin. Jos näet vielä tän mun viestin, niin olisi huippua, jos viitsit kertoa vähän, millaista siellä 80-luvun työkkärissä oli. Ja ehkä että miten ihan konkreettisesti se on muuttunut vuosien saatossa. Olisi oikeasti sivistävä aikamatka mulle ja varmasti monelle palstalaiselle. :)

Holkerin hallituksessa oli työministerinä Urpo Leppänen (smp) ja tuolloin säädettiin Lex Leppänen, jonka idea oli, että jos olet 18-25 vuotias työtön, niin kunnan velvollisuus on järkätä työpaikka kuudeksi kuukaudeksi. Nämä hommat olivat tällaisiä avustavia tehtäviä esim. kirjastossa hyllytystä. Kaveri oli sairaalan vahtimestarina yövuorossa ja toimenkuva oli lähinnä ruumiiden kärräämistä kylmiöön mutta olihan se kokemus 18-vuotiaalle kuskata vainajia öisin hiljaisilla sairaalan käytävillä.

Tuohon aikaan 6kk riitti ansiosidonnaiselle pääsyyn, joten noi Lex Leppäsen myötä saadut hommat olivat ihan hyviä nakkeja. 1990-luvun alun myötä tuosta luovuttiin säästösyistä. Harmi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen käytiin kahden viikon välein. Sitten tuli lama ja työttömien määrä moninkertaistui, joten käyntiä vähennettiin. Sitten tuli netti ja käyntejä vähennettiin taas. 

Minusta silloin 80-luvulla oli kiva käydä työkkärissä. Mutta se olikin silloin työnvälitys ja sain pari hyvää paikkaa sitä kautta. 

Tää kuulostaa tosi mielenkiintoiselta! Itse vasta synnyin 80-luvulla, joten en tiedä yhtään, millaista oli olla työtön tuolloin. Jos näet vielä tän mun viestin, niin olisi huippua, jos viitsit kertoa vähän, millaista siellä 80-luvun työkkärissä oli. Ja ehkä että miten ihan konkreettisesti se on muuttunut vuosien saatossa. Olisi oikeasti sivistävä aikamatka mulle ja varmasti monelle palstalaiselle. :)

Holkerin hallituksessa oli työministerinä Urpo Leppänen (smp) ja tuolloin säädettiin Lex Leppänen, jonka idea oli, että jos olet 18-25 vuotias työtön, niin kunnan velvollisuus on järkätä työpaikka kuudeksi kuukaudeksi. Nämä hommat olivat tällaisiä avustavia tehtäviä esim. kirjastossa hyllytystä. Kaveri oli sairaalan vahtimestarina yövuorossa ja toimenkuva oli lähinnä ruumiiden kärräämistä kylmiöön mutta olihan se kokemus 18-vuotiaalle kuskata vainajia öisin hiljaisilla sairaalan käytävillä.

Tuohon aikaan 6kk riitti ansiosidonnaiselle pääsyyn, joten noi Lex Leppäsen myötä saadut hommat olivat ihan hyviä nakkeja. 1990-luvun alun myötä tuosta luovuttiin säästösyistä. Harmi.

Ei ollut vain avustavia töitä nuorten työllistämistyöt. Itse olen ollut työllistämistöissä esim. kotiavustajana, erityislapsen hoitajana päiväkodissa, toimistotöissä, laitoshuoltajana.

Saavat taas muutaman työttömän ajettua karenssiin. Zipin hallituksella oli sama idea. Kaivellaan, kuulustellaan, selvitellään, vaaditaan lisäselvityksiä, paperirumbaa ja sulkeisia.

Kyllä sillä aina muutaman kroonisen masennuspotilaan, auktoriteetteihin kyllästyneen nuoren ja digitaidottoman kuuskymppisen saa suistettua tuilta. Karenssi leikkaa -20% tai -40% työmarkkinatuen määrästä. Työttömiähän Suomessa piisaa.

Suomessa on efektiivisesti lähes 500 000 työttömän joukko ja koronakriisi päällä. Taitaa olla ainoa maa maailmassa, jossa elätellään työpaikkojen löytymistä noiden faktojen valossa. Tai sitten tarkoitus ei ole alunperinkään työllistäminen, vaan jokin ihan muu ...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saadaan muutamalle turhakkeelle virka kun pitää näitä haastatella.

Se siinä varmaan on ainoa hyöty. Mutta mitä niissä haastatteluissa sitten olisi tarkoitus puhua?

Etenee suunnilleen näin:

Haastattelija: No, mitenkäs työnhaku edistyy

Työtön: Samalla tavalla kuin kaksi viikko sittenkin

Haastattelija: Selvä juttu. Kiitos heihei. 

Ehei, ne menevät suunnilleen näin:

Mitä työpaikkoja olet kuukauden aikana hakenut ja millä tavalla? Näytätkö tekemäsi hakemukset, kiitos (katsoo asiakkaan puhelimesta näytönkuvia haetuista työpaikoista).

Millaista apua koet tarvitsevasi työnhaussa? Tehdään yhdessä hakemus haluamaasi työpaikkaan, mikä se olisi (asiakkaalla on ollut välitehtävänä etsiä itseä kiinnostava työpaikka).

Tehdään yhdessä hakemusta, mietitään sanamuotoja, tarvittaessa tehdään videohakemus. Mietitään, kannattaako soittaa työnantajalle jo ennen hakua ja kysyä tarkennusta, etsitään tietoa palkkatoivomuksesta. Käytetään myös muita työpaikkasivustoja kuin te-palvelut.fi.

Etsitään yhdessä muita sopivia työpaikkoja 1,5 h matkan etäisyydeltä, ei siis ainoastaan kotikorttelista. Etsitään ratkaisua siihen, että monessa kiinnostavassa työpaikassa tarvitaan englannin kielen taitoa, miten sitä voisi hankkia. Käydään läpi nettikurssien mahdollisuus ja ilta- sekä etälukiot. Kirjataan suunnitelmaan, että voi opiskella max 5 op/kk.

Katsotaan välitehtävät seuraavaksi 2 viikoksi eli haku 2 työpaikkaan, osallistuminen rekrymessuille ja työhyvinvointiwebinaariin sekä oman alan työnhakuryhmään.

Haluaisinpa nähdä kun haastattelija yrittää neuvoa minua oman alani työnhaussa. Tällä alalla kun ei haeta ja tehdä vaikutusta millään pöhinäpuheella ja työkkärin työnhaun kliseillä. Voisi oikeastaan olla ihan viihdyttävääkin - tai sitten ei. Oikeastaan voisi olla todella ärsyttävää kun joku kenties merkonomin paperit omaava yrittää neuvoa minua siinä, mitä asioita oman alani työhakemukseen "kannattaa" kirjoittaa.

Se tässä hommassa aika pahasti tökkiikin, kun työkkärin ymmärrys kaikista muista paitsi suorittavista töistä on aika huono - monesta alasta työkkärissä ei ole kuin hatara aavistus. Miten siellä voidaan muka neuvoa silloin?

Miten niillä voi olla ymmärrystä vain suorittavista töistä, kun ne on käytännöss kaikki suorittaneet korkeakoulututkinnon?

Toki noissa haastatteluissa katsotaan, kuka tarvitsee pupukurssia eli kenelle riittää se henkilökohtainen neuvonta, kuka tarvitsee kaltaistensa työttömien ryhmän tukea. Sinä saisit jo toisella tapaamisella määräyksen mennä ryhmävalmennukseen miettimään, millaisella asenteella työllistyy parhaiten.

Enpä usko, koska työkkärin tapaamisella puhuisin asioista eri sävyyn kuin mitä oikeasti ajattelen. Olin viitisentoista vuotta sitten vajaan kahden vuoden ajan työtön, ja hyvin osasin sumuttaa työkkäriä. Oikeasti halusinkin viettää vähän "lomaa", harrastin taiteita ja matkustelin (salaa, kertomatta työkkärille - siihen aikaan oli matkustamiseen rajoitteita). Yhtään työpaikkaa en tuona aikana hakenut. Työllistyin sitten kun katsoin, että olin saanut riittävän pitkän loman työelämästä. Nyt olen ollut työttömänä alle vuoden. Työkkäri ei ole edes soitellut, mutta jos soittelisi, osaisin varmasti sen verran näytellä, että menisivät lankaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saadaan muutamalle turhakkeelle virka kun pitää näitä haastatella.

Se siinä varmaan on ainoa hyöty. Mutta mitä niissä haastatteluissa sitten olisi tarkoitus puhua?

Etenee suunnilleen näin:

Haastattelija: No, mitenkäs työnhaku edistyy

Työtön: Samalla tavalla kuin kaksi viikko sittenkin

Haastattelija: Selvä juttu. Kiitos heihei. 

Ehei, ne menevät suunnilleen näin:

Mitä työpaikkoja olet kuukauden aikana hakenut ja millä tavalla? Näytätkö tekemäsi hakemukset, kiitos (katsoo asiakkaan puhelimesta näytönkuvia haetuista työpaikoista).

Millaista apua koet tarvitsevasi työnhaussa? Tehdään yhdessä hakemus haluamaasi työpaikkaan, mikä se olisi (asiakkaalla on ollut välitehtävänä etsiä itseä kiinnostava työpaikka).

Tehdään yhdessä hakemusta, mietitään sanamuotoja, tarvittaessa tehdään videohakemus. Mietitään, kannattaako soittaa työnantajalle jo ennen hakua ja kysyä tarkennusta, etsitään tietoa palkkatoivomuksesta. Käytetään myös muita työpaikkasivustoja kuin te-palvelut.fi.

Etsitään yhdessä muita sopivia työpaikkoja 1,5 h matkan etäisyydeltä, ei siis ainoastaan kotikorttelista. Etsitään ratkaisua siihen, että monessa kiinnostavassa työpaikassa tarvitaan englannin kielen taitoa, miten sitä voisi hankkia. Käydään läpi nettikurssien mahdollisuus ja ilta- sekä etälukiot. Kirjataan suunnitelmaan, että voi opiskella max 5 op/kk.

Katsotaan välitehtävät seuraavaksi 2 viikoksi eli haku 2 työpaikkaan, osallistuminen rekrymessuille ja työhyvinvointiwebinaariin sekä oman alan työnhakuryhmään.

Haluaisinpa nähdä kun haastattelija yrittää neuvoa minua oman alani työnhaussa. Tällä alalla kun ei haeta ja tehdä vaikutusta millään pöhinäpuheella ja työkkärin työnhaun kliseillä. Voisi oikeastaan olla ihan viihdyttävääkin - tai sitten ei. Oikeastaan voisi olla todella ärsyttävää kun joku kenties merkonomin paperit omaava yrittää neuvoa minua siinä, mitä asioita oman alani työhakemukseen "kannattaa" kirjoittaa.

Se tässä hommassa aika pahasti tökkiikin, kun työkkärin ymmärrys kaikista muista paitsi suorittavista töistä on aika huono - monesta alasta työkkärissä ei ole kuin hatara aavistus. Miten siellä voidaan muka neuvoa silloin?

Miten niillä voi olla ymmärrystä vain suorittavista töistä, kun ne on käytännöss kaikki suorittaneet korkeakoulututkinnon?

Toki noissa haastatteluissa katsotaan, kuka tarvitsee pupukurssia eli kenelle riittää se henkilökohtainen neuvonta, kuka tarvitsee kaltaistensa työttömien ryhmän tukea. Sinä saisit jo toisella tapaamisella määräyksen mennä ryhmävalmennukseen miettimään, millaisella asenteella työllistyy parhaiten.

Enpä usko, koska työkkärin tapaamisella puhuisin asioista eri sävyyn kuin mitä oikeasti ajattelen. Olin viitisentoista vuotta sitten vajaan kahden vuoden ajan työtön, ja hyvin osasin sumuttaa työkkäriä. Oikeasti halusinkin viettää vähän "lomaa", harrastin taiteita ja matkustelin (salaa, kertomatta työkkärille - siihen aikaan oli matkustamiseen rajoitteita). Yhtään työpaikkaa en tuona aikana hakenut. Työllistyin sitten kun katsoin, että olin saanut riittävän pitkän loman työelämästä. Nyt olen ollut työttömänä alle vuoden. Työkkäri ei ole edes soitellut, mutta jos soittelisi, osaisin varmasti sen verran näytellä, että menisivät lankaan.

Ei ne sinun puheesi mitään auta, ne haluavat tekoja nykyisin. Lisäksi siellä on selkeä lista asioista, jotka joudut tekemään, kun olet ollut työtön 1 kk - 2 kk - jne.

Vierailija kirjoitti:

Saavat taas muutaman työttömän ajettua karenssiin. Zipin hallituksella oli sama idea. Kaivellaan, kuulustellaan, selvitellään, vaaditaan lisäselvityksiä, paperirumbaa ja sulkeisia.

Kyllä sillä aina muutaman kroonisen masennuspotilaan, auktoriteetteihin kyllästyneen nuoren ja digitaidottoman kuuskymppisen saa suistettua tuilta. Karenssi leikkaa -20% tai -40% työmarkkinatuen määrästä. Työttömiähän Suomessa piisaa.

Suomessa on efektiivisesti lähes 500 000 työttömän joukko ja koronakriisi päällä. Taitaa olla ainoa maa maailmassa, jossa elätellään työpaikkojen löytymistä noiden faktojen valossa. Tai sitten tarkoitus ei ole alunperinkään työllistäminen, vaan jokin ihan muu ...

Nuoret ja ansiosidonnaiselta pudonneet on kunnan kontolla, siellä pääsee samantien työkokeiluun ilman keskusteluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saadaan muutamalle turhakkeelle virka kun pitää näitä haastatella.

Se siinä varmaan on ainoa hyöty. Mutta mitä niissä haastatteluissa sitten olisi tarkoitus puhua?

Etenee suunnilleen näin:

Haastattelija: No, mitenkäs työnhaku edistyy

Työtön: Samalla tavalla kuin kaksi viikko sittenkin

Haastattelija: Selvä juttu. Kiitos heihei. 

Ehei, ne menevät suunnilleen näin:

Mitä työpaikkoja olet kuukauden aikana hakenut ja millä tavalla? Näytätkö tekemäsi hakemukset, kiitos (katsoo asiakkaan puhelimesta näytönkuvia haetuista työpaikoista).

Millaista apua koet tarvitsevasi työnhaussa? Tehdään yhdessä hakemus haluamaasi työpaikkaan, mikä se olisi (asiakkaalla on ollut välitehtävänä etsiä itseä kiinnostava työpaikka).

Tehdään yhdessä hakemusta, mietitään sanamuotoja, tarvittaessa tehdään videohakemus. Mietitään, kannattaako soittaa työnantajalle jo ennen hakua ja kysyä tarkennusta, etsitään tietoa palkkatoivomuksesta. Käytetään myös muita työpaikkasivustoja kuin te-palvelut.fi.

Etsitään yhdessä muita sopivia työpaikkoja 1,5 h matkan etäisyydeltä, ei siis ainoastaan kotikorttelista. Etsitään ratkaisua siihen, että monessa kiinnostavassa työpaikassa tarvitaan englannin kielen taitoa, miten sitä voisi hankkia. Käydään läpi nettikurssien mahdollisuus ja ilta- sekä etälukiot. Kirjataan suunnitelmaan, että voi opiskella max 5 op/kk.

Katsotaan välitehtävät seuraavaksi 2 viikoksi eli haku 2 työpaikkaan, osallistuminen rekrymessuille ja työhyvinvointiwebinaariin sekä oman alan työnhakuryhmään.

Miten tästä riittää juttua joka toinen viikko? Luulisi, että yhdellä käynnillä tulisi tuollaiset jo selväksi. Vai etsitäänkö joka toinen viikkoa aina uutta kielikurssia iltalukiosta? Mietin tuotakin, että kirjoitetaan haastattelijan kanssa hakemus - ainakin itsellä voi mennä hakemuksen tekoon hyvinkin 1-2 PÄIVÄÄ - se ei suinkaan olisi puolen tunnin tapaamisen aikana tehty. Entisestään kuulostaa siltä, että työkkärillä on tuossa ajatuksena vaan joku mäkkärityön haku, koska mihinkään vähänkään vaativampaan asiantuntijatason työhönhän ei tuosta noin vaan sutaista hakemusta jonkun virkalijan kanssa sanamuotoja pohtien. Mitä se virkailija osaa edes ehdottaa? "Laita sittenkin sekä ja-sanan tilalle, ja pitäiskö sun käyttää sittenkin eri fonttia?" Koska aika monen alan työhakemuksiinhan hän ei tosiaan osaisi sanoa yhtään mitään rakentavaa.

Oletko miettinyt, miksi teet sitä hakemusta pari päivää? Oletko koskaan ajatellut, että tämä olisi nopeampaa, jos joku auttaisi? Ja huomasitko: tehtäväsi olisi ollut itse miettiä, mikä se työpaikka on, joten todennäköisesti olisit jo saanut aikaan jonkinlaisen hakemuksenpohjan, jota sitten parannellaan.

Kyllä asiantuntija osaisi sanoa aika monen alan työhakemuksiin paljonkin rakentavaa. Jos haetaan palvelumuotoilijaa, niin ei kannata hakemuksensa alussa kertoa olevansa kaksi korkeakoulututkintoa suorittanut tradenomi, joka pitää numeroista. Moni kertoo hakemuksessaan ensisijaisesti epäolennaisia asioita ja esimerkiksi vaativat asiantuntijatehtävät ovat sellaisia, joissa varsinaista hakemusta tärkeämpi on se verkosto, jonka tuo mukanaan.

Mutta arvostele kaikessa rauhassa sitä, että tehdään työttömien toiveiden mukaan eli ryhdytään tosissaan auttamaan työnhaussa. Onhan se paha paikka, kun on jo vuosia tehnyt monten päivän ajan yksittäisiä työhakemuksia ja sitten saa kuulla, että haastatteluun päästäkseen pitää vastata siihen hakemukseen, ei kertoa omaa elämäntarinaansa.

Ihan hyviä pointteja, mutta ei näitä tarvitse joka toinen viikko jankata, Kaikki mainitsemasi asiat hoituvat yhden haastattelun aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saadaan muutamalle turhakkeelle virka kun pitää näitä haastatella.

Se siinä varmaan on ainoa hyöty. Mutta mitä niissä haastatteluissa sitten olisi tarkoitus puhua?

Etenee suunnilleen näin:

Haastattelija: No, mitenkäs työnhaku edistyy

Työtön: Samalla tavalla kuin kaksi viikko sittenkin

Haastattelija: Selvä juttu. Kiitos heihei. 

Ehei, ne menevät suunnilleen näin:

Mitä työpaikkoja olet kuukauden aikana hakenut ja millä tavalla? Näytätkö tekemäsi hakemukset, kiitos (katsoo asiakkaan puhelimesta näytönkuvia haetuista työpaikoista).

Millaista apua koet tarvitsevasi työnhaussa? Tehdään yhdessä hakemus haluamaasi työpaikkaan, mikä se olisi (asiakkaalla on ollut välitehtävänä etsiä itseä kiinnostava työpaikka).

Tehdään yhdessä hakemusta, mietitään sanamuotoja, tarvittaessa tehdään videohakemus. Mietitään, kannattaako soittaa työnantajalle jo ennen hakua ja kysyä tarkennusta, etsitään tietoa palkkatoivomuksesta. Käytetään myös muita työpaikkasivustoja kuin te-palvelut.fi.

Etsitään yhdessä muita sopivia työpaikkoja 1,5 h matkan etäisyydeltä, ei siis ainoastaan kotikorttelista. Etsitään ratkaisua siihen, että monessa kiinnostavassa työpaikassa tarvitaan englannin kielen taitoa, miten sitä voisi hankkia. Käydään läpi nettikurssien mahdollisuus ja ilta- sekä etälukiot. Kirjataan suunnitelmaan, että voi opiskella max 5 op/kk.

Katsotaan välitehtävät seuraavaksi 2 viikoksi eli haku 2 työpaikkaan, osallistuminen rekrymessuille ja työhyvinvointiwebinaariin sekä oman alan työnhakuryhmään.

Haluaisinpa nähdä kun haastattelija yrittää neuvoa minua oman alani työnhaussa. Tällä alalla kun ei haeta ja tehdä vaikutusta millään pöhinäpuheella ja työkkärin työnhaun kliseillä. Voisi oikeastaan olla ihan viihdyttävääkin - tai sitten ei. Oikeastaan voisi olla todella ärsyttävää kun joku kenties merkonomin paperit omaava yrittää neuvoa minua siinä, mitä asioita oman alani työhakemukseen "kannattaa" kirjoittaa.

Se tässä hommassa aika pahasti tökkiikin, kun työkkärin ymmärrys kaikista muista paitsi suorittavista töistä on aika huono - monesta alasta työkkärissä ei ole kuin hatara aavistus. Miten siellä voidaan muka neuvoa silloin?

Miten niillä voi olla ymmärrystä vain suorittavista töistä, kun ne on käytännöss kaikki suorittaneet korkeakoulututkinnon?

Toki noissa haastatteluissa katsotaan, kuka tarvitsee pupukurssia eli kenelle riittää se henkilökohtainen neuvonta, kuka tarvitsee kaltaistensa työttömien ryhmän tukea. Sinä saisit jo toisella tapaamisella määräyksen mennä ryhmävalmennukseen miettimään, millaisella asenteella työllistyy parhaiten.

Enpä usko, koska työkkärin tapaamisella puhuisin asioista eri sävyyn kuin mitä oikeasti ajattelen. Olin viitisentoista vuotta sitten vajaan kahden vuoden ajan työtön, ja hyvin osasin sumuttaa työkkäriä. Oikeasti halusinkin viettää vähän "lomaa", harrastin taiteita ja matkustelin (salaa, kertomatta työkkärille - siihen aikaan oli matkustamiseen rajoitteita). Yhtään työpaikkaa en tuona aikana hakenut. Työllistyin sitten kun katsoin, että olin saanut riittävän pitkän loman työelämästä. Nyt olen ollut työttömänä alle vuoden. Työkkäri ei ole edes soitellut, mutta jos soittelisi, osaisin varmasti sen verran näytellä, että menisivät lankaan.

Ei ne sinun puheesi mitään auta, ne haluavat tekoja nykyisin. Lisäksi siellä on selkeä lista asioista, jotka joudut tekemään, kun olet ollut työtön 1 kk - 2 kk - jne.

No, tekee ne - tai esittää tehneensä. Olen nytkin ruksinut työkkärin sivulle tehneeni sovitut tehtävät, joista yksi oli esim. työnhakuvahdin tilaaminen sähköpostiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saadaan muutamalle turhakkeelle virka kun pitää näitä haastatella.

Se siinä varmaan on ainoa hyöty. Mutta mitä niissä haastatteluissa sitten olisi tarkoitus puhua?

Etenee suunnilleen näin:

Haastattelija: No, mitenkäs työnhaku edistyy

Työtön: Samalla tavalla kuin kaksi viikko sittenkin

Haastattelija: Selvä juttu. Kiitos heihei. 

Ehei, ne menevät suunnilleen näin:

Mitä työpaikkoja olet kuukauden aikana hakenut ja millä tavalla? Näytätkö tekemäsi hakemukset, kiitos (katsoo asiakkaan puhelimesta näytönkuvia haetuista työpaikoista).

Millaista apua koet tarvitsevasi työnhaussa? Tehdään yhdessä hakemus haluamaasi työpaikkaan, mikä se olisi (asiakkaalla on ollut välitehtävänä etsiä itseä kiinnostava työpaikka).

Tehdään yhdessä hakemusta, mietitään sanamuotoja, tarvittaessa tehdään videohakemus. Mietitään, kannattaako soittaa työnantajalle jo ennen hakua ja kysyä tarkennusta, etsitään tietoa palkkatoivomuksesta. Käytetään myös muita työpaikkasivustoja kuin te-palvelut.fi.

Etsitään yhdessä muita sopivia työpaikkoja 1,5 h matkan etäisyydeltä, ei siis ainoastaan kotikorttelista. Etsitään ratkaisua siihen, että monessa kiinnostavassa työpaikassa tarvitaan englannin kielen taitoa, miten sitä voisi hankkia. Käydään läpi nettikurssien mahdollisuus ja ilta- sekä etälukiot. Kirjataan suunnitelmaan, että voi opiskella max 5 op/kk.

Katsotaan välitehtävät seuraavaksi 2 viikoksi eli haku 2 työpaikkaan, osallistuminen rekrymessuille ja työhyvinvointiwebinaariin sekä oman alan työnhakuryhmään.

Haluaisinpa nähdä kun haastattelija yrittää neuvoa minua oman alani työnhaussa. Tällä alalla kun ei haeta ja tehdä vaikutusta millään pöhinäpuheella ja työkkärin työnhaun kliseillä. Voisi oikeastaan olla ihan viihdyttävääkin - tai sitten ei. Oikeastaan voisi olla todella ärsyttävää kun joku kenties merkonomin paperit omaava yrittää neuvoa minua siinä, mitä asioita oman alani työhakemukseen "kannattaa" kirjoittaa.

Se tässä hommassa aika pahasti tökkiikin, kun työkkärin ymmärrys kaikista muista paitsi suorittavista töistä on aika huono - monesta alasta työkkärissä ei ole kuin hatara aavistus. Miten siellä voidaan muka neuvoa silloin?

Miten niillä voi olla ymmärrystä vain suorittavista töistä, kun ne on käytännöss kaikki suorittaneet korkeakoulututkinnon?

Toki noissa haastatteluissa katsotaan, kuka tarvitsee pupukurssia eli kenelle riittää se henkilökohtainen neuvonta, kuka tarvitsee kaltaistensa työttömien ryhmän tukea. Sinä saisit jo toisella tapaamisella määräyksen mennä ryhmävalmennukseen miettimään, millaisella asenteella työllistyy parhaiten.

Enpä usko, koska työkkärin tapaamisella puhuisin asioista eri sävyyn kuin mitä oikeasti ajattelen. Olin viitisentoista vuotta sitten vajaan kahden vuoden ajan työtön, ja hyvin osasin sumuttaa työkkäriä. Oikeasti halusinkin viettää vähän "lomaa", harrastin taiteita ja matkustelin (salaa, kertomatta työkkärille - siihen aikaan oli matkustamiseen rajoitteita). Yhtään työpaikkaa en tuona aikana hakenut. Työllistyin sitten kun katsoin, että olin saanut riittävän pitkän loman työelämästä. Nyt olen ollut työttömänä alle vuoden. Työkkäri ei ole edes soitellut, mutta jos soittelisi, osaisin varmasti sen verran näytellä, että menisivät lankaan.

Ei ne sinun puheesi mitään auta, ne haluavat tekoja nykyisin. Lisäksi siellä on selkeä lista asioista, jotka joudut tekemään, kun olet ollut työtön 1 kk - 2 kk - jne.

Mutta hei, tämä on just se ongelma. Kun samat teot eivät auta kaikkien työllistymiseen. Joillain aloilla esim. ne mainitut rekrymessut auttavat, muitta joillekin työnhakijoille niistä ei ole mitään hyötyä, ja menevät ihan turhaan sinne pyörimään ja napsimaan eri ständeiltä karkkeja tai mitä niissä nyt onkaan tarjolla. Ei ole aina työnhakijan asenneongelmasta kiinni, jos hän ei ole kiinnostunut tekemään asiaa X tai Y - joskus hän vaan tietää, ettei siitä ole mitään hyötyä.

Samaan aikaan ristiriitaisesti avoimessa yliopistossa opiskelu saattaa viedä tuet, tai joku omaehtoinen toiminta (vapaaehtoistyö, tavoitteellinen taiteen tekeminen, freelancetyö, pienimuotoinen yritystoiminta tyyliin kestovaippojen ompelu joita myydään pari /kk) voi viedä työt. Kuitenkin tällainen olisi monelle paljon parempaa CV:n täytettä kuin työkkärin kurssit, ja esim. akateemisilla ihmisillä se avoimessa opiskelu voisi oikeasti parantaa työllistymismahdollisuuksia. Näistä sitten paukkuu karenssia, ja samaan aikaan ihmistä saatetaan turhaan juoksuttaa jossain rekrymessuilla syömässä karkkia ja juomassa kahvia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saadaan muutamalle turhakkeelle virka kun pitää näitä haastatella.

Se siinä varmaan on ainoa hyöty. Mutta mitä niissä haastatteluissa sitten olisi tarkoitus puhua?

Etenee suunnilleen näin:

Haastattelija: No, mitenkäs työnhaku edistyy

Työtön: Samalla tavalla kuin kaksi viikko sittenkin

Haastattelija: Selvä juttu. Kiitos heihei. 

Ehei, ne menevät suunnilleen näin:

Mitä työpaikkoja olet kuukauden aikana hakenut ja millä tavalla? Näytätkö tekemäsi hakemukset, kiitos (katsoo asiakkaan puhelimesta näytönkuvia haetuista työpaikoista).

Millaista apua koet tarvitsevasi työnhaussa? Tehdään yhdessä hakemus haluamaasi työpaikkaan, mikä se olisi (asiakkaalla on ollut välitehtävänä etsiä itseä kiinnostava työpaikka).

Tehdään yhdessä hakemusta, mietitään sanamuotoja, tarvittaessa tehdään videohakemus. Mietitään, kannattaako soittaa työnantajalle jo ennen hakua ja kysyä tarkennusta, etsitään tietoa palkkatoivomuksesta. Käytetään myös muita työpaikkasivustoja kuin te-palvelut.fi.

Etsitään yhdessä muita sopivia työpaikkoja 1,5 h matkan etäisyydeltä, ei siis ainoastaan kotikorttelista. Etsitään ratkaisua siihen, että monessa kiinnostavassa työpaikassa tarvitaan englannin kielen taitoa, miten sitä voisi hankkia. Käydään läpi nettikurssien mahdollisuus ja ilta- sekä etälukiot. Kirjataan suunnitelmaan, että voi opiskella max 5 op/kk.

Katsotaan välitehtävät seuraavaksi 2 viikoksi eli haku 2 työpaikkaan, osallistuminen rekrymessuille ja työhyvinvointiwebinaariin sekä oman alan työnhakuryhmään.

Haluaisinpa nähdä kun haastattelija yrittää neuvoa minua oman alani työnhaussa. Tällä alalla kun ei haeta ja tehdä vaikutusta millään pöhinäpuheella ja työkkärin työnhaun kliseillä. Voisi oikeastaan olla ihan viihdyttävääkin - tai sitten ei. Oikeastaan voisi olla todella ärsyttävää kun joku kenties merkonomin paperit omaava yrittää neuvoa minua siinä, mitä asioita oman alani työhakemukseen "kannattaa" kirjoittaa.

Se tässä hommassa aika pahasti tökkiikin, kun työkkärin ymmärrys kaikista muista paitsi suorittavista töistä on aika huono - monesta alasta työkkärissä ei ole kuin hatara aavistus. Miten siellä voidaan muka neuvoa silloin?

Miten niillä voi olla ymmärrystä vain suorittavista töistä, kun ne on käytännöss kaikki suorittaneet korkeakoulututkinnon?

Toki noissa haastatteluissa katsotaan, kuka tarvitsee pupukurssia eli kenelle riittää se henkilökohtainen neuvonta, kuka tarvitsee kaltaistensa työttömien ryhmän tukea. Sinä saisit jo toisella tapaamisella määräyksen mennä ryhmävalmennukseen miettimään, millaisella asenteella työllistyy parhaiten.

Enpä usko, koska työkkärin tapaamisella puhuisin asioista eri sävyyn kuin mitä oikeasti ajattelen. Olin viitisentoista vuotta sitten vajaan kahden vuoden ajan työtön, ja hyvin osasin sumuttaa työkkäriä. Oikeasti halusinkin viettää vähän "lomaa", harrastin taiteita ja matkustelin (salaa, kertomatta työkkärille - siihen aikaan oli matkustamiseen rajoitteita). Yhtään työpaikkaa en tuona aikana hakenut. Työllistyin sitten kun katsoin, että olin saanut riittävän pitkän loman työelämästä. Nyt olen ollut työttömänä alle vuoden. Työkkäri ei ole edes soitellut, mutta jos soittelisi, osaisin varmasti sen verran näytellä, että menisivät lankaan.

Ei ne sinun puheesi mitään auta, ne haluavat tekoja nykyisin. Lisäksi siellä on selkeä lista asioista, jotka joudut tekemään, kun olet ollut työtön 1 kk - 2 kk - jne.

Mutta hei, tämä on just se ongelma. Kun samat teot eivät auta kaikkien työllistymiseen. Joillain aloilla esim. ne mainitut rekrymessut auttavat, muitta joillekin työnhakijoille niistä ei ole mitään hyötyä, ja menevät ihan turhaan sinne pyörimään ja napsimaan eri ständeiltä karkkeja tai mitä niissä nyt onkaan tarjolla. Ei ole aina työnhakijan asenneongelmasta kiinni, jos hän ei ole kiinnostunut tekemään asiaa X tai Y - joskus hän vaan tietää, ettei siitä ole mitään hyötyä.

Samaan aikaan ristiriitaisesti avoimessa yliopistossa opiskelu saattaa viedä tuet, tai joku omaehtoinen toiminta (vapaaehtoistyö, tavoitteellinen taiteen tekeminen, freelancetyö, pienimuotoinen yritystoiminta tyyliin kestovaippojen ompelu joita myydään pari /kk) voi viedä työt. Kuitenkin tällainen olisi monelle paljon parempaa CV:n täytettä kuin työkkärin kurssit, ja esim. akateemisilla ihmisillä se avoimessa opiskelu voisi oikeasti parantaa työllistymismahdollisuuksia. Näistä sitten paukkuu karenssia, ja samaan aikaan ihmistä saatetaan turhaan juoksuttaa jossain rekrymessuilla syömässä karkkia ja juomassa kahvia.

* Voi viedä tuet

2v työtön valmistumisen jälkeen eikä kertaakaan soitettu. Eniten auttaisi ajokortti

Ei oo töitä viddu iha sama paljoko haastattelee ni ei niitä sillä synny. Voihan sitä kahden viikon välein sitten aina todeta samat asiat sille virkailijalle. Hakijoita on jokaiseen työpaikkaan niin moninkertainen määrä ettei sinne pääse nekään jotka kovasti haluavat saati sitten ne joilla on pientäkään motivaatio-ongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saadaan muutamalle turhakkeelle virka kun pitää näitä haastatella.

Se siinä varmaan on ainoa hyöty. Mutta mitä niissä haastatteluissa sitten olisi tarkoitus puhua?

Etenee suunnilleen näin:

Haastattelija: No, mitenkäs työnhaku edistyy

Työtön: Samalla tavalla kuin kaksi viikko sittenkin

Haastattelija: Selvä juttu. Kiitos heihei. 

Ehei, ne menevät suunnilleen näin:

Mitä työpaikkoja olet kuukauden aikana hakenut ja millä tavalla? Näytätkö tekemäsi hakemukset, kiitos (katsoo asiakkaan puhelimesta näytönkuvia haetuista työpaikoista).

Millaista apua koet tarvitsevasi työnhaussa? Tehdään yhdessä hakemus haluamaasi työpaikkaan, mikä se olisi (asiakkaalla on ollut välitehtävänä etsiä itseä kiinnostava työpaikka).

Tehdään yhdessä hakemusta, mietitään sanamuotoja, tarvittaessa tehdään videohakemus. Mietitään, kannattaako soittaa työnantajalle jo ennen hakua ja kysyä tarkennusta, etsitään tietoa palkkatoivomuksesta. Käytetään myös muita työpaikkasivustoja kuin te-palvelut.fi.

Etsitään yhdessä muita sopivia työpaikkoja 1,5 h matkan etäisyydeltä, ei siis ainoastaan kotikorttelista. Etsitään ratkaisua siihen, että monessa kiinnostavassa työpaikassa tarvitaan englannin kielen taitoa, miten sitä voisi hankkia. Käydään läpi nettikurssien mahdollisuus ja ilta- sekä etälukiot. Kirjataan suunnitelmaan, että voi opiskella max 5 op/kk.

Katsotaan välitehtävät seuraavaksi 2 viikoksi eli haku 2 työpaikkaan, osallistuminen rekrymessuille ja työhyvinvointiwebinaariin sekä oman alan työnhakuryhmään.

Haluaisinpa nähdä kun haastattelija yrittää neuvoa minua oman alani työnhaussa. Tällä alalla kun ei haeta ja tehdä vaikutusta millään pöhinäpuheella ja työkkärin työnhaun kliseillä. Voisi oikeastaan olla ihan viihdyttävääkin - tai sitten ei. Oikeastaan voisi olla todella ärsyttävää kun joku kenties merkonomin paperit omaava yrittää neuvoa minua siinä, mitä asioita oman alani työhakemukseen "kannattaa" kirjoittaa.

Se tässä hommassa aika pahasti tökkiikin, kun työkkärin ymmärrys kaikista muista paitsi suorittavista töistä on aika huono - monesta alasta työkkärissä ei ole kuin hatara aavistus. Miten siellä voidaan muka neuvoa silloin?

Miten niillä voi olla ymmärrystä vain suorittavista töistä, kun ne on käytännöss kaikki suorittaneet korkeakoulututkinnon?

Toki noissa haastatteluissa katsotaan, kuka tarvitsee pupukurssia eli kenelle riittää se henkilökohtainen neuvonta, kuka tarvitsee kaltaistensa työttömien ryhmän tukea. Sinä saisit jo toisella tapaamisella määräyksen mennä ryhmävalmennukseen miettimään, millaisella asenteella työllistyy parhaiten.

Enpä usko, koska työkkärin tapaamisella puhuisin asioista eri sävyyn kuin mitä oikeasti ajattelen. Olin viitisentoista vuotta sitten vajaan kahden vuoden ajan työtön, ja hyvin osasin sumuttaa työkkäriä. Oikeasti halusinkin viettää vähän "lomaa", harrastin taiteita ja matkustelin (salaa, kertomatta työkkärille - siihen aikaan oli matkustamiseen rajoitteita). Yhtään työpaikkaa en tuona aikana hakenut. Työllistyin sitten kun katsoin, että olin saanut riittävän pitkän loman työelämästä. Nyt olen ollut työttömänä alle vuoden. Työkkäri ei ole edes soitellut, mutta jos soittelisi, osaisin varmasti sen verran näytellä, että menisivät lankaan.

Ei ne sinun puheesi mitään auta, ne haluavat tekoja nykyisin. Lisäksi siellä on selkeä lista asioista, jotka joudut tekemään, kun olet ollut työtön 1 kk - 2 kk - jne.

No eipä kauheesti ihmeellisyyksiä ole halunnut. Omalla kohdallani piti vaan täyttää joku lomake siitä, miten hyvin uskoo työllistyvänsä omatoimisesti, piti täyttää työhakuvahti ja tilata se sähköpostiin ja muistaa laittaa rasti jossain vaiheessa ruutuun että on hakenut töitä.