HS mielipide: ylipainoa pitäisi kontrolloida laein ja säädöksin. Oletko samaa mieltä?
Eikö sen vertaa luoteta ihmisten tahdonvoimaan, että pitäisi laein ja säädöksin kontrolloida ylipainoa? Mitä mieltä?
Kommentit (842)
Vierailija kirjoitti:
Norjassa epäterveelliset ruuat laitettu kalliiksi niin toimii. Niin se pitäisikin mennä, ensin halpa perusruoka kaikille ja sitten herkut kalliita,
Suomessa epäterveellinen on halpaa, terveellisestä otetaan kovat katteet. Toki vihannekset ja kasvikset on järkevän hintaisia mutta esim.kalkkunan fileet n.8,50e. Sikanautaa sitä rasvaisinta saa varmaan eurolla 400g, ja suonet tukkoon. Ranskanleipä on halpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko ketjua en jaksanut lukea, ehkä tästä joku on sanonutkin jo. Kannattaa muistaa lihavuuskeskustelussa myös se että 20-30v aikana työtahti ja työmäärä ovat lisääntyneet huimasti. Monilla aloilla niin paljon että taukoja ei ehdi pitää ollenkaan tai jos ehtii niin sitten ahmitaan kiireellä jotain, ihan mitä tahansa ja taas juostaan. Jos taukoa ei ole päivällä ollut, illalla nälkä on pohjaton ja kauppaan kun menet, kaikkea tekee mieli ja ostaakin. Ilta menee sitten puolitajuttomana sohvan nurkassa ahmien herkkuja koska työpäivä on ollut niin raskas että edes seuraavan yön unet ei auta palautumaan. Viikonloppu menee nukkuessa että taas seuraavan viikon jaksaa juosta nälissään.
Oikeastiko luulet noin? Kuinka kauan luulet olevan edes siitä, kun työaika rajattiin 40 viikkotuntiin ja työviikko 5 päiväiseksi? Ihan oikestiko elät jossain harhassa, jossa kuvittelet ihmisten tekevän nykyään enemmän töitä kuin 20, puhumattakaan 50 vuotta sitten? Suomalaisten keskimääräinen työaika on laskenut tasaiseti tuolta 60-luvulta alkaen - ei todellakaan lisääntynyt:
En ole tuo, jolta kysyt, mutta: aloitin työurani 80-luvun alussa, ja silloin oli kyllä työtahti paljon löysempi kuin nykyään. Lisäksi töissä pärjäsi sillä, minkä oli joskus opetellut, ei tarvinnut jatkuvasti olla työajan ulkopuolellakin opiskelemassa uutta.
Sinun henklökothainen yksilökokemuksesi ei vain selitä väestötason ilmiöitä. Eli jos sinula on tänään kiireempi kuin 80-luvulla, se ei millään tavalla vaikuta siihen, ovatko suomalaiset keskimäärin nykyään lihavampia kuin 80-luvulla (kyllä ovat). Tuota lihavien määrän lisäntyymistä ei voi selittää sillä, että töitä tehtäisiin nykyään enemmän kuin 80-luvulla, koska tutkitusti ei tehdä, vaan huomattavasti vähemmän. Miksi niin monelle on niin vaikea käsittää, että se sinun oma kokemuksesi pätee vain sinuun ja koko väestön tason ilmiöitä tutkittaessa on tarkasteltava niitä muutujiakin väestötasolla eli onko valtaosan ihmisistä/keskimääräinen työaika lyhentynyt vai pidentynyt, ei tekeekö Maija tänään enemmän töitä kuin 20 vuotta sitten.
Lue ensin, mihin kysymykseen vastasin. En vastannut mihinkään, mikä liittyisi lihavuuteen, vaan työmäärään liittyvään kysymykseen.
Mihin tutkimukseen vedoten väität, että työtä tehdään nykyään vähemmän? Töissä virallisesti vietetty aika on kyllä vähentynyt, sen kertoo omakin kokemukseni. Mutta työtahti on kiristynyt. Etenkin ylemmät toimihenkilöt tekevät lisäksi paljon palkatonta ylityötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän sellainen kontrollointi onnistuisi?
Kaikki hyvänmakuinen hiilaripaska ja leivonnan mahdollistavat elintarvikkeet pois kaupoista.
Ai koska joillain menee yli niin kaikkien pitää kärsiä? Varmaan sit kielletään alkoholikin? Sehän tunnetusti toimii. Suurin osa läskeistä on läskejä koska syövät liikaa eivätkä vain epäterveellisesti. Herkkujen poisto ehkä laskisi ylipainon määrää mutta tuskin vaikuttaisi merkittävästi lihavien määrään.
Itse en ole samaa mieltä hesarin älyttömän ehdotuksen kanssa. Ihmisille pitäisi päinvastoin koitua enemmän seurauksia valinnoistaan, eli lisää vapautta eikä holhousta ja valvontaa, jotta olisi kannustimia toimia mahdollisimman järkevästi. Ja ei, en usko että tällä tavalla lihavuus katoaisi mutta enää ongelma ei olisi samoissa määrin yhteiskunnallinen koska pullukka maksaisi hoitonsa itse.
Hesarin mielipiteet nyt on mitä on.
Oikeasti pitäisi suitsia holtitonta lisääntymistä vastuuttomilta ihmisiltä.
Olen pari kertaa pyrkinyt laihdutusleikkaukseen. Kuitenkin pelko mennä sinne on lopulta homman tyssännyt. Silloin aikoinaan sen yhteydessä ollut ravintoterapeutti sanoi, että mulla on selkeä kilpirauhasen vajaatoiminta ja että lääkäri soittaa sen tiimoilta. Kuukausia odotin, ei soittanut. Lähdin itse selvittämään asiaa työterveyslääkärin kautta. Yksi päivä tutkin niitä vanhoja papereita ja huomasin että silloin ei ole edes ferritiiniä otettu vaikka kasa muita verikokeita kyllä. Nyt kun olen senkin laittanut kuntoon oma-aloiteisesti niin huomaan, että energiaa riittää miettimään mitä suuhun laittaa nyt kun arvot alkaa olla kohdillaan. Seurausta kyllä hoidetaan mutta ei syitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laita tutkimus. Mua kiinnostaa.
Mulla on kovasti urheilevat lapset, terveellisiin elämäntapoihin kannustetaan kotona kaikin puolin. MUTTA kun ei niitä lapsia voi kotiin sitoa, niin on paljastunut, että koulupäivien jälkeen käyvät kaupoissa ostamassa herkkuja ja epäterveellisiä välipaloja. Ja mitä isommiksi kasvavat, sitä vähemmän vanhemmat voi 24/7 valvoa.
Yhden lapsen koulukaveri on sellanen, et sillä on aina mukana jotain mässyjä tms. Todella, todella vaikea yrittää kontrolloida ettei oma lapsi saa häneltä mitään. Ja kokee itse epämiellyttävänä, et tietää ettei sais ottaa ja toinen tuputtaa nenän eteen.
Kaikki ei todellakaan ole vanhemmista ja kodista kiinni! Toki uskon siihen, että pidemmällä tähtäimellä nämä kotiopit sitten taas itsenäistyessä tulevat enemmän mieleen kuin nyt. Kyllä se varmaan sitten myöhemmin näkyy, toivon niin.
Ohis
Aloita vaikka tuosta: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3582584/
Lisää löytyy sitten kyseisen artikkelin viitteistä. Etköhän sinä noilla alkuun pääse:
Crouch P, O'Dea JA, Battisti R. Child feeding practices and perceptions of childhood overweight and childhood obesity risk among mothers of preschool children. Nutr Diet. 2007;64:151–158. doi: 10.1111/j.1747-0080.2007.00180.x. [CrossRef] [Google Scholar]
Burke V. Obesity in childhood and cardiovascular risk. Clin Exp Pharmacol P. 2006;33:831–837. doi: 10.1111/j.1440-1681.2006.04449.x. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Faith MS, Scanlon KS, Birch LL, Francis LA, Sherry B. Parent–child Feeding Strategies and Their Relationships to Child Eating and Weight Status. Obesity. 2004;12:1711–1722. doi: 10.1038/oby.2004.212. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Fuentes RM, Notkola IL, Shemeikka S, Tuomilehto J, Nissinen A. Tracking of body mass index during childhood: a 15-year prospective population-based family study in eastern Finland. Int J Obes Relat Metab Disord. 2003;27:716–721. doi: 10.1038/sj.ijo.0802271. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Stang J, Loth KA. Parenting style and child feeding practices: Potential mitigating factors in the etiology of childhood obesity. J Am Diet Assoc. 2011;111:1301–1305. doi: 10.1016/j.jada.2011.06.010. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Carnell S, Wardle J. Measuring behavioural susceptibility to obesity: Validation of the child eating behaviour questionnaire. Appetite. 2007;48:104–113. doi: 10.1016/j.appet.2006.07.075. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Faith MS, Berkowitz RI, Stallings VA, Kerns J, Storey M, Stunkard AJ. Parental feeding attitudes and styles and child Body Mass Index: Prospective analysis of a gene-environment interaction. Pediatrics. 2004;114:e429–e436. doi: 10.1542/peds.2003-1075-L. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Spruijt-Metz D, Li C, Cohen E, Birch L, Goran M. Longitudinal influence of mother’s child-feeding practices on adiposity in children. J Pediatr. 2006;148:314–320. doi: 10.1016/j.jpeds.2005.10.035. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Webber L, Cooke L, Hill C, Wardle J. Child adiposity and maternal feeding practices: a longitudinal analysis. Am J Clin Nutr. 2010;92:1423–1428. doi: 10.3945/ajcn.2010.30112. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Kiitos, minäpä tutustun. Mutta tässä on aika paljon materiaalia, vastaavathan nämä varmasti siihen mistä puhuttiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos me lainsäädännön keinoin on asetettu tavoite savuttomasta Suomesta, niin samalla tavalla pitäisi olla tavoite läskittömästä Suomesta. Ylipaino aiheuttaa monia kansanterveydellisiä ongelmia, joten peruste on yhtä pätevä.
Tästä haluaisin kyllä oikeasti jotain laskelmia. Kuinka paljon ylipaino aiheuttaa hoitokuluja? Entä töistä poissaoloa tai työkyvyttömyyttä? Ja sitten toisaalta, kuolevatko ylipainoiset nuorempina, ja kuinka paljon tämä säästää eläkemaksuja?
Aina luullaan, että lihavat sairastelisivat paljon, mutta enpä ole huomannut.
Ole hyvä, faktoja mutun sijaan: https://www.duodecimlehti.fi/duo95744
Tuhti taakka terveydenhuollolle.
Tarkastelu rajoittuu terveydenhuoltoon, ja jossakin määrin sairauspoissaoloihin.
Minua kiinnosti etenkin tuo, kuolevatko lihavat oikeasti nuorempana (en olisi siitäkään varma) ja säästyisikö sitä kautta eläkemenoja.
Tietenkin lääketieteellisen julkaisun näkökulma ei tällaista kata, sillä siellä on tavoitteena pitää ihmisiä hengissä.
Jos sinua kiinnostaa, etkä tiedä ja ole varma, niin googlaa hyvä ihminen. Älä odota, että joku kaivaa tiedon sinun puolestasi. Mutta tässä nyt parin sekunnin ankaran työn tulos. Tämän jälkeen saat oikeasti jatkaa itse itsesi valistamista:
https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/lihavuus/lihavuuden-terve…
https://yle.fi/uutiset/3-8891925
https://www.kaypahoito.fi/hoi50124'
https://www.duodecim.fi/wp-content/uploads/sites/9/2016/02/konsensuslau…
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/41894/Pietila_Tiia%20Aija…
Tuolta löytyy varmasti vastaukset kaikkeen, jos jaksat ihan itse lukea.
Ei löydy. Ei tainnut jaksaa ajatella, mitä oikein kysyin.
Lihavuus lisää kuolleisuutta, mutta kuinka paljon, ja kuinka paljon sillä tavoin säästetään eläkemenoissa? Se on se kysymykseni. Ainoat vähänkään asiaa sivuavat lauseet, jotka tuolta löysin, olivat nämä:
- Eliniän ennuste on 40-vuotiailla lihavilla noin 4 vuotta lyhyempi kuin normaalipainoisilla.
- Painoindeksillä mitatun lihavuuden yhteys kuolleisuuteen näyttää häviävän yli 75-vuotiailla.
Eli jos lihava kuolee alle 75-vuotiaana, säästyy ehkä neljän vuoden eläkkeet. Jos elää vanhemmaksi, niin sitten säästöä ei tulekaan.
Keskieläke vuodessa on reilut 80000 euroa, miehillä enemmän, ja miehillä on tapana kuolla nuorempana, joten todennäköisemmin toisivat säästöä. Jos arvioidaan että puolet lihavista kuolisi "ajoissa", ja jos kolmasosa väestöstä on lihavia, ja kun Suomessa kuolee reilut 50000 ihmistä vuodessa, niin 17000 kuolleista olisi lihavia ja jotain 8500 lihavaa kuolee ajoissa, niin päästään noin 700 miljoonan euron vuosisäästöihin eläkemenoissa lihavuuden takia. Ei muuten ole ihan pikkusumma. Melkein sama, mikä maksetaan toimeentulotukia vuosittain.
Tuossa on kyllä aika monta muttaa ja jossittelua matkassa. Jonkun paremmin tilastoihin käsiksi pääsevän pitäisi laskea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenterveyspalvelut kuntoon, niin eiköhän ala tämäkin epidemia hellittää. Meistä montaa on rakastettu ruoalla, tällainen meidän kulttuuri on. On vieraanvaraisuutta laittaa paljon ruokaa tarjolle ja on epäkohteliasta kieltäytyä ruoasta, kun se vastaa samaa, kuin jos kieltäytyisit rakkaudesta.
Sitten on tietysti muut elämänhallinnan ongelmat, huonolaatuinen ruoka ja liian isot annoskoot. Esim. lyhennetty työaika mahdollistaisi monelle vanhemmalle paremman elämänlaadun ja aikaa jäisi ruoanlaittoon perheissä. Mutta esim. edellisen hallituksen oikeistolainen ajatusmaailma jostain muutaman minuutin työajan pidentämisestä ja luulosta, että se vaikuttaisi ihmisten tuottavuuteen ei käy mitenkään järkeen. Päinvastoin. Tasapainoa elämään, varsinkin täällä pimeässä pohjolassa, terveiden ihmis- ja sukulaissuhteiden ylläpito, tarpeeksi vapaa-aikaa - aivan varmasti auttaisi tähänkin ongelmaan.
Ruoka ja liiallinen energiansaanti ovat vain jäävuoren huippu ja oireita, eivät syitä.
On taas vähän helvetin kaukaa haettu syytä ylipainoon. Miten olisi jos syötäisiin vähemmän ja liikuttaisiin enemmän? Näihin voidaan kannustaa ja ohjata poliittisin (esim. verotuksellisin) keinoin.
Ja sinä puolestaan yksinkertaistat asian näin? Arvaan, että olet kasvanut ilmapiirissä, jossa ruoka on vain ravintoa eikä siihen ole liittynyt mitään suurempia tunteita eikä merkityksiä, esim. turvattomassa kodissa ruoka voi olla ainoa lohtu?
Olet oikeastaan hyvä esimerkki siitä, kuinka kompleksisiin ongelmiin tarjotaan yksinkertaisia ratkaisuja, kun ongelmien kompleksisuutta ei ymmärretä. Olen itsekin laihduttanut lääkärin valvonnassa yksinkertaisella ENE-dieetillä 20kg. Mutta ei se ylipaino-ongelmaa ratkaissut, päinvastoin, sain lisäksi sappikivet ja jouduin leikkaukseen. ALKUPERÄINEN ongelma säilyy edelleen.
Hiilarien kieltäminen HEHEHE.. voi vau ihan pakko keto kaikille =D käys tutustuun ketogeeninen ruokavalio niin paljastuu sinulle todella nopeasti mitä sieltä kaupasta voit ostaa jos kaikki hiilarit kielletään. Mahtaisi todella nopeaa kaatua S ja K kartelli konkurssiin ja lidl siihen perään. Jäis mitään kauppaa taibravintolaa pystyyn ja kunnon massa työttömyys päälle. Sehän todella parantaisi valtion rahallista tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän sellainen kontrollointi onnistuisi?
Humalainen ei saa ostaa alkoholia, niin ylipainoinen ei sais ostaa herkkuja?
Tämä vedetään aina esiin. Mutta kyse on ihan eri asiasta.
Baari saa tarjoilla samalle alkoholistille joka päivä viinaa, vaikka tietää että se pilaa maksansa ja aivonsa sillä. Vasta kun on selvästi humalassa, baari saa kieltäytyä. Ja huomenna taas vedetään viinaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos me lainsäädännön keinoin on asetettu tavoite savuttomasta Suomesta, niin samalla tavalla pitäisi olla tavoite läskittömästä Suomesta. Ylipaino aiheuttaa monia kansanterveydellisiä ongelmia, joten peruste on yhtä pätevä.
Tästä haluaisin kyllä oikeasti jotain laskelmia. Kuinka paljon ylipaino aiheuttaa hoitokuluja? Entä töistä poissaoloa tai työkyvyttömyyttä? Ja sitten toisaalta, kuolevatko ylipainoiset nuorempina, ja kuinka paljon tämä säästää eläkemaksuja?
Aina luullaan, että lihavat sairastelisivat paljon, mutta enpä ole huomannut.
Ole hyvä, faktoja mutun sijaan: https://www.duodecimlehti.fi/duo95744
Tuhti taakka terveydenhuollolle
Lihavuuden vaikutus terveyteen on yleisesti tunnettu. Taloudellisten vaikutusten laita on toisin. Lihavuudesta yhteiskunnalle koituvia kustannuksia on tutkittu ongelman laajuuteen nähden yllättävän vähän. Ehkä siksi myös eri maissa saatu kustannushaarukka on suuri. Väestön lihavuudesta aiheutuvien hoitokustannusten on arvioitu yltävän 2-7 %:iin terveydenhuollon kokonaismenoista (Golditz 1992, Segal ym. 1994, Levy ym. 1995, Wolf ja Golditz 1996, Swinburn ym. 1997, Pekurinen ym. 2000). Tuottavuuskustannukset on usein arvioitu tätä monin verroin suuremmiksi.
Tuoreen suomalaisen arvion mukaan lihavuudesta aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain vähintään runsaan 260 miljoonan euron kokonaismenot (Pekurinen 2005). Summasta vajaat 190 miljoonaa rasittaa terveydenhuoltoa ja loput sosiaaliturvaa. Terveysmenoista runsas puolet kuluu vuodeosastohoitoon ja 40 % lääkehoitoon. Valtaosa sosiaaliturvan menoista johtuu työkyvyttömyyseläkkeistä. Kaksi kolmasosaa lihavuuden yhteiskunnalle aiheuttamista menoista liittyy kolmeen sairauteen: tyypin 2 diabetekseen, aivohalvaukseen ja nivelrikkoon.
Lihavuuden osuus terveydenhuollon kokonaismenoista on arviolta noin 3 % ja sosiaaliturvan menoista noin 1,8 %. Vaikka näitä lukuja voidaan pitää vain suuntaa antavina, alustavina ja konservatiivisina, ne ovat jo sinänsä merkittäviä.
Lihavuuden vaikutukset suomalaisen yhteiskunnan voimavarojen käyttöön ovat mittavia. Lihavuuden takia sairaalahoidossa on vuosittain varovaisen arvion mukaan noin 19 000 potilasta, joiden hoitamiseen kuluu runsaat 370 000 hoitopäivää. Työkyvyttömyyseläkkeellä on lihavuuden takia runsaat 5 200 henkilöä, ja sairauspäiviä kertyy lihavuuden vuoksi runsaat 340 000 vuodessa.
Mielenkiintoisia lukuja, jos nyt ovat oikeita eikä sinun keksimiä. Mietipä asiaa lihavan kannalta: esimerkiksi minä olen 35 kg ylipainoinen ja kymmenen vuotta juossut lääkäriltä toiselle valittamassa että paino ei putoa, lihon vaikka syön 1500-1600 kcal/pv ja liikun. Olen saanut verenpainelääkkeet, kohta saan diabeteslääkkeet ja kolesterolilääkkeet, on astmaa ja allergiaa monenmoista, lihas- ja jännevaivoja. 10 VUOTTA! kerjännyt apua, saamatta muuta kuin lääkkeitä oireiden hoitoon. Ilmiselvästi olen kallis yhteiskunnalle, halveksittu ja pilkattu, syyllistetty. MIKSI minua ei siis ole hoidettu jo silloin 10v sitten?? jos olen kertonut että mikään oma keino ei auta ja tarvitsen apua. Nyt olen työkyvytön ja viimein verikokeissa näkyy kilpirauhasen vajaatoiminta. Edelleenkään en saa apua, enkä lääkitystä. MIKSI? Jos kerran olen kallis yhteiskunnalle, eikö minut kannattaisi hoitaa työkuntoiseksi eikä vain syyllistää? Mielellään menisin töihin ja tienaisin rahat omaan elämiseeni, mutta minulle ei anneta siihen mahdollisuutta. Ei tämä sairaus poistu sillä että otan itseäni niskasta kiinni. Eihän syöpäsairaallekaan sanota että ota itseäsi niskasta kiinni ja syö paremmin, niin paranet. Onko tässä maassa yhtään tervejärkistä lääkäriä enää, joka tutkisi eikä vain juoksuttaisi potilasta 10v ajan lääkäriltä toiselle tutkimatta ja hoitamatta? Tuleehan siitä yhteiskunnalle kuluja kun päästetään sairaudet niin pahaksi että osastohoito kutsuu ja lääkemenot moninkertaistuu. Puhumattakaan työkyvyttömyydestä. No eihän kaikki ole sairaita ja siksi ylipainoisia, mutta minunkaltaisia on paljon, ei tuhansia vaan kymmeniä- tai satojatuhansia. Eikö kukaan muu näe tässä ristiriitaa että kulut on suuret mutta ei hoideta?
Herra isä, siinä on se linkki alkuperäiseen lähteeseen, josta löytyy viel ätutkimusviiteetkin lueteltuna. Yritä edes klikata sitä linkkiä ja lukea ihan itse, sen sijaan, että syyttelet jostain itse keksityistä luvuista. Ei jessus, keskutele nyt tällaisten kanssa, joita ei edes vähää alusta kiinnosta tietää tosiasioita, kun on paljon tärkeämpää saada jankata niitä omia olettamuksia.
Kaikki haitallinen ja epäterveellinen pitäisi kieltää. Ei niitä myrkkyjä kukaan tarvitse ja haitat ovat myös muualla kuin ylipainossa. Ympäristökuormitus jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän sellainen kontrollointi onnistuisi?
Humalainen ei saa ostaa alkoholia, niin ylipainoinen ei sais ostaa herkkuja?
Joo, mutta mulle myytäisiin silti edelleen juureksia ja naudan keittolihaa ja mausteita (suola, pippuri ja laakerinlehdet riittää), joista kokkaan niin taivaallisen sopan että vedän sitä ampärillisen kerralla. Tässä mitään sen kummempia herkkuja tarvita!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laita tutkimus. Mua kiinnostaa.
Mulla on kovasti urheilevat lapset, terveellisiin elämäntapoihin kannustetaan kotona kaikin puolin. MUTTA kun ei niitä lapsia voi kotiin sitoa, niin on paljastunut, että koulupäivien jälkeen käyvät kaupoissa ostamassa herkkuja ja epäterveellisiä välipaloja. Ja mitä isommiksi kasvavat, sitä vähemmän vanhemmat voi 24/7 valvoa.
Yhden lapsen koulukaveri on sellanen, et sillä on aina mukana jotain mässyjä tms. Todella, todella vaikea yrittää kontrolloida ettei oma lapsi saa häneltä mitään. Ja kokee itse epämiellyttävänä, et tietää ettei sais ottaa ja toinen tuputtaa nenän eteen.
Kaikki ei todellakaan ole vanhemmista ja kodista kiinni! Toki uskon siihen, että pidemmällä tähtäimellä nämä kotiopit sitten taas itsenäistyessä tulevat enemmän mieleen kuin nyt. Kyllä se varmaan sitten myöhemmin näkyy, toivon niin.
Ohis
Aloita vaikka tuosta: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3582584/
Lisää löytyy sitten kyseisen artikkelin viitteistä. Etköhän sinä noilla alkuun pääse:
Crouch P, O'Dea JA, Battisti R. Child feeding practices and perceptions of childhood overweight and childhood obesity risk among mothers of preschool children. Nutr Diet. 2007;64:151–158. doi: 10.1111/j.1747-0080.2007.00180.x. [CrossRef] [Google Scholar]
Burke V. Obesity in childhood and cardiovascular risk. Clin Exp Pharmacol P. 2006;33:831–837. doi: 10.1111/j.1440-1681.2006.04449.x. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Faith MS, Scanlon KS, Birch LL, Francis LA, Sherry B. Parent–child Feeding Strategies and Their Relationships to Child Eating and Weight Status. Obesity. 2004;12:1711–1722. doi: 10.1038/oby.2004.212. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Fuentes RM, Notkola IL, Shemeikka S, Tuomilehto J, Nissinen A. Tracking of body mass index during childhood: a 15-year prospective population-based family study in eastern Finland. Int J Obes Relat Metab Disord. 2003;27:716–721. doi: 10.1038/sj.ijo.0802271. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Stang J, Loth KA. Parenting style and child feeding practices: Potential mitigating factors in the etiology of childhood obesity. J Am Diet Assoc. 2011;111:1301–1305. doi: 10.1016/j.jada.2011.06.010. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Carnell S, Wardle J. Measuring behavioural susceptibility to obesity: Validation of the child eating behaviour questionnaire. Appetite. 2007;48:104–113. doi: 10.1016/j.appet.2006.07.075. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Faith MS, Berkowitz RI, Stallings VA, Kerns J, Storey M, Stunkard AJ. Parental feeding attitudes and styles and child Body Mass Index: Prospective analysis of a gene-environment interaction. Pediatrics. 2004;114:e429–e436. doi: 10.1542/peds.2003-1075-L. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Spruijt-Metz D, Li C, Cohen E, Birch L, Goran M. Longitudinal influence of mother’s child-feeding practices on adiposity in children. J Pediatr. 2006;148:314–320. doi: 10.1016/j.jpeds.2005.10.035. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Webber L, Cooke L, Hill C, Wardle J. Child adiposity and maternal feeding practices: a longitudinal analysis. Am J Clin Nutr. 2010;92:1423–1428. doi: 10.3945/ajcn.2010.30112. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Kiitos, minäpä tutustun. Mutta tässä on aika paljon materiaalia, vastaavathan nämä varmasti siihen mistä puhuttiin?
Kyllä vastaavat ja sieltä artikkelien lopusta löytyy sitten aina vielä lisää viitteitä, joilla tietoa voi syventää. Yksi artikkeli yleensä vastaan vain yhteen tai muutamaan tutkimuskysymykseen, mutta jos nyt edes nuo aluksi kahlaat läpi, niin varmasti valtaosaan siuna pohdituttavista asioista vanhempien vrs. yhteiskunnan vaikutuksesta lapsen ruokasuhteeseen löytyy selkeä ja kattava vastaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveelliselle ruokavaliolle pitäisi antaa verohelpotuksia ja höttöroskalle kunnon verot. Onhan se surullista, että ostoskärry täynnä eineksiä on halvepi kuin kasviksilla ja vähärasvaisella lihalla yms. täytetty.
Tämähän se vastaus on. Juuri yhdessä keskustelussa ihmeteltiin kuinka paprika on kallistunut aivan tolkuttomasti, kuten moni muukin kasvis ja hedelmät, marjoista ei viitsi edes aloittaa. Eihän toki paprikaa ole pakko ostaa, mutta siis esimerkkinä vain.
Miksi eivät kokeilisi laittaa verotusta alemmaksi kasviksille yms, tai poistaa kokonaan ja katsottaisiiin kuinka se vaikuttaa ihmisten ostoskäyttäytymiseen. Ostettaisiinko enemmän, vai plus miinus nolla tilanne. Hiilarivero ei ole oikea ratkaisu, koska kaikkihan me tiedämme, että mm. kasviksissa on hiilareita, eli minkälaisiin tuotteisiin vero kohdennettaisiin?
Ja mikä sitten olisi tätä ns. roskaruokaa? Kun monelle vaikkapa lihamakaronilaatikko menee roskaruoasta (valkoista jauhoa ja sika-nautaa), kun taas toiset kokee hampurilaisen ja sushin olevan tällainen?
Olen itse 90kg painava keski-ikäinen nainen ja sokeria en käytä, eli sokerivero on kohdallani ihan sama. Pikaruokapaikoissa olen käynyt joskus 10 vuotta sitten. Teen kaikki ruoat kotona, välillä käyttäen eineksiä, välillä lähes alusta loppuun asti itse. Oma nr. 1 ongelmani ylipainossa on varmaan liian isot annokset (tekemäni ruoka on vaan niin hyvää), sitten tulee stressi, unettomuus ja se kuuluisa kilpirauhasen vajaatoiminta. Mt-ongelmia ei ole. En tarvitse lohtusyömistä, enkä ole mainoksien orja, kun en mainokisa edes katso.
En tietenkään kaikkea em. laita näiden piikkiin, mutta osaltaan vaikeuttavat painonpudotusta. Käyn lähes joka päivä 1,5-2 tunnin kävelyillä ja teen kotona lihaskuntoharjoittelua - liikkumistani ei voi kutsua lyllertämiseksi, vaan olen hyvinkin nopea, notkea ja reipas. Veriarvot ovat aina olleet hyvät, poislukien tuo kilpirauhanen. Mitään kremppoja kropassa ei ole.
Tämä on totta. Silmät pyöreänä eilen Prismassa, kun paprikat maksaa tosiaan euron kpl. Onhan tuo nyt aivan poskettoman hintaista. Pitää kohta itse kasvattaa ne jo ihan hinnan takia.
Pari päivää sitten katsoin Supermarketissa paprikaa jonka joku oli punninnut ja jättänyt hyllyyn. Kappalehinta lapussa 2,50€. Sillä hinnalla saa jo reilun kilon tuorekurkkua, jota sitten ostinkin. Kotimainen tomaatti 5,49€/kg. No kohta niidenkin hinta alkaa tippumaan.
Paprika on juuri nyt kalleimmillaan, ei sitä nyt kannata ostaa. Sitä paitsi ne eivät nyt ole edes hyvän makuisia. Palsternakkaa oli eilen 2,50 kilo, ja se on tosi hyvää juuri nyt. Porkkanat ja kaali toki alle tuon.
Mutku se on nyt just saatava sitä paprikaa, tai yhteiskunnan vika että heti seuraava vaihtoehto on se fazerin sininen....
Vierailija kirjoitti:
Kaikki haitallinen ja epäterveellinen pitäisi kieltää. Ei niitä myrkkyjä kukaan tarvitse ja haitat ovat myös muualla kuin ylipainossa. Ympäristökuormitus jne.
Ei se ratkaise, mitä syö, vaan se, minkä verran.
Korttiannokset kauppoihin, kuten oli sota-aikana? Ja mustan pörssin kauppa kukoistamaan...
Aijaa! Meinaatteko tappaa myös ykköstyypin diabeetikot? Milläs diabeetikko nostaa matalia verensokereitaan? Hihhulit..
Läskit saadaan kuriin kun veroprosentti määräytyy ihmisen läskiprosentin mukaan
Vierailija kirjoitti:
Noniin, Foodorat ja Woltit pannaan, mitkä kuljettaa rasvap*skaa suoraan kotisohville.
Just tilasin fitwokista....... en malta oottaa
Lentokoneihin raa alla pelillä painon mukaan lipun hinta.Aika moni alkaisi miettii painoaan kun tekee mieli thaikkulaan popsimaan herkkuja mutta lippu maksaakin 3 kertaa enemmän kun naapurin Hannalla. Tai sitten pysyy sen vellovan perseen kanssa kiltisti kotona eikä matkustele. Nythän normipainoiset ihmiset maksaa läskien liikakilot omassa lipussaan. Ei sekään kovin reilulta tunnu.