Lue keskustelun säännöt.
HS mielipide: ylipainoa pitäisi kontrolloida laein ja säädöksin. Oletko samaa mieltä?
16.04.2021 |
Eikö sen vertaa luoteta ihmisten tahdonvoimaan, että pitäisi laein ja säädöksin kontrolloida ylipainoa? Mitä mieltä?
Kommentit (842)
Vierailija kirjoitti:
Roimasti ylipainoisten aktiivinen hoitaminen varmaan tulevaisuudessa loppuu, koska läskien määrä lisääntyy huimaa vauhtia ja kuormittavat terveydenhoitoa. Eivät kuntoudu, tulee komplikaatioita ym.
Ootteko koskaan miettinyt, miten paljon se läskikin laittaa rahaa liikkumaan ollakseen läski? Tuottaja kiittää, ruokateollisuus kiittää, rahdit kiittää, kauppias kiittää, personal trainerit kiittää, kaupungit kiittää kun personal trainereilla ja dr. Now:lla riittää asiakkaita, jotka laittavat rahan kiertämään vielä lisää.. siis se vaikutus on iso, mihin ja keihin kaikkeen se yksikin pulla vaikuttaa.
Siksi en kannata sen läskin(kään) pullamössökuluttamisen kieltämistä lailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän sellainen kontrollointi onnistuisi?
Maksukorttiin tieto mitä saa ostaa , siihen ollaan menossa kokeiluilla .
Mun painoindeksi on 36, enkä pidä mistään makeasta ja syön suolaisia herkkuja harvemmin. Lihonut vaan liian hyvällä ruualla. Mitä saisin tulevaisuudessa ostaa lihavana? Kuivaa talkkunaa?
Edelleenkään ei hiilareita. Proteiinia, kasviksia, juureksia, rahkaa.
Ohis mutta multa meinaa aina verisuoni kaktketa päästä kun joku alkaa julistamaan karppauksen ilosanomaa. Se sopii kai hyvin lihavuuteen taipuvaisille endomorfeille, mutta olen pysynyt hoikkana ja hyväkuntoisena koko ikäni vaikka syön leipää ja perunaa niin paljon kuin tekee mieli.
Ympäristön muuttaminen painonhallintaa tukevaksi voisi käytännössä tarkoittaa esim seuraavanlaisia keinoja:
- Kaupassa herkut pois näkyvistä. Niitä siis saisi ostaa, mutta ne eivät olisi näkyvillä houkuttelevilla paikoilla.
- Lounassetelillä ostettavalle lounaalle kriteerit ravintoarvojen suhteen. Lounasrvaintoloissa ensin tarjolla houkutteleva salaattipyötä. Lämmin ruoka vasta viimeisenä linjastolla. Kohtuullisen kokoiset lautaset.
- Voisi olla myös verohelpotuksia kasviksille, ehkä lisävero karkeille/sipseille/roskaruualle.
- Rajoituksia pakkauskoolle ja sille, että valtavassa pakkauksessa ostettuna herkut eivät saisi olla halvempia kuin pienissä pakkauksissa ostettuina.
- Rajoituksia siihen, että lapsille ei saisi mainostaa roskaruokaa.
Minun mielestäni nuo keinot eivät haittaisi ketään. Edelleen olisi mahdollista ostaa karkkia ym. ihan mielin määrin mutta vähentäisi ajattelematonta mättämistä, mitä moni harrastaa kun ei osaa tai jaksa monista syistä suunnitella ateriarytmiään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveelliselle ruokavaliolle pitäisi antaa verohelpotuksia ja höttöroskalle kunnon verot. Onhan se surullista, että ostoskärry täynnä eineksiä on halvepi kuin kasviksilla ja vähärasvaisella lihalla yms. täytetty.
Tämähän se vastaus on. Juuri yhdessä keskustelussa ihmeteltiin kuinka paprika on kallistunut aivan tolkuttomasti, kuten moni muukin kasvis ja hedelmät, marjoista ei viitsi edes aloittaa. Eihän toki paprikaa ole pakko ostaa, mutta siis esimerkkinä vain.
Miksi eivät kokeilisi laittaa verotusta alemmaksi kasviksille yms, tai poistaa kokonaan ja katsottaisiiin kuinka se vaikuttaa ihmisten ostoskäyttäytymiseen. Ostettaisiinko enemmän, vai plus miinus nolla tilanne. Hiilarivero ei ole oikea ratkaisu, koska kaikkihan me tiedämme, että mm. kasviksissa on hiilareita, eli minkälaisiin tuotteisiin vero kohdennettaisiin?
Ja mikä sitten olisi tätä ns. roskaruokaa? Kun monelle vaikkapa lihamakaronilaatikko menee roskaruoasta (valkoista jauhoa ja sika-nautaa), kun taas toiset kokee hampurilaisen ja sushin olevan tällainen?
Olen itse 90kg painava keski-ikäinen nainen ja sokeria en käytä, eli sokerivero on kohdallani ihan sama. Pikaruokapaikoissa olen käynyt joskus 10 vuotta sitten. Teen kaikki ruoat kotona, välillä käyttäen eineksiä, välillä lähes alusta loppuun asti itse. Oma nr. 1 ongelmani ylipainossa on varmaan liian isot annokset (tekemäni ruoka on vaan niin hyvää), sitten tulee stressi, unettomuus ja se kuuluisa kilpirauhasen vajaatoiminta. Mt-ongelmia ei ole. En tarvitse lohtusyömistä, enkä ole mainoksien orja, kun en mainokisa edes katso.
En tietenkään kaikkea em. laita näiden piikkiin, mutta osaltaan vaikeuttavat painonpudotusta. Käyn lähes joka päivä 1,5-2 tunnin kävelyillä ja teen kotona lihaskuntoharjoittelua - liikkumistani ei voi kutsua lyllertämiseksi, vaan olen hyvinkin nopea, notkea ja reipas. Veriarvot ovat aina olleet hyvät, poislukien tuo kilpirauhanen. Mitään kremppoja kropassa ei ole.
Tämä on totta. Silmät pyöreänä eilen Prismassa, kun paprikat maksaa tosiaan euron kpl. Onhan tuo nyt aivan poskettoman hintaista. Pitää kohta itse kasvattaa ne jo ihan hinnan takia.
Pari päivää sitten katsoin Supermarketissa paprikaa jonka joku oli punninnut ja jättänyt hyllyyn. Kappalehinta lapussa 2,50€. Sillä hinnalla saa jo reilun kilon tuorekurkkua, jota sitten ostinkin. Kotimainen tomaatti 5,49€/kg. No kohta niidenkin hinta alkaa tippumaan.
Paprika on juuri nyt kalleimmillaan, ei sitä nyt kannata ostaa. Sitä paitsi ne eivät nyt ole edes hyvän makuisia. Palsternakkaa oli eilen 2,50 kilo, ja se on tosi hyvää juuri nyt. Porkkanat ja kaali toki alle tuon.
Juureksia on syöty jo koko talvi. Eikä se palsternakka ole parhaimmillaan nyt, vaan syksyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vaikka tupakointia ja montaa muuta asiaa rajoitetaan lainsäädännöllä ja valvonnalla kansanterveyden vuoksi niin samalla logiikalla lihavuuttakin pitäisi. Se ero tässä kuitenkin on että lihavuus on jotain mitä ihminen on, ei mitä ihminen tekee. Rajoittamisen - jos sellaista olisi - pitäisi perustua tekemisten muuttamiseen. Roskaruokavero, sokerivero, jne. mutta niitä on mahdotonta toteuttaa ilman elintarveketeollisuuden kokoisia porsaanreikiä.
En tiedä mikä voisi toimia, ehkä kuitenkin porkkana kepin sijasta olisi parempi mutta niitäkin on mahdotonta toteuttaa koska aina tulee lauma ihmisiä huutamaan kuin hinaajat kuinka hekin haluavat porkkanaa vaikka eivät ole sitä ansainneet ja on syrjivää, epätasa-arvoista ja rasistista jos he eivät sitä saa.
Luulenpa, että lihavat eivät nimen omaan halua porkkanaa vaan suklaata ja sipsejä. :D
Luulo ei ole tiedon väärti. Syön hyvällä ruokahalulla kaikkia kolmea!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän sellainen kontrollointi onnistuisi?
Maksukorttiin tieto mitä saa ostaa , siihen ollaan menossa kokeiluilla .
Mun painoindeksi on 36, enkä pidä mistään makeasta ja syön suolaisia herkkuja harvemmin. Lihonut vaan liian hyvällä ruualla. Mitä saisin tulevaisuudessa ostaa lihavana? Kuivaa talkkunaa?
Edelleenkään ei hiilareita. Proteiinia, kasviksia, juureksia, rahkaa.
Ohis mutta multa meinaa aina verisuoni kaktketa päästä kun joku alkaa julistamaan karppauksen ilosanomaa. Se sopii kai hyvin lihavuuteen taipuvaisille endomorfeille, mutta olen pysynyt hoikkana ja hyväkuntoisena koko ikäni vaikka syön leipää ja perunaa niin paljon kuin tekee mieli.
Ja mulla kun joku luulee että me ihmiset ollaan kaikki samanlaisia.
Fiksu ehdotus, johon valtiolla on hyvinkin valtaa. Poistetaan alvit vihanneksilta, liikuntaan liittyviltä palveluilta ja tuotteilta. Verotusta voi vastaavasti lisätä sokeripitoisiin tuotteisiin jne. Ei ole vaikeaa ja maksaa itsensä takaisin alempina terveydenhuollon kustannuksina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tietenkään! Maitä ihmisiä on niin monenlaisia geeniperimältään ja ruumiinrakenteeltaan. On mahdotonta laatia käyttökelpoinen kaava, jonka mukaan kunkin koko määriteltäisiin laissa.
Eihän eduskunta ja hallitus pääse yksimielisyyteen edes siitä, miten, missä, mihin aikaan ja kuka saa levittää koronavirusta onnellisen kansamme keskuuteen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän sellainen kontrollointi onnistuisi?
Maksukorttiin tieto mitä saa ostaa , siihen ollaan menossa kokeiluilla .
Mun painoindeksi on 36, enkä pidä mistään makeasta ja syön suolaisia herkkuja harvemmin. Lihonut vaan liian hyvällä ruualla. Mitä saisin tulevaisuudessa ostaa lihavana? Kuivaa talkkunaa?
Edelleenkään ei hiilareita. Proteiinia, kasviksia, juureksia, rahkaa.
Ohis mutta multa meinaa aina verisuoni kaktketa päästä kun joku alkaa julistamaan karppauksen ilosanomaa. Se sopii kai hyvin lihavuuteen taipuvaisille endomorfeille, mutta olen pysynyt hoikkana ja hyväkuntoisena koko ikäni vaikka syön leipää ja perunaa niin paljon kuin tekee mieli.
Ja mulla kun joku luulee että me ihmiset ollaan kaikki samanlaisia.
Eli ketouskovainen voi tuputtaa ketoilua ratkaisuksi kaikkiin maailmaan ongelmiin mutta jos totean että esimerkiksi minä olen pysynyt hoikkana ilman hillareiden välttelyä niin minä olen se joka luulee että kaikki ovat samanlaisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hiilarien kieltäminen HEHEHE.. voi vau ihan pakko keto kaikille =D käys tutustuun ketogeeninen ruokavalio niin paljastuu sinulle todella nopeasti mitä sieltä kaupasta voit ostaa jos kaikki hiilarit kielletään. Mahtaisi todella nopeaa kaatua S ja K kartelli konkurssiin ja lidl siihen perään. Jäis mitään kauppaa taibravintolaa pystyyn ja kunnon massa työttömyys päälle. Sehän todella parantaisi valtion rahallista tilannetta.
Valikoima ehkä muuttuisi mutta edelleen voitaisiin myydä esim. karkkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän sellainen kontrollointi onnistuisi?
Maksukorttiin tieto mitä saa ostaa , siihen ollaan menossa kokeiluilla .
Mun painoindeksi on 36, enkä pidä mistään makeasta ja syön suolaisia herkkuja harvemmin. Lihonut vaan liian hyvällä ruualla. Mitä saisin tulevaisuudessa ostaa lihavana? Kuivaa talkkunaa?
Edelleenkään ei hiilareita. Proteiinia, kasviksia, juureksia, rahkaa.
Ohis mutta multa meinaa aina verisuoni kaktketa päästä kun joku alkaa julistamaan karppauksen ilosanomaa. Se sopii kai hyvin lihavuuteen taipuvaisille endomorfeille, mutta olen pysynyt hoikkana ja hyväkuntoisena koko ikäni vaikka syön leipää ja perunaa niin paljon kuin tekee mieli.
Ja mulla kun joku luulee että me ihmiset ollaan kaikki samanlaisia.
Eli ketouskovainen voi tuputtaa ketoilua ratkaisuksi kaikkiin maailmaan ongelmiin mutta jos totean että esimerkiksi minä olen pysynyt hoikkana ilman hillareiden välttelyä niin minä olen se joka luulee että kaikki ovat samanlaisia?
Ketoilija on kokeillut molemmat ruokavaliot. Oletko itse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos me lainsäädännön keinoin on asetettu tavoite savuttomasta Suomesta, niin samalla tavalla pitäisi olla tavoite läskittömästä Suomesta. Ylipaino aiheuttaa monia kansanterveydellisiä ongelmia, joten peruste on yhtä pätevä.
Tästä haluaisin kyllä oikeasti jotain laskelmia. Kuinka paljon ylipaino aiheuttaa hoitokuluja? Entä töistä poissaoloa tai työkyvyttömyyttä? Ja sitten toisaalta, kuolevatko ylipainoiset nuorempina, ja kuinka paljon tämä säästää eläkemaksuja?
Aina luullaan, että lihavat sairastelisivat paljon, mutta enpä ole huomannut.
Ole hyvä, faktoja mutun sijaan: https://www.duodecimlehti.fi/duo95744
Tuhti taakka terveydenhuollolle
Lihavuuden vaikutus terveyteen on yleisesti tunnettu. Taloudellisten vaikutusten laita on toisin. Lihavuudesta yhteiskunnalle koituvia kustannuksia on tutkittu ongelman laajuuteen nähden yllättävän vähän. Ehkä siksi myös eri maissa saatu kustannushaarukka on suuri. Väestön lihavuudesta aiheutuvien hoitokustannusten on arvioitu yltävän 2-7 %:iin terveydenhuollon kokonaismenoista (Golditz 1992, Segal ym. 1994, Levy ym. 1995, Wolf ja Golditz 1996, Swinburn ym. 1997, Pekurinen ym. 2000). Tuottavuuskustannukset on usein arvioitu tätä monin verroin suuremmiksi.
Tuoreen suomalaisen arvion mukaan lihavuudesta aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain vähintään runsaan 260 miljoonan euron kokonaismenot (Pekurinen 2005). Summasta vajaat 190 miljoonaa rasittaa terveydenhuoltoa ja loput sosiaaliturvaa. Terveysmenoista runsas puolet kuluu vuodeosastohoitoon ja 40 % lääkehoitoon. Valtaosa sosiaaliturvan menoista johtuu työkyvyttömyyseläkkeistä. Kaksi kolmasosaa lihavuuden yhteiskunnalle aiheuttamista menoista liittyy kolmeen sairauteen: tyypin 2 diabetekseen, aivohalvaukseen ja nivelrikkoon.
Lihavuuden osuus terveydenhuollon kokonaismenoista on arviolta noin 3 % ja sosiaaliturvan menoista noin 1,8 %. Vaikka näitä lukuja voidaan pitää vain suuntaa antavina, alustavina ja konservatiivisina, ne ovat jo sinänsä merkittäviä.
Lihavuuden vaikutukset suomalaisen yhteiskunnan voimavarojen käyttöön ovat mittavia. Lihavuuden takia sairaalahoidossa on vuosittain varovaisen arvion mukaan noin 19 000 potilasta, joiden hoitamiseen kuluu runsaat 370 000 hoitopäivää. Työkyvyttömyyseläkkeellä on lihavuuden takia runsaat 5 200 henkilöä, ja sairauspäiviä kertyy lihavuuden vuoksi runsaat 340 000 vuodessa.
Mielenkiintoisia lukuja, jos nyt ovat oikeita eikä sinun keksimiä. Mietipä asiaa lihavan kannalta: esimerkiksi minä olen 35 kg ylipainoinen ja kymmenen vuotta juossut lääkäriltä toiselle valittamassa että paino ei putoa, lihon vaikka syön 1500-1600 kcal/pv ja liikun. Olen saanut verenpainelääkkeet, kohta saan diabeteslääkkeet ja kolesterolilääkkeet, on astmaa ja allergiaa monenmoista, lihas- ja jännevaivoja. 10 VUOTTA! kerjännyt apua, saamatta muuta kuin lääkkeitä oireiden hoitoon. Ilmiselvästi olen kallis yhteiskunnalle, halveksittu ja pilkattu, syyllistetty. MIKSI minua ei siis ole hoidettu jo silloin 10v sitten?? jos olen kertonut että mikään oma keino ei auta ja tarvitsen apua. Nyt olen työkyvytön ja viimein verikokeissa näkyy kilpirauhasen vajaatoiminta. Edelleenkään en saa apua, enkä lääkitystä. MIKSI? Jos kerran olen kallis yhteiskunnalle, eikö minut kannattaisi hoitaa työkuntoiseksi eikä vain syyllistää? Mielellään menisin töihin ja tienaisin rahat omaan elämiseeni, mutta minulle ei anneta siihen mahdollisuutta. Ei tämä sairaus poistu sillä että otan itseäni niskasta kiinni. Eihän syöpäsairaallekaan sanota että ota itseäsi niskasta kiinni ja syö paremmin, niin paranet. Onko tässä maassa yhtään tervejärkistä lääkäriä enää, joka tutkisi eikä vain juoksuttaisi potilasta 10v ajan lääkäriltä toiselle tutkimatta ja hoitamatta? Tuleehan siitä yhteiskunnalle kuluja kun päästetään sairaudet niin pahaksi että osastohoito kutsuu ja lääkemenot moninkertaistuu. Puhumattakaan työkyvyttömyydestä. No eihän kaikki ole sairaita ja siksi ylipainoisia, mutta minunkaltaisia on paljon, ei tuhansia vaan kymmeniä- tai satojatuhansia. Eikö kukaan muu näe tässä ristiriitaa että kulut on suuret mutta ei hoideta?
Herra isä, siinä on se linkki alkuperäiseen lähteeseen, josta löytyy viel ätutkimusviiteetkin lueteltuna. Yritä edes klikata sitä linkkiä ja lukea ihan itse, sen sijaan, että syyttelet jostain itse keksityistä luvuista. Ei jessus, keskutele nyt tällaisten kanssa, joita ei edes vähää alusta kiinnosta tietää tosiasioita, kun on paljon tärkeämpää saada jankata niitä omia olettamuksia.
Ei olettamuksia vaan tosiasioita.
Vierailija kirjoitti:
Fiksu ehdotus, johon valtiolla on hyvinkin valtaa. Poistetaan alvit vihanneksilta, liikuntaan liittyviltä palveluilta ja tuotteilta. Verotusta voi vastaavasti lisätä sokeripitoisiin tuotteisiin jne. Ei ole vaikeaa ja maksaa itsensä takaisin alempina terveydenhuollon kustannuksina.
Olen samaa mieltä ja mielelläni kuulisin mikä alapeukuttajan mielestä tässä olisi huonoa. Terveellinen ruoka halpenisi sen verran mitä epäterveellinen kallistuisi. Normaalisti syövälle tämän pitäisi vähentää ruokakuluja, joten mikä nyt harmittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aivan mahdoton tehtävä. Suurin osa suomalaisista on lihavia, eikä heistä yksikään suostu laihtumaan valtion painostuksesta.
Ihmisten pitäisi oppia hyväksymään toisensa ja olemaan hötkyilemättä. Kaikki kuollaan johonkin, joten jos tästä koronasekoilusta jotain voisi oppia niin sen, että luonnollisten asioiden voisi joskus antaa tapahtua. Ei meidän tarvitse kontrolloida yksilöitä minkään yhteisen hyvän nimissä. Kukin vetäköön omat johtopäätöksensä koronasta ja lihavuudesta. Eletään ja annetaan muiden elää. Kunnes kuollaan, mikä sekin on täysin luonnollinen asia.
Mutta ennen kuin kuollaan, meistä tulee tässä yhteiskunnassa jossa on julkinen terveydenhuolto, isoja julkisia kustannuksia. Siksi on oikein, että julkishallinto voi meitä ainakin jonkin verran paimentaa asiassa, etenkin kun siitä olisi meille itsellemmekin hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerä mielipidekirjoitus, vaikka tavoite olisikin sinällään hyvä. On ehdottomasti kannatettavaa, että valtio tukisi ihmisten terveyttä kaikin mahdollisin keinoin ja auttaisi niitä, jotka apua tarvitsevat. Tällä hetkellä tilanne ei todellakaan ole sellainen, vaan jopa apua kerjäävät jäävät valitettavasti usein täysin ilman apua. Terveydenhoidon yksityistäminen ei todellakaan ole ratkaisu, se asettaa köyhät ja rikkaat eriarvoiseen asemaan eikä yhtään mitään muuta. Lihavuuden voi ratkaista vain korjaamalla sieltä pohjalta ne syyt, jotka saavat ihmiset toimimaan haitallisesti. Kaikki muu on vain oireiden peittelyä ja ongelman siirtämistä
Meillä on jo nyt tiedossa, millaiset asiat aiheuttavat lihomista:
- mielenterveysongelmat, syömishäiriöt
Näihin ratkaisuna on parempien hoitojen ja terapian tarjoaminen kaikille tarvitseville, ei suinkaan avunsaannin vaikeuttaminen.
- stressi, vuorotyö
Näihin ratkaisuna on elämänlaadun tarkastelu ja työilmapiirin muutos. Ihmisten lihominen on seurannut täsmälleen samalla käyrällä, millä työelämän vaatimukset ovat kasvaneet. Ihmisiltä vaaditaan yksinkertaisesti liikaa, eikä moni kestä tätä, vaan pyrkii helpottamaan stressiä mm. syömällä. Syömisen verottaminen tai muu rankaisu ei ratkaise ongelmaa, vaan siirtää sen aina vain uuteen paikkaan. Jos ei voi syödä, stressiä aletaan purkamaan esim. alkoholilla, tupakalla, lääkkeillä jne. vielä paljon haitallisemmilla keinoilla. Jos tahdotaan ratkaista ongelma, on korjattava ne perussyyt, jotka stressiä aiheuttavat.
- opitut epäterveelliset elintavat
Lapset oppivat elintavat hyvin pitkälti perheen ja yhteiskunnan kautta. Siksi olisi äärimmäisen tärkeää panostaa perheiden hyvinvointiin ja tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin. Tällä hetkellä todella monella lapsella ei ole mahdollisuutta mm. harrastaa liikuntaa, koska se maksaa niin paljon. Sen toteaminen, että ei kaikki liikunta maksa ja köyhä lapsi voi kävellä ympäri kerrostaloa, ei auta mitään, vaan ainoastaan lisää stressiä, pahoinvointia, osattomuutta ja siten myös lihavuutta. Ratkaisu on perheiden tukeminen ja maksuttomien monipuolisten liikuntaharrastusten tarjoaminen kaikille lapsille. Koululiikunta on valitettavasti edelleen monilla paikkakunnilla se sama ihmisiä traumatisoiva mörkö, jonka takia tuhannet ja taas tuhannet aikuiset eivät vieläkään suostu liikkumaan, koska heidät on nöyryytetty niin pahasti lapsuudessa liikuntatunneilla. Olisi äärimmäisen tärkeää saada tämä kierre katkaistua muuttamalla koulun ilmapiiriä, ja tämä pitäisi tehdä nopeasti! Myös koulun antama esimerkki on tärkeä; kun koulussa juhlitaan, viedäänkö lapset eväsretkelle metsään vai syödäänkö karkkia luokassa istuen ja elokuvaa katsoen? Saavatko lapset palkinnoksi tavoitteen saavuttamisesta toimintapäivän leikkipuistossa vai jätskit? Seisovatko välituntivalvojat pihalla jutellen keskenään, vai leikittävätkö he lapsia kaikki mukaan kutsuen ja juoksevat pitkin pihaa? Onko koululla tarjota tarvittavat liikuntavälineet, vai syyllistetäänkö perheitä ja laitetaan lapset esim. hiihtämään vanhoilla ja rikkinäisillä lahjoitussuksilla?
On paitsi turhaa, myös typerää valittaa lihomisesta, mikäli ei todellisuudessa ole kiinnostusta tehdä asiaan vaikuttavia päätöksiä. Lihomisepidemia on tulos huonoista poliittisista päätöksistä, ja vain muuttamalla niitä päätöksiä voidaan tämä ongelma ratkaista.
Tässäpä meillä malliesimerkki siitä, miten kaikki ulkoistetaan muiden syyksi. Kyllä se ainoa oikeasti vaikuttava esimerkki niin syömiseen kuin liikkumiseen tulee kotoa ja vanhemmilta. Piste. Ja niillä vanhoilla lahjoitussuksillakin voi hiihtää. Niitä oli tänä talvenakin facebook-pullollaan ja ihan hyvälaatuista. Mutta kun ei saisi enää vanhempi vastuuttaa mistään - ei siitä, että kotona opitaan käytöstavat, ei siitä, että kotona opitaan terveellinen suhde ruokaan ja liikutaan, ei siitä, että lapsille hankitaan joko ilmaiseksi tai ostaen heidän tarvitsemansa varusteet. Ei, kun jonkun muun pitäisi tehdä kaikki. Mikä sitten on vanhempien tehtävä nykyään - ottaa kivoja kuvia someen?
Kasvatatko lapsesi tyhjiössä, jossa lapsesi ei saa vaikutteita muilta kuin vanhemmilta? Jos perhe elää normaalia elämää, niin kyllä se lapsi imee vaikutteita muualtakin kuin perheeltään.
Lapsi saattaa maistaa vaikka karkkeja tai jäätelöä kavereilla kyläillessään vaikka sinä teeskentelisit, ettei sellaisia ole olemassa. Tai kuuluakseen kaveriporukkaan lapsi haluaa harrastaa samoja juttuja kavereiden kanssa vaikka kuinka tuputat niitä facebookista löytämisiä ilmaissuksia
Sinulla on nyt kyllä todella oudot käsitykset terveestä ruokasuhtesta, jos siihen mielestäsi kuuluu sen, ettei karkkia syödä yhtään tai "teeskennellään, ettei sitä ole". Itse asiassa koulutetut asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että jopa karkkipäivä on tuhoisaa terveelle ruokasuhteelle, koska siinä lapselle opetetaan, että herkut ovat hyviä, mutta kiellettyjä ja niiden haluaminen on väärin ja sitä pitäisi jotenkin salailla ja rajoittaa.
Tottakai ympäristö vaikuttaa, mutta todella minimaalisesti verrattuna siihen perheen esimerkkiin. Kyllä se vain niin on, että terveellisesti syövän ja tasapainoisen ruokasuhteen omaavan (eli syö niitä herkkujakin, ei harrastele mitään rajoittavia diettejä, syö luonnostaan monipuolisesti ja perusterveellisesti), yhteiskuntakelpoisen ja edes jotakuinin liikunnallisen ihmisen taustalta löytyy samanlaiset vanhemmat. Koulun ja muiden instituutioden tehtävä ei ole kasvattaa lasta, vaan tarjota "palvelua" vanhempien kasvatustyötä tukemaan. Vanhemman vastuulla on, että lapsi osaa ottaa muut huomioon, suhtautuu positiivisesti koulunkäyntiin, omistaa ne tarvittavat vähimmäistavarat ja syö, liikkuu ja nukkuu terveellisesti.
Ei ihme, että täällä ylipåainoiset riehuvat pää ja näppäimistö punaisena, jos käsitys terveellisesti ruokavaliosta ja ruokasuhteesta on vastaava kuin sinulla. Ei se niin mene, että joko mätät kaksin käsin moskaa tai sitten yrität karsia kaiken sokerin maailmankartalta. Verotuksella ja mainonnan rajoituksilla tavoitellaan sitä, että ohjattasiin ihmisiä kohtuukäyttöön. Ei sitä, ettei kukaan enää koskaan söisi karkkia tai pullaa tai sipsiä. Mutta sitä kasvatustyötä ja esim. liikunta- ja ruokasuhteen luomista nyt vain ei voi ulkoistaa koululle ja valtiolle. Se työ on jokaisen vanhemman vastuulla ja koulu ja valtio voivat sitten siihen tarjota tukea joko lainsäädännöllä tai sitten esim. monipuolisella liikuntalajien esitelyllä liikuntatunneilla. Mutta kun ne liikuntatunnitkin markkinoidaan kotona ihan p*skaksi sen takia, että mammalle on tullut kolmekymmentä vuotta sitten paha mieli, kun valittiin vikana sählypelissä. Ja kouluruoka se vasta kakkaa onkin, kun tilliliha ja mamman traumat. Mutta silti se on koulun vika, jos lapsi ei syö eikä liiku. Huoh, keskustele sitten tässä, kun toiset ovat pihalla kuin lumiukot, eivätkä halua itse kantaa vastuuta mistään.
Sinulla ei ole mitään tieto minun käsityksestä terveellisestä ruuasta. En ole väittänyt, ettei mielestäni koskaan voi syödä herkkuja
Minä kirjoitin terveestä ruokasuhteesta, sinä vastasit "Lapsi saattaa maistaa vaikka karkkeja tai jäätelöä kavereilla kyläillessään vaikka sinä teeskentelisit, ettei sellaisia ole olemassa". Eiköhän tuossa tullut käsityksesi selväksi. Vai kehtaatko väittää vastaan.
Sinä kirjoitit siihen tyylin, kuin vaikutteet tulisi kotoa. Siihen laitoin kärjistetyt esimerkit, ettei niin ole.
Mutta kun on. Kaiken muun paitsi kodin vaikutus on oikeasti täysin toissijaista. Ihan tutkitusti, vaikka sinä haluaisit kuinka siirtää sen vastuun ulkopuolelle. Ja tuo "kärjistyksesi" vain kertoo, miten pihalla oikeasti olet siitä, mitä tarkoitetaan terveellä ruokasuhteella ja miten sitä lapselle rakennetaan.
Toissijainen ei ole sama asia kuin merkityksetön, vaikka kuinka niin siinä valheessa elät.
Vierailija kirjoitti:
Fiksu ehdotus, johon valtiolla on hyvinkin valtaa. Poistetaan alvit vihanneksilta, liikuntaan liittyviltä palveluilta ja tuotteilta. Verotusta voi vastaavasti lisätä sokeripitoisiin tuotteisiin jne. Ei ole vaikeaa ja maksaa itsensä takaisin alempina terveydenhuollon kustannuksina.
Alvien poisto/alennus ei ole tainnut koskaan laskea tuotteiden hintoja vaan se alviosuus on mennyt yrittäjän pussiin kokonaan. Ennemminkin pitäisi olla hintakattoja ja sehän on mahdottomuus esim hevituotteilla. Verotuksen lisääminen sokerituotteisiin taas ei minua haittaisi, vois olla toimivakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laita tutkimus. Mua kiinnostaa.
Mulla on kovasti urheilevat lapset, terveellisiin elämäntapoihin kannustetaan kotona kaikin puolin. MUTTA kun ei niitä lapsia voi kotiin sitoa, niin on paljastunut, että koulupäivien jälkeen käyvät kaupoissa ostamassa herkkuja ja epäterveellisiä välipaloja. Ja mitä isommiksi kasvavat, sitä vähemmän vanhemmat voi 24/7 valvoa.
Yhden lapsen koulukaveri on sellanen, et sillä on aina mukana jotain mässyjä tms. Todella, todella vaikea yrittää kontrolloida ettei oma lapsi saa häneltä mitään. Ja kokee itse epämiellyttävänä, et tietää ettei sais ottaa ja toinen tuputtaa nenän eteen.
Kaikki ei todellakaan ole vanhemmista ja kodista kiinni! Toki uskon siihen, että pidemmällä tähtäimellä nämä kotiopit sitten taas itsenäistyessä tulevat enemmän mieleen kuin nyt. Kyllä se varmaan sitten myöhemmin näkyy, toivon niin.
Ohis
Aloita vaikka tuosta: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3582584/
Lisää löytyy sitten kyseisen artikkelin viitteistä. Etköhän sinä noilla alkuun pääse:
Crouch P, O'Dea JA, Battisti R. Child feeding practices and perceptions of childhood overweight and childhood obesity risk among mothers of preschool children. Nutr Diet. 2007;64:151–158. doi: 10.1111/j.1747-0080.2007.00180.x. [CrossRef] [Google Scholar]
Burke V. Obesity in childhood and cardiovascular risk. Clin Exp Pharmacol P. 2006;33:831–837. doi: 10.1111/j.1440-1681.2006.04449.x. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Faith MS, Scanlon KS, Birch LL, Francis LA, Sherry B. Parent–child Feeding Strategies and Their Relationships to Child Eating and Weight Status. Obesity. 2004;12:1711–1722. doi: 10.1038/oby.2004.212. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Fuentes RM, Notkola IL, Shemeikka S, Tuomilehto J, Nissinen A. Tracking of body mass index during childhood: a 15-year prospective population-based family study in eastern Finland. Int J Obes Relat Metab Disord. 2003;27:716–721. doi: 10.1038/sj.ijo.0802271. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Stang J, Loth KA. Parenting style and child feeding practices: Potential mitigating factors in the etiology of childhood obesity. J Am Diet Assoc. 2011;111:1301–1305. doi: 10.1016/j.jada.2011.06.010. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Carnell S, Wardle J. Measuring behavioural susceptibility to obesity: Validation of the child eating behaviour questionnaire. Appetite. 2007;48:104–113. doi: 10.1016/j.appet.2006.07.075. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Faith MS, Berkowitz RI, Stallings VA, Kerns J, Storey M, Stunkard AJ. Parental feeding attitudes and styles and child Body Mass Index: Prospective analysis of a gene-environment interaction. Pediatrics. 2004;114:e429–e436. doi: 10.1542/peds.2003-1075-L. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Spruijt-Metz D, Li C, Cohen E, Birch L, Goran M. Longitudinal influence of mother’s child-feeding practices on adiposity in children. J Pediatr. 2006;148:314–320. doi: 10.1016/j.jpeds.2005.10.035. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Webber L, Cooke L, Hill C, Wardle J. Child adiposity and maternal feeding practices: a longitudinal analysis. Am J Clin Nutr. 2010;92:1423–1428. doi: 10.3945/ajcn.2010.30112. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Kiitos, minäpä tutustun. Mutta tässä on aika paljon materiaalia, vastaavathan nämä varmasti siihen mistä puhuttiin?
Kyllä vastaavat ja sieltä artikkelien lopusta löytyy sitten aina vielä lisää viitteitä, joilla tietoa voi syventää. Yksi artikkeli yleensä vastaan vain yhteen tai muutamaan tutkimuskysymykseen, mutta jos nyt edes nuo aluksi kahlaat läpi, niin varmasti valtaosaan siuna pohdituttavista asioista vanhempien vrs. yhteiskunnan vaikutuksesta lapsen ruokasuhteeseen löytyy selkeä ja kattava vastaus.
Tuo ensimmäinen, jota ehdin silmäilemään, ainakin puhuu 2-vuotiaista, joten on päivänselvää, ettei sovi käytyyn keskusteluun. Voit ottaa toki kommentteihini kantaa, mielellään! Onko sinulla itselläsi kouluikäisiä/teinejä? Miltä näjemykseni kuulostaa sinusta vanhempana? Koetko samoja haasteita, joita mainitsin?
Hyvähän se meidän perheen kannalta on, jos olet oikeassa
Aamulehdessä oli aiheeseen liittyvää juttua muutama päivä sitten. Eli miksi laihduttuaan niin helposti lihoo takaisin?
Painon jojoilu on siis varsin yleistä. Silti tunnemme yllättävän huonosti syitä siihen, miksi kehomme kerryttää kiloja takaisin niin helposti.
Mekanismeja on varmasti monia, Pietiläinen sanoo. Evoluution kannalta keskeistä on saada ihminen syömään enemmän ja kuluttamaan vähemmän, ja päävälittäjinä prosessissa ovat aivot, suolistohormonit ja rasvakudos. Tärkeimpänä ajurina ovat aivot, joissa tapahtuu kylläisyyden ja nälän säätely.
– Nälkä yksinkertaisesti tulee niin voimakkaaksi, että ihminen ei pysty vastustamaan kiusausta syödä.
Aivojen lisäksi olennaisessa roolissa ovat suolistohormonit, jotka lähettävät aivoihin viestejä kylläisyydestä ja nälästä. Kylläisyyshormonit, kuten glukagonin kaltainen peptidi glp-1, erittyvät ohutsuolesta. Mahalaukusta erittyy puolestaan nälkähormoneita, joista tunnetuin on greliini.
Laihduttaessa näiden hormonien toiminta kuitenkin muuttuu: kylläisyyshormoneiden eritys vähenee ja nälkähormoneiden eritys lisääntyy.
Siten esimerkiksi 70-kiloiseksi itsensä laihduttanut ihminen ei tule yhtä kylläiseksi samasta määrästä ruokaa kuin sellainen normaalipainoinen ihminen, joka on aina painanut 70 kiloa ja syö saman verran.
Laihduttaessa elimistö yrittää kuitenkin jarrutella perusaineenvaihduntaa, jottei energiaa kuluisi niin paljon. Laihdutus suorastaa lamaannuttaa rasvakudoksen mitokondriot, kuten Pietiläisen ja hänen kollegojensa tuore tutkimus osoittaa.
Ryhmä on aiemmin havainnut, että lihavuus jarruttaa mitokondrioiden toimintaa rasvakudoksessa. Tuoretta tutkimusta aloittaessaan ryhmän jäsenet olettivat, että laihdutus korjaisi mitokondrioiden vajaatoiminnan samoin kuin se korjaa monia muita ylipainoon liittyviä häiriötiloja.
Kävi kuitenkin päinvastoin: solumoottoreiden toiminta laiskistui laihduttaessa entisestään. Löydös yllätti tutkijat täysin.
– Mitokondrioiden jarruuntuminen on todennäköisesti se mekanismi, joka suosii painon takaisin kertymistä, Pietiläinen sanoo.
Sanoisin tuon(kin) jälkeen, että ainoat ihmiset, jotka pystyvät sanomaan jotakin pätevää siitä, miten lihavuuta pitäisi hoitaa, ovat ne, jotka ovat laihtuneet vähintään parikymmentä kiloa ja onnistuneet pitämään kilot poissa vähintään kymmenen vuotta. He oikeasti tietävät, miltä prosessin eri vaiheissa tuntuu. Ikänsä hoikkana pysyneet eivät tiedä, mistä puhuvat. Se on kuin mies antaisi ohjeita, miten synnytetään.
Juu, läskivero vaan. Samalla tosin alan vaatia, että myös kaikki ne, jotka eivät ole ottaneet ilmaisesta perusopetuksesta kaikkea hyötyä irti laitetaan myös verolle. En minä halua maksaa idioottien ja laiskojen koulunkäyntiä. Idiootti-vero myös siis voimaan.
Ne laihtuu, joilla on oikea tahtotila siihen