Psykoterapiassa käyvät korkeasti koulutetut keskiluokkaiset naiset, köyhä jää ilman apua :(
https://yle.fi/uutiset/3-11879429?fbclid=IwAR02OAb7Qwcw7LWXf6gVehpdCVu0…
Psykoterapiassa käyvät ne, jotka sitä vähiten tarvitsisivat. Köyhillä on eniten pahoja mielenterveysongelmia, mutta heillä ei ole varaa psykoterapiaan.
Mikä ratkaisuksi tähän epätasa-arvon kukkaseen? Suunnataanko yhteiskunnan resursseja oikein?
Kommentit (45)
Köyhillä viina ja tupakka ja ei rahaa ja muija tai ukko lähtenyt huolet.
Mitähän hallitus aikoo tehdä asialle? Mt-ongelmat sen kun lisääntyvät ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä samoin.
Terapiatakuusta ei ole kuulunut.
Hallitus rakentaa sosialismia. Kansan huolille ei ole aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Lohdutukseksi: ei siitä psykoterapiasta useinkaan ole apua.
Tuo on muuten ainoa lohtu. Ja totta.
Oon varma että jos kaikille ois jotain töitä ja fyysiset sairaudet otettais vakavasti ja hoidettais kunnolla, niin monen köyhän asiat olisi jo paljon paremmin eikä terapioita edes tarvittaisi. Työttömyys, sairaudet, etenkin selvittämättömät oireet ja luulosairaan leima masentaa.
Näinhän se menee joka asiassa. Rahalla saa.
Vierailija kirjoitti:
Oon varma että jos kaikille ois jotain töitä ja fyysiset sairaudet otettais vakavasti ja hoidettais kunnolla, niin monen köyhän asiat olisi jo paljon paremmin eikä terapioita edes tarvittaisi. Työttömyys, sairaudet, etenkin selvittämättömät oireet ja luulosairaan leima masentaa.
Lisään vielä että itsellä masennus johtuu ainakin täysin noista asioista.
"Psykoterapiassa käyvät ne, jotka sitä vähiten tarvitsisivat."
Minä olen korkeasti koulutettu keskiluokkainen nuorehko (33v) nainen, koen tarvitsevani psykoterapiaa paniikkihäiriön ja yleistyneen ahdistuneisuushäiriön takia ja terapiassa olen nyt reilun vuoden käynytkin. Kela maksaa osan ja sairauskuluvakuutukseni loput.
Kai köyhille voidaan myöntää (harkinnanvaraista) toimeentulotukea tms. terapiaa varten, jos se on keino saada ihminen pysymään työkykyisenä? Valtio ymmärtääkseni kuitenkin haluaa asukkaidensa pysyvän kunnossa, jotta saadaan verotuloja.
Mikä sinä olet sanomaan, kuka psykoterapiaa tarvitsee ja kuka ei. Köyhyys on usein valinta. Myös se, mihin rahansa käyttää, on valinta.
Eikö terapiaan saa maksusitoumusta niin kuin muihinkin juttuihin, jos on tarve?
Minä köyhä olen kyllä käynyt psykoterapiassa monta vuotta. Joskus myös ihan omalla rahalla, ilman Kelan tukea.
Mistä johtuu että 33 v naisilla on aina näitä häiriöitä? Eikö jossain vaiheessa vaikka voisi reipastua elämässä. Suomi on yksi maailman turvallisimpia ja helpoimpia maita jossa pärjätä. Pitkät lomat, puhdas luonto ja hyvä sosiaaliturva.
AS8 kirjoitti:
Kela maksaa osan ja sairauskuluvakuutukseni loput.
Mistä hanki vakuutuksen? Onko linkkiä? Monisa on mt-ongelmien hoito suljettu pois korvattavista.
AS8 kirjoitti:
"Psykoterapiassa käyvät ne, jotka sitä vähiten tarvitsisivat."
Minä olen korkeasti koulutettu keskiluokkainen nuorehko (33v) nainen, koen tarvitsevani psykoterapiaa paniikkihäiriön ja yleistyneen ahdistuneisuushäiriön takia ja terapiassa olen nyt reilun vuoden käynytkin. Kela maksaa osan ja sairauskuluvakuutukseni loput.
Kai köyhille voidaan myöntää (harkinnanvaraista) toimeentulotukea tms. terapiaa varten, jos se on keino saada ihminen pysymään työkykyisenä? Valtio ymmärtääkseni kuitenkin haluaa asukkaidensa pysyvän kunnossa, jotta saadaan verotuloja.
Niinpä sitä luulisi, mutta käytännössä ei mene näin. Ja köyhyydessä eläminen on traumaattista. Jos olosuhteet eivät muutu, ei voi parantua.
"Mistä johtuu että 33 v naisilla on aina näitä häiriöitä? Eikö jossain vaiheessa vaikka voisi reipastua elämässä. Suomi on yksi maailman turvallisimpia ja helpoimpia maita jossa pärjätä."
Ei ne mielenterveysongelmat valitettavasti kysy aikaa tai paikkaa ja voivat puhjeta kenelle tahansa "reippaallekin". 33-vuotiailla (tai ylipäätään vähän yli tai alle kolmekymppisillä) on usein menossa ns. ruuhkavuodet, jotka itsessään voivat kuormittaa. Lisäksi traumaattiset kokemukset toki lisäävät riskiä sairastua mielenterveyden ongelmiin.
"Mistä hanki vakuutuksen?"
Tuo vakuutus on otettu minulle jo ennen syntymääni 80-luvun lopulla, ei tuommoisia vakuutusehtoja nykyään saa. Vakuutus on otettu Vakuutusyhtiö Kalevasta, joka toimii Mandatumin "alla" nykyään, tai siis Mandatumista ne korvaukset aina haen.
Vierailija kirjoitti:
AS8 kirjoitti:
"Psykoterapiassa käyvät ne, jotka sitä vähiten tarvitsisivat."
Minä olen korkeasti koulutettu keskiluokkainen nuorehko (33v) nainen, koen tarvitsevani psykoterapiaa paniikkihäiriön ja yleistyneen ahdistuneisuushäiriön takia ja terapiassa olen nyt reilun vuoden käynytkin. Kela maksaa osan ja sairauskuluvakuutukseni loput.
Kai köyhille voidaan myöntää (harkinnanvaraista) toimeentulotukea tms. terapiaa varten, jos se on keino saada ihminen pysymään työkykyisenä? Valtio ymmärtääkseni kuitenkin haluaa asukkaidensa pysyvän kunnossa, jotta saadaan verotuloja.
Niinpä sitä luulisi, mutta käytännössä ei mene näin. Ja köyhyydessä eläminen on traumaattista. Jos olosuhteet eivät muutu, ei voi parantua.
Sinulla ei ole mitään käsitystä siitä, mikä on oikeasti traumaattista. T. Ptsd-potilas
Ei todellakaan tarkoita etteikö keskiluokkainenkin voisi psykoterapiaa tarvita. Heidän on helpompi saada apua joten he saavat sitä myös helpommin ajoissa, jolloin ongelmat ei ehkä kasvakaan niin isoiksi. Lisäksi heillä on isompi arsenaali keinoja, joilla taklata mt-ongelmia. Siksi voitaneen sanoa, että keskimäärin sosiaaliekonomiselta statukseltaan alempana olevat hyötyisivät terapiasta suhteessa enemmän.
Miksi (omasta mielestään) köyhillä on usein ajatusmaailma, että heille pitäisi kaikki ojentaa ilmaiseksi käteen? Kuvittelevatko he, että muut saavat kaiken tarjottimella, mutta heidät reppanat jostain syystä on jätetty tästä ilmaisannista täysin osattomiksi, vaikka kaikkein eniten sitä tarvitsisivat?
Vierailija kirjoitti:
Mistä johtuu että 33 v naisilla on aina näitä häiriöitä? Eikö jossain vaiheessa vaikka voisi reipastua elämässä. Suomi on yksi maailman turvallisimpia ja helpoimpia maita jossa pärjätä. Pitkät lomat, puhdas luonto ja hyvä sosiaaliturva.
Voi hyvä ihme, ei kai kukaan sairastu tahallisesti? Reipastua..? Asenteesi on pelottava ja surullinen yhtä aikaa.
Lohdutukseksi: ei siitä psykoterapiasta useinkaan ole apua.