mies suuttui kun en lainannut rahaa
Tilanne seuraava:
Vuosien parisuhde, asutaan yhdessä. Aiemmin yhteiset rahat --> väärinkäytösten ja ylivelkaantumisen takia nykyään omat. Mies käyttää kaiken rahansa, minä koitan säästää. Miehellä myös takana työttömyysjaksoja omasta halusta (tyytymättömyyttä työpaikkoihin joita vaihteli vuodenvaihteessa aika useasti), minä olen ollut säännöllisesti vakitöissä jo vuosia.
Miehellä on auto. Minun työni on kävelymatkan päässä ja en tarvitse autoa. Mies myöskin maksaa kaiken autoon liittyvän, minä maksan autopaikan ja enemmän muita laskuja = pääsen sitten kerran viikossa kauppaan kyydillä ja näin se menee aika tasan.
Auto on nyt ilmeisesti hajoamassa ja mies koittaa vihjailla ja manipuloida että maksaisin n. 900 euron korjauksen. Hän on aiemmin lainannut minulta tuhansia euroja eikä ole koskaan maksanut takaisin. Hänellä on ilmeisesti peliongelman kanssa edelleen vaikeuksia ja lainailee myös perheeltään rahaa (luulee etten tiedä). Nyt hän selkeästi heittäytyy marttyyriksi kun en tarjoudu maksamaan säästämistäni rahoista auton korjausta.
Tilanne ahdistaa minua. Olen selviytynyt itse vuosikausien velkakierteestä vastikään ja vaivalla säästänyt rahaa. Mies kysyi eilen paljon minulla on säästössä ja sanoin noin-summan eli hän tietää että minulla olisi varaa maksaa se auton korjaus (Tosin ei paljoa jäisi sitten säästöön).
Olenko hirveä ihminen jos en lainaa rahaa korjaukseen vaan mies joutuu itse ottamaan vastuun tilanteesta? Ei auto hänen takiaan hajonnut mutta jotenkin ajattelen että auton omistajana pitäisi myös tajuta varautua tälläisiin tilanteisiin säästämällä jne. Ihan super huono omatunto ja pelkään, että kohta olen tyhjentämässä rahastojani ja lainaamassa hänelle rahat - joita en 99% varmuudella tulisi koskaan näkemään.
Kommentit (422)
Klassinen peliliike. Mahdollisuus, että hän puhuu sinut ympäri, on ihan todellinen. Minun kävi niin monta kertaa.
Pääsin eroamaan vain, kun tuossa sinun tilanteessa en tavannut miestä livenä enää. Olin yötä siskolla ja ilmoitin, tekstarilla, että se on ero nyt, ja hän saa hankkiutua asunnosta ulos.
En siis enää nähnyt häntä livenä enkä myöskään puhunut puhelimessa, ennen kuin oli muuttanut ulos, vienyt tavaransa ja palauttanut avaimen.
Olin valmis vaikka etsimään uuden asunnon ettei tarvitse ikinä enää mennä saman katon alle. Onneksi hän suostui lähtemään asunnosta viikon sisällä, niin ei tarvinnut.
Yritin kaksi kertaa aiemmin eroa ja en onnistunut koska suostuin "vielä keskustelemaan" raivo hiipui ja hän puhui minut aina lopulta ympäri ja vannoi rakkautta ja oli herttainen. Vähän aikaa.
On huono merkki että olet turta. Se on minulla ainakin lasisesta lapsuudesta opittu selviytymismekanismi. Kun on liian kamalaa, tunteet menee pois päältä. On kuin kone.
Siksi siitä ei tule myöskään itkua ja siksi ei jää muistijälkiä myöhemmäksi. Muistaa vain kivoja asioita suhteesta, sietää asioita jotka normaalisti herättäisi raivon ja saa lähtemään. Turtuminen tarkoittaa että pystyy jatkamaan ilman että mitään muuttuu..
Raivo pitää pitää yllä kunnes ero on selvä.
Turtuminen pitää säästää niihin tilanteisiin kun hän yrittää anomalla tai haukkumsllau etänä saada sinut provosoitua tapaamaan hänet livenä ja kuuntelemaan häntä ja vastaamaan millään lailla. Myöskään ei pidä provosoitua tappelemaan millään lailla. Hän vain saa sinusta taas tunnereaktion. Tunteiden kylmääminen kun odottaa että ero vain on selvä, on se selviytymistapa. Se ja pysyminen totaalisesti etäällä.
Tsemppiä ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi h*lvetti suoraan sanottuna. Laittoi äsken viestiä (ei siis ole vieläkään tullut kotiin) ja on niin nöyrää poikaa. Kertoo miten on ystävien kanssa käsitellyt tätä meidän suhdetta ja kuinka paljon minua rakastaa eikä halua menettää. On tajunnut että yksin ei voi muuttua ja varaa ajan terapiaan.
Itken hervottomasti samalla kun kirjoitan tätä. Pelottaa _niin_ paljon etten voi sanoin kuvailla. Että hän puhuu minut niin pyörryksiin enkä uskalla vaatia häntä lähtemään..... Käy häntä niin kovin sääliksi ja tekisi mieli sortua vaikka tiedän että tämä pitää päättää. Itsekäs ajattelu on niin vaikeaa ja on niin syyllinen olo että halkean kohta kahtia. Viesteissä pystyin vielä pitämään tiukkaa linjaa mutta mites kun tulee tänne. Olen sopinut parin tunnin päähän ystäväni näkemisen (eri ystävän kuin eilen) ja toivoisin että kerkeän sinne ennenkuin mies tulee kotiin että saisin vielä hetken aikaa ennen kohtaamista.
- AP
Klassinen peliliike manipulaation oppikirjasta. Kadotaan omille teille perseilemään luoja tietää minne ja ennen kotiinpaluuta aletaan pehmittämään tilannetta. Teet AP karhunpalveluksen itsellesi, jos uskot sanaakaan tuosta miehen paskanjauhannasta. Ei ne sanat, vaan ne teot. Puhuminen on helppoa, asioiden lupaaminen on helppoa, mutta tukevatko miehen tekemiset näitä puheita? Ajattele kerrankin itseäsi AP. Tämä on ainoa elämäsi, älä tuhlaa sitä toivottoman tapauksen kanssa. Et voi rakastaa miestä ehjäksi.
Jep. Mullekin tehtiin tuo sama lupaus vuosien varrella monesti. Mies meni terapiaan ( lopetti viikon päästä, koska paska terapeutti), vannoi muuttuvansa ja ikuista rakkautta. Rahat meni ja meinas mennä henkikin, kun suhteen viime metreillä en enää uskonut miehen satuihin. Mut hakattiin ja potkittuun niin pahasti, että ilman naapurin apua oisin kuollut. Ja suhteessa oltiin neljä vuotta. Onneks jäin henkiin ja pääsin eroon
Älä kohtaa miestä enää. Sinulla on hänestä nyt kaikki tieto mitä tarvitset tehdäksesi päätöksen.
Sinulla on myös itsestäsi kaikki tarvittava tieto. Tiedät, että jos vielä suostut kohtaamaan hänet, peli on menetetty. Ehkä viimeisen kerran ja lopuksi ikää.
Muista tämä hetki. Tämä on elämäsi käännekohta ja todellinen päätöksen hetki.
Hotelli pariksi yöksi on muuten halvempi kuin se taloudellinen tuho mihin hän on sinua viemässä, kunnes saat järjestymään itsellesi varapaikan, tai paras jos saat lukot vaihdettua ennen kuin hän pääsee takaisin sisään.
Paras jos hän pysyisi reissussa kunnes olet vaihtanut lukot. Pyydä se heti maanantaina.
Tässä käy nyt niin, että jos annat periksi, mies tulee katuvaisena ja hyvitellen kotiin. Varaa ehkä sen terapian, mutta ei mene sinne. Seuraava vaihe onkin maansa myynyt ”olen maailman huonoin ihminen, sääli minua”, mistä sitten taas tuttujen vaiheiden kautta normiarkeen. Sitä sujuu hetki, minkä jälkeen miehelle iskee rahapula, ja hän rupeaa taas kärkkymään sitä sun vaivalla säästettyä tonnia. Ei hän ole sitä unohtanut.
On myös niin, että hän on joko pelannut tai muuten tuhlannut kuukauden palkkansa. Hän ei maksa osuuttaan yhteiselle tilille, joten heti maanantaista saat ruveta taas elättämään. Kun otat asian puheeksi, hän väittää ryypänneensä ne rahat tänä viikonloppuna, mikä tietenkin johtui siitä, että sinä, Ap, riitelit ja olit hankala. Ja koska kaikki oli sinun vikasi, sun täytyy maksaa kaikki ja hyvitellä. Kun kaikki on käännetty sun viaksi, voidaankin palata arkeen loisimaan. Katkaise nyt hyvä nainen tällainen kierre!
Pysy lujana AP! 💕
Ei missään tapauksessa saa uskoa miehen lupauksiin. Jos otat takaisin, tilanne on kohta pahempi kuin koskaan aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tietenkään lainaa. Ostat oman auton, jota hän saa sitten käyttää. Töihinhän hänen pitää titenkin päästä. Samalla sit kuskausvuorot lisääntyy, kun hän ajaa sut-sun autolla- kauppaan tai mihin vain.
Auto on iso rahareikä eikä ap:n tarvitse sitä ostaa, kun hänellä ei sille ole käyttöä. Eikä ap:n rahat taida edes riittää niin hienoon, mitä mies kokee ansaitsevansa. Miehellä on sen verran lyhyt työmatka, että se sujuu pyörälläkin helposti.
Eihän hän sitä miehelle ostaisikaan, vaan itselleen. Jos haluaa asiassa eteenpäin, omaan omistukseen prempi kuin toiselle rahaa syytää.
Haet lähikaupasta kasan banaanilaatikoita, heität ukon kamat niihin ja soitat ukon isälle, että tulee hakemaan poikansa romut. Asunnon telkeät sisältäpäin ja pyydät pudottamaan avaimen postiluukusta. Sitä velttoa läskiä ei tarvitse katsoa enää sekuntiakaan.
Pysy lujana ap äläkä anna tuon miehenkutaleen enää luikerrella pilaamaan elämääsi! Pyydä vaikka ystävä tueksi jos mies tulee takaisin. Voisitko olla ystäväsi luona pari päivää?
Ok, meidänkin parisuhteessa tilanne, että mies on työttömänä ja minä vakitöissä. Hän on innokas shoppailija (lähinnä harrastusvälineitä). Koska minulla ei ole rahaa vaativia harrastuksia, maksan mielelläni suurimman osan laskuista ym esim sisustushankinnat tai vaikka jonkin kodinkoneen. Säästöön minulla jää silti.
Joskus asia ärsyttää, mutta menee ohi, koska mies on kyllä ystävällinen, kiva ja ahkera.
Kertoiko viesteissä montako rullakebabia on viikonloppuna kurkusta sujahtanut? Varmaan on käynyt jotain rasvaista YH:ta myös stressipanemassa paljaalla.
Vierailija kirjoitti:
Ok, meidänkin parisuhteessa tilanne, että mies on työttömänä ja minä vakitöissä. Hän on innokas shoppailija (lähinnä harrastusvälineitä). Koska minulla ei ole rahaa vaativia harrastuksia, maksan mielelläni suurimman osan laskuista ym esim sisustushankinnat tai vaikka jonkin kodinkoneen. Säästöön minulla jää silti.
Joskus asia ärsyttää, mutta menee ohi, koska mies on kyllä ystävällinen, kiva ja ahkera.
Tämä nyt ei ole verrattavissa ap:n tilanteeseen. Mutta kiva silti, että teillä on hyvä parisuhde ja olette toisillenne rehellisiä ja kunnioittavia.
Olen ollut samassa tilanteessa, mutta selvisin siitä. Itketti ja oli syyllinen olo, mutta pidin pääni ja pääsin eroon. Älä enää anna periksi. Olet saanut hyviä neuvoja, lue ne vielä kerran ja lähde pois kotoasi siksi aikaa kun mies tulee. Ota vaikka hotellista huone. Voimia.
Ukko hurvitellut viikonlopun ja nyt totuus paljastuu. Jos aidosti rakastaa ja välittää niin ei edes ajaudu tuohon tilanteeseen.
Hei AP, olet jo antanut riitävästi tilaisuuksia miehelle. Jossain kohtaa on vaan pakko myöntää, että mies ei halua muuttua. Älä tuhlaa elämääsi enempää! Kuten täällä on todettu, olet vielä nuori ja löydät kyllä arvoisesi miehen, jonka kanssa voit turvallisin mielin perustaa perheen.
Olen myös sitä mieltä, että sinun kannattaa olla pari yötä pois kotoa ja ilmoittaa miehelle, että yhteiselämänne on tullut päätökseen. Voi olla, että teet myös palveluksen miehellesi. Jospa hän vihdoin havahtuisi ottamaan vastuun elämässään jatkossa. Se, että sinä ja isänsä mahdollistatte hänen ”perseilynsä” ei palvele ketään. Kyseessä on vastaava tilanne kuin että perheenjäsenet suojelevat alkoholiongelmaista, jotta hän voi jatkaa juomista. Puhun tästä omasta kokemuksestani.
Tsemppiä AP, me olemme hengessä mukana!
Aika jännä, että mieheltä löytyi rahaa koko viikonlopun bilettämiseen... Omiin huvituksiin rahat kyllä riittävät, arki on kiva maksattaa muilla.
Mikä siinä autossa tökkii? Jos joku täällä osaisi neuvoa korjauksessa? Pääseekö teiltä julkisilla töihin, kun hänellä taas tärppää?
Vierailija kirjoitti:
Heti pois tuollaisesta suhteesta. Kohta olet itsekin taas lirissä jos jäät katselemaan tuota meininkiä.
Helppoa se on sivustakatsojana sanoa. Jos homma olisi noin yksinkertainen, niin eiköhän hän olisi jo tehnyt sen, eikä kirjoitellut tänne.
Kavereilta vipatut fyrkat on nyt poltettu ja kotiin pitäisi päästä syömään ja lepäämään, kun viikonloppuna tinderissä tavattu lähiömammakaan ei ota enää luokseen loisimaan, vaikka paljaalteen antoikin moneen otteeseen. Kebab ja olut närästää, eikä fyrkka riitä edes Rennieen.
Jos hän menisi johonkin vaikka kuukauden pestiin ja maksaisi korjauksen eikä tarvitsisi niin osallistua sitten muihin kuluihin.
Oletko AP miettinyt, mitä ihmettä sinä tuolta suhteeltasi saat?
Olet joutunut luopumaan unelmasta perheen perustamisesta. Olet menettänyt turvallisuudentunteen ja mahdollisuuden suunnitella elämää taloudellisesti. Olet myös itse joutunut taloudellisiin vaikeuksiin. Ei tule yhteisiä lomareissuja, ei tule yhteistä asuntoa, ei yhteisiä harrastuksia. Kaikki kaatuu miehen rahaongelmiin.
Tätäkö elämältäsi halusit?