Lue keskustelun säännöt.
Faarao Amenhotepin III:n ja Akhenatenin kadonnut kaupunki on vihdoin löydetty
14.04.2021 |
Egyptin kultainen kaupunki odotti kaikki nämä vuodet löytäjäänsä aavikon heikkojen alla. Tutkijat tekivät kaivauksia Ramses III:n temppelialueella ja odottivat löytävänsä ihan jotain muuta, mutta sitten kaivauksista alki putkahtanaan esiin kokonaisia talojen seiniä. Löytöä pidetään yhtä merkittävänä ja tärkeänä kuin Tutakhamonin haudan löytämistä:
https://tekniikanmaailma.fi/egyptin-kadonnut-kultainen-kaupunki-on-loyt…
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vau, tuosta paikastahan Sinuhessakin puhutaan.
Puhutaan, mutta Waltari sijoitti kaupungin väärään paikkaan ja historiantutkijat ynnä arkeologit ovat muutenkin anakronismeista ja muista kirjan virheistä. Mutta muuten todella hyvä kirja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri kuuntelen Sinuhe Egyptiläistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vau, tuosta paikastahan Sinuhessakin puhutaan.
Puhutaan, mutta Waltari sijoitti kaupungin väärään paikkaan ja historiantutkijat ynnä arkeologit ovat muutenkin anakronismeista ja muista kirjan virheistä. Mutta muuten todella hyvä kirja.
Ei kannatakaan ottaa liian tosissaan, kirja on kuitenkin vain pelkkää fiktiota ja fantasiaa.
Onneksi ne aavikon heikot kätkee allensa tuollaisia aarteita.
Kreetalaiset uhrasivat saaren kauneimmat naiset minotaurokselle. Kukaan ei Waltarin kirjassa tosin tiennyt miltä hirviö näytti sillä kukaan ei ollut palannut elossa kertomaan siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko tää se paikka mistä muumio lähti liikkeelle? Brendan Frazer näytti vähän paksulta viimeaikaisissa kuvissa pelastaakseen meidät tällä kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vau, tuosta paikastahan Sinuhessakin puhutaan.
Puhutaan, mutta Waltari sijoitti kaupungin väärään paikkaan ja historiantutkijat ynnä arkeologit ovat muutenkin anakronismeista ja muista kirjan virheistä. Mutta muuten todella hyvä kirja.
Ei kannatakaan ottaa liian tosissaan, kirja on kuitenkin vain pelkkää fiktiota ja fantasiaa.
Ei pelkkää fiktiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelinkin mitä mun takapihalla kaivetaan,hus hus mun mailtani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vau, tuosta paikastahan Sinuhessakin puhutaan.
Puhutaan, mutta Waltari sijoitti kaupungin väärään paikkaan ja historiantutkijat ynnä arkeologit ovat muutenkin anakronismeista ja muista kirjan virheistä. Mutta muuten todella hyvä kirja.
Ei kannatakaan ottaa liian tosissaan, kirja on kuitenkin vain pelkkää fiktiota ja fantasiaa.
Ei pelkkää fiktiota.
Hölmöläiset lukevat proosaa historiankirjana eivätkä osaa erottaa kirjallisuuden tyylilajeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi näitä löydetään nyt paikallisten toimesta eikä sata vuotta sitten. Toivottavasti tulevaisuudessa luotainmenetelmät ja teknologia sallivat muinaisjäännösten tutkimista mitä vähimmin esiinkaiveluin.
Minä kyllä sanon että jos haluaa lukea Egyptin historiasta ja tutustua muinaiseen Egyptiin niin kannattaa lukea Sinuhe. Se on paljon mielenkiintoisempi ja jännittävämpi kuin jokin kuiva ja tylsä historiantutkimus eikä siinä ei ole yhtään pienintäkään virhettä mikä tekee koko kirjasta ihmeellisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vau, tuosta paikastahan Sinuhessakin puhutaan.
Puhutaan, mutta Waltari sijoitti kaupungin väärään paikkaan ja historiantutkijat ynnä arkeologit ovat muutenkin anakronismeista ja muista kirjan virheistä. Mutta muuten todella hyvä kirja.
Ei kannatakaan ottaa liian tosissaan, kirja on kuitenkin vain pelkkää fiktiota ja fantasiaa.
Sinuhe on oikea henkilö jota Waltari ei luonnut tyhjästä vaan pomi tämän Egyptiläisistä historiankirjoista ja kertomuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vau, tuosta paikastahan Sinuhessakin puhutaan.
Ei, Sinuhessa puhutaan Akhetatenin kaupungista, joka on löytynyt jo 1800-luvun lopulla. Tämä uusi löytö on eri kaupunki, jonka olemassaolo on tiedetty jo pitkään, koska se on mainittu Amenhotepin aikaisissa kirjoituksissa. Sen tarkkaa sijaintia ei vain ole tiedetty.
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä sanon että jos haluaa lukea Egyptin historiasta ja tutustua muinaiseen Egyptiin niin kannattaa lukea Sinuhe. Se on paljon mielenkiintoisempi ja jännittävämpi kuin jokin kuiva ja tylsä historiantutkimus eikä siinä ei ole yhtään pienintäkään virhettä mikä tekee koko kirjasta ihmeellisen.
Suosittelen Grimbergin Kansojen historiaa. Erittäin mielenkiintoisesti kirjoitettu tietokirjasarja.
Romaani on silti aina fiktiota. Tietokirjallisuus on sitten ihan oma jutskansa.
Vierailija kirjoitti:
Vau, tuosta paikastahan Sinuhessakin puhutaan.
Ekhnatonin kaupuki on Amarnassa, heikosti säilynyt.
Vierailija kirjoitti:
Humanistinen tiede on huuhaata.
Ainahan se on ollut. Työtä tekevät elättää näitä pellejä.
Papiston ajoilta asti nämä höyrypäät ovat kuvitelleet olevansa työtä tekeviä älykkäämpiä ja sen osoituksena ovat luoneet mm. ydinaseita ja muovijätteen ihmiskunnan avuksi.
Vähemmän kouluja ja vähemmän itsetuntoa. Nöyrää asennetta ja kovaa työtä tämä maailma tarvitsisi, eikä ylimielisiä älykköjä koulujen penkeillä.
Mitä hyvää insinöörit ja humanistit ovat oikeasti luoneet?
Pelkkää kärsimystä ja tuhoa työtä tekevän kansan keskuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vau, tuosta paikastahan Sinuhessakin puhutaan.
Puhutaan, mutta Waltari sijoitti kaupungin väärään paikkaan ja historiantutkijat ynnä arkeologit ovat muutenkin anakronismeista ja muista kirjan virheistä. Mutta muuten todella hyvä kirja.
Ei kannatakaan ottaa liian tosissaan, kirja on kuitenkin vain pelkkää fiktiota ja fantasiaa.
Sinuhe on oikea henkilö jota Waltari ei luonnut tyhjästä vaan pomi tämän Egyptiläisistä historiankirjoista ja kertomuksista.
Munaisegyptiläinen "Sinuhen kertomus" sijoittuu 12. Dynastian aikaan, eli on noin 600 vuotta Waltarin kirjan tapahtuma-aikoja vanhempi. Kyseinen kertomus on ainoa lähde sille "alkuperäiselle" Sinuhelle eli häntä ei mainita missään muualla, ja tutkijat ovat pääosin sitä mieltä, että kertomus on kaunokirjallisuutta eikä todellinen elämänkerta. Waltari sai inspiraation tarinasta, mutta kirjan juoni on aika kaukana kertomuksesta.
Waltarin kirjan historiallinen tausta pohjautuu suunnilleen siihen tietämykseen, mikä oli vallitsevana egyptologien keskuudessa parikymmentä vuotta ennen kirjan kirjoitusaikaa. Eli kirjassa ei ole mukana aikansa uusinta tutkimustietoa ja sen kirjoitushetkellä oli jo egyptologien tiedossa, että Akhenatenin perhesuhteet eivät olleet niin kuin kirjassa kerrotaan.
Tärkeimmät erot todellisuuteen ovat ensinnäkin se, että Akhenaten ei ollut syntyjään kruununperillinen, vaan hänellä oli isoveli Thutmosis, josta kasvatettiin hallitsijaa. Hän kuitenkin kuoli n. 20 vuotiaana tuntemattomasta syystä ja Akhenatenista tuli perillinen. Toinen on taas se, että kuningatar Tiye ei ollut alhaista syntyperää. Hänen isänsä ja isoisänsä olivat suurvisiireitä ja isä oli myös Amenhotep III:n kasvatti-isä ja sijaishallitsija Thutmosis IV:n kuoltua hänen ollessaan pikkulapsi. Amenhotep ei ollut vielä saavuttanut teini-ikää, kun Tiye naitettiin hänelle.
Kirjan pappi Eje eli nykykirjoitustavalla Ay oli Tiyen veli.
Vau, tuosta paikastahan Sinuhessakin puhutaan.